Jos nyt joku kuulee niin voisi kirota minut, ihan piruuttaan. Suorastaan vaadin sitä.
Ihmisen kiroaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kiroaminen toimii yhtä varmasti kuin käsien ristiin pistäminen kun varma kuolema koittaa.
Jos joku haluaa niin voin yrittää kirota jonkun ihan kokeellisessa mielessä. Tämän jälkeen en tule kuulemaan mitään demonisia supatuksi korvieni välissä, enkä aistimaan mitään poikkeavaa. Tämä johtuu siitä että minulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia (ainakaan tietääkseni). Kirouksen kohdekin on 100% prosentin turvassa ilman että hänkin suojautuisi joillakin rukouksilla :)
Oppimattomuus on taikauskoisuutta pahimmillaan. Itse olen aikanani lukenut kaikki perus okkultistiset teokset ja nyt vanhemmiten lisääkin. Ja ei en ole kokenut mitään negatiivisia vaikutuksia. Kun ihminen kasvaa hieman henkisesti niin hän tajuaa että tällaisiin asioihin uskominen on nimenomaan uskomista...mitään konkreettisia efektejä ei näillä kykene aiheuttamaan.
En jaksa ymmärtää kun jotkut ihmiset kiven kovaan haluavat uskoa joihin lapsellisiin kiroamiseen, demonoihein ja heitä auttaviin jumaliin. Kaikki olemme yhtä suojassa tai vaarassa tässä maailmassa (riippuu miten sen ottaa).
ps. raamatunkin olen kuriositeetin takia lukenut ja mielestäni se melko opettavainen kirja. Monellakin tapaa.
Ihmisen kiroaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Kiroaminen toimii yhtä varmasti kuin käsien ristiin pistäminen kun varma kuolema koittaa.
Jos joku haluaa niin voin yrittää kirota jonkun ihan kokeellisessa mielessä. Tämän jälkeen en tule kuulemaan mitään demonisia supatuksi korvieni välissä, enkä aistimaan mitään poikkeavaa. Tämä johtuu siitä että minulla ei ole mielenterveydellisiä ongelmia (ainakaan tietääkseni). Kirouksen kohdekin on 100% prosentin turvassa ilman että hänkin suojautuisi joillakin rukouksilla :)
Oppimattomuus on taikauskoisuutta pahimmillaan. Itse olen aikanani lukenut kaikki perus okkultistiset teokset ja nyt vanhemmiten lisääkin. Ja ei en ole kokenut mitään negatiivisia vaikutuksia. Kun ihminen kasvaa hieman henkisesti niin hän tajuaa että tällaisiin asioihin uskominen on nimenomaan uskomista...mitään konkreettisia efektejä ei näillä kykene aiheuttamaan.
En jaksa ymmärtää kun jotkut ihmiset kiven kovaan haluavat uskoa joihin lapsellisiin kiroamiseen, demonoihein ja heitä auttaviin jumaliin. Kaikki olemme yhtä suojassa tai vaarassa tässä maailmassa (riippuu miten sen ottaa).
ps. raamatunkin olen kuriositeetin takia lukenut ja mielestäni se melko opettavainen kirja. Monellakin tapaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
oppia laulamaan jonkun suohon. Mun mielestäni se on upea juttu Kalevalassa, ja mä haluan uskoa, että mä joskus opin sen.
Eli, mä yritän illalla laulaa sut suohon. Nyt mäen voi, koska olen töissä.
Hmmm suolle asti en viitsi tarpoa, mutta en missään asfalttiviidakossakaan asu.
Uskoessaan johonkin syvästi ihminen alkaa toteuttamaan sitä alitajunnassa. Jos horoskooppi lupaa voittoa rahapelikoneessa, niin ihminen saattaa pelata hieman enemmän pelikonetta, jolloin voittokin on todennäköisempi, kuin ennen. Kun taas voittoa tulee ( monien tappioiden jälkeen ) hän kuvittelee sen johtuvan ennustuksesta.
Kirouksilla ymm. voi olla kuitenkin vaikuttavakin vaikutus, vaikka niihin ei uskoisikaan. Ihmisen puhe on taijoista suurin. Ihminen kykenee vaikuttamaan toisiin sanoillaan. Jos esimerkiksi minua vastaan tulisi henkilö, joka alkaisi yhtäkkiä kiroilemaan minulle ja toivoisi minulle kaikkea pahaa/kuolemaa, niin tietenkin tulisin pahalle päälle ja surulliseksi. Tässä mielessä siis hänen kirouksensa tehosi minuun. Voin kuitenkin olla myös välittämättä hänen sanoistaan. Tässäkin mielessä silti hänen loitsut toimivat, mutta toisin: huomaan kuinka kehno taikuri hän on. ;)
( Jos jotakin taikuutta on todistettavissa olemassa, niin se on tiede. )
...on ihan itsessään niin ihmeellistä että sitä voi hyvällä syyllä kutsua taikuudeksi.
