Matkailuelämyksien merkitys

Matkailu on kansainvälisesti nopein kasvava toimiala ja elämysmatkailu merkittävin toimialaa muokkaavista trendeistä. Matkailijoille suunnattujen elämysten tuottamisessa pitää olla, kokemiseen liittyvien tekijöiden ymmärtämistä.

Leirintämatkailijoista on tullut elämyksiä etsiviä matkailijoita, joilla tututuksi tulleet ympyrät eivät enää kiinnosta. Elämyksellinen palvelukokonaisuus on monen tekijän yhteenliittymä, virikkeellisestä eksotiikasta aina mukavuudenhakuisuuteen ja turvallisuuteen. Matkailun ohjelmapalveluiden merkitys on kasvamassa ja enenevässä määrin toiminnallisuuteen ja elämyksellisyyteen. Yhä useammin myös leirintämatkailijat haluavat enemmän sisältöä lomaansa, sillä leirintäalueet on käyty useampaan kertaan läpi, pelkkä loikoilu ja saunominen leirintäalueella enää riitä. Juuri tästä syystä leirintämatkailijat etsivät uusia elämyksiä, kulttuuria, palveluita sekä hyvää ruokaa ja juomaa.

Jos leirintämatkailu on ollut vähän niin kuin kadoksissa tai tylsää, pitää etsiä uusia virikkeitä ja elämyksiä. Elämystuottajilta löytää alun uudenlaiselle leirintäinnolle. Näin kokonaisvaltainen muutos voi näkyä itsevarmuuden vahvistumisena ja elämän suunnan selkiytymisenä sekä uuden elämänvaiheen alkamisena.

Karavaanarilla matkailuajoneuvon elämyksellinen luonne on hyvä esimerkki siitä, että liikkumisen tapa voi kuitenkin muuntua välineestä päämääräksi. Silloin tapa liikkua ei ole enää väline elämysten savuamiseksi, vaan elämys itsessään. Karavaanimatkan sosiaaliset suhteet tiivistyvät perheenjäsenten keskinäisiksi suhteiksi, sillä karavaanimatkoja toteutetaan yleisimmin perheittäin. Matkailuelämys on silloin perhesuhteissa tiivistä ja korostaa tuttua yhteistoimintaa arkielämästä.

Luonto on aina tarjonnut ihmisille intensiivisiä kokemuksia, ja vaikka luonnon pyhyys on kokemuksena monimuotoinen, se on kuitenkin merkittävä. Luonto on kuitenkin alettu nähdä ylevänä pyhänä vasta siinä vaiheessa, kun ihminen on alkanut olla turvassa suurten luonnonvoimien edessä. Koskematon luonto nousi ihailun kohteeksi ja retkeilyn maisemaksi vasta 60-luvulla, kun suuri osa ihmisistä muutti kaupunkeihin, eikä enää elänyt välittömästi luonnosta.

Kun tarvitaan luontoelämykseen rauhaa pitkäksi ajaksi, sitä löytyy erämaasta, jossa muita kulkijoita näkee harvoin. Esimerkiksi vaellusturistit määrittävät matkojen suhdetta elämänkulkuun samalla, kun kuvaavat ainutkertaista vaellusta. Joillekin matkailu on tuottanut, jopa uuden elämän käännekohdan. Elämykseen liittyy eri vaihteita, kiinnostuksen herääminen ja matkan valmistelu aina muisteluun ja uuteen matkaan. Matkakohteista olivat ne sitten lapinhullun vaellusmaastoja tai välimeren aurinkorantoja, voi tulla elämän henkisiä kotipaikkoja, jotka ovat merkittävämpiä ja pysyvämpiä kuin arjen koti.

Jokaiselle on joskus matkalla tullut mieleen ajatus, että täällä haluaisin viettää lopun elämänsä tai mahdollisimman paljon ajastaan. Merkittävää on, että tällaiset ajatukset on nykypäivänä aiempaa helpompi myös toteuttaa, työelämän joustavuuden ja elintason nousun myötä. Kakkoskodit ja vapaa-ajanasunnot kotimaassa ja ulkomailla lisääntyvät vauhdilla suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Tämä asettaa elämysten tuottajille ja yrittäjille lisää haasteita. Olennaista lienee se, miten tarjotaan palveluita, joissa säilyisi aitona koettu luontoelämys ja eri ikäkausien ja elämänvaiheiden herkkyys.

Jesse Jeesiö ®