lisää kirkon historiasta tai profeettojen (1800- luvulla sanotuista) nykyaikana oudoista lausunnoista.
Siksi koska uskoni ei perustu, yksittäisten ihmisten sanoihin tai tekoihin. Ymmärrän myös, että ihmiset ovat erehtyväisiä, myös profeetat.
He kyllä saavat tietää Jumalan tahdon ja sanan, mutta he myös joutuvat sen itse inhimillisen suodattimen (aivot) kautta suodattaa ja sen jälkeen soveltamaan ymmärryksensä mukaan elämäänsä, sekä opettamaan muille jotka taaskin suodattavat saamansa tiedon ja soveltavat sen elämäänsä.
Itse lukiessani Raamattua tai Mormonin kirjaa tai profettojen opetuksia, rukoillen yritän ymmärtää mikä oli sanoman ydin ja miten tämä auttaa minua tuleman lähemmäksi Jumalaa ja Jeesusta Kristusta ja sen jälkeen pyrin soveltamaan asian omaan elämääni.
Kritiikistä auktoriteetteja kohtaan haluan sanoa sen verran, että on eri asia mennä keskustelemaan kyseisen henkilön kanssa kasvotusten,tai edes kirjoitaa henk. kohtaisen kirjeen, kuin ruveta toisen selän takana, monien kilometrien päässä arvostelee. Eikä toisella ole mitään mahdollisuuksia puolustautuu tai selitää näkemyksensä. Tästähän on pohjimmiltaan kyse, kun sanotaan, ettei meidän pitäisi kritisöidä auktoriteetteja.
Mielestäni Mormonin kirjan keskeinen sanoma on elämä uskoen Jeesukseen Kristukseen ja että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja jos turvaamme Häneen, uskoen koko olemuksellamme Hänen sovitus työhönsä, Hän antaa meille iankaikkisen elämän. Erityisesti minuun tekee vaikutuksen Hänen rakkautensa meitä erehtyväisiä ihmislapsia kohtaan.
Niin kauan, kun löydän tätä ilosanomaa pyhistä kirjoituksista, niin kauan kun MAP- kirkon opetukset kutsuvat minua tuntemaan Jeesuksen Kristuksen niin hyvin, että voin todeta Hänen olevan minun Lunastajani ja Vapahtajani, voin rauhallisin mielin elää täällä maanpäällä ja odottaa tulevaa.
Tiedän, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika. Tiedän, että Raamattu ja Mormonin kirja sisältävät Jumalan sanan ja todistuksen siitä, että Jeesus on Kristus. Ja tämän tiedon sain lukemalla ja rukoilemalla. Ja vaikka en pysty tätä asiaa teille vakuuttavasti selittää ja todeksi osoittamaan, tiedän että Jumala tietää, että tiedän näiden asioiden olevan totta, siksi minun uskoa ei horjuta erehtyväisten ihmisten sanomiset tai tekemiset.
-Jenaja-
Siksi koska uskoni ei perustu, yksittäisten ihmisten sanoihin tai tekoihin. Ymmärrän myös, että ihmiset ovat erehtyväisiä, myös profeetat.
He kyllä saavat tietää Jumalan tahdon ja sanan, mutta he myös joutuvat sen itse inhimillisen suodattimen (aivot) kautta suodattaa ja sen jälkeen soveltamaan ymmärryksensä mukaan elämäänsä, sekä opettamaan muille jotka taaskin suodattavat saamansa tiedon ja soveltavat sen elämäänsä.
Itse lukiessani Raamattua tai Mormonin kirjaa tai profettojen opetuksia, rukoillen yritän ymmärtää mikä oli sanoman ydin ja miten tämä auttaa minua tuleman lähemmäksi Jumalaa ja Jeesusta Kristusta ja sen jälkeen pyrin soveltamaan asian omaan elämääni.
Kritiikistä auktoriteetteja kohtaan haluan sanoa sen verran, että on eri asia mennä keskustelemaan kyseisen henkilön kanssa kasvotusten,tai edes kirjoitaa henk. kohtaisen kirjeen, kuin ruveta toisen selän takana, monien kilometrien päässä arvostelee. Eikä toisella ole mitään mahdollisuuksia puolustautuu tai selitää näkemyksensä. Tästähän on pohjimmiltaan kyse, kun sanotaan, ettei meidän pitäisi kritisöidä auktoriteetteja.
Mielestäni Mormonin kirjan keskeinen sanoma on elämä uskoen Jeesukseen Kristukseen ja että Jeesus Kristus on Jumalan Poika ja jos turvaamme Häneen, uskoen koko olemuksellamme Hänen sovitus työhönsä, Hän antaa meille iankaikkisen elämän. Erityisesti minuun tekee vaikutuksen Hänen rakkautensa meitä erehtyväisiä ihmislapsia kohtaan.
Niin kauan, kun löydän tätä ilosanomaa pyhistä kirjoituksista, niin kauan kun MAP- kirkon opetukset kutsuvat minua tuntemaan Jeesuksen Kristuksen niin hyvin, että voin todeta Hänen olevan minun Lunastajani ja Vapahtajani, voin rauhallisin mielin elää täällä maanpäällä ja odottaa tulevaa.
Tiedän, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika. Tiedän, että Raamattu ja Mormonin kirja sisältävät Jumalan sanan ja todistuksen siitä, että Jeesus on Kristus. Ja tämän tiedon sain lukemalla ja rukoilemalla. Ja vaikka en pysty tätä asiaa teille vakuuttavasti selittää ja todeksi osoittamaan, tiedän että Jumala tietää, että tiedän näiden asioiden olevan totta, siksi minun uskoa ei horjuta erehtyväisten ihmisten sanomiset tai tekemiset.
-Jenaja-
Vastaukset 56
Vanhimmat
mieltä ja lisäisin vielä, että nyt on mennyt niin monta vuotta että nyt "esiintulevista" jutuista ei voi todellakaan olla varma ovatko ne edes oikeita tai jo aikanaan tekaituja valheellisia väitöksiä.
Meistähän ei kukaan ollut mukana siellä metsässä. Meillä on vain ja ainoastaan Smithin oma sana, eikä sekään ole selvä, kun eri versioita tuli aika tiuhaan tahtiin.
Samoin emme ole olleet lähelläkään kuulemassa & näkemässä, miten moniavioisuus oikein mormonien keskuudessa alkoi. Kaikenlaista juttuahan siitä on liikkeellä. Nykyään emme enää tiedä, onko se hyvä vai paha periaate.
Puhumattakaan Amerikan asuttamisesta! Siitä vasta juttuja onkin liikkeellä. Kuka meistä oli paikalla näkemässä sitä?
siihen ketjuun rehellisiä ihmisiä, jotka aikoinaan luottivat Joseph Smithiin, niin ei luota, ja sillon voi jättää rauhaan ne jotka luottavat ja lopettaa vaio.