Vai kuka sanoi, että "Any sufficiently advanced technology is indistinguishable from magic"?
Mulla olisi täällä aivan Sive Leen näköinen mukava kanganukke. Nukella on sininen pipo, sinivalkoinen paita, siniset housut. Leen hiukset ovat ruskeat, silmien väristä ei oikein saa selvää, mutta sellaiset vähän ruskeaan vivahtavat nappisilmät.
Otan yöllä johonkin aikaan terävän neulan ja pistän sillä sinua kerran tai kaksi sinun oikeaan olkavarteesi tai käteesi.
Kerro sitten aamulla, sattuiko?
Älä pelästy, lupaan olla varovainen sen neulani kanssa, koska tuo nukke on minulle hyvin rakas...
>>Kirouksen kohdekin on 100% prosentin turvassa ilman että hänkin suojautuisi joillakin rukouksilla :)
Oletko varma? Sinä ilmoitat, ettei sinulla ole mielisairauksia, mutta oletan silti että olet ihminen? Oletko koskaan nähnyt hypnotisoijia televisiossa? Olet varmasti, ne ovat opettavaisia ja huvittavia. Ne kertovat, kuinka altis suggestiolle ihminen todella on.
Kirous, kuten voodoon (poliittisesti korrektisti hoodoo, mutta oikeasti sama asia) tai animististen kansanuskojen vastaavat, toimivat oikein hyvin. Ne toimivat, koska ihmiset uskovat niihin ja ihmiset on saatava uskomaan vain pienen pieneen osaan mistä tahansa ideologiasta ja BANG, sinun aivosi uskovat kaiken, mitä sinulle sanotaan, koska uskoit lähdettä jossakin asiassa.
Taitavat propagandistit, kuten al-Zawahiri ja Joseph Gobbels ovat aina käyttäneet samaa temppua. He heittävät verkkonsa mahdollisimman laajalle, esittäen korjaavansa mahdollisimman monta asiaa, olevansa mahdollisimman monen puolella. Jos yksilö on samaa mieltä yhdestä asiasta, hän huomamattaan uskoo propagandan kaikki puolet ajattelematta, koska propagandisti muuttuu auktoriteetiksi. Ja ihminen uskoo sellaista lähdettä, ajattelematta.
Näin kirouskin toimii. Kun joku, joka on sinulle auktoriteetti, langettaa yllesi kirouksen, sinun aivosi uskovat häntä aivan samoin, kuin ne alkavat pelätä kummituksia leirinuotiolla kerrottujen tarinoiden takia, vaikka kuinka 'tiedät' ettei aaveita ole olemassa.
Ei ole älykästä ryhtyä leikkimään kirousten kanssa. Samasta syystä, kuin hypnoosi on huono idea humalassa, seuraukset ovat arvaamattomat.
kirousta kuvasit samalla uskontoa.
"Ei ole älykästä ryhtyä leikkimään kirousten kanssa. Samasta syystä, kuin hypnoosi on huono idea humalassa, seuraukset ovat arvaamattomat."
Korjaan:
henkisesti epästabiilien ihmisten on tyhmää leikkimään kirouksilla.
Hynoosin antajakin antaa kohteelleen luvan leikkiä. Hän kaikenaikaa tietää mikä on totta ja mikä ei. Siis jos hänellä ei jo valmiiksi viiraa päässä. Jotkut ihmiset ovat helposti höynäytettäviä. Ei se kuitenkaa mikää rikos ole :)
Hmm.. ei se kiroaminen tietenkään näin fyysiikka ja kemia mielessä pitäisi tietenkään mitenkään vaikuttaa ellei sitten psykoloisesti jos "kirottu" kuulee, että häntä on kirottu.
Mutta en silti menisi vannomaan mitään suuntaan enkä toiseen. Ihmisen tieto on kuitenkin vain murunen hiekkarannalla kaikesta tämän maailman tiedosta..
Yhden olutpullon tiputin kaupan tiskillä, mutta sekään ei mennyt rikki. Muitakaan kummallisia fiboja en tuntetut. En myöskään nähnyt painajaisia demoneista.
