Mieheni on eronnut kirkosta ja itse kuulun kirkkoon, olen siis perus ev.lut. Mitä tämä tarkoittaa sitten käytännössä?
Miten avioliitto ja hääseremonia? Miten olette järjestäneet häät kun toinen ei kuulukaan kirkkoon?
Onko mahdollisten tulevien lasten uskonto sitten ev.lut. minun mukaani vai? Itse haluaisin lasten olevan ev.lutteja - jos sitten haluavat erota kirkosta niin sopii minulle. Itsekään en ole oikeastaan uskossa, mutta en näe syytä erota kirkosta.. Eikä tämä nyt ollutkaan kysymykseni pointti :).
Jos tulee jotain muuta mieleen aiheesta (miten se näkyy elämisessä että toinen osapuoli on kirkosta eronnut) niin kertokaa! En ole itse tutkinut asiaa oikeastaan ollenkaan, joten jos joku viitsii vastata niin kiitos paljon!
Miten avioliitto ja hääseremonia? Miten olette järjestäneet häät kun toinen ei kuulukaan kirkkoon?
Onko mahdollisten tulevien lasten uskonto sitten ev.lut. minun mukaani vai? Itse haluaisin lasten olevan ev.lutteja - jos sitten haluavat erota kirkosta niin sopii minulle. Itsekään en ole oikeastaan uskossa, mutta en näe syytä erota kirkosta.. Eikä tämä nyt ollutkaan kysymykseni pointti :).
Jos tulee jotain muuta mieleen aiheesta (miten se näkyy elämisessä että toinen osapuoli on kirkosta eronnut) niin kertokaa! En ole itse tutkinut asiaa oikeastaan ollenkaan, joten jos joku viitsii vastata niin kiitos paljon!
Vastaukset 26
Vanhimmat
Yksinkertaisinta on siviilivihkiminen. Muistaakseni, myös papilla vihkityttäminen onnistuu vaikka toinen ei kuulu kirkkoon.
Hääseremonian voi itse järjestää
Muistelin että lasten uskonto menee äidin mukaan; en ole varma.
Ei se mitenkään erityisesti näy jos toinen on tapauskovainen ja toinen kirkosta eronut
Lain mukaan toimitte näin:
Vihkominen maistraatissa ja sen jälkeen kirkollinen avioliiton siunaus.
Lasten uskontokunta on äidin uskontokunnan mukainen.
Lapsi ei enää seuraa äitiään uskontokunnan suhteen. Tarkemmin ks. linkistä jonka laitoin tähän säikeeseen.
Asiaa säätelevä laki, uskonnonvapauslaki, uusittiin 1.8.2003 ja silloin tämäkin muuttui.
Lakimuutoksella ei ole oikeastaan ollut käytännön merkitystä, tilanne on sama kuin aikaisemmin: jos lapsen halutaan seuraavan uskontokuntaan nähden isäänsä, vanhemmat allekrijoittavat siitä erillisen sopimuslomakkeen. Äitiä seuratessa asia hoituu samalla lomakkeella kuin nimen, äidinkielen ja mahdollisen kasteen rekisteröinti, johon myös tulee molempien vanhempien allekirjoitus.
minua oikeasti hatuttaa se että maassamme on vielä niin pitkä matka uskonnonvapauteen.
Nytkin se lomake jolla ilmoitetaan lapsen nimestä yms. pitää sisällään olettamuksen että viatton lapsi liitetään johonkin lahkoon välittömästi.
Voitte mennä naimisiin "tuomarin edessä" eli siviilivihkimyksellä ja pitää sitten halunne mukaiset hääjuhlat. Voitte myös pyytää - jos miehesi haluaa - avioliiton siunausta, jota häävieraan eivät erota vihkimisestä. Ks. http://www.uskonnonvapaus.fi/hakusanat/avioliiton-siunaaminen.html
Lasten uskonto teidän tulee päättää yhdessä. Ellei sopua synny, sinä voit yksin liittää lapsen johonkin uskontokuntaan jos lapsi on alle vuoden ikäinen. Ks. http://www.uskonnonvapaus.fi/lapset/asema.html
Jos lapsia ei liitetä kirkkoon, voitte yhdessä päättää menevätkö he ET-tunneille vai uskonnon opetukseen.
