Varusmiesten kuolemat

Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat.

Kaikenkaikkiaan varusmiehiä kuolee palveluksessa vähemmän kuin vastaavan ikäisiä liikenteessä, siviilissä itsemurhan tehneiden määrä ei vaikuta tähän tosiasiaan millään tavalla.

Varusmiesten itsemurhat sen sijaan eivät kerro mitään palveluksen turvallisuudesta. Varusmiehet tekevät siviiliverrokkiryhmään verrattuna vähemmän itsemurhia, kenties se sitten johtuu siitä että ns. itsemurhariskiryhmään kuuluvat karsitaan joukosta pois. Tämä karsinta puolestaan lisää palveluksessa olevian palvelusturvallisuutta ja kenties on hyväksi karsittavallekin. Onko suunta väärä?

mitä ne ovat? kirjoitti:

Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat.

Kaikenkaikkiaan varusmiehiä kuolee palveluksessa vähemmän kuin vastaavan ikäisiä liikenteessä, siviilissä itsemurhan tehneiden määrä ei vaikuta tähän tosiasiaan millään tavalla.

Varusmiesten itsemurhat sen sijaan eivät kerro mitään palveluksen turvallisuudesta. Varusmiehet tekevät siviiliverrokkiryhmään verrattuna vähemmän itsemurhia, kenties se sitten johtuu siitä että ns. itsemurhariskiryhmään kuuluvat karsitaan joukosta pois. Tämä karsinta puolestaan lisää palveluksessa olevian palvelusturvallisuutta ja kenties on hyväksi karsittavallekin. Onko suunta väärä?

Lue lisää

"Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat."

Asepalvelus vähentää suurelta osin mm. liikennekuolemia (joka on nuorten suurin kuolinsyy), johtuen siitä, koska porukka on sidottu kiinni varuskuntaan eikä pääse liikkumaan. Vastaavasti voitaisiin kieltää vaikkapa muita riskiryhmiä liikkumasta arkipäivinä liikenteessä.

Asepalveluksessa taas käytetään vaarallisia laitteita, joten sellaiset ihmiset, ketkä ymmärtävät olla varovaisia liikenteessä, saattavat kuolla/loukkaantua turhaan esimerkiksi räjähdeonnettomuudessa. Huono motivaatio/väsymys laskee tarkkaavaisuutta.

eikä pääsetetä liikenteeseen. kirjoitti:

"Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat."

Asepalvelus vähentää suurelta osin mm. liikennekuolemia (joka on nuorten suurin kuolinsyy), johtuen siitä, koska porukka on sidottu kiinni varuskuntaan eikä pääse liikkumaan. Vastaavasti voitaisiin kieltää vaikkapa muita riskiryhmiä liikkumasta arkipäivinä liikenteessä.

Asepalveluksessa taas käytetään vaarallisia laitteita, joten sellaiset ihmiset, ketkä ymmärtävät olla varovaisia liikenteessä, saattavat kuolla/loukkaantua turhaan esimerkiksi räjähdeonnettomuudessa. Huono motivaatio/väsymys laskee tarkkaavaisuutta.

Lue lisää

Mainitsemasi liikenneasia pitää paikansa. "Kiinniolo" on yksi varusmiespalveluksen ominaisuus, joka vähentää vahinkojen määrää, aivan sama ominaisuus kuten esim. vaikkapa konttorityöntekijöillä työaikana.

En kysynyt syitä, mitkä tekevät varusmiespalveluksen turvallisemakksi kuin vastaavan ajankohdan siviilielämän. Kysyin, että millä muulla mittarilla voit mitata turvallisuutta kuin loukkaantumisten ja kuolemantapausten määrällä?

Se on totta, että varusmiehille sattuu toisinaan ns. turhia kuolemia. Niiden määrä ei tosin yllä lähellekään siviilissä tapahtuvien turhien kuolemien määrää: kaahaaminen autolla, viinan ja pillerien yhteiskäyttö, sikahumalan takia hukkumiset, paleltumiset ja muut onnettomuudet, rattijuoppousonnettomuudet, näyttämisenhalussa tehdyt uhkarohkeat tempaukset, äkkipikaistuksissa tehdyt tapot jne.

Mainittakoon vielä, että siviilimaailman räjähdyksissä on kuollut paljon enemmän kuin armeijan räjähdyksissä, tunnetuimpana vaikka Myyrmanni.

mitä ne ovat? kirjoitti:

Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat.

Kaikenkaikkiaan varusmiehiä kuolee palveluksessa vähemmän kuin vastaavan ikäisiä liikenteessä, siviilissä itsemurhan tehneiden määrä ei vaikuta tähän tosiasiaan millään tavalla.

Varusmiesten itsemurhat sen sijaan eivät kerro mitään palveluksen turvallisuudesta. Varusmiehet tekevät siviiliverrokkiryhmään verrattuna vähemmän itsemurhia, kenties se sitten johtuu siitä että ns. itsemurhariskiryhmään kuuluvat karsitaan joukosta pois. Tämä karsinta puolestaan lisää palveluksessa olevian palvelusturvallisuutta ja kenties on hyväksi karsittavallekin. Onko suunta väärä?

Lue lisää

"Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat."

Sellaiset luvut, joissa olisi otettu huomioon riskiryhmien edustajien määrä, sekä se, kuinka usein riskialttiita olosuhteita esiintyy. Varusmiespalveluksessa on riskiryhmiä huomattavasti normaaliväestöä vähemmän, ja riskialttiita olosuhteitakin normaalia vähemmän kun otetaan huomioon että varusmieskoulutuksesta suuri osa on kuitenkin pelkkää "teoriaa", siinä mielessä siis että ei ammuta kovilla (vertaa esim. Venäjän asepalvelus jossa varusmiehet joutuvat jopa sotimaan).

Tuo varusmiespalvelus vs. normaaliväestö -kuolleisuusvertailu esitettynä sillä tavalla jolla se noissa tilastoissa on, on samanlainen tilanne kuin jos ottaisimme kaksi kasaa kiviä, vaikkapa "a" ja "b" -kasat ja b-kasasta poistaisimme ensin 90% mustista kivistä, ja sen jälkeen heittelisimme johonkin maaliin kummastakin kasasta kiviä, ja laskisimme että kuinka usein maaliin osuu musta kivi. Tottakai kasasta a osuisi silloin maaliin useammin musta kivi, mutta se ei johdu silloin siitä että kasassa a olevat mustat kivet olisivat jotenkin parempia, vaan siitä, että kasassa b on mustia kiviä paljon vähemmän.

huijattu... kirjoitti:

"Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat."

Sellaiset luvut, joissa olisi otettu huomioon riskiryhmien edustajien määrä, sekä se, kuinka usein riskialttiita olosuhteita esiintyy. Varusmiespalveluksessa on riskiryhmiä huomattavasti normaaliväestöä vähemmän, ja riskialttiita olosuhteitakin normaalia vähemmän kun otetaan huomioon että varusmieskoulutuksesta suuri osa on kuitenkin pelkkää "teoriaa", siinä mielessä siis että ei ammuta kovilla (vertaa esim. Venäjän asepalvelus jossa varusmiehet joutuvat jopa sotimaan).

