Pohojalaanen tyttö on paras.
Paitti, että niille kasvaa parta.
Paitti, että niille kasvaa parta.
Pohojalaanen tyttö
Minä
351270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Tämä on lainattu tänne vitsipalstalta.
Kevät lähenöö, joten tehekääpä tämä testi niin tiärättä mitä o olla pohojalaane. Samalla huamaatta oottako itte yhytää pohojalaas-verisiä.
Varmoja kevähän merkkiä on ilimas, siksi onki hyvä aika kokeella läpääsöökö Pohojalaasta kevättestiä.
-Muuttolinnut saapuu joka kevät Suamehen, sua askarruttaa:
1. kuinka ne osaa takaasi
2. mitä ne susta ajatteloo
3. onko linnuus homoja
4. minkä ihimeen takia ne yleensä tuloo
-Meet joen tai järven rannalle kattomahan ku jäät lähtöö, muistelet paikkaa mihinä piti olla sun:
1. laituri
2. venes
3. rantasauna
4. 700 rehupaalia
-Vappua juhulii yleensä:
1. ylioppilahat uus ylioppilaslakki pääs
2. sosialistiset ylioppilahat vanha ylioppilaslakki pääs
3. remarit ja punaporvarit koskenkorvaa pääs
4. kommunistit kommunistiset ajatukset pääs
-Parasta kevähäs on ku:
1. ilimat lämpenöö ja kesä tuloo
2. aurinko paistaa ja kuumottaa
3. saa nauraa ku naapuri jää raktorilla jumihin ja sarattaa ja kiruaa kovahan äänehen
4. saa täyttää eu-tukipaperia
-Mukavin kevähinen sanonta on:
1. mikä vappuna katolla se pian sairaalas
2. maalliskuu maata näyttää ojat kuivaa kaivot täyttää
3. puut on viälä mettäs mutta ompa sonta kaikki navetan takana
4. jossei hellua helluntaina niin ei sitte
-Kevähällä kesäaikahan siirryttäes kellot siirretähän:
1. tuvasta pihalle
2. vasemmasta ranteesta oikiahan
3. yks tunti johonki suuntaha kävelyvauhtia
4. yks tunti autolla myätäpäivähän
-Mukavin luannon ääni kevähällä on:
1. linnunlaulu
2. kolomosturpon pörinä öisellä pellolla
3. lumiauran kolina maantiällä toukokuus
4. naapurin lehemien pihalle pääsyn aikahan siältä kuuluva aitojen kaatumisen rytinä ja isännän tauotoon saratus
Moottorisaha
Sohojo vaan präisky, ku mä tramppasin polokemaspyörällä
kirkolta kotia päin.
Mulloli pyärän-jopparilla uus moottorisaha paketis ja sarves
kilaji mukavasti kalijat ja kossu. Molin hyvällä päällä,
vaikka satooki räpäskää ja Kainaastonloukoon hianostofröökynäkin
präiskötti uurella Tojotallansa mun märijäksi jo mennes.
Viimmeeses mukas ennen kotomarkkia mä kuuli pyssyn
pamahruksen ja kauhiaa elämää. Kun mä pääsin pihahan, näin
notta naapurin Pertti riahu puusolan työnä pyssyn kans ja
solan kivijalaan viäres oli kaks kuallutta kissiä.
Tapookkosä jumalauta mun kissit!? Mä huurin ja polokaasin
jarrut kii. Pyärä pysähty kun seinähän ja mä kaaruun aiva
rähämälleni sen kans. Molin varma notta ainaki ny kossu hajos
siinä rytäkäs ja enääminen ollu hyvällä päällä.
Pertti toikkarootti mua kohoren, se roikotti toises käres
kuallutta kissiä ja toises kivääriänsä.
Sullon Matti saatana aiva liikaa nuata elukoota, aiva liikaa
Matti saatana, mä sanon.
Soli meleko lujaa juavuksis, oli kuulemma keitelly omiansa
Prännärin mettis ja viälä retostellu kylälläki notta ny on sitte
sellaasta lääkkyä, nottei valtion tavarakaa pärijää.
