Vartiotorni 1. maaliskuuta 1993:
Nykyisen asiainjärjestelmän tuho taas raivaa tietä ikuiselle elämälle kauniissa paratiisimaassa (Ilmestys 21:3, 4).
JOKAINEN tuolloin elävä ihminen RAKASTAA vanhurskautta ja on tosi ystävä; hän ALISTUU täysin Valtakunnan hallintoon (Psalmit 37:10, 11).
Opas-kirja:
Raamatun Ilmestyskirjassa (20:7, 8) sanotaan, että Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden jälkeen Saatana ”lähtee eksyttämään maan neljällä kulmalla olevia kansakuntia, Gogia ja Magogia”. Ilmeisesti nuo kansakunnat ovat syntyneet kapinasta Kristuksen hallintoa vastaan.
Kumpaan vaihtoehtoon Jehovan todistajien pitäisi uskoa?
Nykyisen asiainjärjestelmän tuho taas raivaa tietä ikuiselle elämälle kauniissa paratiisimaassa (Ilmestys 21:3, 4).
JOKAINEN tuolloin elävä ihminen RAKASTAA vanhurskautta ja on tosi ystävä; hän ALISTUU täysin Valtakunnan hallintoon (Psalmit 37:10, 11).
Opas-kirja:
Raamatun Ilmestyskirjassa (20:7, 8) sanotaan, että Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden jälkeen Saatana ”lähtee eksyttämään maan neljällä kulmalla olevia kansakuntia, Gogia ja Magogia”. Ilmeisesti nuo kansakunnat ovat syntyneet kapinasta Kristuksen hallintoa vastaan.
Kumpaan vaihtoehtoon Jehovan todistajien pitäisi uskoa?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Arvaukseni on se, että ensin toteutuu tuo jälkimmäinen kohta, siis Saatana ”lähtee eksyttämään maan neljällä kulmalla olevia kansakuntia, Gogia ja Magogia”. Sitten tuhatvuotiskauden jälkeen, kun kaikki kapinalliset ovat poissa, toteutuu tuo ensimmäinen kohta: JOKAINEN tuolloin elävä ihminen RAKASTAA vanhurskautta ja on tosi ystävä; hän ALISTUU täysin Valtakunnan hallintoon (Psalmit 37:10, 11).
Näin luulisin asian olevan, mikäli 31 vuotta jehovantodistajana oli riittävä aika oppia jotain heidän opeistaan.
Ei haittaa, vaikka olisin väärässä, ei sitten yhtään haittaa. :)
Nyt on kiva vastailla, kun ei tarvitse enää ajatella sitä, mitähän vanhimmat sanovat, kun lukevat tekstejäni, hehän eivät enää voi käyttää erottamista uhkatekijänä, sen kortin käyttö oli ja meni. Betelilläkään ei ole enää kortteja käsissään, ainakaan valtteja eikä ässiä. Heillä taitaa olla minun suhteeni vain yksi kortti jäljellä: "Musta Pekka" -kortti. Ja se kortti jää heille käteen kaiken inkvisitiopuuhan jälkeen. :)
Jehovan operatiivisessa toiminnassa nuo tapahtumat ovat (ainakin vartiotorniseuran kirjallisuuden mukaan tuossa esittmässäni järjestyksessä eli ensimmäinen kohta kertoo harmagedonin taistelu jälkeisestä ajasta.. uudesta paratiisista.
Toinen kohta (Gog) vartiotorniseuran selityksen mukaan ensimistä kohtaa seuraavan tuhatvuotisen paratiisielämän loppukoetuksen ajasta.
Eli meillä on ja pysyy tuo ongema... kumpaan uskomme?
Muuten.. oletkos sinä ajatellut paratiisin alkavan vasta tuhannen vuoden jälkeen? Milloinkas ne kuolleet herätetään paratiisiin?
>>Muuten.. oletkos sinä ajatellut paratiisin alkavan vasta tuhannen vuoden jälkeen? Milloinkas ne kuolleet herätetään paratiisiin?
Ei, kyllä paratiisi alkaa jo Harmagedonin savujen hälvettyä, mutta se ei toki ole heti täydellinen, se täydellisyys saavutetaan vasta pikku hiljaa tuhatvuotiskauden loppupuolella, jolloin kaikki voivat olla loppukoetuksessa vastaamassa haasteisiin täydellisinä, siis sellaisina kuin Adam ja Eeva olivat ennen syntiinlankeemusta.
Kuolleita aletaan ilmeisesti herättää jo tuhatvuotiskauden alkupuolella, tietääkseni Raamattu ei anna tarkkaa tietoa, milloin. Jumala on järjestyksen Jumala, ja hän varmasti tietää, miten parhaiten hoidetaan kymmenien miljardien ihmisten ylösnousemus niin, että sen hetkinen yhteiskuntarakenne sen kohtuullisesti kestää. Ylösnousemus on ilmeisesti myös jatkuvasti etenevä prosessi, ei kaikki tulla tupsahda haudoista samalla kertaa samana päivänä. Joka tapauksessa kaikki on herätetty ja täydellisinä ennen loppukoetusta, jolloin Saatana päästetään vähäksi aikaa vankeudestaan häiritsemään viimeisen kerran ihmiskunnan rauhaa. Show must go on, mutta todellakin viimeisen kerran, se on Saatanan jäähyväiskeikka.
Näin tällä kertaa, ilman raamatunpaikkaluetteloa. :)
Lainaan tähän vielä hiukan laajemmin tuota vartiotornia:
"Tuhoa seuraa loistoisa aika
Pompejin tuho toi kuolemaa ja kurjuutta. Nykyisen asiainjärjestelmän tuho taas raivaa tietä ikuiselle elämälle kauniissa paratiisimaassa (Ilmestys 21:3, 4). Eripuraiset ihmishallitukset eivät enää käy maata runtelevia sotia. Ihmiset eivät enää pelkää ydintuhoa. Ei ole enää tehtaita, jotka syytävät myrkyllisiä kemikaaleja ympäristöön. (Daniel 2:44.)