Tuo varusmiespalvelus vs. normaaliväestö -kuolleisuusvertailu esitettynä sillä tavalla jolla se noissa tilastoissa on, on samanlainen tilanne kuin jos ottaisimme kaksi kasaa kiviä, vaikkapa "a" ja "b" -kasat ja b-kasasta poistaisimme ensin 90% mustista kivistä, ja sen jälkeen heittelisimme johonkin maaliin kummastakin kasasta kiviä, ja laskisimme että kuinka usein maaliin osuu musta kivi. Tottakai kasasta a osuisi silloin maaliin useammin musta kivi, mutta se ei johdu silloin siitä että kasassa a olevat mustat kivet olisivat jotenkin parempia, vaan siitä, että kasassa b on mustia kiviä paljon vähemmän.

Lue lisää

asepalveluksen näennäinen turvallisuus ei siis johdu siitä, että asepalveluksen aikana ihminen olisi turvallisemmissa olosuhteissa kuin normaalielämässään, vaan siitä, että asepalveluksesta on poistettu kuolemalle ja loukkaantumiselle alttiimmat ihmiset. Keskivertohenkilö on siis asepalveluksen aikana (kaikkien todennäköisyyksien mukaan, koska nuo kuolleisuusluvut ovat asepalveluksen aikana puolet normaaliväestön luvuista ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta) VÄHINTÄÄN yhtä vaarallisissa olosuhteissa kuin normaalielämässään.

huijattu... kirjoitti:

"Jos siviiliin verrattavaan väestöön vähäisemmät kuolleisuusluvut ja vähäisemmät (vakavat) loukkaantumisluvut eivät todista palveluksen turvallisuudesta, niin kerro, mitkä luvut siitä sitten kertovat."

Sellaiset luvut, joissa olisi otettu huomioon riskiryhmien edustajien määrä, sekä se, kuinka usein riskialttiita olosuhteita esiintyy. Varusmiespalveluksessa on riskiryhmiä huomattavasti normaaliväestöä vähemmän, ja riskialttiita olosuhteitakin normaalia vähemmän kun otetaan huomioon että varusmieskoulutuksesta suuri osa on kuitenkin pelkkää "teoriaa", siinä mielessä siis että ei ammuta kovilla (vertaa esim. Venäjän asepalvelus jossa varusmiehet joutuvat jopa sotimaan).

Tuo varusmiespalvelus vs. normaaliväestö -kuolleisuusvertailu esitettynä sillä tavalla jolla se noissa tilastoissa on, on samanlainen tilanne kuin jos ottaisimme kaksi kasaa kiviä, vaikkapa "a" ja "b" -kasat ja b-kasasta poistaisimme ensin 90% mustista kivistä, ja sen jälkeen heittelisimme johonkin maaliin kummastakin kasasta kiviä, ja laskisimme että kuinka usein maaliin osuu musta kivi. Tottakai kasasta a osuisi silloin maaliin useammin musta kivi, mutta se ei johdu silloin siitä että kasassa a olevat mustat kivet olisivat jotenkin parempia, vaan siitä, että kasassa b on mustia kiviä paljon vähemmän.

Lue lisää

Kysymys on varusmiesten palvelusturvallisuudesta.

Jos joukosta on karsittu joitakuita pois, he eivät ole varusmiehiä eikä varusmiesten palvelusturvallisuus liity heihin.

Ja jos varusmiespalveluksen ominaisuuksiin kuuluu joidenkin riskien karsiminen tai hallinta, se on ominaisuus joka parantaa palvelusturvallisuutta. Myös riskiryhmien karsiminen parantaa palvelusturvallisuutta.

Ryhmä muodostuu niistä jotka ovat määritelty ryhmään kuuluvaksi, ja vertailuryhmä on sitten jotain muuta.

Asia vaan on niin, että samankoikoisista ja -ikäisistä ryhmistä, joista toinen koostuu varusmiehistä ja toinen siviileistä, on varusmiespalveluajan kuluttua varusmiehiä enemmän hengissä. Elikkä ota vaan sama määrä niitä kiviä, kumpaakin väriä ja vertaa niitä.

niin teet kirjoitti:

Kysymys on varusmiesten palvelusturvallisuudesta.

Jos joukosta on karsittu joitakuita pois, he eivät ole varusmiehiä eikä varusmiesten palvelusturvallisuus liity heihin.

Ja jos varusmiespalveluksen ominaisuuksiin kuuluu joidenkin riskien karsiminen tai hallinta, se on ominaisuus joka parantaa palvelusturvallisuutta. Myös riskiryhmien karsiminen parantaa palvelusturvallisuutta.

Ryhmä muodostuu niistä jotka ovat määritelty ryhmään kuuluvaksi, ja vertailuryhmä on sitten jotain muuta.

Asia vaan on niin, että samankoikoisista ja -ikäisistä ryhmistä, joista toinen koostuu varusmiehistä ja toinen siviileistä, on varusmiespalveluajan kuluttua varusmiehiä enemmän hengissä. Elikkä ota vaan sama määrä niitä kiviä, kumpaakin väriä ja vertaa niitä.

Lue lisää

"Kysymys on varusmiesten palvelusturvallisuudesta.

Jos joukosta on karsittu joitakuita pois, he eivät ole varusmiehiä eikä varusmiesten palvelusturvallisuus liity heihin.

Ja jos varusmiespalveluksen ominaisuuksiin kuuluu joidenkin riskien karsiminen tai hallinta, se on ominaisuus joka parantaa palvelusturvallisuutta. Myös riskiryhmien karsiminen parantaa palvelusturvallisuutta."

Tuo on totta, mutta myös täysin irrelevanttia jos vertaillaan asepalveluksen ja normaaliväestön arkielämän turvallisuutta keskenään. Turvallisuus ja kuolemien määrät ovat tässä yhteydessä kaksi täysin eri asiaa.

"Ryhmä muodostuu niistä jotka ovat määritelty ryhmään kuuluvaksi, ja vertailuryhmä on sitten jotain muuta."

Kyllä, mutta noissa lukemissa joita rönni latelee, ei verrata asepalveluksen ja siviilielämän TURVALLISUUTTA keskenään, vaan ainoastaan kuolleiden määrää.

"Asia vaan on niin, että samankokoisista ja -ikäisistä ryhmistä, joista toinen koostuu varusmiehistä ja toinen siviileistä, on varusmiespalveluajan kuluttua varusmiehiä enemmän hengissä."

Totta, samankokoisista ja samanikäisistä, mutta ei missään nimessä SAMANLAISISTA.

