n. 30000 ydinvoimalayksikköä - onko se mahdollista?
Kuluvan vuosisadan
aikana rakennettava
8531
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200705156112047_uu.shtml
Kreikkalainen öljytankkeri karilla Tanskan itärannikon edustalla. Tanskan meripelastuksen mukaan tankkerista ei ole vielä vuotanut öljyä mereen. Tankkerissa on yli 81 000 tonnia raakaöljyä.
Lähellä piti taas: Tämän luokan onnettomuuden siivoaminen kestää pari vuotta ja rahaa kuluu 10 miljardia euroa eli kaksi ydinvoimalaitoksellista. Onnittelut vaan Vihreille ja Vastaajalle, jotka kaatoivat ydinvoimahakemuksen vuonna 1993.
ydinvoimalan purkaminen ja jätteiden käsittely ja montako niistä leviää ennenaikojaan. Niitä puretaan seuraavat sata vuotta.
?
on 10 reaktoria lisää. Hintaa 30 miljardia eli vain pikkuisen enemmän kuin Tanskan edustalla Suomenlahdella lähellä pitäneen öljyvahingon kustannukset.
Aikanaan tehtävän purkamisen ja loppusijoittamisen kustannukset ovat alle 10 % ydinvoimasähkön tuotantohinnasta. Nämä rahat rahastoidaan jo käytön aikana kutne nykyäänkin.
Esim. Loviisan molempien laitosten purkamisen ja jätteiden loppusijoituksen kustannukset on jo kerätty ydinsähkön hinnassa aikoja sitten.
...aina unohtaa hiilikaivosten säteilyhaitat ja räjähdysten uhrit - lesket ja orvot ?
Ei voida rakentaa nykyisellä tuotannolla Uraania riittää noin 40 Vuotta, kun lisätään tähän kaikki uudet voimalat on uraani loppu 30 vuoden kuluttua ja se siitä ydinvoimasta. Kun uraani loppuu sammuvat kaikki ydinvoimalat. vuonna 2050 ei ole yksikään ydinvoimala tuota sähköä. Miksi ei puhuta missään uraanivarojen hupenemisesta.
"Current usage is about 68,000 tU/yr. Thus the world's present measured resources of uranium in the cost category slightly above present spot prices (4.7 Mt) and used only in conventional reactors, are enough to last for some 70 years."
70 vuotta nykykäytöllä ja nykyisellä hinnalla. Tämä laskettu riittävyys riittävyys on suurempi, kuin valtaosalla käytettävistä mineraaleista (kulta, kupari, hopea, jne...).
"There was very little uranium exploration between 1985 and 2005, so a significant increase in exploration effort could readily double the known economic resources, and a doubling of price from present levels could be expected to create about a tenfold increase in measured resources, over time."
Lisäetsintä oletettavasti tuplaa käytettävät varannot ja hinnan tuplaantuminen kymmenkertaistaa:
70 * 2 * 10 = 1400 vuodeksi nykykulutuksella.
"Widespread use of the fast breeder reactor could increase the utilisation of uranium sixty-fold or more."
hyötöreaktoreiden laajamittainen käyttöönotto lisäisi uraanin hyötykäyttöä 60 -kertaisesti.
1400 * 60 = 84 000 vuodeksi nykykulutuksella.
"Reprocessing of spent fuel from conventional light water reactors also utilises present resources more efficiently, by a factor of about 1.3 overall."
Käytetyn polttoaineen jälleenkäsittely (hyödynnettävän polttoaineen erottaminen) käyttää resursseja paremmin kertoimella 1.3:
84000 * 1.3 = 109 200 vuodeksi nykykulutuksella.
Tästä puuttuu vielä resurssivarannot, joita ei nykyisin käytetä, kuten fosfaattilähteet, sekä merivesi. Nykyisin kartoitetut, 70 vuodeksi riittävät uraanivarannot kattavat 4.7 miljoonaa tonnia uraania. Fosfaattilähteistä oheistuotteena voidaan tuottaa uraania 22 miljoonaa tonnia ja merivedestä 4000 miljoonaa tonnia. Nämä yksistään ilman yllämainittuja tekniikoita riittävät jo tunnettujen varantojen kanssa nykykäytöllä 60 000 vuodeksi. Jos taas kaikkia tekniikoita käytetään hyväksi, riittää uriaania nykykäytöllä:
1400 60 000 = 61 400
61 400 * 60 * 1,3 = 4 789 200 vuodeksi.