Jos ei usko niin ei se mitään, omahan on asianasa, mutta jos uskoo niin antaahänen uskoa. Luulisi että ne jotka eivät usko tai eivät välitä vain katsovat hymyillen uskovia... mutta ei jotkut ovat ilkeämielisiä ja ja jotkut parjaavat sekä vainoavat. Kummallista.
asioista keskustelu ei ole teidän nykyisten map-jäsenten vainoamista.
Kannattaisko hengittää syvään pari kertaan ja rauhoittua. Rukoile vaikka, mutta
älä tuomitse pliis meitä, jotka haluamme puida asioita monesta näkökulmasta.
puhua muiden puolesta, sikäli kuin se oli tarkoituksesi.
Hei,
Kannan kyllä vastuuni.
En ole yksin, puhuin meistä, jotka yhdessä täältä tänne kirjoitamme. On vain yksi tietokone perheessämme. (Toki kovasti näyttäis myös siltä, että niitä 'meitä', jotka ajattelemme nykyään map-kirkosta eri tavalla kuin jäseninä ollessamme, on muitakin tällä palstalla, kuin vain me täällä.)
Puolustattehan tekin yhtenä rintamana omaanne?
Mutta olen kyllä sitä mieltä, että jos tämä KESKUSTELU menee vain siihen, että puolin ja toisin puolustetaan mielipiteen ja ajatuksen ja kokemuksen oikeutusta, niin ihan turhaa meteliä koko homma. Onko konsensus mahdoton?
On kiva kuitenkin huomata, että tällaiset asiat kiinnostavat ja mietityttävät niin monia.
Kaunista viikonloppua sinulle ja kaikille muillekin - meille teille ja heille :)
Kognitiivinen dissonanssi
Leon Festinger on maailmanloppua ennustaneita ryhmiä tutkinut psykologi. Hän havaitsi, että useimmat jäsenet tulivat uskossaan vahvemmiksi kuin koskaan aiemmin silloin kun profetia ei täyttynyt. Hänen tutkimustyönsä paljasti, että jäsenten täytyi keksiä keino, jolla selvitä psykologisesti tästä pettymyksestä. Heidän täytyi säilyttää järjestys ja tarkoitus elämässään. Heidän oli luultava, että he toimivat omakuvansa ja arvojensa mukaisesti. Festinger kuvasi tätä ristiriitaa, joka heidän täytyi nujertaa, termillä “kognitiivisen dissonanssin teoria”.
Hänen kuvailemansa kolme osatekijää ovat
• käyttäytymisenhallinta
• ajatustenhallinta ja
• tunteidenhallinta.
Kullakin osatekijällä on voimakas vaikutus kahteen muuhun: jos muuttaa yhtä osatekijöistä, niin muut kaksi ovat taipuvaisia seuraamaan. Kun kaikki kolme muuttuvat, yksilö kokee täydellisen muodonmuutoksen. Festinger esittää lyhyesti perusperiaatteen:
Jos muutat henkilön käyttäytymistä, hänen ajatuksensa ja tunteensa muuttuvat minimoidakseen epäsoinnun.
Kun ajatukset, tunteet ja käytös ovat ristiriidassa, niin toisiaan vastassa olevat osatekijät muuttuvat, jotta törmäykset pysyisivät mahdollisimman pieninä. Tämä johtuu siitä, että henkilö voi sietää vain tietyn määrän eroavuutta näiden hänen henkilöllisyytensä muodostavien osatekijöiden välillä. Kulteissa tätä dissonanssia luodaan, jotta sen avulla voidaan hallita ja hyödyntää jäseniä.
Steve Hassan, kirjan “Combating Cult Mind Control” (Taistelu kulttien mielenhallintaa vastaan) tekijä, lisäsi vielä neljännen osatekijän ja laajensi Festingerin luetteloa neljännellä osatekijällä:
• tiedonhallinta.
Hallitsemalla tietoa, jota yksilö saa, voidaan hallita ja rajoittaa yksilön kykyä ajatella itse. Hänen ajatusmaailmaansa voidaan kaventaa.
Festingerin malli ei päde tässä tapauksessa; Festingerin kognitiivisen dissonanssin malli kuvaa kahta kilpailevaa todellisuutta henkilön mielessä, (uskoa, diskurssia, kognitiota jne.) joita ei voi sovittaa yhteen. Tavallisesti, kuten alkuperäisen tutkimuksen maailmanloppu-uskovaisten keskuudessa, tilanteen aiheuttaa suoraan sekä pakottavasti verifioitava kokemus. Lopulta yksilö jättää aikaisemman mallin ja siirtyy uuteen malliin, johon tämä voimakas kokemus sopii.
Festingerin malli siis auttaa selittämään sitä prosessia, jonka tuloksena yksilö vaihtaa vanhan uskomusjärjestelmänsä uuteen kognitiivisesti pakottavan kokemuksen seurauksena. Jotta sitä voisi soveltaa ketjun aloittajaan, tämän olisi pitänyt muuttaa uskomuksiaan jollain tavoin ristiriitaisen kokemuksen jälkeen (esim. jos tämä olisi lukenut jotain yllättävää kirkon historiasta ja pitänyt tätä kognitiivisesti pakottavana tietona, ja sen tuloksena uskoisi esim, että Joseph Smith oli profeetta mutta luopui ja samoin BY jne. mutta joku myöhemmistä profeetoista sitten palautti oikean uskon tms.).
Festinger ihmetteli juuri sitä, miksi ryhmän jäsenet eivät heittäneet alkuperäistä uskoaan täysin pois vaan korvasivat sen vain hieman muokatulla versiolla.
Mallia on sovellettu mm. Paavaliin. Tämä uskoi, hyvänä juutalaisena, että Jeesus ei voinut olla messias, ja että juutalaiset, jotka näin väittivät , pilkkasivat kirjoituksia. Hän koki hengellisessä kokemuksessa Jeesuksen puhuvan itselleen, mikä kokemus oli ristiriidassa aiemman kognition kanssa . Näin ollen Paavalin täytyi vaihtaa kognitiotaan uuteen.
Mielenkiintoista näkökulmaa asiaan. Pari otetta artikkelista "The Conversion of Paul in the Light of the
Theory of Cognitive Dissonance" (Lovemore Togarasei):
As already indicated, cognitive dissonance can be caused by logical
inconsistency, and this can also be seen in Paul’s experiences. The
proclamation of Jesus of Nazareth as a Messiah, for example, must have
caused cognitive dissonance in his mind. Paul, as a Jew, shared Messianic
hopes of a political Messiah who would not only conquer their colonial
masters, the Romans, but the whole world. The Messiah, therefore, was not
supposed to die in the hands of his enemies like what happened to Jesus. To
the Jews, Paul included, Jesus was therefore a messianic claimant, who, as
typical with Galileans, wanted to rise against the Roman government. In
religious terms Jesus was a blasphemer, so his death on the cross suited
him. Logically, his death meant the end of his existence. But on the road to
Damascus, Paul saw Jesus (1Corinthians 15:7) and heard him saying, “Saul,
Saul, why do you persecute me?” (Acts 9:5) All this must have caused
cognitive dissonance in Paul’s mind. There was logical inconsistency here,
how can a dead man be seen and heard speaking? As M. L. Soards says,
A Messiah who died by crucifixion, cursed under the law, was
irreconcilable with the law that issued the curse.
