Minun maailma lopetti pyörimisen. Kuin piesty koira olen hävinnyt taistelun. Olen kliseemäisesti vain haamu siitä joka vielä vuosi sitten olin.Minut on leikelty, pumpattu täyteen lääkkeitä, olen valvonut siinä kuvottavassa desinfiointiaineen hajussa lukemattomia öitä. Olen antanut enemmän ylen viimeisten kuukauden aikana kuin koskaan eläessäni, kipu riepoo minua kuin kokeillaakseen kuinka paljon kestän. Kaikki se on ollut turhaa. Ennen rukoilin Jumalalta etten kuolisi, nyt rukoilen, että kuolisin. Pieni lapseni istuu vieressäni ja laulaa hämä-hämä-häkkiä ja vaihtaa nukelleen vaatteita. Tämä pieni rakas ei tiedä vielä, että pian hän lähtee vieraiden ihmisten luo ja koko meidän ikioma maailma vain lakkaa olemasta.Äiti ei suojellutkaan kaikelta pahalta.Olen miettinyt, että joko minä voisin jo lähteä. Vosinko saada inhimillisen lopun kun se jokatapauksessa minua odottaa..? Sydäntä särkee niin että tukehdun, kaikki jää niin kesken ja tämä on niin epäoikeudenmukaista! Koskaan en ole ketään tarkoituksella satuttanut, olen ollut hyvä ihminen, olen rakastanut ja varjellut lastani kuin leijonaemo. Miksi meidät revitään erilleen kun meillä ei ole kuin toisemme?! Tämä on niin väärin
kun kuolema odottaa
pilviä ja paistetta
41019
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kun lapsen kasvamista ei tule näkemään.Suren lapseni puolesta,hän on vielä niin pieni.On tämä vaikeaa.
keino tai taika, jolla saisi Teidät kummatkin jatkamaan elämäänsä. Teitä tarvittaisiin vielä niin paljon, jo pelkästään lastennekin takia.
Tuntuu niin väärältä, että pieniltä lapsilta otetaan se tärkein, äiti pois.
Elämä ei ole reilua. Miksi Teidät otetaan pois liian aikaisin ja ystäväni, terve mies, teki itsemurhan? Miksi pieni vauva kuolee syntymänsä hetkellä ilman syytä? Miksei oteta vanhoja, jo kauan sängyn pohjalla olleita ihmisiä ensin pois?
Voi kunpa olisi taikasauva...
En tiedä, mitä oikein sanoisin Teille. Kaikki sanat tuntuvat liian heppoisilta, aivan arvottomilta. Jos tuntisin Teidät, ainakin lämpimästi halaisin, vaikkei se anna mitään takaisin.
Jaksamista toivon Teille kummallekin.
kun pääset pois vie lapselleni terveisiä äidiltä
Sinä olisit tahtonut elää,nähdä pikkuisesi kasvavan-olla äiti,rakastaa ja huolehtiä lapsestasi!Tämä saa minut taas katkeruuduudella ajattelemaan sitä,että ne,joille elämä olisi kallis lahja,eivät saa kohtalolta armoa,ja siitten on nää turhanpäiväiset hölisijat,jotka on liian komeita-rumia-marsunsa menettäneitä-mitä he tietävät luopumisen tuskasta-kun on jätettävä se kaikkein rakkain ja lähdettävä pois-lähdettävä juuri silloin,kun eniten tarvittais.Sydämeni itkee puolestasi-jospa saisit voimia jostain kulkea loppuun asti tie,joka sinulle on viitoitettu.Jumala antakoon voimia sinulle ja Jumala antakoon lapsellesi tulevaisuuden,jossa äiti on kaunis sana-äiti on muisto sydämessä-aina,se rakkaus kantaa ylitse rajan-lapset ymmärtävät usein sen salatun,mikä meiltä vanhemmilta on suljettu portti!!!