Johanneksen kaste Jordanilla ei ollut kristillinen kaste, vaan sitä edeltävä "parannuksen kaste", joka kuului testamenttien väliaikaan, aikakausien taitekohtaan ja se oli kansan valmistamista uskomaan tulevaan lopunajalliseen Messiaaseen ennen Jumalan valtakunnan ilmestymistä. Siksi Johanneksen kasteella kastetut kastettiin kristillisellä kasteella, joten kyseessä ei ollut "kasteen uusiminen" (Apt. 19:3-4, vrt. myös 18:24-28). Mutta UT:ssa ei ole yhtään esimerkkiä kristillisen kasteen uusimisesta tai kasteen toistamisen tarpeellisuudesta ylipäätään.
Raamattu ei kerro mitään
uudestikastamisesta
19207
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
uskon kasteesta. Niitä vauvana kastettuja on tuolla kapakat ja katuojat pullollaan! Kaste ilman uskoa on sama kun heittäisi vettä saunan kiukaalle. Elikkä se vauvakaste EI OLE KASTE, vaan siunaus ja nimen anto tilaisuus.
Mikä on keskeinen syy, miksi erilaiset kasteenuusijat vastustavat pienien lapsien kastamista. He väittävät, että pikkulapset eivät voi uskoa eikä ymmärtää, eikä heitä siksi saa kastaa, vaan vasta "tarpeeksi vanhoja" ihmisiä, jotka "ymmärtävät ja tietävät" uskon asioista tarpeeksi ja ovat "tehneet ratkaisun". Lapsista halutaan siis tehdä aikuisia ja aikuiset asetetaan kasteenuusijapiireissä pelastuksen vastaanottamisen esikuviksi, eikä lapsia! Mutta meidän ei tarvitse jäädä tässäkään kysymyksessä inhimillisen rationalismin ja olettamuksien varaan. Nykytiedekin sitä paitsi on saanut selville, että jo äitinsä kohdussa oleva vauva kyllä kuulee ja on altis ympäristönsä vaikutuksille - saati sitten Jumalan elävän, uskoa vaikuttavan sanan voimalle kun sanaa julistetaan kastetilanteessa.
Jeesuksen sanat juutalaisten uskonnollisille johtajille ovat paljon puhuvia - eikä näiden tekstien kohdalla pääse kukaan järkeilijä väittämään, että ei puhe ole "kovin pienistä lapsista" (
"Lasten ja imeväisten suusta sinä olet hankkinut kiitoksesi." Matt. 21:16) .
"Joka viettelee yhden näistä pienistä, jotka uskovat minuun...." (Matt. 18:6)
Johannes Kastajan syntymäkertomuksesta ilmenee selvästi, että syntymätönkin lapsi voi olla Pyhällä Hengellä täytetty ja syntymätön lapsikin kuulee kohdussa ja reagoi kuulemaansa, kuten Johannes hypähti riemusta kuultuaan Marian tervehdyksen äidilleen (Luuk.1:15,41-45).
"(15) Hän on oleva suuri Jumalan mies. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo. Jo äitinsä kohdusta asti hän on täynnä Pyhää Henkeä."
Lapsi ottaa kaiken vastaan lahjaksi, eikä yritäkään ansioitua eikä suoriutua mitenkään. Jos kerran lapsella voi jo äitinsä kohdusta asti olla Pyhällä Hengellä täytetty niin on lapsella uskokin. Lapsen usko ei vain ole samanlainen kuin aikuisella. Aikuinen voi menettää uskonsa ja myös pelastuksen osallisuuden - niin voi lapsellekin käydä jossain vaiheessa, esimerkiksi aikuisena. Lapsi ottaa omalla Jumalan vaikuttamalla lapsen uskollaan vastaan pelastuksen, taivasten valtakunnan ja Pyhän Hengen sekä kiittää Jumalaa, ymmärtääpä rationalistinen aikuinen sitä tai ei. Kannattaisi vakavasti muistaa Jeesuksen varoitus lapsia väheksyneille opetuslapsilleen :"Älkää estäkö heitä" (Mark. 10:15).