Mä sanoon, nottei soo ihimiste tyätä ruveta toisten kissiä
teurastamaha iliman lupaa, mutta soli jo lähäröös, eikä
kuunnellu mua ollenkaa. Se mennä hontturootti pitkin fälttipellon
ojanpyörtänöö ja möläji itteksenhnä jotaki että ny lähtöö Mattilan
rakikki
täältä helevettihin ulajamasta, soon sellaanen laki jotta ny...
Enempää minen kuullu, kun se jo hävis pyssyynensä mukkahan. Mä
istuun hollin siinä portahilla ja kattelin niitä kissinraatoja.
Soli Pertti tipahuttanu toisen keskelle pihaa
ja siinä se retkotti pää tohojona. Mä meinasin koota ne siitä
pois haisemasta, mutta sitte mun silimäni osuuki pyärähän ja
mä päätin notta motan suruhuni yhyren kalijan. Noliki kaikki
potut ehejinä ja muutaman kalijan jäläkehen mä hätäännyyn aukaasemaha
kossupotun ja menin tupahan keinustoolihin istumahan.
Ulukona alakoo ollakki jo aika pimiää ku mä sain koko potun
tyhyjäksi. Siinä vaihees mä menin pihalle vähä hengittelemähä ja siälä
pihamarkiilla mun silimihini otti taas se melekeen päätöön kissi
ja se toinen, jolta Pertti oli onnistunu tosahuttamahan koko
peräpäänki aiva riekalehiksi. Mua alakoo ottaa niihelevetisti
aatamihi jotta minen tiänny mitä molisin teheny. Rämäkän takaa
pilikotti valua ja mä päätin lähtiä vähä kyläälemähä Pertin tyä.
Tolisitta itteki nauranu jos olisitta nähäny Pertin akan
ilimeen ku mä tryskääsin eteesestä suaraha keittiöhön ja
prämähytin moottorisahan käyntihin. Sylyvi huusi luajaa ja
herraa ja piteli syränalaansa ja meni sitte joutua herättämähän
Perttiä sohovalta. Mä harpoon peräs ja annoon konehelle lisää
kiarroksia ja tempaasin olohuanehen pöyrän palooksi. Siinä
vaihees Pertti oliki jo tullu tolokkuuhinsa ja joinkin se pääsi
ylähä soffaltansa, silloon se alakoo huutaa niinku salavettava.
Ku se näki mun ilimehen, se pörötteli takaasi keittiöhön akkaasa
suajihi. Mä annoon sahan soira, jurvalaaset parokkikalut meni
nätisti klavuuksi ja kirjahyllystä vaan piraji krääsät alaha.
Ku molin miälestäni tarpeheksi tuhua teheny, mä
pirätin sahan ja menin Pertin etehe seisomaha.
Mä kopahutin sitä sahalla reitehe.
Soli Pertti viimmeenen kerta ku mun kissit tapoot,
Pertti saatana, soon asia ny niin.
Niin mä sanoon ja lähärin kotia.
Aivan loistava!!!
kyllä sitä lueskeli ; )
Ei kyllä ole mun keksintö, mutta sain sen viimevuonna, kun olin Kauhajoella töissä. Kirjoittajasta ei ole tietoa.
Onkos teillä hauskoja pohojalaasjuttuja varastossa?
kyllon saanu nauraa ku o lukenu näitä kiriootuksia. Moon ollu jo niin kaua ulukomailla, eikä täälä puhuta ollekkaa pohojalaasittaansa. Sitte ku vähä saa lukia tuallaasta pränttiä niin kyllon koto-ikävä ja lujaa!
Mihinä sinoot?
