Oi Marjatta muistatko vielä kun tapasimme viimeisen kerran! Katsoit minua silmiin ja sanoit, että odottaisit minun palaamistani vaikka maailman loppuun saakka. Muistan vielä sen kaipauksen katseessasi kun käännyin luomaan viimeisen katseen tuohon enkelimäiseen olentoon, jonka jouduin jättämään taakseni taistellakseni rakkaan isänmaani puolesta.
Sitä tuntui jatkuvan loputtomiin. Oli kuin koko maailma olisi vyörynyt niskaamme, mutta me taistelimme. Taistelimme, vaikka vastassamme oli itse Perkele ja sen helvetillisen pahuuden sikiämät sotajoukot. Mutta emme luovuttaneet. Emme voineet. Jatkoimme urhoollisesti vaikka olimme taistelon uuvuttamia, ja vaikk' eteenpäin katsoessa näkyi vain perkeleellinen pahuuden rykmentti, joka ulottui taivaanrantaa pitkin silmänkantamattomiin. Ja jokainen meistä tiesi, että tuon armeijan demonit olivat olentoja joiden mielessä paloi vain yksi pirullinen ajatus: meidän ja perheidemme tuhoaminen.
Kuitenkin, kuin itse Hän, korkein kaikista maailman voimista olisi antanut siunauksensa yllemme, hyökkäys hyökkäykseltä me torjuimme vastustajamme. Ne jatkoivat kunnes taistelutanner oli täynnä urhoollisia kaatuneita sieluja, jotka vaeltavat nyt autuaammilla metsästysmailla vailla pahoja muistoja, huonoja ajatuksia. Taistelimme yötä päivää, kunnes vihollisen joukot alkoivat loppua. Yhä vähemmän ja vähemmän niitä hyökkäsi ja tunsimme syvää voitonriemua sydämissämme. Kun viimeinenkin niistä oli surmattu, joukkomme, niin kuin uupumaton susilauma joka on vihdoin tavoittanut saaliinsa, ryhtyi hilpeään voitonlauluun joka kaikui jylhissä metsissä koko maailmalle. Silloin minä loin viimeisen katseen ympärilleni. Maa oli punaisenaan. Verestä.
Kun sitten viimein heräsin, huomasin olevani elossa ja terve. Silloin mieleeni pyrki vain yksi ajatus. Olen astellut läpi jäisen helvetin, olen palannut luoksesi, oi Marjatta! Ota minut syleilyysi, sillä nyt jos koskaan tarvitsen sinua ja uutta elämää. Tahdon rakastaa sinua vilpittömästi kuin intohimoinen roborovskinkääpiöhamsteri vailla huolia ja murheita. Olet minulle aamuaurinko, jonka ensisäteet valaisevat koko maailman, jonka lämpö saa kaiken kukkimaan täyteen loistoon! Olet minulle aurinko, tähdet ja kuu, ikuisesti.
Ota minuun yhteyttä, [email protected]
Kaipaan sinua!
Sitä tuntui jatkuvan loputtomiin. Oli kuin koko maailma olisi vyörynyt niskaamme, mutta me taistelimme. Taistelimme, vaikka vastassamme oli itse Perkele ja sen helvetillisen pahuuden sikiämät sotajoukot. Mutta emme luovuttaneet. Emme voineet. Jatkoimme urhoollisesti vaikka olimme taistelon uuvuttamia, ja vaikk' eteenpäin katsoessa näkyi vain perkeleellinen pahuuden rykmentti, joka ulottui taivaanrantaa pitkin silmänkantamattomiin. Ja jokainen meistä tiesi, että tuon armeijan demonit olivat olentoja joiden mielessä paloi vain yksi pirullinen ajatus: meidän ja perheidemme tuhoaminen.
Kuitenkin, kuin itse Hän, korkein kaikista maailman voimista olisi antanut siunauksensa yllemme, hyökkäys hyökkäykseltä me torjuimme vastustajamme. Ne jatkoivat kunnes taistelutanner oli täynnä urhoollisia kaatuneita sieluja, jotka vaeltavat nyt autuaammilla metsästysmailla vailla pahoja muistoja, huonoja ajatuksia. Taistelimme yötä päivää, kunnes vihollisen joukot alkoivat loppua. Yhä vähemmän ja vähemmän niitä hyökkäsi ja tunsimme syvää voitonriemua sydämissämme. Kun viimeinenkin niistä oli surmattu, joukkomme, niin kuin uupumaton susilauma joka on vihdoin tavoittanut saaliinsa, ryhtyi hilpeään voitonlauluun joka kaikui jylhissä metsissä koko maailmalle. Silloin minä loin viimeisen katseen ympärilleni. Maa oli punaisenaan. Verestä.
Kun sitten viimein heräsin, huomasin olevani elossa ja terve. Silloin mieleeni pyrki vain yksi ajatus. Olen astellut läpi jäisen helvetin, olen palannut luoksesi, oi Marjatta! Ota minut syleilyysi, sillä nyt jos koskaan tarvitsen sinua ja uutta elämää. Tahdon rakastaa sinua vilpittömästi kuin intohimoinen roborovskinkääpiöhamsteri vailla huolia ja murheita. Olet minulle aamuaurinko, jonka ensisäteet valaisevat koko maailman, jonka lämpö saa kaiken kukkimaan täyteen loistoon! Olet minulle aurinko, tähdet ja kuu, ikuisesti.
Ota minuun yhteyttä, [email protected]
Kaipaan sinua!
Vastaukset 3
Vanhimmat
intohimoinen rbrvskinkääpiöhamsteri on vertauskuva, mikä virittää kenet tahansa naisen yhteydenottoon. Harmi,etten ole Marjatta.
vaan S.Perma
marjoja vielä pakastimessa, joten en minäkään ole Marjatta.
Voi kun olisikin ollut hauska olla Marjatta,
vaikka toisaalta vitamiinit ovat tarpeen myös rauhan aikana.