* * *
Miksi muuten lapset pitäisi liittää kirkkoon? Eikö luontevaa ole, että lapset eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, ja liittyvät sitten aikanaan itse kirkkoon, mormoneihin, Humanistiliittoon jne. jos niin tahtovat?
Ateistista propagandaa heität mukaan! Miksi?
"jota häävieraan eivät erota vihkimisestä.'
-käsittämätön väite! Erottaahan sen, että toisessa mennään naimisiin ja toisessa jo ollaan naimisissa. Aliarvioit häävieraita! Miksi?"
Meille pappi sanoi ennen avioliiton siunaamista, ettei kukaan erota sitä avioliiton vihkimisestä. Paikalla ei ollut yhtään juristia, mutta tuskinpa hänkään olisi pohtinut asian juridista puolta.
Olennaisin asia - valkoinen hääpuku ja onnesta itkevät äidit - ovat aivan samanlaisia kummassakin. Vaikka molemmat olemme varsin uskonnollisesta suvusta, kukaan ei varmasti ajatellut avioliittoamme teologisena ongelmana. Miksi olisi?
"Onko tavallista, että ateistit aliarvioivat ihmisiä, jotka kuuluvat kirkkoon ja osallistuvat kirkollisiin tilaisuuksiin?? Aika yllättävää nykyaikana."
On. Täällä on muutama nimimerkki, jotka ovat varsin innokkaita mollaamaan uskovaisia. Tuskin tämä on kuitenkaan sen yleisempää kuin uskovaisten harrastama ateistien mollaaminen.
Vapaa-ajattelijan ajatuksia esittelevä käsikirja http://www.vapaa-ajattelijat.fi/kasikirja/ ei mollaa uskovaisia. Uskovaisten käsikirja - Raamattu - ei ole yhtä korrekti. "Jumalaton ottaa lainaa mutta ei maksa takaisin, vanhurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan" - tyyliset arviot ovat Raamatussa yleisiä.
Huomaako? Varmasti huomaisi, jos kävisi kerran viikossa häissä ja nyt poikettaisiin kaavasta. Reaalimaailmassa häävieras on ollut viimeksi häissä vuosi tai useampi sitten, eikä ole opetellut ulkoa seremonian kulkua. Sitäpaitsi nykyinen "kaava" ei edes ole tiukka kaava vaan runko jossa jotkin palaset ovat mahdollisia mutta eivät pakollisia, joten rituaalit poikkeavat senkin takia toisistaan eri kerroilla. Ja itse kaavatkin muuttuvat joskus.
Evl.fi:stä löytää noiden kaavat, siitähän voi tarkistaa mitä eroa rituaaleilla on.
"Ethän sinä muutenkaan usko mitä pappi sanoo."
minkään lauseen totuusarvo ei viipu lausujasta. Toki uskon yleensä kun pappi sanoo, mutta en uskoisi Viimeiseen tuomioon ja rakastavaan Jumalaan vaikka Jori väittäisi niiden olevan totisinta totta :-)
"Mitä teologista ongelmaa avioliitossa on?"