But by combining his vision of Christ and his experience of the holy
deaths of such men as Stephen (Acts 7:55-60), if we accept this Lukan
account, Paul accepted Christ probably as a way of reducing the dissonance
he was suffering from.
A psychological analysis of Paul’s conversion can also show that he was
converted to Christianity probably because of attitude-discrepant behaviour.
Paul’s mind seems to have been divided, torn between the demands of the law and, to his own conscience, between what he wanted to do and what he
actually did. His attitude-discrepant behaviour can be seen in what he says
in Romans 7:15, “I do not do what I want, but I do the very thing I hate.”
This verse has received various interpretations,21 but as F. J. Foakes-Jackson
has said, the verse is of great psychological interest.22 It is possible that Paul
was not describing his situation as a Christian, but was describing what he
felt during his pre-Christian days, particularly when he was persecuting
Christians. He was probably thinking of the period when he was a zealot
for the law, a situation in which he felt some Jews were in. This argument is
based on verse 25 where Paul appears to be thanking God for rescuing him
from this attitude-discrepant behaviour: “Thanks be to God in Jesus Christ
our Lord! So then, I of myself serve the law of God with my mind, but with
my flesh I serve the law of sin.”
- -
Remembering the teaching of the Christians
and with his knowledge of the Holy Scriptures and expectations of the
Messiah, Paul must have asked himself, “Why should it be impossible for
one who has been disgraced and crucified to be the Messiah?” By this time
it is likely that Paul knew much about Christianity.
--
We have seen that dissonance caused by the disconfirmation of beliefs or
events can be reduced through proselytism. We can also see that Paul did
the same when he finally accepted Christianity. Acts tells us that after his
conversion in Damascus he started preaching Christ there.
--
Paul also reduced his dissonance through rationalisation. As we have
seen, Paul strongly believed in the Jewish law. But when he left Judaism
and became a Christian, he did not throw away the law into the dustbin as
it were, instead, he gave it a new interpretation. This reinterpretation of
scriptures to suit one’s new situation is a method of reducing dissonance
called rationalisation.
--
Myös Bart D. Ehrman näyttäisi tukevan tätä näkemystä.
Niin, ja lievennykseksi loppuun pitää vielä kertoa, että kaikilla ihmisillä on todettavissa jonkin verran kognitiivista dissonanssia.
,,, Leon Festingerin ja Steve Hassanin teoriat toimivat loistavasti:) myös toisinpäin:
Kun henkilö alkaa vapautua tarkoille uomille ohjatusta ajatusmallista, on kaiken a ja o se,
että henkilö tarkkaa ajatuksiaan ja ajatusmallejaan, ja huomioi sen, milloin ne lähtevät kulkemaan uskonyhteisön opettamien valmiiden mallien mukaisesti.
Silloin huuda itsellesi: SEIS!
Ja KYSY: Onko tämä ajatus minun? Vai onko tämä ajatus syötetty minulle (ihan kaikessa vilpittömyydessä tosin) jossain sunnuntai-istunnossa?
Haluanko vielä ajatella näin? Olenko sopusoinnussa ympäristöni ja tekojeni ja ajatusteni kanssa?
Jos olet ns. "käännynnäinen", niin muistele sitä, miten ajattelit asioista ennen. Esim lapsena? Teininä? Varhaisaikuisena? Luota niihin tuntemuksiin.
Omien ajatusten- ja tunteidenhallinta ovat avainasemassa löytäessäsi todellisen sielunrauhan.
JA EI PIDÄ UNOHTAA;
myös tiedonhallinta käänteisesti toimii:
hanki mahdollisimman paljon TIETOA asioista, historiasta, elämäntavoista, lue hyviä klassikkokirjoja jne.
Usko on luottamusta siihen mikä ei näy, mutta mielestäni terve uskonnollisuus ei aja ihmistä ristiriitaan ympäristönsä kanssa.
Terve uskonnollisuus ei aja ihmistä myöskään mielenhäiriöön, vaan on syvällistä levollisuutta itsensä ja ympäristönsä kanssa.
Levollinen mieli ja sielu ei hermostu siitä, jos joku toinen ajattelee toisin.
mormonismissa ...
>> Usko on luottamusta siihen mikä ei näy, mutta mielestäni terve uskonnollisuus ei aja ihmistä ristiriitaan ympäristönsä kanssa.
Terve uskonnollisuus ei aja ihmistä myöskään mielenhäiriöön, vaan on syvällistä levollisuutta itsensä ja ympäristönsä kanssa.
Levollinen mieli ja sielu ei hermostu siitä, jos joku toinen ajattelee toisin.
Jotenkin viestisi alussa saa semmoisen kuvan, että mappilaiset on aivopesty ja että heiltä on kielletty omilla aivoilla ajattelu.
Yli 20 vuoden jäsenyyden aikana en voi yksinkertaisesti allekirjoittaa näkemystäsi. Kyllä, me keskustellaan ja pohdimme seurakunnassa ja yksin pyhien kirjoitusten kohdista ja ainakin meidän seurakunnassa saa pyhäkoulussa kuulla monenlaisia toisistaan poikkeavia kommentteja ja ihmiset saavat vapaasti kertoa omat tulkintansa.
Jo alusta asti olen kuullut kehoituksen miettiä, rukoilla ja soveltaa pyhät kirjoitukset omaan elämääni. Olemme jokainen erilaisista olosuhteista ja elämän tilanteista. Myös pyhät kirjoitukset ja puheet avautuvat jokaiselle eritavalla. Olemme myös eri "kehitys" vaiheessa esim. joku päättää ettei kiroille enään koskaan ja onnistuu siinä kertaheitolla, toisella voi viedä saman asian kanssa "kamppailessa" monia vuosia.
Jos kirkossa opetetaan Kristuksen tahtoa meidän suhteen, niin voiko ne olla meidän ajatuksia(jos emme ole omaksuneet niitä vielä)? Jos Kristuksen ajatukset eivät ole sopusoinussa meidän ajatusten kanssa (esim. lähimmäisen rakkastaminen voi joutua joskus erittäin koville), onko silloin vika Kristuksen opetuksessa vai meidän kehittymättömyydessä?
Kirjoituksesi loppuosasta tykkäsin erittäin paljon :).
"hanki mahdollisimman paljon TIETOA asioista, historiasta, elämäntavoista, lue hyviä klassikkokirjoja jne."
Tähänhän meitä kehotetaan jatkuvasti. Myös tämä autaa ymmärtämään eri olosuhteissa olevien ihmisten puheita ja kommentteja.