Mollahan kerätty niitä juttuja vähä tänneki.
http://www.cc.jyu.fi/~tetaantt/epok/jutut.html
keski-euroopas (justihi siälä mistä äitee aina varootteli - isoos maailimas!). Tänne ei kuule keskuksen mastua näy, elikkä kaukana ollaha! Yleensä muilla kylälääsillä tuloo ikävä ku ei keskuksen mastua peräpeilistä näy, muttei mulla tuu!!! Entäs sä sitte. Mistä kaukaa huutelet??
jotta meitä pohojalaasia on ripoteltu vähä sinne sun tänne ; )
uskalletaha! Ollaha vähä sellaasia päässilimääsiä luanteeltamma. Mäki ku olin amerikas niin sieälä oli vaikka kuinka palio pohojalaasia jokkoli syntyny siälä eikä koskaa käyny suames. Molin niille oikeen ihime! Osa niistei ollu ikänä nähäny oikeen alakuperäästä suamalaasta, vaan niitä amerikas syntynehiä. Mä en niitä tahtonu ymmärtää ku puhuuvat eteläpohojammaan murretta vuarelta 1920 - 1930! Oli niinpalio sellasia sanoja jota ei nykyään enää käytetä enkä ollu ikänä eres kuullu. Piti opettaa niille kuinka ne sanat sanotaha nykyään! Jämerää, eikö?
...oon minäki välillä vähä Euroopas asustellu, mutta ny oon täälä ihan keskellä Suomia. Mäkiäki on niin maharottomasti.
Äireen faari kans lähti sinne Amerikkahan. Tuli kyllä sitte 1920 hakemahan perhettänsäki sinne, mutta suivaantuu sitte niin maan helevetisti, ku muori oli teheny poijan naapurin suutarin kaas, ja lähti piru suutuksis takaasi yksin. Kumma mies. :-)) Ei oo kuulunu sen koommi. Soliki teuvalaanen.
Hyvin meillä silti täälä menöö iliman faariaki.
teuvalta, räkä leuvalta! Siäläki moon ollu joskus tanssiis. En muista enää nimiä, oli pelloon lairas sellaanen kesä tanssipaikka. Sitte talavella siinä aiva keskustas toinen, olikohan se joku kanttarellis tai joku sellaanen. Ei siälä kyllä ollu koskaan mitää menua olleskaa. Kauhajoella oli enemmän menua siihen aikaha.
....mutta äireen suku. Ja neki muutti sitten justihin sinne Kauhajoelle, ku äitee oli häjykakara. Äireen äitee on sieltä Kauhajoelta, ja mun isän suku on Anturajärveltä.
ihimeellinen mailma. Kyllä oon kuule mopoollu niillä seuruulla. Mulloli yks ensimmääsiä flikkakaveria kauhajoelta. Komia likka, mä olin niin ujo että olin aina humalas ku tavattihi! Se sanoo mulle sitte kerran kasinolla notta jos ens kerralla oon humalas niin on bänksit. Tulin sitte seuraavana lauantaina ja oli parkkipaikalle asti ottamatta mitää. sitte rupes niin jännittämähä notta join isojen poikien jaloviina pullosta pitkät hörpyt sillä seurauksella että flikka jätti. Kyllotti päähän, oli nimittäänsä niin hyvä tahtoonen ja komia flikka!
ihimeellinen mailma. Kyllä oon kuule mopoollu niillä seuruulla. Mulloli yks ensimmääsiä flikkakaveria kauhajoelta. Komia likka, mä olin niin ujo että olin aina humalas ku tavattihi! Se sanoo mulle sitte kerran kasinolla notta jos ens kerralla oon humalas niin on bänksit. Tulin sitte seuraavana lauantaina ja oli parkkipaikalle asti ottamatta mitää. sitte rupes niin jännittämähä notta join isojen poikien jaloviina pullosta pitkät hörpyt sillä seurauksella että flikka jätti. Kyllotti päähän, oli nimittäänsä niin hyvä tahtoonen ja komia flikka!
sieltä samaaselta anturajärveltä kotoosin ; ) taittahan olla sukua, kuka tietää
...sellaastahan se on, jotta ku aikansa puhuu, niin kohta ollahan sukua...heh heh... Et taira tohtia sanua näin julukisella foorumilla mistä päin Anturajärviä? Minoon siitä naurettavan kuuloosesta elukkakylästä, josta se Tammeliinin Jooseki laulaa luritteloo aina välillä.