Kristityn ja pakanan avioliittoa käsittelee Trullon 72 sääntö: "Oikeauskoisen miehen älköön olko lupa yhdistyä harhaoppiseen naiseen eikä oikeauskoisen naisen harhaoppiseen mieheen. Jos kuitenkin ilmenee, että jotain sellaista jonkin puolelta on tapahtunut, pidettäköön avioliittoa pätemättömänä ja laiton yhdyselämä purettakoon. Sillä ei tule sekoittaa sekoittamattomia toisiinsa eikä lampaaseen liittää sutta eikä Kristuksen osuuteen syntisten arpaa. Jos joku rikkoo määräyksiämme, pidätettäköön hänet kirkollisesta yhteydestä. Mutta jos jotkut vielä epäuskossa ollessaan ja kuulumatta vielä oikeauskoisten laumaan ovat laillisella avioliitolla toisiinsa liitetyt ja sitten toinen, valittuaan jalon, on rientänyt totuuden valon luo, toinen taas jäänyt eksytyksen kahleen valtaan haluamatta kiinteästi katsella jumalallisia säteitä kohti, mutta epäuskoinen vaimo katsoo hyväksi elää yhdessä uskovaisen miehen kanssa tai päinvastoin epäuskoinen mies uskovaisen vaimon kanssa, niin jumalallisen apostolin mukaan älköön heitä erotettako. Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta ja vaimo, joka ei usko on pyhitetty miehensä kautta."
Minusta tämä aiheuttaa pieniä ongelmia, sillä kaikki jotka ovat naimisissa ei-ortodoksien kanssa pitäisi sulkea kirkon toiminnasta (paitsi käännynnäiset :-), kaikki ortodoksien lapset pitää kastaa ortodoksiksi...
"Oikeuttaako toisen virhe omaan virheeseen?"
Tilastollisesti uskovaiset ja pakanat ovat hyvin samanlaisia. Toki uskovaisissa on enemmän rikollisiä kuin ateisteissa, sillä uskonto ja rikokset ovat usein yritys päästä toivottomasta tilanteesta, mutta ei tästä tietenkään seuraa, että uskonto lisää rikollisuutta. Koulutus lisää tietoa ja siksi hyvin koulutetuissa on enemmän jumalattomia kuin huonosti koulutetuissa. Hyvä koulutus näkyy myös tulojen lisääntymisenä, mutta kuitenkaan ei ole oikein sanoa uskonnon lisäävän köyhyyttä.
"Tämähän on aivan totta! Hurskas on hyväsydäminen ja antaa omastaan."
Harmi, että kirkosta ei löydy vanhurskaita!
Tarkistin. Niissä on selvä ero, ja vieläpä kaikkein keskeisimmässä kohdassa. Sellainen, joka ei kuuntele eikä keskity itse toimitukseen, ei ehkä huomaa eroa. Mutta sellainen ei huomaa konsertissakaan, että kappale vaihtui! Kirkkoon mennään kuuntelemaan ja keskittymään!
Eron varmasti huomaa, jos tuntee kaavan. On kuitenkin huomattavasti helpompaa huomata ero, kun vertaa kahta kaavaa keskenään ja nimenomaan etsii eroja kuin jos vain kuulee kirkossa toisen version eikä ole perehtynyt asiaan tarkemmin.
Totta toki on, että tarkasti kuunteleva huomaa, julistetaanko aviopuolisoksi vai ei (olettaen että kuulija tietää vihkikaavaan julistuksen sisältyvän); luetaanko sormusrukous vai ei (kuten edellä, olettaen että kuulija tietää sen sisältyvän kaavaan); puhuuko pappi solmitusta vai solmittavasta avioliitosta. Mutta varmasti monelta harvoin häissä käyvältä jää myös tuollaiset asiat huomaamatta...
"-käsittämätön väite! Erottaahan sen, että toisessa mennään naimisiin ja toisessa jo ollaan naimisissa. Aliarvioit häävieraita! Miksi?"
Meillä oli kesähäät Helsingissä 2005 joissa siviilivihkiminen puheineen paikanpäällä juhlapaikalla. Väitän että ehdotonta valtaosa (vieraita vajaa 90) ei erottanut siviilivihkimistämme kirkollisesta. Sormukset vaihdettiin ja tahdon lausuttiin. Vihkijä oli lakinainen jolla kaunis ja siisti tummahko asu.
