Hiljaisessa-
odottavassa unelmassa
kosteudessa pellon
hiljaisen...
tulisitko-
kuiskeeni yli viljan..
tähkäpään kauniin
koskettavan huojuvan ohran
kultaisen...
miksi-
olin kuin kuin kaipaus
hetken ilo lohduttava
kyynelten erämaan...
tule -
et ikinä syliini minun
vihdoin ymmärrän sen
olen kuin savukiehkura
savukkeen jonka ilmaan katoaa
huuliltasi joita kapaan
yössä yksinäisyyden...
odottavassa unelmassa
kosteudessa pellon
hiljaisen...
tulisitko-
kuiskeeni yli viljan..
tähkäpään kauniin
koskettavan huojuvan ohran
kultaisen...
miksi-
olin kuin kuin kaipaus
hetken ilo lohduttava
kyynelten erämaan...
tule -
et ikinä syliini minun
vihdoin ymmärrän sen
olen kuin savukiehkura
savukkeen jonka ilmaan katoaa
huuliltasi joita kapaan
yössä yksinäisyyden...
Vastaukset 12
Vanhimmat
Sun syliis halaan,
satu sininen.
Sun luokses palaan
kera haaveiden.
Sun kutriesi kultaa
hyväilee sormeni,
suudelmaas polttavaa
kaipailee huuleni.
Sun sylissäsi, oi rakkaus
mä tahdon levähtää.
Niin sydämeni kaipaus
ja polte haviää.
rakkaus-
kauipauas ihanin
katoaa vuorien...
laaksojen..taakse
tuntrien...
hiukset-
hiljalleen hamaantuu
mut sydän ei..
huulrt-
huulia kaipaa
varmaan uskot se...
ihania runoja
Sydämeni on avoin
kuin punainen, unettava kukka.
Äänettömässä yössä
lepattavat nukkuneet tähdet.
Puut huojuvat hiljaa
vihertävää laulua rakkaudesta.
Kaikki odottavat, linnutkin
nokat mykkää laulua ammollaan.
Turhaan yritän
nähdä sinusta
unenkaltaisen näyn.
tuon näyn kauneimman
usva kaunein
tuon näyn karkoittaa,,,
linutujenkin-
hiljainen ääni
ikävän rauhoittuu...
osottaa-
kuin usvsaa öistä ikävää
kaipasta vati olevaa..
kun istumme rantakiven päällä kahden hiljaa
vain pienet laineet rantaa kohti lyö.
Kuun sirppi leikkaa tuulta, pilviviljaa
on kaunis ilta, kohta saapuu yö.
Kuu pilven takaa katsoo meitä silloin
kun painan rintaa sinisilmän tuon,
on meitä kaksi onnellista illoin
kuun säteitä kun kanssas kahden juon.
...ikävä jää runojen ytimeen...
...joskus
......
halaan ja iloista Helatostaita toivottaa kaikille
Ikkunan raosta
aurinko tunkee uutta valoaan.
Säde on vielä heikko
mutta kannattelee jo
lupailevaa lampöä.
Se lupaa vapautta,
uutta minää.
Se vihjailee tuoksuista
ja kasvavasta mansikasta.
Se näyttää uusia värejä
ja tuo kevään pölyn.
Se kasvattaa sisällään voimaa
ja kertoo veden äänistä.
se antaa toivoa,
luo odotusta.
Käsi nousee kevyesti.
Silmät ovat kai auenneet
talven ummesta.
Huulet kertovat
onnentarinaa.
Minä kyllä tunnen kevään linnun,
sen nokka on meitä kohti.
Auringon säde jää
pilven taa.
Se jättää meille lämmön
ja lupauksen
-unelmien kesästä.
miksi sanot noin,ei se oo noin.
ymmällään eikö,,,,
pyydän niin tuutko chättiin?.
sinua.