"Elikkä ota vaan sama määrä niitä kiviä, kumpaakin väriä ja vertaa niitä."

Väärin. Jotta varusmiespalveluksen ja siviilielämän TURVALLISUUTTA voitaisiin verrata, täytyisi varusmiesten ja siviilien ryhmän olla todellakin samanlaisia, eli kummassakin ryhmässä tulisi olla sama osa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, eli mitään ennakkovalintaa kutsunnoissa tai palveluksen aikana ei olisi saatu tehdä. Kuten jo tuolla toisaalla sanoin, niin altaaseen hukkuvien ihmisten määrä vähenee huomattavasti jos uimataidottomat karsitaan joukosta pois ennen altaaseen menoa (mutta jos se karsinta suoritetaan, niin silloin ei saada millään tavalla luotettavaa tietoa ko. altaan turvallisuudesta; tosin sen altaan vaarallisuudesta voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita jos uimataidottomien poiskarsimisesta huolimatta yksi tai useampi ihminen joukosta sinne).

Miksi tämä tuottaa niin paljon vaikeuksia joillekin ymmärtää tällä palstalla? Tässä ei edes ole kyse mistään ideologisesta jutusta, vaan ihan puhtaasta matematiikasta ja logiikasta. Tämähän on ihan triviaalitapaus, oletteko te tyhmiä vai miksette te tajua?

mene noin. kirjoitti:

"Kysymys on varusmiesten palvelusturvallisuudesta.

Jos joukosta on karsittu joitakuita pois, he eivät ole varusmiehiä eikä varusmiesten palvelusturvallisuus liity heihin.

Ja jos varusmiespalveluksen ominaisuuksiin kuuluu joidenkin riskien karsiminen tai hallinta, se on ominaisuus joka parantaa palvelusturvallisuutta. Myös riskiryhmien karsiminen parantaa palvelusturvallisuutta."

Tuo on totta, mutta myös täysin irrelevanttia jos vertaillaan asepalveluksen ja normaaliväestön arkielämän turvallisuutta keskenään. Turvallisuus ja kuolemien määrät ovat tässä yhteydessä kaksi täysin eri asiaa.

"Ryhmä muodostuu niistä jotka ovat määritelty ryhmään kuuluvaksi, ja vertailuryhmä on sitten jotain muuta."

Kyllä, mutta noissa lukemissa joita rönni latelee, ei verrata asepalveluksen ja siviilielämän TURVALLISUUTTA keskenään, vaan ainoastaan kuolleiden määrää.

"Asia vaan on niin, että samankokoisista ja -ikäisistä ryhmistä, joista toinen koostuu varusmiehistä ja toinen siviileistä, on varusmiespalveluajan kuluttua varusmiehiä enemmän hengissä."

Totta, samankokoisista ja samanikäisistä, mutta ei missään nimessä SAMANLAISISTA.

"Elikkä ota vaan sama määrä niitä kiviä, kumpaakin väriä ja vertaa niitä."

Väärin. Jotta varusmiespalveluksen ja siviilielämän TURVALLISUUTTA voitaisiin verrata, täytyisi varusmiesten ja siviilien ryhmän olla todellakin samanlaisia, eli kummassakin ryhmässä tulisi olla sama osa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, eli mitään ennakkovalintaa kutsunnoissa tai palveluksen aikana ei olisi saatu tehdä. Kuten jo tuolla toisaalla sanoin, niin altaaseen hukkuvien ihmisten määrä vähenee huomattavasti jos uimataidottomat karsitaan joukosta pois ennen altaaseen menoa (mutta jos se karsinta suoritetaan, niin silloin ei saada millään tavalla luotettavaa tietoa ko. altaan turvallisuudesta; tosin sen altaan vaarallisuudesta voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita jos uimataidottomien poiskarsimisesta huolimatta yksi tai useampi ihminen joukosta sinne).

Miksi tämä tuottaa niin paljon vaikeuksia joillekin ymmärtää tällä palstalla? Tässä ei edes ole kyse mistään ideologisesta jutusta, vaan ihan puhtaasta matematiikasta ja logiikasta. Tämähän on ihan triviaalitapaus, oletteko te tyhmiä vai miksette te tajua?

Lue lisää

Toiseksi viimeisen kappaleen viimeisestä lauseesta jäi puuttumaan "hukkuu"-sana, eli näin sen piti mennä:

"tosin sen altaan vaarallisuudesta voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita jos uimataidottomien poiskarsimisesta huolimatta yksi tai useampi ihminen joukosta hukkuu sinne)."

mene noin. kirjoitti:

"Kysymys on varusmiesten palvelusturvallisuudesta.

Jos joukosta on karsittu joitakuita pois, he eivät ole varusmiehiä eikä varusmiesten palvelusturvallisuus liity heihin.

Ja jos varusmiespalveluksen ominaisuuksiin kuuluu joidenkin riskien karsiminen tai hallinta, se on ominaisuus joka parantaa palvelusturvallisuutta. Myös riskiryhmien karsiminen parantaa palvelusturvallisuutta."

Tuo on totta, mutta myös täysin irrelevanttia jos vertaillaan asepalveluksen ja normaaliväestön arkielämän turvallisuutta keskenään. Turvallisuus ja kuolemien määrät ovat tässä yhteydessä kaksi täysin eri asiaa.

"Ryhmä muodostuu niistä jotka ovat määritelty ryhmään kuuluvaksi, ja vertailuryhmä on sitten jotain muuta."

Kyllä, mutta noissa lukemissa joita rönni latelee, ei verrata asepalveluksen ja siviilielämän TURVALLISUUTTA keskenään, vaan ainoastaan kuolleiden määrää.

"Asia vaan on niin, että samankokoisista ja -ikäisistä ryhmistä, joista toinen koostuu varusmiehistä ja toinen siviileistä, on varusmiespalveluajan kuluttua varusmiehiä enemmän hengissä."

Totta, samankokoisista ja samanikäisistä, mutta ei missään nimessä SAMANLAISISTA.

"Elikkä ota vaan sama määrä niitä kiviä, kumpaakin väriä ja vertaa niitä."

Väärin. Jotta varusmiespalveluksen ja siviilielämän TURVALLISUUTTA voitaisiin verrata, täytyisi varusmiesten ja siviilien ryhmän olla todellakin samanlaisia, eli kummassakin ryhmässä tulisi olla sama osa riskiryhmiin kuuluvia henkilöitä, eli mitään ennakkovalintaa kutsunnoissa tai palveluksen aikana ei olisi saatu tehdä. Kuten jo tuolla toisaalla sanoin, niin altaaseen hukkuvien ihmisten määrä vähenee huomattavasti jos uimataidottomat karsitaan joukosta pois ennen altaaseen menoa (mutta jos se karsinta suoritetaan, niin silloin ei saada millään tavalla luotettavaa tietoa ko. altaan turvallisuudesta; tosin sen altaan vaarallisuudesta voidaan tehdä suuntaa-antavia arvioita jos uimataidottomien poiskarsimisesta huolimatta yksi tai useampi ihminen joukosta sinne).