Jokainen tuolloin elävä ihminen rakastaa vanhurskautta ja on tosi ystävä; hän ALISTUU täysin Valtakunnan hallintoon (Psalmit 37:10, 11). Sairaalat, ruumishuoneet ja hautausmaat kuuluvat menneisyyteen. Enää ei myöskään oteta avio- tai asumuseroja, kärsitä masennuksesta eikä kohdella huonosti lapsia. (Jesaja 25:8; 65:17.
Haluatko säilyä elossa viimeisistä päivistä ja nähdä Jumalan loistoisan uuden maailman?"
Tuossa täydellisen alistumisen kohdassa puhutaan siis ajasta heti harmagedonin jälkeen. Ei tuhatvuotisen kauden jälkeisestä ajasta.
Mitä mietit siitä, ettei todistajilla ole edes itsellään rationaalista käsitystä tapahtumista?
>>Mitä mietit siitä, ettei todistajilla ole edes itsellään rationaalista käsitystä tapahtumista?
No sitä, että moni asia on pelkän arvauksen varassa. Arvailla saa, mutta sitä ei saisi markkinoida kiveen hakattuna totuutena.
Luulen, että meillä jehovantodistajilla on kaikilla vähän omat käsityksensä paratiisimaasta. Ja saa ollakin. Ihminen tarvitsee ihanteita. Aina saa haaveilla. Mutta ihanteista ja haaveista ei saa tehdä niin suuria kiistakysymyksiä, että ne peittävät alleen tosiasiat.
Mikä järjestön opetuksista edustaa 'tosiasioita'?
Väärin selitellyt ja osin hatusta vedetyt lukuisat vuosiluvut ja niihin kiinnitetyt merkittävät tapahtumat joita ei koskaan ole tapahtunut?
Raamatun sanojen väänteleminen ilman minkäänlaista perustetta?
Kenties järjestön hillitön rahanahneus yhdistettynä jatkuvaan lahjoitusten kerjäämiseen maailman laajuisen työn hyväksi?
Onko tosiasioiden arvostaminen kenties havaittavissa omien toimintojen ja toimintatapojen salailemisessa?
Tuoko seuran edustajien harjoittama valehteleminen esille halun kertoa tosiasioita?
Vai onko tosiasiat jokaisen itsensä valittavissa?
>>Mikä järjestön opetuksista edustaa 'tosiasioita'?
Tässä kolme:
*** (5. Mooseksen kirja 6:4) Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova.
*** (Matteus 16:13-16) 13 Kun nyt Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean tienoille, hän alkoi kysyä opetuslapsiltaan: ”Kenen ihmiset sanovat Ihmisen Pojan olevan?” 14 He sanoivat: ”Jotkut Johannes Kastajan, toiset Elian, jotkut taas Jeremian tai jonkun profeetoista.” 15 Hän sanoi heille: ”Entä kenen te itse sanotte minun olevan?” 16 Vastaukseksi Simon Pietari sanoi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan Poika.”
*** (Daniel 2:44) – –Ja noiden kuninkaiden päivinä taivaan Jumala pystyttää valtakunnan, joka ei ikinä tuhoudu. Eikä sitä valtakuntaa anneta millekään toiselle kansalle. Se murskaa kaikki nämä valtakunnat ja tekee niistä lopun, ja se itse pysyy aikojen hämärään asti – –
>>hatusta vedetyt lukuisat vuosiluvut
Olet oikeassa, harhaan ovat menneet ennustelut.
>>Raamatun sanojen väänteleminen ilman minkäänlaista perustetta
Valitettavasti Vartiotorniseura on syyllistynyt tuohon melko usein.
>>järjestön hillitön rahanahneus yhdistettynä jatkuvaan lahjoitusten kerjäämiseen
Bisnes on bisnes.
>>seuran edustajien harjoittama valehteleminen
Valehteleminen on piintynyt toimintatapa Vartiotorniseurassa.
aika tuosta pidennetystä ylösnoususta on peräisin, ei ainakaan raamatusta!
1 Tess. 4:
13. Mutta me emme tahdo pitää teitä, veljet, tietämättöminä siitä, kuinka poisnukkuneiden on, ettette murehtisi niinkuin muut, joilla ei toivoa ole.
14. Sillä jos uskomme, että Jeesus on kuollut ja noussut ylös, niin samoin on Jumala Jeesuksen kautta myös tuova poisnukkuneet esiin yhdessä hänen kanssaan.
15. Sillä sen me sanomme teille Herran sanana, että me, jotka olemme elossa, jotka jäämme tänne Herran tulemukseen, emme suinkaan ehdi ennen niitä, jotka ovat nukkuneet.
16. Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
17. sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.
18. Niin lohduttakaa siis toisianne näillä sanoilla.
Sinä puhut taivaallisesta ylösnousemuksesta, minä kerroin aiemmin siitä, miten maallinen ylösnousemus tapahtuu.
Tässä eräs esimerkki maallisen ylösnousemuksen toivosta:
*** (Job 14:13) 13 Oi kunpa kätkisit minut Šeoliin, pitäisit minut piilossa, kunnes suuttumuksesi väistyy, asettaisit minulle aikarajan ja muistaisit minua!
Joku vielä seurakunnan sisäpuolella oleva Jehovan todistaja voi selittää sinulle asiat täsmällisemmin, minä lähden nyt saunaan.
