Kysyn ihan yleisesti. Kun uskon ja rukoilemisen pitäisi vaikuttaa jotenkin jalostavasti, että ihmisestä tulee parempi ihminen, miten yleistä on, että tämä toteutuu?
Tunnetteko yhtään oikeasti hyvää ihmistä?
Tämä on vaikea kysymys, sillä ulkoisesti hyvinkäyttäytyvä ihminen voi tietenkin esimerkiksi lähipiirissään olla melkomoinen piru, vaikka ulkopuolisille välittyvä kuva on moitteeton.
Eikä papistoakaan mitenkään tunnu pelastavan jatkuva hengellisten asioiden kanssa toimiminen, aivan samanlaisiin synteihin tuntuu olevan taipumusta kuin tavan jullikoilla.
Tunnetteko yhtään oikeasti hyvää ihmistä?
Tämä on vaikea kysymys, sillä ulkoisesti hyvinkäyttäytyvä ihminen voi tietenkin esimerkiksi lähipiirissään olla melkomoinen piru, vaikka ulkopuolisille välittyvä kuva on moitteeton.
Eikä papistoakaan mitenkään tunnu pelastavan jatkuva hengellisten asioiden kanssa toimiminen, aivan samanlaisiin synteihin tuntuu olevan taipumusta kuin tavan jullikoilla.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Oletteko omassa elämässänne olleet havaitsevinanne/havainneet jotakin edistystä ns. kilvoittelun myötä?
vaan toinen on heikompi toista.
Hyvät käytöstavat eivät tee ihmisestä parempaa. Usein seurapiiri käyttäytyjät ovat suurinpia teeskentelijöitä.
Ordotoksian idea on että ihminen pyrkii kilvoitellen ja rukoillen parempaan. Me ihmiset emme pysty näkemään Jeesusta kanssaihmisessämme.
Silloin ei olla kilvoittelussa oikealla tiellä, jos itse huomataan siinä edistymistä. Kilvoitushan on juuri sitä, että oppii tuntemaan oman pienuutensa ja huonoutensa ja sitä kautta Jumalan suuruuden ja rakkauden. Suurimmat kilvoittelijat ovat omasta mielestään suurimpia syntisiä.
olla luonnostaan hyvä. Eikä edes yrittämällä.
ja siksi ihminen pyrkii tai hänellä on kaipuu hyvään. Mutta.. aina se ei ihan onnistu.
Ihminen pystyy tekemään hyvää yrittämällä, kilvoittelemalla itsensä kanssa. Ei laintekoja - tietenkään. On hyvin protestanttista väittää, että ihminen on mitä on eikä voi sille mitään. Ortodoksisen ihmiskäsityksen mukaan kyllä voi. Kaikki ei ole ennalta määrättyä. Ihmisellä on vapaan valinnan mahdollisuus tehdä hyvä tai pahaa.
että ihminen (siis myös Sinä ja minä) olemme syntiinlangenneita. Jumala loi Aadamin ja Eevan hyviksi, mutta kuinkas sitten kävikään? Lirissä ollaan. Eli minusta tuntuu, että ihmisen on helpompi tehdä pahaa kuin hyvää.
Ihminen luotiin alun perin hyväksi ja kaipuu on hyvään - pohjimmiltaan. En sanonutkaan, että ihminen tekisi helpommin hyvää kuin pahaa.