"Usko on luottamusta siihen mikä ei näy, mutta mielestäni terve uskonnollisuus ei aja ihmistä ristiriitaan ympäristönsä kanssa."
Ei ajakkaan, mutta jos ympäristö ei ole sopusoinussa uskonnollisen elämäntavan mukaan, useasti se ei hyväksy sitä, että joku voi vapaehtoisesti haluta elää toisin totutusta kaavasta poiketeen ja näin olleen pyrkii joko saamaan tämän henkilön takaisin ruotuunsa tai hylkää sen. Jolloin ajaudutaan ristiriitaan. Onko silloin vikaa uskonnollisuudessa vai ympäristössä?
"Terve uskonnollisuus ei aja ihmistä myöskään mielenhäiriöön, vaan on syvällistä levollisuutta itsensä ja ympäristönsä kanssa."
Monien kompastuskivi tuntuu olevan, ettei ymmärretä, että meille opetetaan täydellinen malli Kristuksen seuraamisessa, sillä Hän on kehoittanut meitä tulemaan täydelliseksi niin kuin Hän on ( Isän tahdon seuraamisessa ja toteuttamisessa). Mutta täytyy ymmärtää, että se on elinikäinen prosessi. Eikä parhaammekin tehtyämme, ilman Kristuksen armoa ja apua, emme yllä tähän tavoitteesen, mutta se on silti hyvä tavoite pyrkiä saavuttamaan. Sen tavoitteleminen ei vaadi meiltä täydellisyyttä, vaan kulkemista askel askelelta kohti tavoitetta, jos otamme liian isoja askeleita voimme uuvuttuamme erheellisesti luulla että tavoitteessa tai opetuksessa on vika, kun itse asiassa vika on soveltamisessa, eli omassa toiminnassa.
"Levollinen mieli ja sielu ei hermostu siitä, jos joku toinen ajattelee toisin."
Ei hermostuukkaan. Sinulla on oikeus olla sinä ja minulla minä. Ois kauheata, jos olisimme toistemme klooneja ja toimisimme samalla tavalla. Isä ei tahtonut niin, siksi hän antoi meille vapaan tahdon toteuttaa itseämme. Onneksi olemme yksilöitä :).
Kirjoitit:
"Festinger ihmetteli juuri sitä, miksi ryhmän jäsenet eivät heittäneet alkuperäistä uskoaan täysin pois vaan korvasivat sen vain hieman muokatulla versiolla.
Mallia on sovellettu mm. Paavaliin. Tämä uskoi, hyvänä juutalaisena, että Jeesus ei voinut olla messias, ja että juutalaiset, jotka näin väittivät , pilkkasivat kirjoituksia. Hän koki hengellisessä kokemuksessa Jeesuksen puhuvan itselleen, mikä kokemus oli ristiriidassa aiemman kognition kanssa . Näin ollen Paavalin täytyi vaihtaa kognitiotaan uuteen."
Vaikka Paavalilla oli tietyllä tavalla subjektiivinen kokemus Jeesuksesta, se ei ollut hänen "päänsä sisäinen", kuten Apostolien tekojen 9. luvussa kerrotaan, vaan oli muidenkin havaittavissa:
"Ja miehet, jotka matkustivat hänen kanssansa, seisoivat mykistyneinä: he kuulivat kyllä äänen, mutta eivät ketään nähneet."
ovat aina subjektiivisia. Paavalin tapauksessa kerrotaan muiden kokeneen jotain saman kaltaista samaan aikaan. Käsittääkseni sen aikaiset psykologit eivät saaneet mahdollisuutta testata kyseisiä henkilöitä.
että nämä tutkimustulokset ovat aitoja eivätkä mahdollisesti jo tutkimusasetelman myötä tiettyyn suuntaan kallellaan?
Olin luterilainen ja sain koko ajan kuulla, että tarttee kokeilla seksiä ennen, kun menee naimisiin ja että alkoholinjuonti on ok tietyissä rajoissa aikusten mukaan ja lasten mukaan oli jännää juoda pää täyteen... ja sitten nuorena pakotettiin kaikkeen tuohon tai ei hyväksytty mukaan .....
Päätin kuitenkin kysyä itseltäni, mitä ITSE asiasta ajattelin.
Mielestäni nuorison juopottelu oli tosi typerää. Mitä iloa oli humalapäissä hillumisista ja tappeluista poikien kesken humalapäissä tai kokea ensi kerta humalassa. Minulla oli sentään selkärankaa olla selvänä ensikerralla.
No tulihan sekin sitten tehtyä kuten kunnon Luterialinen nuori. Tuli pääkin juotua täyteen, kuten kunnon luterilainen nuori...
Mitä iloa sain noista tapauksista?? EN MITÄÄN!! Olisin ollut paljon onnellisempi ilman kumpaakaan kokemusta.
Nii ja sitten vielä piti kokeilla sitä yhdessäoloa, että jos kuitenkaan ei haluaisi ... no asuttiin sit puolisen vuotta yhdessä ennen naimisiinmenoa... aivan typerää!
Mutta olinhan kunnon luterilainen!
No sitten kun oli jo lapsikin maailmaan tullut aloin miettiä mitä minä oikeastaan ITSE ajattelen asioista! Havaitsin kuinka typerä olin ollut. Mutta koska uskoin että avioliitto, johon ikävä kyllä olin jo astunut, on pyhä, eikä sitä sovi rikkoa roikuin vuosi tolkulla miehen kanssa, josta olisin oikeastaan halunnut erota jo vuoden päästä!
No miksi menin naimisiin? Koska kaikesta huolimatta sisälläni minä ITSE oli sitä mieltä, että jos on menny sänkyyn jonkun kanssa, oli paras mennä sen kaa naimisiin... ja niin teinkin...
No sitten alkoi myös se aivan tavallinen luterilainen pornokierre. Eihän pornolehdet ja filmit mitään pahoja ole, ei lainkaan... ne on opettavaisia ja vaikka mitä ..... jälleen kokemus, jota ilman olisin paljon onnellisempi.
Mieheni oli eri mieltä kanssani ja osti lisää pornoa ja filmejä ja alkoholia ja tupakkaa.... sen verran sekin tajusi, että poltti ulkona parvekkeella.
Parinvaihtoki alkoi olla pop... siihen en tosin mennyt mukaan, sillon huusin SEIS! Tälläistäko tämä elämä sitten olikin? Oliko elämän todellakin tarkoitus olla tällaista??
HUUSIN SEIS!
ja kysyin:
Ja KYSY: Onko tämä ajatus minun? *ei todellakaan ollut toimin vastoin itseäni koko ajan!
Vai onko tämä ajatus syötetty minulle (ihan kaikessa vilpittömyydessä tosin) jossain "ystävien" kanssa olessa? *Tyrkytettiin joka välissä ja pakotettiin kiristämällä et ei olla kavereita jos en....