Esim. Lähimmäinen Ruåtsista, nyt sinulla on tilaisuus selittää perinpohjin tämä asia. Tai Perfect Gentleman tai Jari-JT. Hoitakaa hommat, pojat, on teidän vuoronne. :)
ylösnousemisesta;
Ylösnousemus
Raamatun mukaan ihminen on ruumiin ja sielun kokonaisuus. Kuolema, hengen eroaminen ruumiista, on synnin rangaistus. Kuoleman jälkeen ihminen elää ruumiittomassa olotilassa tuonelassa. Jo varhain VT:ssa tapaamme toivon tuonelasta vapautumisesta. Herra "astui alas tuonelaan ja nousi sieltä", «1. Sam. 2:6». Vrt. «Ps. 17:15». Y.-toivo, s.o. ruumiin eläväksitekeminen ja yhtyminen uudelleen hengen kanssa, on esillä «Jes. 26:19»:ssä: "Mutta sinun kuolleesi virkoavat eloon", mahdollisesti Jobin kohta «Job 19:25». «Hes. 37:1-14» puhuu Israelin entiselleen palauttamisesta ja käyttää kuvaa kuolleista nousemisesta; tämän kuvakielen käyttäminen edellyttää uskoa kuolleiden y:een. Näissä kohdissa on puhe vain vanhurskaitten israelilaisten y.-uskosta. «Dan. 12:2» sitä vastoin puhuu yleisestä y:sta. Vrt. myös «2. Moos. 3:6» ja «Matt. 22:31» s. sekä «Ps. 16:8-11» ja «Ap. t. 2:24-31».
Jeesuksen y:lle UT antaa ratkaisevan merkityksen. Se on Jumalan vahvistus Kristuksen sovintotyölle, ja siksi voimme pelastua vain Jeesuksen y:n perusteella, «1. Kor. 15:14», «1. Kor. 15:17». Apostolit todistivat ensi sijassa Jeesuksen y:sta, «Ap. t. 1:22», vrt. «1. Kor. 9:1». Kasteessa meidät tehdään osallisiksi Jeesuksen kuolemasta ja y:sta, «1. Kor. 15:20»; «1. Tess. 4:14».
Johannes kertoo («1. Tess. 20:6»), että Pietari meni hautaan ja sai silloin nähdä, miten käärinliinat olivat siellä ja miten liina, joka oli ollut Jeesuksen päässä, ei ollut yhdessä käärinliinojen kanssa, vaan erikseen, tietyssä paikassa, kokoonkäärittynä. "Silloin toinenkin opetuslapsi, joka ensimmäisenä oli tullut haudalle, meni sisään ja näki ja uskoi", jae «Joh. 20:8». Kun hän näki käärinliinat ja hikiliinan, joka oli ollut Jeesuksen päässä, niin tämä evankelistan mukaan riitti saattamaan hänet uskoon, että Jeesus oli noussut kuolleista. Käärinliinojen ja hikiliinan näkemisessä oli ilmeisesti seikkoja, jotka suoranaisesti todistivat Jeesuksen ylösnousemisen. Tämän ymmärtämiseksi on otettava huomioon seuraavat yksityiskohdat:
1) Jeesuksen hauta oli kallioon hakattu kammio, siis sellainen hauta, jollaista rikkaat käyttivät vainajiensa leposijana. Köyhät ihmiset sitä vastoin hautasivat kuolleensa multahautaan, ilman balsamointia ja käärinliinoja. Jeesus haudattiin, niin kuin «Jes. 53:9» ennustaa Herran palvelijasta: "Rikkaan tykö hän tuli kuoltuansa". Varakkaat haudattiin tavallisesti kalliohautoihin ja myös jollain tavoin balsamoitiin. (Ei kuitenkaan perusteellisempaan egyptiläiseen tapaan.) Kalliohaudoissa oli yleensä tilaa useille kuolleille. Ruumiit asetettiin hautakammion penkeille.
2) Jeesuksen balsamoinnissa käytettiin evankelistan mukaan mirhan ja aloen seosta, «Joh. 19:39». Tätä seosta sanotaan suomalaisessa Raamatussa "hyvänhajuisiksi yrteiksi". Sana "yrtit" on kuitenkin tässä yhteydessä harhaanjohtava, sillä lukija tulee ajatelleeksi hyvänhajuisia kukkia. Tosiasiassa on kysymyksessä kostea voide. "Sata naulaa" on niin suuri määrä, että se olisi täyttänyt koko hautakammion, jos se olisi ollut kasveja. Mutta voide ei tietenkään vie niin suurta tilaa.
3) Käärinliinoja vastaa alkutekstissä sana "othonia", joka on egyptiläinen lainasana ja joka tarkoittaa kapeita liinasuikaleita, joita käytettiin balsamoinnissa. Näitä liinoja voidaan verrata harsositeisiin, joita meidän aikanamme käytetään sairaanhoidossa. Balsamoinnissa käärittiin ne moneen kertaan ruumiin ympäri niin kuin muumiossa. Ennen uutta kierrosta käytettiin jälleen voidetta. Tässä on syytä muistaa, että Lasaruksella, jolle ei kuitenkaan ollut suoritettu niin arvokasta hautausta kuin Jeesukselle, olivat "jalat ja kädet siteisiin käärittyinä ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina", ja Jeesus antoi kehotuksen, että hänet "päästettäisiin", niin että hän saisi mennä, «Joh. 11:44». Hänen ruumiinsa oli siis kääritty liinoihin, niin ettei hän voinut kävellä, ennen kuin käärinliinat oli otettu pois.
4) Balsamoinnissa käytetyt voiteet kuivuivat. Käärinliinoista, jotka edellä kuvatulla tavalla oli voideltu, muodostui sen tähden ruumiin ympärille kuivettunut kotelo.
5) Kun Pietari ja Johannes pääsiäisaamuna menivät hautaan sisälle, näkivät he tämän kotelon. Jos olisi tapahtunut haudanryöstö, olisi tämä kotelo joko täytynyt viedä pois samalla kuin ruumiskin tai se olisi pitänyt kokonaan särkeä, jotta ruumis saataisiin ulos. Mutta nyt he näkivät, että tämä kotelo, joka oli ympäröinyt Jeesuksen ruumista, oli koskematon, vaikka se oli tyhjä. Silloin he ymmärsivät, että Jeesuksen oli täytynyt nousta ylös: hänen kirkastunut ruumiinsa oli ikään kuin säteillyt kotelon läpi särkemättä sitä aivan samoin kuin hän sittemmin kulki suljettujen ovien läpi, «Joh. 20:19». Mutta hänellä oli edelleen ruumis, jota hän kehotti koskettelemaan, vrt. «1. Joh. 1:1» («Luuk. 24:39»).