Ei niin että asia nyt meidän häissä juuri ketään olisi kiinnostanutkaan, mutta valtaosa tosiaan tuskin edes huomasi että kyseessä oli siviilivihkinen kirkollisen sijaan.
Tässä valossa en todellakaan ihmettele lainkaan jos/kun vieraat eivät mahdollista vihkimistä avioliiton siunaamisesta erota. En tiedä erottaisinko itsekään.
Toisaalta ihan se ja sama. Lopputuloshan se tässä on jokatapauksessa sama :)
Jos ystävän häihin menemisen ainoa syy on selvittää onko hän jo naimisissa, eikö asia kannattaisi tarkastaa viranomaiselta?
Käsittääkseni ainakin me pakanat menemme häihin vain juhliaksemme ystävien päätöksestä perustaa perhe ja halusta toivottaa heille onnellista yhteistä elämää.
"Mutta sellainen ei huomaa konsertissakaan, että kappale vaihtui!"
Hauska vertaus. Morsiamen vaihtumisen huomaa usein katsomalla.
"Kirkkoon mennään kuuntelemaan ja keskittymään!"
Ainakin ortodoksit pitävät kirkoissa myös jumalanpalveluksia.
kirkosta jo ajat sitten, vaimo ei, eikä se muuta elämää millään tavalla! Mikään ei ratkea sillä, kuuluuko johonkin järjestöön, tai ei, ei ainakaan taivaspaikka! Taivaspaikan ratkaisee suhteesi Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalaan! Muut asiat ovat sivuseikkoja!
Jotkut liittyvät kirkkoon sen ajaksi, että vihitään ja erovat heti uudestaan!
Uskovaisena voi olla kulumatta tuohon porttokirkkoon, joka ei elä ja opeta Sanan mukaan!
Tv; Jumalan hullu saarnamies
Olen kuullut monen uskovaisen naisen ja miehen sanoneen, että on parempi olla yksin kuin sellaisen kanssa, joka on ateisti (vaikkakin olisi kirkon jäsen).
Ainakin, jos itse on tullut uskoon, voi toinen olla hyvin hankala suhtautumisessaan toisen Raamatun lukemiseen, kirkossa käymiseen ja uskovien yhteyteen. Moni on sanonut, että aviopuolisolta tulee käsittämätöntä vihamielisyyttä uskoa kohtaan. Siinä on toddellisuudessa henkivalloista kysymys.
Mutta jos ei ole itsekään muuta kuin tapakristitty, niin ei siinä mitään sen kummempaa ole, koska molemmat ovat todellisuudessa pimeydessä eläviä, eivätkä siedä elävää uskoa Jeesukseen.
Jeesus ei tuo tullessaan pelkästään hyvää, vaan: "Tulta minä olen tullut tuomaan pään päälle - kuinka toivonkaan, että se olisi jo syttynyt!" Ja sitten Hän kertoo, miten perheeseen tulee riitaa ja eripuraisuutta Hänen tähtensä. Luukas 12:49 - 53
Uskovainen joutuu kokemaan kodissaankin sen, miten uskosta osattomat ihmiset vainoavat Jeesusta. Kivipihalla eli Gabbatalla olemme Jeesuksen kanssa yhä (Raamattu on siis aina ajankohtainen): "He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät Häntä. Muutamat läimäyttivät Häntä poskelle ja ilkkuivat: ´Profetoi, Messias, sano kuka sinua löi´." Matteus 26:67 - 68
Ihmiset osoittavat Jeesusinhonsa tänäkin päivänä samoin kuin Raamattu sen tuossa mainitsemassani Matteuksen evankeliumissa kertoo. Ja uskovaiset ovat nyt täällä maan päällä Jeesuksen korvikkeena, johon uskosta osattomat voivat Jeesus inhonsa iskeä.