Eli ei se ole ihan heti loppumassa...
lainaukset on osoitteesta:
http://www.uic.com.au/nip75.htm
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=17134
Ydinvoiman energiatase, malmista sähköksi
Uraani on metalli, mikä on kemiallisesti eroitettava uraanimalmista. Uraanimalmi on rikottava hienoksi pölyksi ja käsiteltävä kemikaaleilla kuten rikkihapolla. Tämän jälkeen käsitelty uraani viedään keltakakun valmistukseen.
Tyypillisesti ydinvoiman CO2-päästöiksi ilmoitetaan joku karkea luku perustuen yhteen malmipitoisuuteen eikä riippuvuutta malmin rikkaudesta anneta. Tämähän on selvää sillä 0,1 %:n malmimaita on louhittava kymmenkertaisesti vastaavan U3O8 määrän aikaansaamiseksi kuin 1 %:n malmimailla. Energiankulutus on vahvasti riippuvaista malmipitoisuudesta ja siksi tämä tekijä rajoittaa järkevästi hyödynnettävien uraanivarojen määrää oleellisesti.
Kaivostoiminnan louhinta ja louhitun aineen murskaus ja hienonnus pölyksi vaatii pienillä malmipitoisuuksilla valtavasti energiaa, jolloin koko ydinvoiman elinkaaren aikana tullaan sille malmin pitoisuusrajalle, jossa ydinvoima tuottaa lopulta vähemmän energiaa kuin se kuluttaa. Storm ja Smith osoittavat tämän malmipitoisuuden olevan 0,01 %.
Kuva 3: 0,01 %
Ydinvoiman uraanilouhokset ovat typillisesti avolouhoksia kun esiintymien syvyys maan pinnalta on alle 200 metriä. Esiintymiin käsiksipääseminen vaatii paljon ylimääräisen maan siirtelyä. 0,1 %:n malmipitoisuuksilla saavutetaan tyypillisesti yli 90 %:n saanti (erotetun uraanin osuus). Kuitenkin malmipitoisuuden tästä heiketessä saanti romahtaa nopeasti.
Kuva 4: Yield –romahdus
Ydinvoiman energiatase, uraaniesiintymät
Rikkaiden uraaniesiintymien kehittyminen maapallolla on vaatinut poikkeuksellisia oloja. Suuri joukko riippumattomia, satunnaisia esiintymiä muodostavat suurten lukujen lain mukaan todennäköisyysjakauman, jonka huippu kertoo sen, minkäpitoisten malmivarantojen määrä on suurin maapallolla.
Maapallon uraaniesiintymien lukumäärä on suurimmillaan noin 0,0003 pitoisilla mailla (malmipitoisuus 0,0003 % eli 3 ppm U). Taloudellisesti hyödynnettävien uraanivarojen malmipitoisuusraja-arvo on Storm ja Smith:n mukaan 0,01 %. Näitä esiintymiä on maapallolla erittäin harvassa ja yli 99 % maapallon uraaniesiintymistä on tätä heikkopitoisimmilla mailla.
Kuva 5: jakauma.
Uraani esiintyy myös merivedessä ja makeissa vesissä, mutta pitoisuus on tällöin alle 0,001 ppm U (eli 0,000 0001 –m-%).
”Tämä on erittäin voimakas vetoomus lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö, jolloin ainoaksi reaaliseksi mahdollisuudeksi jää atomivoiman lisääminen.”
”MITENKÄ SINÄ RATKAISISIT ILMANSAASTEONGELMAT JA MILLÄ AIKATAULULLA???
Älä suotta tarjoa tuulivoimaa, biopolttoaineitaja energiansäästöä. Ne eivät ole REAALINEN ratkaisu pelkästään jo aikataulullisesti.”
” Ydinvoiman lisärakentaminen on ainoa realistinen vaihtoehto hillitä kasvihuoneilmiötä, kun Kiinan, Intian ja muiden nousevien maiden energiantarve kasvaa kasvamistaan, sanoo professori Esko Valtaoja, vuoden 2002 Tieto-Finlandia-palkinnon voittaja.”