Haluanko vielä ajatella näin? *en todellakaan halunnut!! jo ajatuskin alkoi etoa!!
Olenko sopusoinnussa ympäristöni ja tekojeni ja ajatusteni kanssa? *en todellakaan ollut!!
Kun sitten vihdoin löysin MAP kirkon oli todella kuin olisin tullut kotiin. Kotiin jossa minäni hyväksyttiin, eikä sitä pakoitettu mihinkään vastenmieliseen.
Jos olet ns. "käännynnäinen", niin muistele sitä, miten ajattelit asioista ennen. Esim lapsena? Teininä? Varhaisaikuisena? Luota niihin tuntemuksiin. * NIIN JUST!!
"Omien ajatusten- ja tunteidenhallinta ovat avainasemassa löytäessäsi todellisen sielunrauhan." * On ihanaa kun on sielunrauha ja tietää toimivansa oikein!!
MAP kirkko suosittelee tiedon hankintaa KAIKILTA aloilta ja se on mielestänin todellahyvä suositus kaikille.
"Usko on luottamusta siihen mikä ei näy, mutta mielestäni terve uskonnollisuus ei aja ihmistä ristiriitaan ympäristönsä kanssa." MIKÄLI yhteiskunta EI ole sairas!!
Ja minun puolestani kaikki saavat ajatella aivan mitä tahtovat. Mutta mielipiteiden esiintuomisessa on toivomisen varaa.
puuttuu ja sen mukana kaiki; Jeesuksen Kristuksen sisäinen tunteminen!
Tälläiset kommentit minua aina jaksavat masentaa.
siis, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, mutta tunnetko Hänet henkilökohtaisesti??
Seurusteletko Hänen kanssaan päivittäin Onko Hän sinulle vain pelkkää tietoa Jumalan Pojasta. Oletko uudestisyntynyt Jumalan Hengestä? Tunnetko, että Jeesus Kristus on sinussa? Ellet, et kestä koetusta!
Anteeksi, jos pahoitin mielesi, ei ollut tarkoitus!
aliarvioida Mappilaisia niinkuin annat ymmärtää, että sinussa on Jeesus Kristus ja olet HÄnen kanssaan päivittäin. Meille se on pelkkää tietoa Jumalan Pojasta. Sinä olet udestisyntynyt Jumalan Hengestä. Ja me emme ole. Epäilet Että Jeesus Kristus ei ole meissä?
Kaikesta voi huomata ettet todella tunne meitä!!!!!
Mutta minä puolestani sanon sinulle, että jos sinä ymmärtäisit todella Kristuksen sovitustyön, Ett kirjoittaisi meistä mitään soopaa.
Mutta tunnen todella että Jeesus Kristus välittää myös minusta. Hän on minulle rakas, ja olen kasteessa luvannut ottaa Hänen nimensä päälleni.
43 vuoden aikana olen saanut kestää monenlaista koetusta, vähäisin ei ole uskooni kohdistunut vaino.
Olen kestänyt vahvana tähän asti. Ja olen oppinut olemaan röyhistelemättä rintaani. En todella uskalla kehua millään saralla itseäni. Elämä opettaa koko ajan kävelemään hiljempää, rukoilemaan enemmän.
Jeesuksen Kristuksen opetuksen mukaan olen oppinut
rukoilemaan vastustajien ja vainoojien puolesta.
Olen oppinut myös kiittämän vaikeuksista. Minulla on tyyni rauhallinen olo.............
Kun olin jäsen map-kirkossa suhteeni rukoilemiseen ja Kritukseen oli suunnilleen ihan sama kuin ennen map-kirkkoa ja sama map-kirkon jälkeen. Läheinen ja lämmin.
En yritä väittää, etteikö ihan kenellä vain uskontokunnasta riippumatta, voi olla hyvä suhde Jumalaan yms. Enkä tarkoittanut sitä, ettei map-kirkossa ole levollinen tunnelma.
Joillekin kuitenkin tiivis uskonnollinen yhteisö aiheuttaa ahdistusta.
Ja jos taas vertaa map-kirkkoa esim luterilaiseen, niin onhan se aika tiivis yhteisö, eikö?
Ehkä se vain ei sovi kaikille. Mutta sekään ei mielestäni tee kenestäkään huonompaa, jos ei siellä viihtynyt. Vai???
Sitä puolestani kyllä yritin jotenkin sanoa, että ei se, että on asioista eri mieltä, tarkoita aktiivimormonien vainoamista. Ei todellakaan!
Jotenkin joku aina käsittää sen kuitenkin niin. Ja sitten saa lukea niitä pikkasen aggressiivisuuden sävyttämiä kommentteja.
Mitä tulee tuohon ajatustenhallintajuttuun, niin jokainen senkun itse päättää mihin lähteisiin luottaa. Paljon varmaan elämänkokemuskin ohjaa.
kysymyksen, mutta ei niihin näköjään vaivautunut vastaamaan?
Mormonien oppi jos perustuu jatkuvalle uudelle ilmoitukselle,niin...ja moniavioisuus on sallittua, niin...eipä kuulusta 25 vuotta Raamattua uskovana lukeneesta kovinkaan Jumalasta lähtöiseltä??
Mormonismi taitaa olla vain järkeen perustuvaa tietoa jostain Jumalasta ja Jeesuksesta. Älä nyt hermostu, haluan vain hieman karrikoida, että totuus teistä ja opistanne tulisi esille!
perustuu ilmoituksiin, mutta järjen käyttö ei ole kielletty. Lisäksi meitä kehotetaan omaksumaan vain se, minkä tunnemme todeksi. Tästä on OL 50 luvussa oivat ohjeet.
selitysteokset tärkeämpiä, kuin Raamattu, tuntuu siltä?
Rukoiletteko sairaitten puolesta Jeesusta parantamaan?
Onko teillä armolahjoista opetusta, nimenomaan yliluonnollisista Pyhän Hengen lahjoista?
-eikö Raamatun sanomaa teillä tarvitse omaksua, vaan vain se, mikä tuntuu oikealta, jos niin on, niin metsään menette!?
-mikähän tuoli OL on? Onko se joku Raamatusta irrallaan oleva selityteos?
Mormonien oppi kyllä on suuresti epäilyttävä!??
Siinä on lukuisia evankeliumin palautukseen liittyviä ilmoituksia. Se on kolmas pyhistä kirjoituksistamme. Ensimmäiset ovat Raamattu ja Mormonin kirja. Neljäs on Kallisarvoinen helmi. Näin se esitellään lyhyesti sivuillamme
http://www.mormon.org
Oppi ja liitot
Yksi kirkon hyväksymistä pyhistä kirjoituksista. Oppi ja liitot on kokoelma nykyajan ilmoituksia ja innoitettuja julistuksia, jotka Jumala on antanut kirkolle profeetta Joseph Smithin ja muiden kirkon presidenttien kautta. Oppi ja liitot on jaettu lukuihin ja luvut jakeisiin. Opin ja liittojen viite voi näyttää tällaiselta: Oppi ja liitot 9:7–9 tai OL 9:7–9.