6) Sama oli pitänyt paikkansa hikiliinasta, jonka he evankelistan mukaan löysivät "käärittynä". Se oli "käärityssä" muodossaan todiste siitä, ettei sitä ollut otettu pois Jeesuksen päästä irti käärimällä. Se samoin kuin kotelokin oli aivan kuin murtamaton sinetti, minkä evankelistan esityksen mukaan täytyi vahvistaa, ettei tässä ollut mikään muu mahdollista, kuin että Jeesus oli ruumiillisesti noussut.
UT opettaa selvästi, että kaikki kuolleet kerran nousevat ylös, «Joh. 5:25-29». Joka uskoo Kristukseen, hän on nouseva iankaikkiseen elämään, «Joh. 11:25» s. Oppi y:sta kuuluu Kristuksen opin tärkeimpiin perusteisiin, «Hepr. 6:1» s. Y. on Kristuksen pelastustyön hedelmä, «1. Kor. 15:22», «1. Kor. 15:45».
UT puhuu ensimmäisestä ja toisesta y:sta. Ensimmäinen y. tapahtuu Kristuksen tulemuksessa, «1. Kor. 15:23»; «1. Tess. 4:16»; «Ilm. 20:4», «Ilm. 20:6». Toinen y. tapahtuu, kun kuolleet nousevat ylös vasta tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen, «Ilm. 20:5». He joutuvat kaikki ruumiillisessa olomuodossa tuomarin eteen viimeisenä päivänä, «Ilm. 20:12». Uskovien y.-ruumis on oleva Jeesuksen kirkastetun ruumiin kaltainen, «Fil. 3:21». "Ylösnousseessa Vapahtajassa on elämä, ihmisen elämä Jumalassa, Jumalan elämä ihmisessä ja myös alistetussa, hänestä riippuvassa luomuksessa, ilmennetty täydellisessä ja myös katoamattomassa hahmossaan. Mutta siinä mielessä täydelliseen elämään kuuluu myös ruumiillisuus, ei tietenkään aistillinen, materiaalinen, vaan yliaistillinen, henkistetty. Paavali sanoo, että on sielullinen, maallinen ruumis, mutta myös hengellinen, taivaallinen ruumis, «1. Kor. 15:40», «1. Kor. 15:44». Väärältä spiritualismilta puuttuu täysin taivaallisen ruumiin merkityksen ja olemuksen ymmärtämys; sen mukaan ihmisen täydellisyyteen ja lunastukseen kuuluu, että häneltä poistetaan kaikki ruumiillisuus, joka on vain iankaikkista henkeä ahdistava kahle. Mutta kun ihmiselle kerran on luotu ruumis ja sielu, ei hänen tulevaisuuteensa mitenkään voi soveltaa sitä, että häneltä riistetään jokin hänelle olennainen. Sen tähden Paavali sanoo, että ihmisen täydelliseen Jumalan lapseuteen ei kuulu vapautuminen ruumiista, vaan ruumiin vapauttaminen, nimittäin turmeluksen orjuudesta, «Room. 8:19-23». Ihmiselle ei siis hengen olemassaolo ilman ruumista ole elämää sen varsinaisessa merkityksessä, kun ruumis on ihmiselle kuuluva asumus ja työväline. Pyhä kirja ei tiedä mitään ihmisen täydellisestä elämästä ilman ruumista" (Ternstedt).
Opilla Jeesuksen ruumiin y:sta on mitä suurin merkitys Raamatun uskonnäkemyksessä.
Ilman ruumiillista y:ta ei Jeesus enää olisi ihminen eikä siten sukulunastajamme eikä välimiehemme. Beetlehemissä syntyessään Jeesus ei menettänyt jumaluuttaan ja Golgatan hautakammiosta noustessaan hän ei liioin menettänyt ihmisyyttään.
Kirjallisuutta:
Martti Luther, Kuolleitten ylösnouseminen (1908);
Karl Heim, Jeesus ja maailmanhistoria (1962);
Aapeli Saarisalo, Syntisten Vapahtaja (2. p. 1960);
Osmo Tiililä, Kuolema (2. p. 1961);
O. Hallesby, Viimeiset ajat (1938);
J. Ternstedt, Uppståndelsetrons centrala betydelse för den kristliga åskådningen (1927).
en jaksa lukea tekstiä, jossa ei ole kappalejakoa. Näin se vain on. En jaksa.
Lainaan tekstiä kirjasta "Raamatun ymmärtämisen opas", koska en nyt saunan jälkeen jaksa alkaa omia sanoja käyttämään. :)
*** it-2 s. 1375-1377 Ylösnousemus ***
Maallinen ylösnousemus. Kun Jeesus riippui paalussa, toinen hänen rinnallaan olleista pahantekijöistä havaitsi, ettei Jeesus ansainnut rangaistusta, ja pyysi: ”Jeesus, muista minua, kun pääset valtakuntaasi.” Jeesus vastasi: ”Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.” (Lu 23:42, 43.) Oikeastaan Jeesus sanoi: ”Tänä synkkänä päivänä, kun näyttää ulkonaisesti erittäin epätodennäköiseltä, että valtakuntaa koskeva vaatimukseni toteutuisi, sinä ilmaiset uskoa. Kun tosiaan pääsen valtakuntaani, minä varmasti muistan sinua.” (Ks. PARATIISI.) Tämä edellyttäisi pahantekijän ylösnousemusta. Tuo mies ei ollut Jeesuksen Kristuksen uskollinen seuraaja. Hän oli toiminut väärin, rikkonut lakia tavalla, josta seurasi kuolemantuomio. (Lu 23:40, 41.) Näin ollen hän ei voinut toivoa kuuluvansa niihin, jotka saisivat ensimmäisen ylösnousemuksen. Lisäksi hän kuoli 40 päivää ennen kuin Jeesus nousi taivaaseen ja näin ollen ennen helluntaita, joka oli 10 päivää tuon taivaaseen nousemisen jälkeen ja jolloin Jumala Jeesuksen välityksellä voiteli ensimmäiset niistä, jotka saavat taivaallisen ylösnousemuksen (Ap 1:3; 2:1–4, 33).