Joo, tierän mitä tarkootat, mutta mää en tohori sanua, näin julukisella paikalla kotuani. Severran, jotta aiva toiselta puolelta ku sää.
Kauhiasti funteerasin, jotta onko siitä mitää luritusta, mutta, mitää värssynpätkää ei ny tuu het mielehen. ; )
oo kotoosin olleskaa. Moon aiva toisesta pitäjästä kotoosin. Meirän pitäjäs on oltu aina vähä sellaasta kulukijakansaa. Esi isät jo aikoonaansa kuluki pitkin maita ja mantuja mööbeliä kaupittelemas! Siältä mum juuret on oikiastaansa, vaikken oo siälä enää aikoohin ollukkaa käymäs.
Jurvas on hyväs turvas ; )
jurvasta turvasta. Valitukset saa osoottaa Jurvan kuntaha (niin ollahakki aina silloon tällöön ku on poikien kans oltu maailimalla, aina on löytyny jotaki valittamista, viimeeksi oli vikaa palavelus ja kun ei osannu oikee ymmärtää meirän kiältä, kyllä valitettihi, toivottavasti tekevät jotaki sen etehe!)
jotaki teköövät, kattos palavelu se on joka pelaa, tuola maailman turuulla. ; )
...aina koko aijan, jotta mihinkä sää meet, niin enoo tapas sanua aina, jotta Jurvan Sarvijoelle maatalousnäyttelyyhin. Aikuusena mua nauratti, ku huomasin, jotta sielon oikiasti Sarvijoki siä Jurvas. Sielähän on oikeen katuki, se Rantakatu, taitaa olla Suomen ainut kunta, johona niin leveellähän.
Autoolijoolle:
1. Jos joku menöö erellä, aja ohitte.
2. Jos joku yrittää ohitte, niin älä päästä.
3. Säästä vilikkua.
4. Ku liikennevalo vaihtuu nokkas erestä vihiriästä keltaaseksi, nin kiihrytä vauhtia. Kyllä sä kerkiät.
5. Ku jalankulukia tuloo eressä suajatiälle, nii lisää vauhtia. Ei se sitte tuu.
6. Mutta jos se kumminki tuloo, nii polokaase kaasu pohojaan. Ettei jää kitumahan.
7. Ku joku hirasteloo erellä ja hakoo vaikka jotaki paikkaa, niin neuvo sille oikia osoote. Elikkä huura ohimennes sivuikkunasta, että: "Painu vi***hun!"
8. Oo varovaanen ruuhkaliikentees. Ettei kännykkäs lipsahra korvalta.
9. Ku joku yrittää sivutiältä ramppia myären isomman tiän liikennevirtaan, niin älä tee sille tilaa. Son joku kohomo.
10. Jos taharot ajella rauhassa kaupunkilla, niin lähäreppä paanalle vaan silloon, kun kaikki muukkin tapaa liikkua.
11. Jos jonku auto menöö rikki ja pysähtyy etehes, niin töötötä ja raivua ittekses niin kauan, että saat syränhalavauksen.
12. Jos haluat päästä nopiaa kaupunkin lävitte, niin hommaa polokupyärä ja aja jalakakäytävällä. Siälä saa päästellä lujaa.
Pyäräälijöölle:
1. Jos ajat polokupyärällä mumman kumohon, niin verä niska kyyryhyn ja polije pakohon. Kyllä sen joku siitä korjaa.
2. Pyärääle ykssuuntaasta katua vastavirtahan. Son jännää.
Jalankulukijoolle:
1. Kun polokupyäräälijä ajaa sivuuttes, niin murijaase sitä kyynärpäällä kylykehen jos kukaan ei oo kattomas.
2. Viheltele ittekses, kattelet taivahalle ja oo tärkiän näköönen, ku kävelet karun ylitte päin punaasia.
...heee...polkupyöränkypäräpakkoakaan ei varmaan E-P:llä ole eikä tule...