Kun klikkaat suomenkielisten sivujen yläosassa olevaa suurennuslasin kuvaa, pääset aakkoselliseen hakemistoon. Klikkaa alkukirjainta, niin saat lyhyen kuvauksen aiheesta.
Raamatunnrinnalle, tai lisäksi aletaan tuoda, niin epäilen,että se ei ole Jumalasta? Tuollaisia lisäyksiä ei ole Raamatussa ilmoitettu tulevan.
Hes. 20
35 Ja minä tuon teidät kansojen erämaahan, ja siellä minä käyn oikeutta teidän kanssanne kasvoista kasvoihin.
36 Niin kuin minä Egyptin autiomaassa panin teidän isänne vastaamaan, niin minä panen vastaamaan teidät -- näin sanoo Herra Jumala.
Herra tulee siis puhumaan myöhempinä aikoina.
Ilm. 14
6 Minä näin taas uuden enkelin, joka lensi korkealla taivaan laella. Hänen tehtävänään oli julistaa ikuinen evankeliumi maan asukkaille, kaikille kansoille, heimoille, kielille ja maille. [Ilm. 8:13 |
Ilm. 18
4 Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi: "Lähtekää pois, jättäkää hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi ottamaan osaa hänen synteihinsä ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille, joilla häntä lyödään. [1. Moos. 19:12,15; Jer. 51:6]
Tässä ilmoitetaan kokoamisesta.
En tiennytkään moniavioisuuden olevan nykyään sallittua... tartteekin katsella nuorempaa...
Raamatussa on muuten monia kohtia joissa kerrotaan moniavioisuuden olleen voimassa... lueppa uudelleeen.
Miksi ei uskonta saisi olla järkeen käypää... miksi sen tulisi olla salaista ja salattua ja vaikeasti ymmärrettävää?? Sanotaanhan sanassakin että lapsen kaltaisille on Jumalan valtakunta tehty... eikö siis voisi tuosta ajatella että lapsikin ymmärtää Jumalan sanan ja olemuksen paremmin kuin aikuinen!
Jatkuvasta ilmoituksesta sanoisin... oletko sitä mieltä että rakastava isä ei lähetä lapselleen edes kirjettä tämän ollessa ulkomailla vuosi tolkulla??
Tieto ei pelasta ketään...tyhmillä neitsyeillä oli tietoa, muttei öljyä...he ei päässeet hääjuhlaan.
Jeesus Kristus on Lunastajani ja Vapahtajani. Kun minä lankean Hän auttaa pystyyn, puhdistaa haavat, pyyhkii kyyneleet. Sanoo: "Syntisi on sinulle anteeksi annetut, mene älkää enää syntiä tee."
Kun maailma lyö ja voimat hiipuu, Hän kantaa vaikeuksien läpi, suo voimaa kestää koettelemukset. Onnen päivinä sydän kiitosta pullollaan on ihana kääntyä Hänen puoleen ja kiittää annetuista siunauksista. Surun päivinä voi rauhassa vuodattaa surunsa ja huolensa Hänelle tietäen, että hänellä on aina aikaa myös minuun murheeileni...
on meille annettu ja se riittää läpi aikojen, ei tarvita "jatkuvaa" ilmoitusta ja sitä ei Raamattukaan sano tulevan!! Raamattu on ajankohtaisempi, kuin Aamulehti Tampereella!
Kyllä toki järkeä pitää käyttää asioissa, esim autolla ajaessa ei pidä juuri muuta tehdäkään!
Ja aamulla töihin tulee lähteä silloin, kun herätyskello soi, eikä odottaa, jos henki kehoittaa!
-lapsen kaltaisuus ei tässä tarkoita sanan ymmärtämisen viisautta, vaan on kysymys vilpittömästä luottamisesta isän hyvyyteen!!
Jos lapsi pyytää isältä leipää nälkäänsä, hän ei epäile hetkeäkään sitä, ettei saisi!
Lapsen ymmärrys ei ole kehittynyt sellaiseksi parissa, kolmessa vuodessa, että hän pystyisi suuria asioita käsittelemään niiden vaatimalla tasolla!
Toisekseen, Jumalan Sanaa ei kyetä ymmärtämään muutoin, kuin Pyhän Hengen antaman viisauden avulla. Lapsella sitä ei ole vielä!
1 Kor 2:
11. Sillä kuka ihminen tietää, mitä ihmisessä on, paitsi ihmisen henki, joka hänessä on? Samoin ei myös kukaan tiedä, mitä Jumalassa on, paitsi Jumalan Henki.
12. Mutta me emme ole saaneet maailman henkeä, vaan sen Hengen, joka on Jumalasta, että tietäisimme, mitä Jumala on meille lahjoittanut;
13. ja siitä me myös puhumme, emme inhimillisen viisauden opettamilla sanoilla, vaan Hengen opettamilla, selittäen hengelliset hengellisesti.
14. Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
-lapsi on vielä "luonnollisessa tilassa" ja ei siis ymmärrrä hengellistä aluetta!
-kyllä tiedän Raamatun, mutta Uusi Testamentti puhuu vain omasta vaimosta, ei vaimoista ja esim seurakunnan kaitsijoitten tulee olla "yhden vaimon miehiä" , ei eronneita, ei uudelleen avioituneita, ei moniavioisia!! Luepa uudelleen Raamattusi! ;)
VT:n ilmoitus on vanhentunut ja on tulkittava Uuden Testamentin valossa!!
Tässä avioliitosta tosi selitys, lue ajatuksen kanssa, vie ehkä jonkin verran aikaa, mutta selventää Raamatun kannan siitä!
Avio
on jo luomisessa ennen yhteiskunnan muodostusta säädetty Jumalan järjestys. Luotuaan ihmisen mieheksi ja naiseksi Jumala sääsi a:n suvun jatkumisen ja säilymisen välttämättömäksi ehdoksi, «1. Moos. 1:27-28». Hän antoi a:n jalostavan vaikutuksen tuntua monipuolisena ja syvänä sekä miehen että naisen koko elämässä. Koska ihmisen ei ollut hyvä olla yksinään, valmisti Jumala hänelle sopivan avun, «1. Moos. 2:18». Milloin velvollisuus vaatii, on a:sta pidättyminenkin kuitenkin suositeltavaa, «Matt. 19:12»; «1. Kor. 7:8», «1. Kor. 7:26», mutta sen hurmahenkinen kieltäminen on uskosta luopumisen merkki, «1. Tim. 4:3». Jumala sääsi a:n yhden miehen ja yhden naisen väliseksi liitoksi, «1. Moos. 2:18-24»; «Matt. 19:5»; «1. Kor. 6:16». Koska a. on Jumalan säätämä, sanotaan sitä myös "Jumalan liitoksi", «Sananl. 2:17».
