Sielun vaellus & karma

Mukavaa että tälle palstalle tulee muitakin reinkarnaation ja karman vastustajia kuin pelkästään k-uskovaisia. Heillä kun ei ole muuta asiaa kuin huutaa omasta uskostaan.

No niin! Itsehän en siis usko että sielu syntyy vinksin vonksin enää ihmisestä takaisin eläimeksi (ellei korkeintaan poikkeustapauksessa jos karma on kamala, mutta pidän tätä käytännössä mahdottomana). Katson siis että idässä on ymmärretty tai muistettu oppi väärin, kun kuvitellaan että pahoin elämällä päätyy elukaksi seuraavassa elämässä.

Mutta pelkkänä aivotyönä voisin hyvin kuvitella että JOS paha ihminen syntyisi kärpäseksi, silloin hänelle olisi erityisen armeliasta tappaa hänet - silloinhan hän pääsisi kärpäsen elämästään eroon ja kenties taas ihmiseksi seuraavassa elämässä. Toisaalta taas voidaan jossitella että onko tehnyt väärin kun on tappanut kärpäsen, jolloin se ei ole ehtinyt kärsiä tarpeeksi kärpäsen elämää, joka oli rangaistus eli karmaa... Ja voidaan kysyä että kärsiikö kärpänen? En oikein usko että hyönteiset tuntevat jatkuvaa tuskaa ja eksistentiaaliahdistusta elämänsä aikana.

Omasta mielestäni ihmisellä on oikeus tappaa muita elämänmuotoja, mutta ei kiduttaa niitä eikä tappaa huviksi, ainoastaan hyödyksi. Voi verrata vaikka sitä iänikuista juttua kun intiaanit biisonin tapettuaan käyttivät siitä kaiken hyödyksi, mutta valkoiset ottivat vain kielen ja jättivät ruhon mätänemään.

Uskon myös että jos joku vahingossa tappaa toisen ihmisen, ampuu vaikka metsällä hirvenä, niin siinä juuri karma toteutuu sitä "uhria" ajatellen. Hän hyvittää jonkun entisen tekonsa, mutta vahingonlaukauksen rätkäissyt ei tule saamaan tästä pahaa karmaa itselleen. Joku tolkku ja roti sentään.

Mutta uskoistani huolimatta olen toisinaan valmis ajatusleikkeihin, kuten tuossa kärpäsjuttussakin. :)

esim. kauppaan...postiin,, kotiin ..töihin ..lenkille, uimaan, kalalle, kesämökille. viroon...kasvimaalle kesäisin jne.

Tätä on sielun vaellus...sillä " ja niin ihmisestä tuli elävä sielu"

Vaeltaakahan nyt joukolla vaikka hautausmaalle, niin näette siellä paikan missä sielut eivät vaeltele.

Ja tämä on varmasti totta, vaikka poliisi tutkis.

Sielun vaellus ja karma on yksi oppisuunta ja teoria joka yrittää selittää kuoleman jälkeistä ja antaa toivoa. Itse en usko oikein mihinkään.

Olen kyllä yrittänyt tehnä matkan edelliseen elämääni, mutta vaihtelevalla menestyksellä :) Se aika oletetun syntymän ja edellisen kuoleman välissä on aika hurja. Kun aikaa ei ole, ei ole ajatuksia, eikä tuntemuksiakaan. Ajatuskin alkaa jostain ja päättyy johonkin joten se tarvitsee aikaa. Oli vain koko olemassa oloni ja tekojeni summa hetken aikaa tyhjyydessä.

Mutta ken tietää oliko se totta mitä näin?

Tässä on toisenlainen näkemys kuin esittämäsi :

"Do you Buddhists believe in rebirth as an animal in the next life? Are you going to be a dog or a cow in the future? Does the soul transmigrate into the body of another person or some animal? What is the difference between transmigration and reincarnation? Is it the same as rebirth? Is karma the same as fate? These and a hundred similar questions are often put to me."

http://www.buddhanet.net/e-learning/reincarnation.htm

Mitäpä jos onkin kuten Buddhan joskus kerrotaan todenneen, että ihmiselämä kestää vain yhden henkäyksen ajan ja me jatkuvasti uudelleensynnymme uusiin mielentiloihin, välillä helvettiin, välillä taivaaseen?

Mutta tämäkään ei ole oleellista, ei laisinkaan. Buddha nimenomaan kieltäytyi vastaamasta tällaisiin ikuisuuskysymyksiin ("Onko olemassa sielua?" "Onko maailma ikuinen vai onko sillä alkua/loppua?" "Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?"), koska juuri tällaisten kysymysten kanssa puuhastelu vei huomion siitä ainoasta oleellisesta asiasta, neljästä jalosta totuudesta kärsimyksen syistä ja sen loppumisesta. Ja koska lopullisen vastauksen saaminen ikuisuuskysymyksiin on mahdotonta, ne veivät huomion koko elämäksi.

Buddhalaisuudessa on mielestäni kyse ainoastaan Buddhan opin perusteiden (4 jaloa totuutta, 3 olemassaolon piirrettä jne.) tuntemista, hiljaista meditaatiota, avuliaisuutta, ystävällisyyttä, anteliaisuutta, myötätuntoa kaikkea kohtaan, nöyryyttä ja aidon parannuksen tekemistä.

Unohtakaa jeesukset sun muut, ihminen on niin alkukantainen, että vaikka sille kertoisi miten päin hyvänsä, niin pieleen menee. Uskontomme on niin vanhaa perua, olisi jo korkea aika uudistaa tätä uskontoa, ja muitakin uskontoja. Sielu on kuolematon, se pitäisi olla kaikille selviö. Mutta kun ei ole. Oletteko lukeneet kirjan sielun matka? Sitten on toinen kirja sielujen matka. Kannattaa lukea molemmat. Sielu tietää mikä on oikein ja mikä väärin. Meidän maallinen ajatus vaan ei aina toimi sielun mukaan, vaan kuvioihin tulee ahneus, kateus, viha, omahyväisyys jne. Olemme huonoja pyytämään anteeksi, samoin antamaan anteeksi. Olemme kummajaisia kaikin puolin.

Valmis vastaus: karma on kausaalisuutta. Sitä voi itse muovata kohtaamalla ja hieromalla sitä niinkuin fyysistä ruumistaan tietoisuuden voimalla, ja tunteitaan järkeään jne. En tiedä mitä sille tapahtuu kun nukutaan eteenpäin tästä elämästä, mutta se on jotain mitä voi aistia tietoisuuden silmällä.

Aito vastaus: kokemalla itse selviää mitä se on.