Jeesus sanoi, että pahantekijä tulisi olemaan paratiisissa. Tuo sana tarkoittaa ’puistoa tai puistomaista puutarhaa’. 1. Mooseksen kirjan 2:8:ssa käytetty ’puutarhaa’ tarkoittava heprealainen sana (gan) käännettiin Septuagintassa kreikkalaisella sanalla pa·ra′dei·sos. Paratiisi, jossa tuo pahantekijä tulee olemaan, ei voi olla se ”Jumalan paratiisi”, joka Ilmestyksen 2:7:ssä luvataan ”sille, joka voittaa”, sillä tuo pahantekijä ei ollut Jeesuksen Kristuksen tavoin voittanut maailmaa (Joh 16:33). Tuo pahantekijä ei siis tulisi olemaan taivaallisessa Valtakunnassa sen jäsenenä (Lu 22:28–30), vaan hän olisi tuon Valtakunnan alamainen, kun nuo ”ensimmäisen ylösnousemuksen” saaneet istuisivat Jumalan ja Kristuksen kuninkaina valtaistuimilla hallitsemassa Kristuksen kanssa tuhat vuotta (Il 20:4, 6).
’Vanhurskaat ja epävanhurskaat’. Apostoli Paavali sanoi eräille juutalaisille, jotka myös toivoivat saavansa ylösnousemuksen, että ”tulee olemaan ylösnousemus, sekä vanhurskaiden että epävanhurskaiden” (Ap 24:15).
Raamatussa ilmaistaan selvästi, keitä ”vanhurskaat” ovat. Ensinnäkin ne, joiden on määrä saada taivaallinen ylösnousemus, julistetaan vanhurskaiksi (Ro 8:28–30).
Raamatussa sanotaan vanhurskaiksi myös sellaisia vanhan ajan uskollisia kuin Abraham (1Mo 15:6; Ja 2:21). Monia näistä ihmisistä luetellaan Heprealaiskirjeen 11. luvussa, ja sen kirjoittaja sanoo heistä: ”Ja vaikka nämä kaikki saivat todistuksen uskonsa välityksellä, he eivät saaneet lupauksen täyttymystä, koska Jumala näki ennalta meille [Paavalin kaltaisille hengestä siinneille, voidelluille kristityille] jotakin parempaa, jotta heitä ei tehtäisi täydellisiksi ilman meitä.” (Hpr 11:39, 40.) Heidät tehdään siis täydellisiksi sen jälkeen, kun ne, joilla on osa ”ensimmäisessä ylösnousemuksessa”, on tehty täydellisiksi.
Lisäksi on Ilmestyksen 7. luvussa kuvattu ”suuri joukko”, jonka jäsenet eivät kuuluu 144 000 ’sinetöidyn’ joukkoon ja joilla sen vuoksi ei ole hengen ”ennakkovakuutta” siitä, että he olisivat hengestä siinneitä (Ef 1:13, 14; 2Ko 5:5). Heidän kuvaillaan tulevan elävinä ”suuresta ahdistuksesta”, minkä perusteella tämän ryhmän kokoaminen näyttäisi ajoittuvan viimeisiin päiviin vähän ennen tuota ahdistusta. He ovat vanhurskaita uskonsa perusteella, sillä heidät on puettu pitkiin valkoisiin vaatteisiin, jotka on valkaistu Karitsan veressä. (Il 7:1, 9–17.) Heitä ei tarvitse luokkana herättää kuolleista, mutta tähän ryhmään kuuluvat uskolliset, jotka kuolevat ennen suurta ahdistusta, herätetään kuolleista Jumalan määräaikana.
On myös monia ”epävanhurskaita”, jotka on haudattu Šeoliin (Haadekseen), ihmiskunnan yhteiseen hautaan, tai ”mereen” eli vesihautaan. Näiden ja maan päälle herätettävien ”vanhurskaiden” tuomiota kuvaillaan Ilmestyksen 20:12, 13:ssa: ”Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjakääröt avattiin. Mutta avattiin vielä yksi kirjakäärö; se on elämän kirjakäärö. Ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjakääröihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja kuolema ja Haades antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin kukin tekojensa mukaan.”
Maallisen ylösnousemuksen aika. Tämä tuomio on Raamatussa sijoitettu kuvaukseen siitä, mitä tapahtuu Kristuksen hallitessa kuningas- ja pappistovereineen tuhatvuotisen hallituskautensa aikana. Kuten apostoli Paavali totesi, he ”tulevat tuomitsemaan maailman” (1Ko 6:2). ”Suuret ja pienet”, kaikilta elämänaloilta olevat ihmiset, tuomitaan silloin puolueettomasti. Heidät tuomitaan ”sen perusteella, mitä [silloin avattaviin] kirjakääröihin oli kirjoitettu”. Tämä ei voi tarkoittaa heidän entistä elämäänsä koskevia muistiinmerkintöjä eikä säännöstöä, joka tuomitsee heidät heidän entisen elämänsä perusteella. Koska ”synnin palkka on kuolema”, he ovat kuolemansa kautta saaneet menneisyydessä tekemiensä syntien palkan (Ro 6:7, 23). Nyt heidät herätetään kuolleista, jotta he voivat ilmaista asenteensa Jumalaa kohtaan ja osoittaa, haluavatko he turvautua Jeesuksen Kristuksen kaikkien puolesta antamaan lunastusuhriin (Mt 20:28; Joh 3:16). Vaikka heitä ei enää vaaditakaan tilille menneistä synneistään, he tarvitsevat lunastusta saavuttaakseen täydellisyyden. Heidän täytyy uudistaa mielensä saattamalla elämänsä ja ajattelutapansa sopusointuun Jumalan tahdon ja hänen maata ja sen asukkaita koskevien säännöstensä kanssa. Näin ollen ”kirjakääröissä” ilmeisesti esitetään heitä tuon tuomiopäivän aikana koskeva Jumalan tahto ja laki, ja tuomion perustana on heidän uskonsa ja tottelevaisuutensa niitä kohtaan, ja sen perusteella heidän nimensä myös kirjoitetaan lopulta lähtemättömästi ”elämän kirjakääröön”.