A. on pysyvä suhde, «Matt. 19:6». Jumala on järjestänyt niin, että kiintymys miehen ja vaimon välillä säännöllisissä oloissa kasvamistaan kasvaa vuosien kuluessa. Siveelliset syyt vaativat suhteen pysyväisyyttä, sillä ilman sitä eivät puolisot kehity suhteensa edellyttämässä keskinäisessä velvollisuudentunnossa. Sitä vaatii myös lasten kasvattaminen tottelevaisuuteen ja hyviin avuihin. Haureuden vuoksi voi erota (ks. ), «Matt. 19:3-9».
Ennen vedenpaisumusta näyttävät Aadam, Kain ja Nooa poikineen olleen yksiavioisia. Kainilainen Lemek oli Raamatun esityksen mukaan ensimmäinen, jolla oli useampia kuin yksi vaimo, «1. Moos. 4:19». Myös Hammurabin laki edellyttää, että yksiavioisuus on a:n ihanteellinen muoto, mutta jos vaimo on sairas tai hedelmätön, se sallii miehen ottaa itselleen sivuvaimon tai saattoi myös vaimo antaa orjattarensa miehelleen saadakseen hänen kauttaan perillisen, vrt. «1. Moos. 16:2». Hammurabin lain kannalta ei Aabrahamin yhteys Haagariin ollut moniavioisuutta. Mutta Eesau ja Jaakob elivät moniavioisuudessa, «1. Moos. 26:34»; «1. Moos. 29:33» s. Mooses asetti ihanteen korkealle laatiessaan säännöksiä a:n laillisuudesta, «3. Moos. 18», varoittaessaan moniavioisuudesta, «3. Moos. 18:18»; «5. Moos. 17:17», ja valvoessaan sivuvaimojen oikeuksia, «2. Moos. 21:2-11»; «5. Moos. 21:10-17», määrätyissä tapauksissa kokonaan kieltämällä avioeron, «5. Moos. 22:19», «5. Moos. 22:29»; «5. Moos. 24:1», ja vaatimalla avioelämän puhtautta, «2. Moos. 22:14», «2. Moos. 22:17»; «3. Moos. 22:10»; «5. Moos. 22:22». Israelilaisia oli ankarasti kielletty solmimasta a:oja kanaanilaisten kanssa, koska he sillä tiellä ehdottomasti olisivat sortuneet epäjumalain palvontaan, «2. Moos. 34:16»; «5. Moos. 7:3». Israelin naiset eivät saaneet mennä ammonilaisten tai mooabilaisten puolisoiksi, mutta miehet saattoivat ottaa vaimoja näistä kansoista. Suhde edomilaisiin ja egyptiläisiin oli samanlainen, «5. Moos. 23:7». Leviraattiavio, «1. Moos. 38:5-9»; «Matt. 22:23-30», oli erikoinen säännös, jonka päätarkoituksena lienee ollut perintöasiain järjestely.
Ylipapin oli otettava vaimokseen israelilainen neitsyt, «3. Moos. 21:13». Muilla papeilla oli suurempi vapaus, mutta heidän ei ollut lupa ottaa erotettua eikä porttoa, «3. Moos. 21:7».
A:n solmiminen oli pelkästään perheasia ilman määrättyjä uskonnollisia menoja, joskin liitto näyttää vahvistetun valalla, «Sananl. 2:17»; «Hes. 16:8»; «Mal. 2:14». Maanpaon jälkeen tuli tavaksi kirjoittaa sinetein vahvistettu liittosopimus, «Tob. 7:14».
Joka tapauksessa sekä VT että UT asettuvat yksiavioisuuden periaatteen kannalle. Uuden liiton kansalle Jeesus on vahvistanut a. järjestyksen antaen sille entistä syvällisemmän sisällyksen, «Matt. 19:4-12»; «Matt. 5:27-28». Jeesuksen aikana yksiavioisuus oli sääntönä juutalaisten keskuudessa. Kristillinen avioliitto oli alusta alkaen yksiavioisuutta, vrt. «1. Kor. 7:2».
Jumalan hengellistä suhdetta kansaansa verrataan a:on tai kihlaussuhteeseen, «Jes. 62:4-5»; «Hoos. 2:19». Milloin kansa luopui liitosta palvelemaan muita jumalia tai tekemään muuta syntiä, verrattiin sitä vaimon aviorikokseen, «Jes. 1:21»; «Jer. 3 : 1-20»; «Hes. 16:23»; «Hoos. 2», joka vei avioeroon, «Ps. 73:27»; «Jer. 2:20»; «Hoos. 4:12». Vertauskuvaa jatkaa UT, Jeesus on ylkä, «Matt. 9:15»; «Joh. 3:29», ja seurakunta on morsian, «2. Kor. 11:2»; «Ilm. 19:7»;«Ilm. 21:2»,«Ilm. 21:9»; «Ilm. 22:17». Kristuksen rakkautta seurakuntaansa, huolenpitoa sen kehityksestä ja hänen johtoasemaansa seurakunnan päänä muistutetaan esikuvaksi miehille ja vaimoille, «Ef. 5:23-32».
«1. Tim. 3:2», «1. Tim. 3:12»; «1. Tim. 5:9»; «Tit. 1:6» vaativat, että seurakunnan palvelijain tulee olla "yhden vaimon miehiä". Apostoli tarkoittaa sitä avioerovillitystä, joka siihen aikaan vallitsi sekä pakanain että juutalaisten keskuudessa. Uskoon tulleittenkin joukossa täytyi olla varsin lukuisia ennen eronneita ja ehkä moniakin uudestaan naineita. Tällaiset olivat todella Herran silmissä "useamman vaimon miehiä", koska oli elossa useampia naisia, jotka olivat tulleet yhtäläisesti heihin liitetyiksi. Vanhassa liitossa ei kukaan viallinen saanut suorittaa pappispalvelusta, «3. Moos. 21:16-24». Tämä oli esikuva myös Uuden liiton seurakunnan kaitsijasta.
Ks. myös .
Kirjallisuutta:
Antti J. Pietilä, Yhteiskunnallinen siveysoppi (1925);
Fride Hylander, Sexuallivets sammanhang (1940);
Evald Lövestam, Äktenskapet i Nya Testamentet (1950).
Hesekiel puhuu maanpaosta, tuomiosta jota se edusti, verbi on sft-tuomita, ei vastata. Missä siinä puhutaan myöhemmistä ilmoituksista, profetointi oli vielä voimissaan ei siitä edes tarvinut ilmoittaa.
En tunne Raamattua enkä Mormonin kirjaa. Ovatko tyhmät neitsyet niitä, jotka antoivat Joseph Smithille, vaiko niitä jotka eivät antaneet?