Toi pohjalaanen testi oli kyl hyvä! Piristi tätä tylsää opiskelua! :)
moo kuulluukkaa
...jotta jalasjärvenmurretta on oikeen sanakirianaki netis? Mainostetahan ny kotipitäjää!
http://www.oorninki.com/murresanat/sanontoja.htm
virkistävästä hetkestä. Luin kaikki juttunne ja muistelin nuoruuren ystävääni, joka kuali autkolaris janka ajoomme -75. Hän oli, soli Vähästäkyrööstä kotoosin. Häneltä ehrin vähän oppia murrettanne, sitä ihaalemahan. Olen kurkkaallu näitä palstoja aikani kuluks ja niin kyllästyny pelekkähän flirttihin. On täällä muutamia savolaasiaki, mutta sitä on paljo vaikiampi lukia ko pohojalaasta. Tairan lukia vielä kerran sen pitkän jutun. Kiitos.
moo tienny tuollaasesta mitää, meinaan jotta sanakiriaki. Kyllä kotopitäjää kannattaaki mainostaa, eikös se oo se Pohojanmaan portti. Jostaki oon kuullu sellaastaki. : )
ULUKOMAALAASET:
Ulukomaalaanen on monaasti ihimetys, sellaasen kohorates on hyvä muistaa notta ulukomaalaanen on useen vilikas luantoonen ja kova puhumahan. Ulukomaalaane vaa useen puhuu ulukomaankiältä jotei kaikki ymmärrä, prasiliaa, pelkiaa, sveitsiä ja muita kummallisia kiäliä. Ulukomaaselle kannattaa kuitenki puhua vaikka suamia jos ei muuta osaa, pääasia nottei oo tuppisuuna ja anna töykiää kuvaa ittestänsä. Puheen voi aloottaa vaikka säästä, "K Y L L Ä-O N-K O M I A-I L I M A"! Kannattaa puhua kuuluvalla äänellä ja
harvaksensa jos se sattuus vaikka ymmärtää. Jos ulukomaalaanen on hyvin tumman sorttinen voi kysyä, "O N K O-S I Ä L Ä-K A I K K I-M U U K K I N-N E E K E R I Ä" ? Kyllä se smooltookki siitäsitte lähtöö käyntihi ku on päästy alakuhun. Ulukomaalaasista pitää viälä muistaa seki nottei ne kaikki välttämättä oo silti maalaasia vaikka niistä käytetähänki nimitystä "ulukomaalaaset".
HOMOT:
Homojen kans taas on siitä helepompaa notta varsinki kotimaiset homot osaa kiältä oikeenki hyvin. Monet vaan ei osaa olla homojen seuras luantevia vaa heirän käytös muuttuu jäykäksi ja jopa kankiaksi. Jos ei tiärä mitä sanoos homolle keskustelun avaukseksi voi sanua rennosti vaikka notta: "Sitä ollanhan sitte niinku homo"! Näin annetahan ittestä homolle avarakatseenen kuva eikä homo luule heti notta joku aharasmiälisyyren esikuva siinä. Jos miäshomo eherottaa saunailtaa ja jos sinne lupaa mennä kannattaa ainaki kysyä onko saippua nestehenä vai palana, jos nimittäin palasaippua lipee kärestä sitte pestes sinne saunanlaattialle se kyllä kannattaa jättää sinne.