Elämän ja tuomion ylösnousemus. Jeesus esitti ihmiskunnalle lohduttavan vakuutuksen: ”Tulee hetki, ja se on nyt, jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen, ja ne, jotka ovat ottaneet vaarin, tulevat elämään. – – Älkää ihmetelkö tätä, sillä tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen äänensä ja tulevat esiin, hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa harjoittaneet tuomion ylösnousemukseen.” (Joh 5:25–29.)
Tuomion ylösnousemus. Jeesuksen tässä käyttämä sana ”tuomio” on käännetty kreikkalaisesta sanasta kri′sis. Parkhurstin mukaan tällä sanalla on Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa seuraavat merkitykset: ”I. Tuomio. – – II. Tuomio, oikeus. Matt. 23:23. Vrt. 12:20. – – III. Langettava tuomio, kirous. Mark. 3:29. Joh. 5:24, 29. – – IV. Langettavan tuomion tai rangaistuksen syy tai peruste. Joh. 3:19. V. Jokin nimenomainen juutalaisten tuomioistuin, – – Matt. 5:21, 22.” (A Greek and English Lexicon to the New Testament, Lontoo 1845, s. 342.)
Jos Jeesus olisi tuomiosta puhuessaan tarkoittanut oikeudenkäyntiä, jonka tuloksena voisi olla elämä, niin tämän ja ”elämän ylösnousemuksen” välillä ei olisi mitään eroa. Näin ollen tekstiyhteys osoittaa, että Jeesus tarkoitti ”tuomiolla” langettavaa tuomiota.
Mooses loi Egyptistä lähteneen israelilaisheimon historian ja Jumalan. Tässä omaa kirjallisuutta, johon lisäsin sulkeisiin pari huomautusta selventämään asiaa.
Opas-kirja
Heprealaiset sanat:
Niihin heprealaisiin sanoihin, jotka on käännetty ”Jumalaksi”, kuuluu sana ’El, joka merkitsee luultavasti ’mahtavaa, väkevää, voimakasta’ (1Mo 14:18). Sitä käytetään Jehovasta, muista jumalista ja ihmisistä (HUOM. Oikein ja VÄÄRIN; kuten alta voit toisesta selityksestä lukea, niin El oli Kanaanilaisten luoja-Jumala; nimen merkitys on esitetty oikein). Sitä käytetään laajalti myös erisnimissä, esim. nimissä Elisa (merk. ’Jumala on (El on..) pelastus’) ja Mikael (’Kuka on Jumalan kaltainen?’). Joissakin kohdissa sanan ’El yhteydessä on määräinen artikkeli (ha‧’El′ ) tarkoitettaessa Jehovaa (alunperin Eliä itseään), joka täten erotetaan muista jumalista (1Mo 46:3; 2Sa 22:31; ks. Rbi8, liite 1G).
Heprealainen sana ’elo‧him′ (jumalat) näyttää olevan peräisin juuresta, jonka merkitys on ’olla voimakas’(HUOM. = El). ’Elo‧him′ on monikkomuoto sanasta ’elō′ah (jumala). Joskus tämä monikko tarkoittaa lukuisia jumalia (1Mo 31:30, 32; 35:2)
Opas-kirja
Kanaanin jumalat:
Raamatun ulkopuoliset lähteet osoittavat, että El-jumalaa pidettiin luojana ja suvereenina. Vaikka El olikin nähtävästi varsin kaukana maallisista asioista, muiden jumalien osoitetaan toistuvasti menneen hänen luokseen pyyntöineen... Ras Shamran teksteissä Elistä käytetään ilmausta ”isäsonni” ja hänet kuvataan harmaahiuksiseksi ja -partaiseksi. Hänen puolisonsa oli Asera, jonka sanotaan olleen jumalien kantaäiti, kun taas El kuvataan jumalien kantaisäksi. (HUOM. Jumala pariskunta, El ja puoliso, on yhdessä Elohim.)
33:18 Ja Jaakob saapui matkallansa Mesopotamiasta onnellisesti Sikemin kaupunkiin, joka on Kanaanin maassa, ja leiriytyi kaupungin edustalle.
33:19 Ja hän osti sen maapalstan, johon hän oli pystyttänyt telttansa, Hamorin, Sikemin isän, pojilta sadalla kesitalla.
33:20 Ja hän pystytti siihen alttarin ja antoi sille nimen Eel, Israelin Jumala.
2.Mooseksen kirja:
6:1 Mutta Herra vastasi Moosekselle: "Nyt saat nähdä, mitä minä faraolle teen; sillä väkevän käden pakottamana hän on päästävä heidät, ja väkevän käden pakottamana hän on ajava heidät maastansa."
6:2 Ja Jumala (HUOM. Elohim = monikkomuoto) puhui Moosekselle ja sanoi hänelle: "Minä olen Herra (Yahowah).
6:3 Ja minä olen ilmestynyt Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille 'Jumalana Kaikkivaltiaana' (HUOM. El Shadday - ei Kaikkivaltias Jumala vaan Kaikkivaltias El), mutta nimelläni 'Herra' (Yahowah) en minä ole tehnyt itseäni heille tunnetuksi.
6:4 Ja minä tein myös liittoni heidän kanssansa, antaakseni heille Kanaanin maan, sen maan, jossa he muukalaisina asuivat.
Mitäpä mieltä olet yhden Jehovan alkuperästä?
>>Mitäpä mieltä olet yhden Jehovan alkuperästä?
