15 vuotiaan pojan.2002 perheen tytär menehtyi taksin alle.
Itkin koska olen itse menettänyt poikani.Ja nyt mietin uutista , enkä voi mitenkään käsittää että se kaikki on ihan totta.
Itselleni heräsi kysymys, miten siitä surusta enää voi nousta?
Niin typerältä kuin se kysymys on itse tuntunut.
Koko uutinen on jo mennyt minun järjen yli.
Täysin käsittämätöntä.
Sanat loppui minun varastostani, mutta lausun kuitenkin.
Otan sydämestäni osaa perheen suruun.
Itkin koska olen itse menettänyt poikani.Ja nyt mietin uutista , enkä voi mitenkään käsittää että se kaikki on ihan totta.
Itselleni heräsi kysymys, miten siitä surusta enää voi nousta?
Niin typerältä kuin se kysymys on itse tuntunut.
Koko uutinen on jo mennyt minun järjen yli.
Täysin käsittämätöntä.
Sanat loppui minun varastostani, mutta lausun kuitenkin.
Otan sydämestäni osaa perheen suruun.
Vastaukset 12
Vanhimmat
suru koskettaa koko meidän pientä Kuortaneen kuntaa....tunnen nuo perheet...voi Herra anna voimaa monin kerroin heille
Niin voima heille toivon minäkin,tiedän surun tunteen koska minulta menehtyi 14-vuotias lapsi auton alle.
Heillä tuska nyt kaksinkertainen,toivon että heillä on paljon läheisiä nyt auttamassa
kertoa miten auttaa, kun sitä haluaisin tehdä.
Kuunnella, tietysti, mutta jotain konkreetista ja miten sen teen.????
Kerro mitä apua itse sait ja mikä oli "parasta"
Lapseni onnettomuudessa menettäneenä voin kertoa vain sanoilla sen tuskan mikä tällä hetkellä on tuossa perheessä,mutta se on kai turhaa koska jos ei ole lastaan joutunut hautaamaan sitä ei tiedä näkee vaan päältä.Se tuska ja kauhuntunteet mitkä tulevat tavallaan vasta hautajaisten jälkeen,ne ovat sanoinkuvaamattomia koska se varsinainen surutyö alkaa vasta silloin.
Toivon vaan että he selviävät jotenkin eteenpäin,aika joka menee hyvin hitaasti alussa sekunti ja sitten minuutti kerrallaan,puolen vuoden päästä kyselee itseltään missä se aika oli mitä olen tehnyt ,mitä ajatellut ja yhä vain se sama tuska on sisällä.
Jos ihan jotain apua joku haluaa heille antaa siis käytännön apua ,vaikka siivoaminen ja kaupassa käynti ,kuuntelu ja rahaasioiden hoitaminen,hautajaisjärjestelyt,pyykinpesu,vienti ulos(mikä muuten on erittäin tärkeää)aivan jokapäiväiset askareet,sillä ne jäävät kyllä tekemättä.Ja se että he tarvitsevat sellaisia ihmisiä jotka ihan oikeasti heitä tukevat eivätkä jätä kun on hautajaiset ohi,sellaisia jotka jatkavat rinnalla vielä kun muut ovat menneet.
tämän vaan kirjoitan omasta kokemuksestani,ja aika paljon olen kuullut samaa myös muilta lapsensa menettäneiltä.
toivon heille jaksamista ja voimaa tuleviin päiviin
vielä reilu viikko sitten Samuel oli tuolla kylällä muiden nuorten joukossa ja nyt Hän lepää tuolla kylmänä ja lauvantaina Hänet lasketaan haudan lepoon....
Miksi tämä piti sattua.....
lapsensa haudannut eikä vieläkään asiaa hyväksynyt, ja tuskin koskaan sitä teenkään.
Haluaisi jollakin tavalla nostaa edes osan taakasta vanhempien ja sisarusten harteilta.
Voimaton olo kun tietää ettei millään voi auttaa.
Kohtuuton raskas elämä edessä heillä. Täysin kohtuuton.
Ei voi kun toivoa heille voimia, niin merkityksettömältä ja lohduttomalta kun se kirjoitettuna tuntuukin.