Miksi tämä tuottaa niin paljon vaikeuksia joillekin ymmärtää tällä palstalla? Tässä ei edes ole kyse mistään ideologisesta jutusta, vaan ihan puhtaasta matematiikasta ja logiikasta. Tämähän on ihan triviaalitapaus, oletteko te tyhmiä vai miksette te tajua?

Lue lisää

Siis millä mittaat turvallisuutta jos ei loukkaantumisten ja kuolleidn määrällä? Mitä mittaria sinä haluaisit käyttää? Mikä muu kuvaa tilannetta paremmin? Kerro nyt tämä ensimmäisenä mikäli jotain tähän kommentoit.

Jos haluat verrata kaikkia palvelukseen kutsuttujen ja muun kansan osan tilannetta, niin silloin tietysti vertailutilanne muuttuu. Mutta jos kysymyksessä on vertailu varusmiehiin, niin silloin pois karsitut ja heidän mahdollisesti tuomat riskitekijät eivät kuulu osastoon "palvelusturvallisuus".

Jos uimaan menijöistäkin karsitaan uimataidottomat pois heti alkukättelyssä, on selvää että hukkumisriskit vähenevät. Erinomainen asia. Ja yhtä selvää on, että jos uimataitoisia laitetaan valvottuun altaasen verrattuna siihen että saavat valvomatta rellestää altaassa vapaasti niin valvotussa altaassa tapahtuu vähemmän onnettomuuksia. Vaikka altaat olisivat tismalleen samanlaisia.

Voidaanhan verrata vaikka veturinkuljettajien ja sanomalehden jakajien työturvallisuutta. Nekään ryhmät eivät ole samanlaisia. Ei pidä ihmetellä, jos tuloksissa todetaan, että lehdenjakajilla on huomattavasti pienempi riski joutua vaikkapa tasoristeysonnettomuuteen.

Että näinniin.

aina vaan kirjoitti:

Siis millä mittaat turvallisuutta jos ei loukkaantumisten ja kuolleidn määrällä? Mitä mittaria sinä haluaisit käyttää? Mikä muu kuvaa tilannetta paremmin? Kerro nyt tämä ensimmäisenä mikäli jotain tähän kommentoit.

Jos haluat verrata kaikkia palvelukseen kutsuttujen ja muun kansan osan tilannetta, niin silloin tietysti vertailutilanne muuttuu. Mutta jos kysymyksessä on vertailu varusmiehiin, niin silloin pois karsitut ja heidän mahdollisesti tuomat riskitekijät eivät kuulu osastoon "palvelusturvallisuus".

Jos uimaan menijöistäkin karsitaan uimataidottomat pois heti alkukättelyssä, on selvää että hukkumisriskit vähenevät. Erinomainen asia. Ja yhtä selvää on, että jos uimataitoisia laitetaan valvottuun altaasen verrattuna siihen että saavat valvomatta rellestää altaassa vapaasti niin valvotussa altaassa tapahtuu vähemmän onnettomuuksia. Vaikka altaat olisivat tismalleen samanlaisia.

Voidaanhan verrata vaikka veturinkuljettajien ja sanomalehden jakajien työturvallisuutta. Nekään ryhmät eivät ole samanlaisia. Ei pidä ihmetellä, jos tuloksissa todetaan, että lehdenjakajilla on huomattavasti pienempi riski joutua vaikkapa tasoristeysonnettomuuteen.

Että näinniin.

Lue lisää

"Jos haluat verrata kaikkia palvelukseen kutsuttujen ja muun kansan osan tilannetta, niin silloin tietysti vertailutilanne muuttuu. Mutta jos kysymyksessä on vertailu varusmiehiin, niin silloin pois karsitut ja heidän mahdollisesti tuomat riskitekijät eivät kuulu osastoon "palvelusturvallisuus"."

Oletkohan nyt ymmärtänyt ihan mistä tässä on kyse? Siis kun tuo "rönni" koittaa väittää että varusmiespalvelus on turvallisempaa kuin normaalielämä, ja minun kantani on että hänen esittämillään tilastotiedoilla ei voi perustella sellaista väitettä. Minä en tässä koita vertailla mitään kansanryhmiä, ainoastaan kritisoin rönnin epäloogisia perusteluja.

noin. kirjoitti:

"Jos haluat verrata kaikkia palvelukseen kutsuttujen ja muun kansan osan tilannetta, niin silloin tietysti vertailutilanne muuttuu. Mutta jos kysymyksessä on vertailu varusmiehiin, niin silloin pois karsitut ja heidän mahdollisesti tuomat riskitekijät eivät kuulu osastoon "palvelusturvallisuus"."

Oletkohan nyt ymmärtänyt ihan mistä tässä on kyse? Siis kun tuo "rönni" koittaa väittää että varusmiespalvelus on turvallisempaa kuin normaalielämä, ja minun kantani on että hänen esittämillään tilastotiedoilla ei voi perustella sellaista väitettä. Minä en tässä koita vertailla mitään kansanryhmiä, ainoastaan kritisoin rönnin epäloogisia perusteluja.

Lue lisää

Siis kun jos otamme kaksi ryhmää, varusmiehet ja normaaliväestö, joiden ominaisuudet ovat turvallisuuden kannalta täysin erilaiset (koska toisesta on poistettu riskiryhmät), niin voimme vertailla kyllä paljonko kummassakin ryhmässä kuolee ihmisiä, mutta ei ole järkevää sanoa että toinen ryhmä olisi turvallisempi, koska turvallisuus ei ole absoluuttinen mitattava arvo, vaan se täytyy suhteuttaa aina johonkin henkilöön.

Tämä tarkoittaa sitä, että olosuhteet eivät ole koskaan "turvallisia" sinänsä, vaan ne ovat aina "turvallisia jollekin henkilölle" (jos kukaan ei ole kiipeilemässä vuorella, niin kukaan ei voi siellä loukkaantua, eli "turvallisuutta" ei ole missään järkevässä mielessä siellä silloin olemassa), ja jos lausutaan yksinkertaisesti, ilman sen tarkempia määrittelyjä että jokin paikka tai toiminto on "turvallinen", niin silloin yleensä tarkoitetaan että "tämä paikka/toiminto on näin ja näin turvallinen keskivertoihmiselle".