Jeesushan käskee laskemaan kustannukset ensin, mitä Jeesuksen seuraaminen maksaa. Ei pidä lähteä soitellen sotaan. Luukas 12:25-35
Mietipä jäljempänä olevaa Jeesuksen haastetta sinulle:
"Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka minun tähteni kadottaa, on sen pelastava. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä tuhoon ja turmioon."
Mitä vastaat Hänelle?
kertoo kirjoituksesi ja ymmärrän hyvin miksi normaali terve ihminen hiukan varoo tuollaista käytöstä.
Kerropa minulle, miksi ihmiset pelkäävät Raamattua? Jos se on taikakirja, niin miksi sitä monissa yhteiskunnissa, kuten muslimimaissa pelätään. Miksi he kieltävät kansalaistensa Raaamatun lukemisen? Meillä saa olla koraani ihan rauhassa kirjakauppojen hyllyllä. Ja minäkin suon ja sallin sen ihan hyvin. Niin sen pitää olla. Ihmisillä pitää olla vapaus - uskoa Jumalaan tai olla uskomatta. Ja lukea mitä uskonnollista kirjaa tahansa. Ei siihen toinen ihminen eikä valtio saa puuttua.
Miksi sinä niin kiihkeästi vastutustat Raamattua ja Jumalaa? Oletko uskaltanut selvittää sen itsellesi? Mietipä ensi yönä ja päivälläkin saa miettiä: miksi tämä fanattisuus ateismia kohtaan on minulla? Uskalla ajatuksinesi mennä näihin syviin kysymyksiin, niin sinä varmasti löydät totuuden.
ei ateisti eivätkä ihmiset pelkää raamattua tai raamatun jumalaa. Mitä sitä olematonta pelkäämään.
Sen sijaan uskovainen on se jota on syytä seurata ja varoa uskonnon aiheuttamia ilmiöitä, erityisesti näden väkivaltauskontojen, krisselismin, islmain ja juutalaisuuden osalta, joiden nimissä tänäänkin murhataan ja raiskataan pikkulasten mieliä.
"Ainakin, jos itse on tullut uskoon, voi toinen olla hyvin hankala suhtautumisessaan toisen Raamatun lukemiseen, kirkossa käymiseen ja uskovien yhteyteen. Moni on sanonut, että aviopuolisolta tulee käsittämätöntä vihamielisyyttä uskoa kohtaan. Siinä on toddellisuudessa henkivalloista kysymys."
Taitaa pikemmin olla lastenhoitokysymys :-( Kristillinen suhtautuminen kotitöihin tulee esiin esimerkiksi Martta ja Maria jutusta.
"Uskovainen joutuu kokemaan kodissaankin sen, miten uskosta osattomat ihmiset vainoavat Jeesusta."
Heh-heh
"Ja uskovaiset ovat nyt täällä maan päällä Jeesuksen korvikkeena, johon uskosta osattomat voivat Jeesus inhonsa iskeä."
Varmemmin joudut kadulla tappeluun jos päässäsi on turbaani kuin risti kaulassa. Kaikkialla missä kristityt ovat _enemmistönä_ on kristittyjen vainot todellisuutta.
"Mietipä jäljempänä olevaa Jeesuksen haastetta sinulle:
'Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka minun tähteni kadottaa, on sen pelastava. Mitä hyödyttää ihmistä, jos hän voittaa omakseen koko maailman mutta saattaa itsensä tuhoon ja turmioon.'
Mitä vastaat Hänelle?"
"Enpä olisi ikinä uskonut että vain jehovantodistajat pääsevät taivaaseen."
"Kerropa minulle, miksi ihmiset pelkäävät Raamattua?"
Oletko katsonut liikaa vampyyrielokuvia?
"Miksi he kieltävät kansalaistensa Raaamatun lukemisen?"
Raamatusta tuskin kukaan välittää, mutta ymmärrän hyvin miksi islamilaiset suhtautuvat kriittisesti kristittyihin. Suhtautuisitko sinä myönteisesti uskovaisiin, jotka tappavat sinun uskonveljiään?