No sitä mieltä, mitä Raamatussa kerrotaan, lainasin sen jo aiemmin. Ainoa auktoriteettini on nimenomaan Raamattu, ei mikään muu. Kaikella kunnioituksella, en halua pakottaa ketään uskomaan Raamatun Jumalaan, minusta usko on jokaisen henkilökohtainen asia. Kunnioitan kaikkia ihmisiä, uskoivatpa he sitten hammaskeijuun tai joulupukkiin tai Jumalaan. Ei ole minun asiani sanoa toiselle, miten hänen täytyy uskoa.
Itse asiassa, olen saanut tietää, että "hammaskeiju-uskovaisissa" on aivan valtavan hienoja persoonallisuuksia, jotka ovat rehellisiä ja aitoja ihmisiä. Heihin voi luottaa koko sydämestä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista niistä, jotka väittävät edustavansa Ainoaa Oikeata Totuutta. Olen huomannut, että mitä "hurskaampi" on Vartiotorniseuran mittapuiden mukaan, sitä vähemmän löytyy inhimillisiä piirteitä. Näin se vain on.
Opas-kirja Kristuksesta:
Tämä arvonimi, joka tulee kreikkalaisesta sanasta Khri‧stos′, on vastine heprealaiselle sanalle Ma‧ši′aḥ ’Messias, Voideltu’ (vrt. Mt 2:4, Rbi8, alav.). ”Kristus” ei ole pelkästään yleisnimi, joka on lisätty erottamaan Herra Jeesus muista samannimisistä persoonista; se on erisnimen tavoin käytetty virallinen arvonimi.
Kun arvonimi Kristus on erisnimen Jeesus jäljessä, huomio voi kohdistua itse henkilöön ja siihen, että juuri hänestä tuli Jehovan Voideltu.
Toisaalta arvonimen asettaminen nimen edelle sanottaessa ”Kristus Jeesus” eikä ”Jeesus Kristus” panee suuremman painon Jeesuksen viralle tai asemalle.
Paavali käytti tätä ilmausta ensimmäisessä henkeytetyssä kirjeessään (1Te 2:14). Myös Luukas käytti sitä kerran Apostolien tekojen 24:24:ssä (KR-92, KR-38, UM), kun hän puhui Paavalin antamasta todistuksesta.
Paavali käyttää poikkeuksellisesti arvonimeä ”Kristus”, vaikka hän ei puhukaan Jeesuksesta vaan Mooseksesta.
Nimitystä ”Kristus” käytetään myös puhuttaessa kristillisestä seurakunnasta ja sen suhteesta Herraan Jeesukseen Kristukseen.
Raamatun heprealaisten kirjoitusten Septuaginta-käännös käyttää samaa kreikkalaista sanaa khri‧stos′ yli 40 kertaa, usein voideltujen pappien, kuninkaiden ja profeettojen arvonimenä. Ylimmäinen pappi Aaron oli ”voideltu”, hänet oli valtuutettu ja ’asetettu ihmisten puolesta huolehtimaan Jumalaa koskevista asioista’ (3Mo 4:3, 5, 16; 8:12; Hpr 5:1). Lausuessaan tuomionsa Eelin huoneelle Jehova lupasi herättää uskollisen papin, joka vaeltaisi aina Jumalan voidellun (khri‧stos′ ) edessä (1Sa 2:35).
Samuel käytti Saulista nimitystä khri‧stos′ 1. Samuelin kirjan 12:3:ssa kreikkalaisen Septuagintan mukaan. Daavid huudahti: ”Minusta on mahdotonta ajatella, että ojentaisin käteni [Saulia] Jehovan voideltua [khri‧ston′, LXX] vastaan!” (1Sa 26:11.)
Kuningas Sidkiaa, joka istui valtaistuimella Daavidin perillisenä, sanottiin myös ”Jehovan voidelluksi [khri‧stos′ ]” (Va 4:20).
Psalmien kirjassa sanaa khri‧stos′ on käytetty kymmenen kertaa, ja psalmissa 2:1, 2 sen käyttö on erityisen merkittävää: melskeiset kansat ja maan kuninkaat kokoontuvat yhteen ”Jehovaa ja hänen voideltuaan vastaan”. (H U O M.->) Apostolit lainasivat tätä profetiaa ja sovelsivat arvonimen ’pyhään palvelijaan Jeesukseen, jonka Jehova oli voidellut’ (Ap 4:24–27).
Epätavallisempi esimerkki on nimityksen käyttäminen Persian kuninkaasta Kyyroksesta. Ennen hänen syntymäänsä Jesajan profetiassa (45:1–3) julistettiin: ”Näin on Jehova sanonut voidellulleen [khri‧stōi′, LXX] Kyyrokselle, jonka oikeaan käteen olen tarttunut.”
Tuossapa hieman kristus-sanasta ja sen käytöstä. Katsohan erityisesti tuo huom.-merkilläni korostama kohta.
Sitten pohdiskeltavaksesi pari lainausta raamatusta.
Jesaja:
4:2 Sinä päivänä on Herran vesa oleva Israelin pelastuneille kaunistus ja kunnia ja maan hedelmä heille korkeus ja loisto.
11:1 Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa.
Jeremia:
23:5 Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, jolloin minä herätän Daavidille vanhurskaan vesan; hän on hallitseva kuninkaana ja menestyvä, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.
33:15 Niinä päivinä ja siihen aikaan minä kasvatan Daavidille vanhurskauden vesan, ja hän on tekevä oikeuden ja vanhurskauden maassa.
Sakarja:
3:6 Ja Herran enkeli todisti Joosualle sanoen:
3:7 "Näin sanoo Herra Sebaot: Jos sinä vaellat minun teilläni ja hoidat minun säätämäni tehtävät, saat sinä myös tuomita minun huonettani ja vartioida minun esikartanoitani, ja minä annan sinulle pääsyn näiden joukkoon, jotka tässä seisovat.
3:8 Kuule, Joosua, ylimmäinen pappi, sinä ja sinun ystäväsi, jotka edessäsi istuvat. Sillä ennusmerkin miehiä he ovat; sillä katso, minä annan tulla palvelijani, Vesan.