Jos taas määritellään erilaiset joukot, kuten varusmiehet ja normaaliväestö, niin ei ole mitään järkeä sanoa että että "varusmiespalvelus on turvallisempaa kuin normaalielämä", koska todellisuudessa silloin sanotaan että "varusmiespalvelus on varusmiehille turvallisempaa kuin normaalielämä normaali-ihmisille". Yhtä järkevää olisi sanoa että "yli 100-asteiset kuumat lähteet ovat turvallisempia ekstremofiili-bakteereille kuin normaalielämä ihmiselle" ja sen jälkeen julistaa yleismaailmallisesti että "yli 100-asteiset kuumat lähteet ovat turvallisempia kuin normaalielämä".

noin. kirjoitti:

"Jos haluat verrata kaikkia palvelukseen kutsuttujen ja muun kansan osan tilannetta, niin silloin tietysti vertailutilanne muuttuu. Mutta jos kysymyksessä on vertailu varusmiehiin, niin silloin pois karsitut ja heidän mahdollisesti tuomat riskitekijät eivät kuulu osastoon "palvelusturvallisuus"."

Oletkohan nyt ymmärtänyt ihan mistä tässä on kyse? Siis kun tuo "rönni" koittaa väittää että varusmiespalvelus on turvallisempaa kuin normaalielämä, ja minun kantani on että hänen esittämillään tilastotiedoilla ei voi perustella sellaista väitettä. Minä en tässä koita vertailla mitään kansanryhmiä, ainoastaan kritisoin rönnin epäloogisia perusteluja.

Lue lisää

Millä mittarein mitattuna palvelusturvallisuus on huonompaa kuin tavanomaisen siviilielämän turvallisuus?

Äläkä sitten käytä tilastoja, jos ne eivät mielestäsi kerro totuutta.

vieläkin hiukan: kirjoitti:

Siis kun jos otamme kaksi ryhmää, varusmiehet ja normaaliväestö, joiden ominaisuudet ovat turvallisuuden kannalta täysin erilaiset (koska toisesta on poistettu riskiryhmät), niin voimme vertailla kyllä paljonko kummassakin ryhmässä kuolee ihmisiä, mutta ei ole järkevää sanoa että toinen ryhmä olisi turvallisempi, koska turvallisuus ei ole absoluuttinen mitattava arvo, vaan se täytyy suhteuttaa aina johonkin henkilöön.

Tämä tarkoittaa sitä, että olosuhteet eivät ole koskaan "turvallisia" sinänsä, vaan ne ovat aina "turvallisia jollekin henkilölle" (jos kukaan ei ole kiipeilemässä vuorella, niin kukaan ei voi siellä loukkaantua, eli "turvallisuutta" ei ole missään järkevässä mielessä siellä silloin olemassa), ja jos lausutaan yksinkertaisesti, ilman sen tarkempia määrittelyjä että jokin paikka tai toiminto on "turvallinen", niin silloin yleensä tarkoitetaan että "tämä paikka/toiminto on näin ja näin turvallinen keskivertoihmiselle".

Jos taas määritellään erilaiset joukot, kuten varusmiehet ja normaaliväestö, niin ei ole mitään järkeä sanoa että että "varusmiespalvelus on turvallisempaa kuin normaalielämä", koska todellisuudessa silloin sanotaan että "varusmiespalvelus on varusmiehille turvallisempaa kuin normaalielämä normaali-ihmisille". Yhtä järkevää olisi sanoa että "yli 100-asteiset kuumat lähteet ovat turvallisempia ekstremofiili-bakteereille kuin normaalielämä ihmiselle" ja sen jälkeen julistaa yleismaailmallisesti että "yli 100-asteiset kuumat lähteet ovat turvallisempia kuin normaalielämä".

Lue lisää

kysyypi, että millä mittarilla sinä mittaat palvelusturvallisuutta. Hiukan luin ketjua ja totesin että sitä on jo kysytty mutta vastausta ei ole kukaan antanut. Mutta jos sinä vastaisit, jooko?. Ei nimittäin voi myöskään esittää vaitettä palvelusturvattomuudesta jos ei turvattomuuden/turvallisuuden mittareita voi määrittää ja etenkin jos ei saa verrata sitä mihinkään. Voihan liikenteenkin turvallisuutta verrata eri maiden kesken, esim. Kiinan liikennekuolemien määrä sataatuhatta asukasta kohti on moninkertainen verrattuna vaikka Suomeen, mielestäni se korreloi aivan selkeästi ko. maiden liikenneturvallisuuskulttuuriin.

Elikkä sinun mukaasi jos vaikka tuhat varusmiestä kuolisi vuodessa, niin se ei kertoisi mitään palvelusturvallisuudesta? Eikö? Vai onko niin että kun varusmiehiä kuolee vain muutama (niin ettei se riitä armeijan leimaamiseen turvattomaksi) niin silloin ei turvallisuutta voi määrittää?

niinhän se on kirjoitti:

Mainitsemasi liikenneasia pitää paikansa. "Kiinniolo" on yksi varusmiespalveluksen ominaisuus, joka vähentää vahinkojen määrää, aivan sama ominaisuus kuten esim. vaikkapa konttorityöntekijöillä työaikana.

En kysynyt syitä, mitkä tekevät varusmiespalveluksen turvallisemakksi kuin vastaavan ajankohdan siviilielämän. Kysyin, että millä muulla mittarilla voit mitata turvallisuutta kuin loukkaantumisten ja kuolemantapausten määrällä?

Se on totta, että varusmiehille sattuu toisinaan ns. turhia kuolemia. Niiden määrä ei tosin yllä lähellekään siviilissä tapahtuvien turhien kuolemien määrää: kaahaaminen autolla, viinan ja pillerien yhteiskäyttö, sikahumalan takia hukkumiset, paleltumiset ja muut onnettomuudet, rattijuoppousonnettomuudet, näyttämisenhalussa tehdyt uhkarohkeat tempaukset, äkkipikaistuksissa tehdyt tapot jne.

Mainittakoon vielä, että siviilimaailman räjähdyksissä on kuollut paljon enemmän kuin armeijan räjähdyksissä, tunnetuimpana vaikka Myyrmanni.

Lue lisää

"Mainittakoon vielä, että siviilimaailman räjähdyksissä on kuollut paljon enemmän kuin armeijan räjähdyksissä, tunnetuimpana vaikka Myyrmanni."

Siviilielämässä on ihmisiä enemmän eri ikäluokissa ja sukupuolissa, joten eiköhän se voi pitää paikkaansa.

"Kysyin, että millä muulla mittarilla voit mitata turvallisuutta kuin loukkaantumisten ja kuolemantapausten määrällä?"

Hankala kysymys ja vaatii hieman selventämistä.

"Se on totta, että varusmiehille sattuu toisinaan ns. turhia kuolemia. Niiden määrä ei tosin yllä lähellekään siviilissä tapahtuvien turhien kuolemien määrää:"

Turhat liikennekuolemat voidaan jättää pois suurelta osin käyttäytymällä ohjesääntöjen mukaan, tai sitten välttelemällä vaaratilanteita/paikkoja. Tosin asepalveluksessakin on luotu turvasääntöjä, niiden täsmällinen noudattaminen voi tosin olla hankalampaa, jos on fyysisesti tai henkisesti väsynyt. Myös motivaation puute vaikuttaa. Suurena erona liikenteeseen on,että et voi jättää tätä vaaratilannetta kokematta.