Aikuisten oikeesti ei kannata pelätä mörköjä :)
En usko että kukaan, joka on aidosti uskossa lähtee kiroamaan sinua. Raamatussakin opetetaan:
[Room. 12:14]: "Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko"
Se että olet kirjoittanut tälle palstalle, kertoo että jossain määrin olet ajatellut hengellisiä asioita, joka on positiivista. Sinunkin on mahdollista tulla uskoon, saada syntisi anteeksi ja pelastua. Jumala ei voi kuitenkaan pakottaa ketään ottamaan tätä armoa vastaan. Päätös on sinun! Mietippä mihin elämäsi johtaa, jos jatkat samaa rataa kuin nyt!
Siunausta!
Vai niin. Se, että Sive Leelle ei käynyt mitenkään, on nyt siis uskovien ansiota, koska raamattu kieltää kiroamisen...
Tiedätkö mitä. Minäkään en viitsinyt yöllä nousta ylös tökkimään maskottinukkeani nuppineulalla. Koska Siva Leelle ei tullut käteen mitään kipuja, todistaa tämä siis sitä, että voodoo on totta ja pelottavan vahva taikakeino.
Mikähän piru sen olutpullon rikkoi? Siinä vasta vahva ja voimakas henki. Joku Alladinin lampun tapanen otus, Maltaanhenki, tai vastaava, halusi varmaan vapauteen:)
Muuten, minun mielestäni kirouksen mahdollinen toimiminen perustuu syyllisyyteen, uskoon rangaistuksen väistämättömyydestä, maagiseen ajatteluun sekä ihmisen sosiaalisuuteen ja siihen liittyvään alttiuteen vaikutukselle ja tarpeeseen tulla hyväksytyksi. Olen kuullut vakavasti sairaiden sanovan:" Mitä niin pahaa olen tehnyt, että minua näin rangaistaan." Näitä piirteitä hyväksikäyttäen kiroaminen saattaisi onnistuakin.
Tärkein edellytys kirouksen toiminnassa on mielestäni kohteen syyllisyyskokemus. Itseasiassa olen tavallaan tutustunutkin kiroukseen joskus kauan kauan sitten. Kissani murhaaja sanoi noin vuoden päästä teostaan, kun vaimo ja lapset olivat lähteneet, työpaikka mennyt, ja paha putki oli päällä: Miksi sinä olet painanut minut näin alas. Emme olleet edes kohdanneet kuin pari kertaa maantiellä ko. vuoden aikana. Mitä häntä kohdanneisiin vaikeuksiin tulee, niin heikko luonne ja taipumus alkoholismiin vain korjasivat satoa. Ehkä hänelläkin oli mietteitä, että mitä niin pahaa olen tehnyt, että minua näin rangaistaan.
Elämäni johtaa vääjäämättä kuolemaan. Mitä sen jälkeen on en tiedä. Ketään meistä ei tiedä. Voimme vain teoretisoidan mitä on kuoleman jälkeen.
Sekin olisi mielestäni melko lohdullista jos ei olisi mitään. Ei rakkautta, ei surua tai tuskaa...ei mitään. Tällä en tarkoita mitään monen uskovaisen käsitystä että kieppuisin jossain olemattomuudessa yksin huutaen tuskaa ja pettymystäni :) Sellainen saattaisi jo olla melko ankeata, mutta kai siihenkin tottuisi.
Siinä olit oikeassa että olen jossain määrin ajatellut filosofiselta pohjalta hengen asioita. Mielestäni ne ovat mielenkiintoisia pohdiskelun aiheita.
ps. olen positiivinen luonne, mutta realisti.
Olen samoilla linjoilla sinun kanssasi kirouksen toimimisesta.
Tarinasi oli hyvä esimerkki itsensä kiroamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä kun käyttäydyt ilkeästi ja negatiivisesti niin ennen pitkään kyllä sen ihmiset huomaavat. Tavalla tai toisella negatiiviset ihmiset niittävät sitä mitä kylvävät. Jos taasen on positiivinen niin todennäköisempää on että elämästäsi tulee hyvä.
Elämässä kuitenkin voi tapahtua mitä vai ja kaikkea ei voi ennakoida ja tietää (juuri tämä tekeekin elämästä hauskan ja vähän jännittävänkin kokemuksen).
Loppuun voisin keksiä jonkun sopivan lopetuksen:
Kyllä elämä on elämisen arvoista.