3:9 Sillä katso: kivi, jonka minä olen asettanut Joosuan eteen - siihen yhteen kiveen päin on seitsemän silmää! Katso, minä kaiverran kaiverrukset siihen, sanoo Herra Sebaot, ja otan pois tämän maan pahat teot yhtenä päivänä.
3:10 Sinä päivänä te kutsutte, kukin ystävänsä, viinipuun ja viikunapuun alle."
6:9 Minulle tuli tämä Herran sana:
6:10 "Ota vastaan siirtolaisuudessa eläviltä Heldailta, Tobialta ja Jedajalta - mene tänä päivänä, mene Joosian, Sefanjan pojan, taloon, johon he ovat tulleet Baabelista, -
6:11 ja ota vastaan hopea ja kulta, tee kruunu ja pane se ylimmäisen papin Joosuan, Joosadakin pojan, päähän
6:12 ja sano hänelle näin: "Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, mies nimeltä Vesa! Omalta pohjaltansa hän on kasvava, ja hän on rakentava Herran temppelin.
6:13 Herran temppelin hän on rakentava, ja valtasuuruutta hän on kantava, ja hän on istuva ja hallitseva valtaistuimellansa; hän on oleva pappi valtaistuimellansa, ja rauhan neuvo on vallitseva niitten molempien välillä.
Daavidin vesaa, messiasta on odoteltu muulloinkin kuin apostolien aikana. Mitäpä mieltä siitä olet?
>>Mitäpä mieltä siitä olet?
*** (Apostolien teot 1:6-8) 6 Kun he nyt olivat kokoontuneet, he ryhtyivät kysymään häneltä: ”Herra, ennallistatko sinä Israelille valtakunnan tänä aikana?” 7 Hän sanoi heille: ”Ei ole teidän asianne saada tietoa ajoista eikä ajanjaksoista, jotka Isä on omassa tuomiovallassaan asettanut, 8 vaan te saatte voimaa, kun pyhä henki tulee päällenne, ja te tulette olemaan todistajiani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin asti.”
Ajanjaksoista tuli mieleen vielä tämä:
http://koti.mbnet.fi/jpoika/7aikaa/
Kunnioitan kaikkia ihmisiä, uskoivatpa he sitten hammaskeijuun tai joulupukkiin tai Jumalaan. Ei ole minun asiani sanoa toiselle, miten hänen täytyy uskoa.
Noinhan asian täytyy ollakin.
Itse asiassa, olen saanut tietää, että "hammaskeiju-uskovaisissa" on aivan valtavan hienoja persoonallisuuksia, jotka ovat rehellisiä ja aitoja ihmisiä. Heihin voi luottaa koko sydämestä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista niistä, jotka väittävät edustavansa Ainoaa Oikeata Totuutta.
Kyllä. Minä totesin aikoinaan saman asian mm. Neuvostoliiton aikaisista venäläisistä. Mukavia ihmisiä löytyi niin sieltä kuin muualtakin. Kyse on ennenkaikkea yksilöistä eikä järjestelmistä. Ne voivat olla mitä vain.
Olen huomannut, että mitä "hurskaampi" on Vartiotorniseuran mittapuiden mukaan, sitä vähemmän löytyy inhimillisiä piirteitä.
23:4 He sitovat kokoon raskaita ja vaikeasti kannettavia taakkoja ja panevat ne ihmisten hartioille, mutta itse he eivät tahdo niitä sormellakaan liikuttaa.
23:5 Ja kaikki tekonsa he tekevät sitä varten, että ihmiset heitä katselisivat. He tekevät raamatunlausekotelonsa leveiksi ja vaippansa tupsut suuriksi
23:6 ja rakastavat ensimmäistä sijaa pidoissa ja etumaisia istuimia synagoogissa,
23:7 ja tahtovat mielellään, että heitä tervehditään toreilla, ja että ihmiset kutsuvat heitä nimellä 'rabbi.'
Jehovan järjestö on aina olut perillä asioista. Onhan se Jehovan äänitorvi.
Vartiotorni 1. päivä elokuuta 1970
Mutta Raamatun ajanlasku, joka osoittaa, että Aadam luotiin vuoden 4026 syksyllä eaa., vie meidät vuoteen 1975 vuotena, jolloin tulee täyteen ihmisen historian 6000 vuotta, minkä jälkeen tulee vielä Kristuksen valtakunnan hallituksen 1000 vuotta. Olipa siis tämän järjestelmän lopun hetki mikä hyvänsä, niin on selvää, että jäljellä oleva aika on lyhyt ja jäljellä on ainoastaan runsaat viisi vuotta ihmisen historian 6000 vuoden loppuun.
10:5 Nämä kaksitoista Jeesus lähetti ja käski heitä sanoen: "Älköön tienne viekö pakanain luokse, älkääkä menkö mihinkään samarialaisten kaupunkiin,
10:6 vaan menkää ennemmin Israelin huoneen kadonneitten lammasten tykö.
10:7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'
10:22 Ja te joudutte kaikkien vihattaviksi minun nimeni tähden; mutta joka vahvana pysyy loppuun asti, se pelastuu.
10:23 Ja kun teitä vainotaan yhdessä kaupungissa, paetkaa toiseen; sillä totisesti minä sanon teille: te ette ehdi loppuun käydä Israelin kaupunkeja, ennenkuin Ihmisen Poika tulee.
2000 vuotta valtakunnassa on hurahtanut jo. Mikäs täällä on elellä.
>>10:7 Ja missä kuljette, saarnatkaa ja sanokaa: 'Taivasten valtakunta on tullut lähelle.'
Valtakunta oli silloin lähellä, koska valtakunnan kuningas oli lähellä - Jeesus Kristus oli heidän keskuudessaan. Valtakunta oli itse asiassa silloin lähempänä kuin meidän aikanamme. Näyttää siltä, että Kristus ei ole vielä saapunut toista kertaa - Vartiotorniseuran väitteistä huolimatta.
Joskus hän kuitenkin saapuu. Niin ainakin minä uskon Raamatun mukaan.