Poliisi tutkii kaikki rikokset. Armeija ei niitä rikoksia tutki, mutta on velvollinen auttamaan poliisia tutkinnassa.

Rikostutkinta ja vastuukysymykset seuraavat armeijassa ihan samaa rataa kuin millä tahansa siviilielämän alueella.

Rikokseen syyllistyneellä esimiehellä ei armeijassa ole millään tavalla oman talon koneisto turvana, pikemminkin päinvastoin. Normaaleja oikeuskäytäntöjä kuitenkin noudatetaan, syyllisellä on armeijassakin oikeus puolustautua. Virkamieheltä tosin vaaditaan tavalliseen kansalaiseen verrattuna suurempaa nuhteettomuutta, ja se saattaa näkyä kovempana rangaistuksena.

Kerro mitkä tapaukset on lakaistu maton alle? Missä tapauksissa armeijan "oma lautakunta" on itse tutkinut rikoksia joista on tehty rikosilmoitus?

komisario Palmu kirjoitti:

Poliisi tutkii kaikki rikokset. Armeija ei niitä rikoksia tutki, mutta on velvollinen auttamaan poliisia tutkinnassa.

Rikostutkinta ja vastuukysymykset seuraavat armeijassa ihan samaa rataa kuin millä tahansa siviilielämän alueella.

Rikokseen syyllistyneellä esimiehellä ei armeijassa ole millään tavalla oman talon koneisto turvana, pikemminkin päinvastoin. Normaaleja oikeuskäytäntöjä kuitenkin noudatetaan, syyllisellä on armeijassakin oikeus puolustautua. Virkamieheltä tosin vaaditaan tavalliseen kansalaiseen verrattuna suurempaa nuhteettomuutta, ja se saattaa näkyä kovempana rangaistuksena.

Kerro mitkä tapaukset on lakaistu maton alle? Missä tapauksissa armeijan "oma lautakunta" on itse tutkinut rikoksia joista on tehty rikosilmoitus?

Lue lisää

Armeijan negatiivinen vaikutus varusmieskoulutuksen saaneisiin miehiin jatkuu pitkälle varusmieskoulutuksen jälkeen: monet luulevat pystyvänsä suoriutumaan liikenteessä väsyneenä koska pystyivät käsittelemään rynkkyä pari päivää valvoneena. Lisäksi intin jättämä pohjaton vitutus heijastuu ylettömänä kaljanjuomisena ja tupakointina, joista haetaan hetkellistä tyydytystä pahaan oloon. Nämä huumausaineet taas johtavat tunnettuihin seurauksiin: karhukoplan piirityksiin ja viinansekaisiin puukotuksiin intistä kotiinsaamalla tutulla puukolla.

Huhtiniemen uhrit ry kirjoitti:

Armeijan negatiivinen vaikutus varusmieskoulutuksen saaneisiin miehiin jatkuu pitkälle varusmieskoulutuksen jälkeen: monet luulevat pystyvänsä suoriutumaan liikenteessä väsyneenä koska pystyivät käsittelemään rynkkyä pari päivää valvoneena. Lisäksi intin jättämä pohjaton vitutus heijastuu ylettömänä kaljanjuomisena ja tupakointina, joista haetaan hetkellistä tyydytystä pahaan oloon. Nämä huumausaineet taas johtavat tunnettuihin seurauksiin: karhukoplan piirityksiin ja viinansekaisiin puukotuksiin intistä kotiinsaamalla tutulla puukolla.

Lue lisää

Tuollaista ei tapahdu kuin mielikuvituksessasi.

russkki kirjoitti:

Tuollaista ei tapahdu kuin mielikuvituksessasi.

Sinuna sammuttaisin välillä konsolin ja katsoisin miten murrosikäisen tasolle intin käyneet pojat ovat vajonneet.

todellisuus on karua kirjoitti:

Sinuna sammuttaisin välillä konsolin ja katsoisin miten murrosikäisen tasolle intin käyneet pojat ovat vajonneet.

Oli taas sellaista parkumsita ettei voi muuta sanoa. Intti nyt on sitten kaiken pahan laku ja juuri, ilman sitä ei olisi juoppoja eikä tappeluista eikä ketääntapettaisi.

Laitahan nyt sitten jotain faktatietoa noista väitteistäsi, tutkimus joka osoitta intillä, juopottelulla ja puukottamisislla olevan selkeä riippuvuussuhde.

Muuten kyllä näyttää että intin käymättä jättäminen aiheuttaa typeryyttä.

höpsistä höö kirjoitti:

Oli taas sellaista parkumsita ettei voi muuta sanoa. Intti nyt on sitten kaiken pahan laku ja juuri, ilman sitä ei olisi juoppoja eikä tappeluista eikä ketääntapettaisi.

Laitahan nyt sitten jotain faktatietoa noista väitteistäsi, tutkimus joka osoitta intillä, juopottelulla ja puukottamisislla olevan selkeä riippuvuussuhde.

Muuten kyllä näyttää että intin käymättä jättäminen aiheuttaa typeryyttä.

Lue lisää

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet juovat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan käynti lisää alkoholinkulutusta. Huomattavaa on myös. että miehillä alkoholia VÄHITEN kuluttava ryhmä ovat 15–19-vuotiaat, eli juuri ennen varusmiespalvelua.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=41

"Vuonna 2000 eniten alkoholia kuluttivat 15–69-vuotiaista nuoret aikuiset ja keski-ikäiset miehet ja vähiten 50–69-vuotiaat naiset. Miehillä alkoholin kulutus vähitenkin käyttävässä ryhmässä (15–19-vuotiaat) oli suurempaa kuin naisilla yhdessäkään ryhmässä."

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet tupakoivat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan suorittaminen lisää tupakointia.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=481

"Miehet puolestaan tupakoivat ja käyttävät alkoholia, rasvaa ja sokeria enemmän mutta vähemmän kasviksia kuin naiset."

hajottaa olla orjana kirjoitti:

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet juovat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan käynti lisää alkoholinkulutusta. Huomattavaa on myös. että miehillä alkoholia VÄHITEN kuluttava ryhmä ovat 15–19-vuotiaat, eli juuri ennen varusmiespalvelua.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=41

"Vuonna 2000 eniten alkoholia kuluttivat 15–69-vuotiaista nuoret aikuiset ja keski-ikäiset miehet ja vähiten 50–69-vuotiaat naiset. Miehillä alkoholin kulutus vähitenkin käyttävässä ryhmässä (15–19-vuotiaat) oli suurempaa kuin naisilla yhdessäkään ryhmässä."

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet tupakoivat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan suorittaminen lisää tupakointia.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=481

"Miehet puolestaan tupakoivat ja käyttävät alkoholia, rasvaa ja sokeria enemmän mutta vähemmän kasviksia kuin naiset."