"Ihmisillä pitää olla vapaus - uskoa Jumalaan tai olla uskomatta. Ja lukea mitä uskonnollista kirjaa tahansa. Ei siihen toinen ihminen eikä valtio saa puuttua."
Tästä olemme samaa mieltä. Uskonnon opetus pitäisi saada pois koulusta eikä ole oikein, että lapset viedään kirkon kerhoihin.
"Miksi sinä niin kiihkeästi vastutustat Raamattua ja Jumalaa?"
Miten kirjaa voi vastustaa? Jumalaa en ole edes nähnyt.
"Uskalla ajatuksinesi mennä näihin syviin kysymyksiin, niin sinä varmasti löydät totuuden."
olen varmasti paremmin perehtynyt kristinuskoon kuin sinä islamiin. Miksi et uskalla perehtyä Koraaniin ja perinteeseen?
Tiedän, että sinun (niin kuin kaikkien muidenkin) sisimmässäsi on Jumalajano ja kaipuu, vaikka yrität venkoilla kaikin voimin.
Älä kuitenkaan lähde soitellen sotaan, sillä Jeesuksen seuraaminen maksaa, joskus jopa hengen. Näinhän tapahtui n. kaksi, kolme viikkoa sitten Turkissa. Viisi nuorta miestä oli pyytänyt kolmea kristittyä (yksi oli sakaslainen) opettamaan heille Raamattua. Mutta heilläpä olikin ollut tarkoitus tappaa heidät, niin kuin he sitten tappoivatkin heidät. Tästä on ollut uutisissa, olet varmaan kuullut ja lukenut.
Eräs kristitty kertoi tästä, miten hän oli tuntenut tämän saksalaisen surmansa saaneen perheen isän. Tämän saksalaisen surmansa saaneen miehen leskeä oli haastateltu Turkin televisiossa. Hän oli sanonut, että hän antaa murhaajille anteeksi. Tämä on kuulemma herättänyt Turkissa ihmetystä. Siellähän on tietääkseni verikosto surmansa saaneen puolesta. Kauheaa!
Eräs toinen kristitty oli joutunut samanlaiseen tilanteeseen toisessa paikassa, jossa ryhmä nuoria miehiä oli pyytänyt saada häneltä Raamatun opetusta. Mutta sitten tämä mies oli oivaltanut, että nyt tässä on jotain hämärää, eikä ollut suostunut menemään heidän kanssaan sisätiloihin. Ja niinpä nämä miehet olivat sitten hyökänneet hänen kimppuunsa kadulla.
Hän lausui sellaisen viisauden, että ihminen yleensä etsii Jumalaa yksin (niin kuin tekeekin). Yksin hän tulee kyselemään pelastuksen tietä kristityltä. Ja yksin hän lähtee seuraamaan Jeesusta. Mutta Jeesuksen seuraan lähtiessään hän kaipaa toisten uskovien yhteyteen: rukoilemaan, ehtoollista viettämään ja lukemaan Raamattua. Näin minullekin on käynyt.
Valinta on sinun: "Jos joku tahtoo....." Muista kuitenkin valitessasi, että taivas ja helvetti on todellisuutta, joita sinä et saa olemattomiksi, vaikka kuinka haluaisit.
Jos valitset väärin, olet sinä koko ikuisuutesi erossa Jumalasta ja Hänen rakkudestaan. Mutta sinunhan se valinta oli, eikö? Katso TV7:ä! Siellä kuulet monien Jeesuksen elämäänsä löytäneiden kertomuksia elämästään. Ja myöskin hyvää Raamatun opetusta. Siis TV7:ä katsomaan koko Suomen kansa! Ja netistäkin sitä voi katsella ihan ilmaiseksi, kuin televisiostakin.
"Tiedän, että sinun (niin kuin kaikkien muidenkin) sisimmässäsi on Jumalajano ja kaipuu, vaikka yrität venkoilla kaikin voimin."