Uskomatonta! Onko tässä maailmassa kohtuullisuutta tai kohtuuttomuutta? Kohtuuttomuutta ainakin on. Minäkin tunnen molemmat perheet. Voimia heille. Tapaus on aiheuttanut kovasti keskustelua täällä Kuortaneella ja hyvä niin!!!!
TUOTA en koskaan puolustele väärintekijöitä.. enkä silleen mutta varmasti KUMPIKIN perhe tarvitsee APUA
ei kait sitä voi perhettä tuomita kokonaan jos siellä on asunut sellanen rattari.. KYLLÄ varmasti koskee myös toistakin perhettä ja vielä pahemmin sitä toista.. VOI LUOJA ETTÄ nämä tapahtumat ovat niin väärin..NUORET eivät ajattele mitä voi sattua, kun pöljyillään niin paljon ..siinä voi mennä IHMISHENKI ja eläppä sen kanssa loppuelämäsi..EN TOIVO KELLEKKÄÄN TOLLASTA KOHTALOA.. OTAN OSAA KOKO SYDÄMMESTÄNI.
Ilman muuta se on hänelle rangaistus loppuelämäksi.
MUTTA he elää, heillä on tulevaisuus kuitenkin.
Perhe jolta poika kuoli.ON ikuisaesti ilman lastaan.Sitä kunnei ihminen jolta ei lasta ole mennyt ymmärrä !
Jos sinulla on lapsia.Mieti !!!Kenet valitset ????Tuliko vaikeuksia???
Ei voi sanoa että sattuu enemmän rattarin perheessä.Kyllä lapsen menetys sattuu joka päivä, joka kuukausi joka vuosi.Se ei unohdu koskaan !
Lasten kuuluisi elää meidän kuoleman jälkeen eikä toisin.
Ja on todella surullista mitä on tapahtunut perheelle joka menetti jo toisen lapsensa.
Se ei ole toisarvoinen asia.
Ja sen verran kunnioitan perheen surua etten tässä yhteydessä paljon rattarriin viitsi perhetyä.
He ketä on menettänyt lapsensa arttijuopon takia, ei varmasti tunne suurta sympatiaa.
on minulla 6 lasta ja menettänyt niistä yhden . EI TULLUT VAIKEUKSIA minähän yritin ymmärtää sitäkin toista perhettä että ei heilläkään ole helppoa olla tollasen kaa.. hekin tarttee apua ja ne menettäneet vielä enemmän.. niinhän minä jo kirjoitin mie en tuomari oo kellekkään ja jätän ne asiat yläkerran herralle..eikä tarttekkaan unohtua..minä en puolustele väärin tekijöitä mutta eihän se koko kotiväkeä saa tuomita kait se jokin tässä maailmassa raja liikkuu..en minäkään synpatisoi rattareita siitei oo kysymys nyt..kun.. ei se kait oo kotiväen syy et on tollanen poika talossa??? ottaa se vakeena koville niitäkin..
No rattijuopon perheellä on vielä lapsi elossa ja joskus hän pääsee normaaliin elämään mutta tuon pojan perheellä ei ole,ei lapsia,minullakin on paha olo heidän puolestaan,tulisi kyllä miettiä kumpaan perheeseen ottaa yhteyttä ensin
lapsen menetys no se on shokki josta ei selviä,vanhemmat tuskin ovat edes kunnolla tajunneet asiaa ja se surutyö alkaa vasta hautajaisten jälkeen,itse menetin myös lapseni auton alle ja täytyy sanoa näin yhdeksän kuukauden jälkeen että vieläkin saan menemään noin puolituntia päivästä eteenpäin.
Jos minulla vaan olisi voimaa niin lähettäisin sitä heille mutta kun ei ole itsellänikään mutta toivon heille jaksamista tämän asian kanssa,sillä elämä tämän jälkeen ei ole helppoa
äitinä sen tiedän
OTAN OSAAA suruusi ja tiedän miltä tuntuu mutta ..niinhän se on että me kaikki ollaan niin helvetin heikkoja..ja kun se kohdalle sattuu niin se koskettaa...apua siihen perheeseen ja apua rattarin perheeseen ja apua kaikille surijoille..APUA... sitä jokainen tarttee.. olipa se mikä tahansa se tapahtumat.. jes voimia teille kaikille että jaksatte kastää...kaikille surijoille apua ..ja rukouksia että selviätte..