Lue lisää

Aika kaukaa haettua. Itse asiassa selkeä yritys hämätä toisia väärillä todistuksilla.

hajottaa olla orjana kirjoitti:

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet juovat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan käynti lisää alkoholinkulutusta. Huomattavaa on myös. että miehillä alkoholia VÄHITEN kuluttava ryhmä ovat 15–19-vuotiaat, eli juuri ennen varusmiespalvelua.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=41

"Vuonna 2000 eniten alkoholia kuluttivat 15–69-vuotiaista nuoret aikuiset ja keski-ikäiset miehet ja vähiten 50–69-vuotiaat naiset. Miehillä alkoholin kulutus vähitenkin käyttävässä ryhmässä (15–19-vuotiaat) oli suurempaa kuin naisilla yhdessäkään ryhmässä."

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet tupakoivat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan suorittaminen lisää tupakointia.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=481

"Miehet puolestaan tupakoivat ja käyttävät alkoholia, rasvaa ja sokeria enemmän mutta vähemmän kasviksia kuin naiset."

Lue lisää

"...että miehillä alkoholia VÄHITEN kuluttava ryhmä ovat 15–19-vuotiaat, eli juuri ennen varusmiespalvelua."

Ei tullut mieleenkään että suurin osa tuosta ryhmästä kuuluu porukkaan joka ei edes saa alkoholia laillisesti, mikä pudottaa ryhmän kokonaisalkoholin kulutusta?

hajottaa olla orjana kirjoitti:

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet juovat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan käynti lisää alkoholinkulutusta. Huomattavaa on myös. että miehillä alkoholia VÄHITEN kuluttava ryhmä ovat 15–19-vuotiaat, eli juuri ennen varusmiespalvelua.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=41

"Vuonna 2000 eniten alkoholia kuluttivat 15–69-vuotiaista nuoret aikuiset ja keski-ikäiset miehet ja vähiten 50–69-vuotiaat naiset. Miehillä alkoholin kulutus vähitenkin käyttävässä ryhmässä (15–19-vuotiaat) oli suurempaa kuin naisilla yhdessäkään ryhmässä."

Koska asevelvollisuus koskee vain miehiä ja koska miehet tupakoivat naisia enemmän, voi sanoa että armeijan suorittaminen lisää tupakointia.

http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=481

"Miehet puolestaan tupakoivat ja käyttävät alkoholia, rasvaa ja sokeria enemmän mutta vähemmän kasviksia kuin naiset."

Lue lisää

Omasta linkistäsi:
"Tytöt juovat siinä missä pojatkin."

Siis intti saa nuoret tytöt juomaan jopa ennen kuin ikäisensä pojat ovat ehtineet lähellekään intii-ikää...???

Huooooohhh....!!!


Omasta linkistäsi:
"Alkoholin käytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan lapsuudessa tai nuoruudessa, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti aikuisiässä."

Omasta linkistäsi:
"suomalaisten alkoholinkäyttö on nykyään määrältään eurooppalaista keskitasoa..."

!!

Omasta linkistäsi:
"Alkoholin kulutus on ollut Suomessa 1960-luvulta lähtien jatkuvassa nousussa. "

Ja sivarin suorittaneiden osuus on kasvanut myös 60-luvulta lähtien. Vaikuttaa sille että lisääntynyt siviilipalvelus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö ovat tekemisissä keskenään...???


Keksimällä keksityt inttiin liittyvät ongelmat ovat ennenkin kuulostaneet säälittäviltä. Tämä ei poikkea siitä sarjasta mitenkään.

ja nauretavaa kirjoitti:

Omasta linkistäsi:
"Tytöt juovat siinä missä pojatkin."

Siis intti saa nuoret tytöt juomaan jopa ennen kuin ikäisensä pojat ovat ehtineet lähellekään intii-ikää...???

Huooooohhh....!!!


Omasta linkistäsi:
"Alkoholin käytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan lapsuudessa tai nuoruudessa, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti aikuisiässä."

Omasta linkistäsi:
"suomalaisten alkoholinkäyttö on nykyään määrältään eurooppalaista keskitasoa..."

!!

Omasta linkistäsi:
"Alkoholin kulutus on ollut Suomessa 1960-luvulta lähtien jatkuvassa nousussa. "

Ja sivarin suorittaneiden osuus on kasvanut myös 60-luvulta lähtien. Vaikuttaa sille että lisääntynyt siviilipalvelus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö ovat tekemisissä keskenään...???


Keksimällä keksityt inttiin liittyvät ongelmat ovat ennenkin kuulostaneet säälittäviltä. Tämä ei poikkea siitä sarjasta mitenkään.

Lue lisää

Pahin virhe johon tässä sorrut on ottaa rusinat pullasta katsomatta kokonaisuutta.

Daider kirjoitti:

"...että miehillä alkoholia VÄHITEN kuluttava ryhmä ovat 15–19-vuotiaat, eli juuri ennen varusmiespalvelua."

Ei tullut mieleenkään että suurin osa tuosta ryhmästä kuuluu porukkaan joka ei edes saa alkoholia laillisesti, mikä pudottaa ryhmän kokonaisalkoholin kulutusta?

Lue lisää

Todennäköisesti tätäkin varusmiestä vitutti ajaa väsyneenä kotiin vain pariksi tunniksi kun kasarmille pitää jo ilmoittautua puolelta öin, niin että päätti päättää päivänsä tukkirekan keulaan.

MTV3 Tekstikanava 16.5.2007 s.103/3

Varusmies on kuollut illalla
sattunees- sa henkilöauton ja
tukkirekan kolarissa Kajaanissa.
Varusmies oli syntynyt vuonna 1986 ja
kotoisin Pyhäsalmelta.

ei punkanlaittotaito auttanut kirjoitti:

Todennäköisesti tätäkin varusmiestä vitutti ajaa väsyneenä kotiin vain pariksi tunniksi kun kasarmille pitää jo ilmoittautua puolelta öin, niin että päätti päättää päivänsä tukkirekan keulaan.

MTV3 Tekstikanava 16.5.2007 s.103/3

Varusmies on kuollut illalla
sattunees- sa henkilöauton ja
tukkirekan kolarissa Kajaanissa.
Varusmies oli syntynyt vuonna 1986 ja
kotoisin Pyhäsalmelta.

Lue lisää

Eli ratsastat raadoilla ja käytät kuollutta ihmistä ajaaksesi asiaasi vaivautumatta sen kummemmin perehtymään asiaan tai odottamaan virallista lausuntoa? Häpeä.

ja nauretavaa kirjoitti:

Omasta linkistäsi:
"Tytöt juovat siinä missä pojatkin."

Siis intti saa nuoret tytöt juomaan jopa ennen kuin ikäisensä pojat ovat ehtineet lähellekään intii-ikää...???

Huooooohhh....!!!