Koska tunnustat että ei ole muuta jumalaa kuin Allah?
"Tiedän, että sinun (niin kuin kaikkien muidenkin) sisimmässäsi on Jumalajano ja kaipuu, vaikka yrität venkoilla kaikin voimin."
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta en näe mitään syytä miksi minusta tulisi uskovainen. Minulla on varsin johdonmukainen luonnontieteellinen maailmankuva, joka selittää lähes kaiken alkuräjähdyksen jälkeen tapahtuneen. Kukaan ei voi tietää mitä sitä ennen on tapahtunut.
"Turkissa. Viisi nuorta miestä oli pyytänyt kolmea kristittyä (yksi oli sakaslainen) opettamaan heille Raamattua. Mutta heilläpä olikin ollut tarkoitus tappaa heidät, niin kuin he sitten tappoivatkin heidät."
Suvaitsevaisuutta ei voi tutkia tällaisilla yksittäistapauksilla. Kun espanjalaiset valloittivat maan maureilta, valtauskonto oli islam. Kuinka paljon tätä vanhaa islamia on edelleen jäljellä? Viidestä vanhasta patriarkaatista neljä on ollut tuhat vuotta islamilaisten hallitsemassa maassa ja kaikki ne ovat edelleen olemassa. Islamilaiset eivät ole sen enempää vainonneet kristittyjä ja juutalaisia kuin kristityt juutalaisia ja pakanoita.
"Siis TV7:ä katsomaan koko Suomen kansa!"
Edes näennäisen uskonvapauden tähden pitäisi Ylen lähettää myös ei-kristillisiä uskonnollisia ohjelmia; toki mieluummin ei mitään uskonnollisia ohjelmia.
Elän uskovaisen vaimon kanssa. Toki hän on kurkkua myöten täynnä vääriin paikkoihin laitettuja Raamattusitaatteja, pyhimystarinoita, kanoneita ja pätkiä rukouksista ja minä kyllästynyt lasten hoitamiseen. En ole ainakaan vuoteen edes harkinnut avioeroa, sillä minkä ihminen on yhdistänyt sitä älköön Jumala erottako.
"Tiedän, että sinun (niin kuin kaikkien muidenkin) sisimmässäsi on Jumalajano ja kaipuu, vaikka yrität venkoilla kaikin voimin."
Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta en näe mitään syytä miksi minusta tulisi uskovainen. Minulla on varsin johdonmukainen luonnontieteellinen maailmankuva, joka selittää lähes kaiken alkuräjähdyksen jälkeen tapahtuneen. Kukaan ei voi tietää mitä sitä ennen on tapahtunut.
Vastaukseni:
Tiedän, että et jaksa itsekään uskoa tuohon "tieteelliseen" maailman kuvaasi. Tiedemiehet itsekin tietävät, että evolutioteoria seisoo savijaloilla, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen julkisesti. Näin olen itse kuullut evoluutioteorialle nauravan todellisen tiedemiehen kertovan. Jos he oman epäilynsä sanoisivat julkisesti ääneen, niin tälläinen tiedemies joutuisi julkisen pilkan kohteeksi. Evoluutioteoria on sellainen savijumala, joka ei kritiikkiä kestä.
Mutta sitten on niitäkin tiedemiehiä, jotka uskaltavat sanoa sen ääneen. Mutta he saavatkin siihen voimansa Jumalalta. "Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima...." Room. 1:16
Mutta totuutta saa vaikka kuinka paljon kritisoida, sillä se kestää sen. Tässä tarkoitan Raamatun kritiikkiä. Raamattu kestää sen! Eikö se ole sinustakin turvallista. Haukkukoot ja kritisoikoot vaikka kuinka paljon Raamattua, niin se kestää sen! Sitä on vuosituhansia kritisoitu ja hammastikulla ja pilkkakirveellä laitettu palasiksi, ja se on sen kestänyt.