Viisaat ja tyhmät morsiusneidot
1 "Silloin taivasten valtakunta on oleva tällainen. Oli kymmenen morsiusneitoa, jotka ottivat lamppunsa ja lähtivät sulhasta vastaan. 2 Viisi heistä oli tyhmää ja viisi viisasta. 3 Tyhmät ottivat lamppunsa mutta eivät varanneet mukaansa öljyä. 4 Viisaat sitä vastoin ottivat lampun lisäksi mukaansa öljyastian. 5 Kun sulhanen viipyi, heitä kaikkia alkoi väsyttää ja he nukahtivat. 6 Mutta keskellä yötä kuului huuto: 'Ylkä tulee! Menkää häntä vastaan!' 7 Silloin kaikki morsiusneidot heräsivät ja panivat lamppunsa kuntoon. 8 Tyhmät sanoivat viisaille: 'Antakaa meille vähän öljyä, meidän lamppumme sammuvat.' 9 Mutta viisaat vastasivat: 'Emme me voi, ei se riitä meille kaikille. Menkää ostamaan kauppiailta.' 10 Mutta kun he olivat ostamassa öljyä, sulhanen tuli. Ne, jotka olivat valmiit, menivät hänen kanssaan häätaloon, ja ovi suljettiin. 11 Jonkin ajan kuluttua toisetkin saapuivat sinne ja huusivat: 'Herra, Herra, avaa meille!' 12 Mutta hän vastasi: 'Totisesti, minä en tunne teitä.'
Tyhmät olivat siis lopulta onnekkaampia, kun eivät joutuneet moniavioon.
tietämätön.
Samoinhan oli Smithin vaimojen kohdalla. Voidaan tosin olla eri mieltä siitä, että kuka oli tyhmä ja kuka ei. Minusta viisaita olivat ne neitsyet, jotka Josephin ja omien vanhempiensa uskonnollisesta painostuksesta huolimatta eivät suostuneet Josephin seksileluiksi. Tyhmiä neitsyitä olivat minusta ne, jotka eivät pian enää olleet neitsyitä.
Asia tuli niin selväksi, että muutin nimimerkkini.
Että selvästi yrität olla vitsikäs...
Mutta se ei onnistu.
Nimimerkkisi muutos oli turhaa... Se ei sinua mitenkään sen enempää tietäväksi tee... Ei nimi miestä pahenna, vaan mies nimen...
Vanha totuus päti jälleen.
neitsyenä koko ikänsä?
halpaan lukiessaan "sensaatiototuuksia".
Toisinaan voi olla niinkin. Ainakin kannattaa säästää neitsyytensä todelliseen oikeaan parisuhteeseen "profeetan" seksileluksi joutumisen sijaan.
onnistuit kirjoittamaan viestin vailla sisältöä...
usko itsekkäisiin, uskontoa hyväksi käyttäviin painostuksiin.
Nuo sinun viestisi ne vasta sisällöttömiä ovat.
Sen verran niistä olen ymmärtävinäni, että jokin sinua vaivaa. Olen seurannut niitä saadakseni selville, mistä kenkä puristaa, mutta mielenkiintoni niitä kohtaan alkaa laantua, kun mitään valmista ei näytä tulevan.
vaan sanon ihan suoraan. Jos et ymmärrä tai halua ymmärtää kiusallisuuden vuoksi, se on sinun päänsärkysi.
kuvitelmiesi vastaisesti mitään kiusallista tai piiloteltavaa ole.
Ehkäpä enemmänkin tunnen kiusaantuneisuutta ja myötähäpeää monien joutavan tivaajien puolesta.
Jos et tunne myötähäpeää Smithin, Youngin ja muiden pukkien puolesta, olet aika syvällä... Olethan sentään heidän kirkkonsa jäsen.
on oikeus mielipiteisiisi, mutta viisas pitää mölyt mahassaan. Liekö olet sittenkään viisastunut, kuvittelet vain.
jo sellaistakin, että saisin päänsäryn nollaviestiesi takia?
Vihjaatpa mihin tahansa mormonismiin liittyvään, olen minä siitä paremmin selvillä kuin sinä. Et keksi siitä aiheesta mitään, millä minua voisit järkyttää. Kun tuolla alempana puhuit jotakin pukeista, saanen antaa sinulle pienen neuvon: "Puhu pukille!"
Olet onnistunut siinä jatkuvasti.
Asiani on ERITTÄIN tärkeä. Ei lainkaan niin mitäänsanomaton kuin sinun viestisi.
Pakkohan sinun on pitää mölyt mahassasi, koska asia tuntuu olevan sinulle äärimmäisen kiusallinen.
>Vihjaatpa mihin tahansa mormonismiin liittyvään, olen minä siitä paremmin selvillä kuin sinä.
Sinulla on rajoitteena uskontosi. Aika noloa se olisikin, jos uskoisi jonkun David Koreshin tai vastaavan hörhön olleen Jumalan profeetta.
En puhu pukille vaan pukeista. Melkoisia pukkeja olivat nuo Joseph, Brigham ja kumppanit.
että minulla on rajoitteena uskontoni. Mikä sinulla sitten on rajoitteena?
En ole koskaan uskonut David Koreshin olleen Jumalan profeetta.
Miten olenkin vaistoavani kateutta tekstistäsi, joka yhä uudelleen palaa pukkiasiaan? Siitä puhe, mistä puute...
Smith oli aivan vastaava hörhö kuin David Koresh myöhemmin. Vaikka Koreshin aikaan ihmiset olivat jo valistuneempia kuin Smithin aikaan, seuraajia Koreshkin sai. Jos tutkit asiaa, Koreshiin uskovia löytyy edelleen, ehkä vielä sadankin vuoden kuluttua. Monet erehtyvät luulemaan Koreshin olleen Jumalan profeetta samoin kuin monet erehtyvät luulemaan Smithistä samaa, sinäkin.
En minä ole kateellinen sinun uskonnollesi enkä kadehdi noita panopukkeja. Minulle riittää oma ihana vaimo.
yleensäkin rajoittavan ihmistä?
Kaikilla uskonnoilla on profeettansa.
Minä en ajattele uskonnon rajoittavan ihmistä, vaan olevan yksi ulottuvuus lisää.
Sinä et liene oikea henkilö kertomaan minulle, erehdynkö vai enkö. Ainakin haluan kuulla vakuuttavat perustelut "asiantuntijuudellesi", ennen kuin siihen luotan. Tähän asti väitteesi eivät ole olleet vakuuttavia, pikemminkin alatyylisiä.
Riippuu vähän uskonnosta, mutta yleisesti ottaen katson. Sinun kohdallasi se näkyy selvästi suhtautumisessasi Smithin ja kumppaneiden suorittamaan tyttöjen hyväksikäyttöön.
Minä olen uskontojen ulkopuolisena juuri oikea henkilö osoittamaan sinulle erehdyksesi, mutta on varsin ymmärrettävää, että kieltäydyt kuuntelemasta.
antanut sen on sen aikaisen kirkon päämiehet päättäneet oman makunsa mukaan!