Omasta linkistäsi:
"Alkoholin käytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan lapsuudessa tai nuoruudessa, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti aikuisiässä."

Omasta linkistäsi:
"suomalaisten alkoholinkäyttö on nykyään määrältään eurooppalaista keskitasoa..."

!!

Omasta linkistäsi:
"Alkoholin kulutus on ollut Suomessa 1960-luvulta lähtien jatkuvassa nousussa. "

Ja sivarin suorittaneiden osuus on kasvanut myös 60-luvulta lähtien. Vaikuttaa sille että lisääntynyt siviilipalvelus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö ovat tekemisissä keskenään...???


Keksimällä keksityt inttiin liittyvät ongelmat ovat ennenkin kuulostaneet säälittäviltä. Tämä ei poikkea siitä sarjasta mitenkään.

Lue lisää

"Tytöt juovat siinä missä pojatkin."

A: sen takia, että he eivät kestä selvin katsoa kun miehet joutuvat pakko-orjuuteen, ja kun intin jälkeen pojat palaavat ajatuksiltaan taantuneempina ja rasistisempina.

"Alkoholin käytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan lapsuudessa tai nuoruudessa, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti aikuisiässä."

A: Tämä johtuu siitä, että heidän roolimalleina toimivat isänsä, jotka ovat käyneet intin, juovat paljon viinaa intti- ja kertausharjoitusahdistukseensa.

"suomalaisten alkoholinkäyttö on nykyään määrältään eurooppalaista keskitasoa..."

A: Ei todellakaan ole: yli 10 litraa kirkasta vuodessa ei ole eurooppalaista keskitasoa.

Sinä kirjoitit:
Ja sivarin suorittaneiden osuus on kasvanut myös 60-luvulta lähtien. Vaikuttaa sille että lisääntynyt siviilipalvelus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö ovat tekemisissä keskenään...???

A: Haloo, sivarin suorittaa jotain 1 000 miestä, kun inttiin menee 29 000.

squirrel: kirjoitti:

"Tytöt juovat siinä missä pojatkin."

A: sen takia, että he eivät kestä selvin katsoa kun miehet joutuvat pakko-orjuuteen, ja kun intin jälkeen pojat palaavat ajatuksiltaan taantuneempina ja rasistisempina.

"Alkoholin käytön aloittamisiällä on todettu olevan merkitystä aikuisiän alkoholin käyttöön. Mitä nuorempana alkoholin käyttö aloitetaan lapsuudessa tai nuoruudessa, sitä todennäköisemmin alkoholia käytetään usein ja runsaasti aikuisiässä."

A: Tämä johtuu siitä, että heidän roolimalleina toimivat isänsä, jotka ovat käyneet intin, juovat paljon viinaa intti- ja kertausharjoitusahdistukseensa.

"suomalaisten alkoholinkäyttö on nykyään määrältään eurooppalaista keskitasoa..."

A: Ei todellakaan ole: yli 10 litraa kirkasta vuodessa ei ole eurooppalaista keskitasoa.

Sinä kirjoitit:
Ja sivarin suorittaneiden osuus on kasvanut myös 60-luvulta lähtien. Vaikuttaa sille että lisääntynyt siviilipalvelus ja lisääntynyt alkoholinkäyttö ovat tekemisissä keskenään...???

A: Haloo, sivarin suorittaa jotain 1 000 miestä, kun inttiin menee 29 000.

Lue lisää

"A: sen takia, että he eivät kestä selvin katsoa kun miehet joutuvat pakko-orjuuteen, ja kun intin jälkeen pojat palaavat ajatuksiltaan taantuneempina ja rasistisempina."


"A: Tämä johtuu siitä, että heidän roolimalleina toimivat isänsä, jotka ovat käyneet intin, juovat paljon viinaa intti- ja kertausharjoitusahdistukseensa."

Eli mikä tahansa asia voidaan johtaa inttiin, sitäkö yrität sanoa?

"A: Ei todellakaan ole: yli 10 litraa kirkasta vuodessa ei ole eurooppalaista keskitasoa."

On se. Suomalaiset juovat eri tavalla ja eri syistä, mutta alkoholin kokonoiskulutus on samaa luokkaa. Huomaathan että alkoholin kulutus laksetaan kirkkaana viinana riippumatta mitä juodaan, eli esim kaljan kulutus lasketaan sin määränä kuinka paljon se vastaa kirkasta.

"A: Haloo, sivarin suorittaa jotain 1 000 miestä, kun inttiin menee 29 000."

Eli et kestä itesi käyttämää vertailua itseäsi vastaan? Jos alkoholin kuluts 60-luvulta on kasvanut ja sivarin suosio 60-luvulta kasvanut niin mistä se mielestäi kertoo? Viitaten tällä tuohon esittämääsi esimerkkiin että naisten suuri alkoholin kulutus johtuu miesten viinan kulutuksesta.

Daider kirjoitti:

"A: sen takia, että he eivät kestä selvin katsoa kun miehet joutuvat pakko-orjuuteen, ja kun intin jälkeen pojat palaavat ajatuksiltaan taantuneempina ja rasistisempina."


"A: Tämä johtuu siitä, että heidän roolimalleina toimivat isänsä, jotka ovat käyneet intin, juovat paljon viinaa intti- ja kertausharjoitusahdistukseensa."

Eli mikä tahansa asia voidaan johtaa inttiin, sitäkö yrität sanoa?

"A: Ei todellakaan ole: yli 10 litraa kirkasta vuodessa ei ole eurooppalaista keskitasoa."

On se. Suomalaiset juovat eri tavalla ja eri syistä, mutta alkoholin kokonoiskulutus on samaa luokkaa. Huomaathan että alkoholin kulutus laksetaan kirkkaana viinana riippumatta mitä juodaan, eli esim kaljan kulutus lasketaan sin määränä kuinka paljon se vastaa kirkasta.

"A: Haloo, sivarin suorittaa jotain 1 000 miestä, kun inttiin menee 29 000."

Eli et kestä itesi käyttämää vertailua itseäsi vastaan? Jos alkoholin kuluts 60-luvulta on kasvanut ja sivarin suosio 60-luvulta kasvanut niin mistä se mielestäi kertoo? Viitaten tällä tuohon esittämääsi esimerkkiin että naisten suuri alkoholin kulutus johtuu miesten viinan kulutuksesta.

Lue lisää

Sinä:
Eli et kestä itesi käyttämää vertailua itseäsi vastaan? Jos alkoholin kuluts 60-luvulta on kasvanut ja sivarin suosio 60-luvulta kasvanut niin mistä se mielestäi kertoo? Viitaten tällä tuohon esittämääsi esimerkkiin että naisten suuri alkoholin kulutus johtuu miesten viinan kulutuksesta.

A: jos aikojen alussa Suomessa on 100 sivaria ja nyt 50 vuotta myöhemmin on 1000 niin lisäys per vuosi on 18 sivaria = sikavähän!