” Ydinvoima on ainoa päästötön energiavaihtoehto. Lisäksi lisäydinvoiman rakentaminen nostaa Suomen energiaomavaraisuutta.”
” Siksi ydinvoimaa pitäisi rakentaa myös korvaamaan nykyisiä fossiilisia voimaloita”
” Ydinvoima ainoa keino ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi”
Tällaisia harhaväitteitä löytyy jopa täältä tiede-lehden keskustelupalstalta. Ihmisillä, jotka eivät ole perillä riittävän syvällisesti energia-asioista tuntuu olevan kuitenkin aina olemassa AINOA ratkaisu. Tämä koskee eritoten ydinvoimalobbareita, joiden ilman perustuksia rakennetut mielipiteet murenevat viimeistään tämän viestin lukemisen jälkeen.
Todellakin kummalista on se, että ydinvoiman lisärakentamisella luullaan sekä korvattavan fossiiliset polttoaineet, että pysäytettävän ilmastonmuutos.
Lähdetäänpä tutkimaan kuinka vuoteen 2050 mennessä ydinvoiman avulla pystyttäisiin toteuttamaan nämä ydinvoiman kannattajien luulot.
http://www.smts.fi/tieteenpaivat/aro.pdf
Täältä nähdään, että ylimääräinen tarve vuoteen 2050 mennessä olisi 50 TW/vuosi. Olisiko ydinvoiman kannattajien mielestä tämä järkevä määrä lisäenergiaa, jolla pysähtyy sekä ilmastonmuutos, että korvataan fossiiliset?
No, se vaatisi yhteensä noin 16 000 uutta ydinvoimalaa vuoteen 2050 mennessä. Vaikka ne kaikki olisivat Olkiluoto-3:n kokoisia, niin niitä tarvittaisiin 12 000 kpl. No rakennetaan niitä 16 000 kappaletta. Tämä tarkoittaisi sitä, että joka päivä vuoteen 2050 mennessä tulisi valmistua yksi uusi ydinvoimala.
http://janina.vuodatus.net/blog/384403
Joku voisi kysyä tässä vaiheessa, että mistä saadaan polttoaine tällaiselle määrälle ydinvoimaa?
No, teoriassa se on mahdollista, mutta vain muutamaksi vuodeksi. Vuonna 2003 maailman tunnetut uraanivarat olivat noin 3,3 milj.tonnia uraania. Tässä luvussa on mukana myös kaikki Suomen varat.
Maailmassa on noin 430 ydinreaktoria, joissa kuluu uraania vuodessa 68 000 tonnia. Eli Olkiluoto-3:nen kuluttaa noin 300 tonnia uraania vuodessa. Rakennetaan tällaisia OL-3:sia vuodessa 240 kpl, jolloin lasku vuodesta 2001 lähtien näyttää tältä:
Koodi:
Vuosi Uraanivarat kg Käyttö
2006 3261400000 70000000
2007 3191400000 70000000
2008 3121400000 142000000
2009 2979400000 214000000
2010 2765400000 286000000
2011 2479400000 358000000
2012 2121400000 430000000
2013 1691400000 502000000
2014 1189400000 574000000
2015 615400000 646000000
2016 -30600000 718000000
Toisinsanoen vuonna 2015 eli 8 vuodessa kaikki taloudellisesti hyödynnettävät uraanivarat on loppu, sillä kaikki uraanivarat on käytetty vuoteen 2016 mennessä. Lisäksi tähän vuoteen mennessä ehdittiin rakentamaan vasta 1920 uutta reaktoria, rakentamatta jäi noin 10 000 reaktoria!
Seuraavaksi voitaisiin kysyä, että kuinka tuo polttoainemäärä voimaloihin voidaan tuottaa?
No, eipä se onnistu nytkään, sillä 49 % kaikesta vuotuisesta uraanitarpeesta on tällakin hetkellä mahdotonta tuottaa louhinnalla:
http://www.uraniumresources.com/
Onko tämä ydinvoiman kannattajan mielestä ainoa mahdollisuus korvata fossiilisia polttoaineita ja pysäyttää ilmastonmuutos? Sitten ydinvoiman kannattajalta voidaan kysyä, että vaikka 8 vuotta ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, niin saatiinko se pysäytetyksi? Entäs seuraavina vuosina?
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15779