Ja Jeesusta saa pilkata. Hänhän itse sanoo, että Hän antaa senkin synnin anteeksi. Mutta Pyhän Hengen pilkkaamista ei kuitenkaan anteeksi anneta. Teologit sanovat, että Pyhän pilkka tarkoittaa ihmisen paatumusta. Jumala on kutsunut ja kutsunut ihmistä eri tavoin yhteyteensä, mutta tämä on aina vain vastustanut Jumalaa. Ja tämän seurauksena Pyhä Henki on jättänyt hänet rauhaan.
Tiedäthän itsekin, että rakkautta ei saa käskemällä, sen pitää olla vapaaehtoista. Jumalan ja ihmisen suhdetta kuvataankin Raamatussa sulhasen ja morsiamen tai miehen ja naisen väliseen rakkauteen.
Toivottavasti sinä et ole tälläinen niskoittelija, jota Jumala on kutsunut paatumukseen asti. Siis Pyhän Hengen ääni vaikenee ihmisen sisimmästä niin, että ihminen saa elää sitten oman tyhjän elämänsä kuolemaansa asti Jumalan häntä kutsumatta. Tiedän ihmisiä, jotka eivät edes kuolemaan johtaneella tautivuoteellaan ole kaivanneet eivätkä etsineet Jumalaa. Järkyttävää!
Mutta jos sinä tahdot lähteä elämän tielle, niin löydät ihanan, joskin vaikean elämän Hänen yhteydessään. Et voi uskoa, miten mielenkiintoinen on eri evankeliumissa Jeesukseen tutustuminen. Professori Tapio Puolimatka sanoi eilisiltana TV7:ssä, että Jeesusta emme pysty iankkaikkisuudessakaan loppuun asti tutkimaan, saati sitten täällä ajassa. Tämä ohjelma tulee uusintana ensi torstaina 26.5.2007 klo 19.30. Katso TV7:n sivuilta tarkempi ohjelma.
Ja usko Jeesukseen on rakkaussuhde, kuten edellä siitä jo vähän kerroin! Ja näin sitä kertoo myöskin Psalmin kirjoittaja:
"Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot! Minun sydämeni nääntyy kaipauksesta, kun se ikävöi Herran temppelin esipihoille. Minun sieluni ja ruumiini kohottaa riemuhuudon, kun tulen elävän Jumalan eteen." Ps. 84
Ja: "Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa, niin minä kaipaan Sinua, Jumala." Psalmi 42
Ja entäpä, kun saa syntinsä anteeksi? Sehän on kuin elämä kuolleista!
"Niin kauan kuin minä vaikenin synnistäni, ruumiini riutui ja kuihtui. Päivät päästään minä huusin tuskassani. Öin ja päivin kätesi painoi minua raskaana. Minun elämänvoimani haihtui niin kuin kosteus kesän helteessä. Minä tunnustin Sinulle syntini, en salannut pahoja tekojani. Minä sanoin: ´Tunnustan syntini Herralle´. Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan." Psalmi 32
Ystäväni näin ihanasti sinulle voi käydä, kuin kuningas Daavidille kävi aviorikoksen jälkeen. Jumala antaa tälläisetkin kauheudet anteeksi. Mutta älä täst edes enää syntiä tee, kuuluu Jeesuksen sana kaikille syntinsä tunnustaville.
Toivotan sinulle mielenkiintoista tutkimusmatkaa Jumalan yhteyteen. "... olen löytänyt rauhan, mieleni on tyyni, Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, niin on minun mieleni levollinen." Psalmi 131
Miten monet kuuluisuudet ovatkaan kaivanneet tätä rauhaa, mutta raha, synti ja kuuluisuus on ollut niin makeaa, että siitä ei ole uskaltanut eikä halunut luopua. On se kerran yllätys kuoleman jälkeen, kun joutuukin kadotetuksi ja pois karkotetuksi Jumalan kasvoista ja rakkaudesta ikusuudeksi. 2 Tess. 1:9,10
Siunausta!