KAUPUNKILAASET:
Kaupunkilaaset on kaas sellaasia joille kannattaa asioota selostaa kärsivällisesti. Niitä yleensä kiinnostaa mitä kummallisimmat asiat ja ymmärtämisen kaas niillä kuitenki pakkaa useen olla vaikeuksia. Yleensä ne kyselöö, "mikä tua on" ja "minkä tähäre"? Näihin kannattaa vastata asiallisesti turhaa kiihkoolua ja varsinki päälle käymistä pitää välttää. Jos kaupunkilaanen ihimettelöö mihinkä kaikkehen tarvitahan niitä viittä uutta raktoria jokka siinä pihas seisoo, se kannattaa viärä pirummoosen sontatunkion viärehe ja antaa tarikko kätehe ja ruveta sen kaas luamahan sontaa korkeehin kippikärryyhin.Ja toimitella notta "konehet on kaiken pahuuren alaku ja juuri, tälläänen talakoomeininki onki palio mukavempaa"! Yleensä parin kuarman jäläkihi kaupunkilaanen on valamis takaamahan sulle lainan vaikka minkälaasen sonnanajokonehen ostua varte. Kaupunkilaasia on palio mutta maalla kaupunkilaaset kuuluu vähemmistön joukkoho. Näitä korrektin käytöksen malliesimerkkiä voi tapauskohtaasesti soveltaa sitte tarpehen mukahan.
JUNTTEJA KAIKKI ISOLLA J:LLÄ !!!!!!!!!!!!!!!
....viele keheratahan olla helevetin ylypeetäki siitä!
Mun suosikkipänritki on Rehupiikles ja Lauri Tähkä ja Elonkerjuuorkesteri!
No kattos, kaikkia ei voi koskaa miellyttää, pohojalaasekkaa. Eikä vissihin oo tarkootuskaa.
; )
NÄIN HEMPIÄÄ SE ON KUN POHJALAINEN SILLE PÄÄLLE SATTUU
Osa 1. HÄJYN KOSINTA (Isoo-Antti (A) kosii Marjattaa (M))
"eteläpohojalaasia tunne-elämän kiemuroota"
A- Ehtoota Talohon.
M- Ehtoota. Astu vaan köökkihin, äläkä oriaale siälä porstuas.
A- Mullon on vähän asiaa...
M- Orota ny väipährös, niin paan kahavia tulemahan ja otan kropsun
hellanuunista.
A- Minoon vähän kattellu sua, Mariatta, sillä silimällä.
M- Varjelkohon, Isoo-Antti. Mitä sää pöffäälet? Ooksä pöhönäs vai
mikä noin viämistää?
A- Emmää ny pöhönäs, finkerporillisen vaan...
M- Jestas, Älä ny kyälää sen kropsun päälle. Tämän ny arvas!
A- Pakkaa maha sekaasin ku sua niin aattelen. Tuhurimpaa ja
komiampaa flikkaa ei löyry koko Härmästä. Luntioomet on leviät ja
kaluumet vikkelät. Varsinaane veenus. Aivan lääpäälläni palavon sua.
M- Jukelin tähären. Miälistely muhun ny vähite puroo. Mistoot saanu
knuppihis notta sut ottaasin?
A- Minen oo yhtää köppääsempi naimakauppa. Plompuuki on maukias
kunnos ja itikoota trusapäin.
M- Taitais tulla raskahammanpualoonen erehrös! HYITE! Tämoli
laitimmaanen kerta ku mua nuon halavalla yrität panna. Minen sua taharo!
Minkäs maharat?
A- Perkeles, ooppa krätyysellä päällä. Vien sitten vaikka väkiste.
Suaniis niin veri kiahuu ku sua mää kattelen! Jumaliste ämmä, Alä rutaja.
Moon sormuksenki ostanu. He!
M- Onpa komia. Ei sun olis trengänny. Oikeen torestako tää om mulle?
Tairat sittekki olla tosisnas?
A- Niin tosis, ku tässä seison. Mää rakastan sua.
M- Voi Antti. Oiva miäs susta mulle tuloo. Mennähän vaan vihiille.
A- Tulithat järkikis. Pelekäsin saavani nahaat. Eiköhön vaan
lähäretä tryskäämähän tämän kunniaksi!
M- Tryskätähän vaan.
[Tryskäämistä, aivan kauhiaa pauketta, päästä verettävästä
päätylaurat irti ja laattias tuuman koloot]