Uudestikastajien (helluntailaiset, babtistit, adventistit) näkemys siitä, että lapset eivät voi uskoa eivätkä tarvitse kastettakaan on täysin vailla raamatullisia teologisia perusteita. Uudestikastajien näkemys perustuu inhimilliseen järkeilyyn, valistusfilosofiaan ja romantiikkaan (usko ja uudestisyntyminen elämyksenä ja kääntymiskokemuksena) eikä Raamatun ilmoitukseen.
Raamattu ei kerro uudestikastajista, joten minun mielestä sellaista kastetta ei voi olla edes olemassa.
VAUVAKASTETTA RAAMATUSSA EI KIELLETÄ, KOSKA IHMISIÄ KASTETTIIN PERHEKUNNITTAIN.
OVATKO KAIKKI UUDESTIKASTETUT USKOSSA, VOIHAN HEITÄKIN OLLA KAPAKASSA JA KATUOJAT PULLOLLAAN, VAI KUINKA?
kehoitus OTTAA kaste? Joka USKOO ja kastetaan, niin se pelastuu!
Jeesus ympärileikattiin lapsena (onko sinut ympärileikattu) ja kastettiin vasta aikuisena.
Vaikka ihminen olisi tullut Jumalan tekona (Joh.6:29) ja Jumalan sanan vaikutuksesta ensin uskoon (Room.10:17) ja uudestisyntynyt Jumalan sanan voimasta (1 Piet.1:23), ei kaste ole silti hänelle turha, vaan hänet tulee kastaa, sillä kaste on Jumalan tekemän armoliiton sinetti. Ei ole mitään ristiriitaa kasteen kautta ja Jumalan sanan kautta tapahtuvan uudestisyntymisen välillä, kuten ei senkään välillä onko opettaminen ensin ja sitten kaste vai kastetaanko ensin niitä, joita ei voi opettaa, ja opetetaan jälkeen päin (kuten Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyssä Jeesus käskee tekemään). On toimittava tilanteen mukaan. Jos uskoon tullutta ihmistä ei ole ennen kastettu (ei siis lapsenakaan), hänet tulee kastaa.
Jos tämä ihminen oli jo lapsena kastettu ja hänellä oli ollut lapsen usko kasteen aikana julistetun evankeliumin sanan ja Pyhän Hengen vaikutuksesta, mutta vartuttuaan ihminen oli hylännyt uskon ja pelastuksen lahjan, ei tällaista ihmistä pidä kastaa enää uudestaan. Jumalan tekona kaste pysyy voimassa, eikä ole mitätöitynyt kastetun ihmisen myöhemmän epäuskon tähden, eikä sitä ihmisen tarvitse korjailla. Jumala ei näet kadu kutsuaan eikä armolahjojaan Raamatun mukaan. Jos ihminen hylkää kasteessa hänelle välitetyn pelastuksen lahjan, ei syy ole lahjassa eikä lahjan Antajassa, vaan vastaanottajassa. Lapsena kastetun ihmisen tarvitsee vain jatkaa siitä, mikä lapsena jo alkoi: elää uskossa Kristukseen ja armoon turvaten kuolla pois synnin ja pahuuden turmiovalloista eläen uutena luomuksena. Tämän kaiken saa aikaan Jumala.
UT:ssa on kyllä selvästi ilmaistu, että Jumalan valtakunta ja pelastus sekä kasteen lahja kuuluvat myös lapsille. Tunnettuja ovat Jeesuksen sanat lapsesta Jumalan valtakunnan vastaanottajina (Mark 10:16) ja lisäksi Jeesus siunasi lapsia. Totta, hän ei itse kastanut heitä kuten Hän ei kastanut aikuisiakaan synoptisten evankeliumien mukaan. Jeesuksen asettama kristillinen kaste tuli tarpeelliseksi ja mahdolliseksi vasta Hänen ylösnousemuksensa jälkeen, sillä kaste perustuu Jeesuksen sovituskuolemaan ja ylösnousemukseen. Johanneksen evankeliumi sisältää harvinaislaatuisen maininnan Jeesuksen kastetoiminnasta, mitä evankelista tai evankeliumin myöhempi toimittaja on korjannut muotoon, että Jeesus ei itse kastanut vaan Hänen opetuslapsensa (Joh 3:22-24; 4:1-2). Kuitenkin tämä kastetoiminta oli vain väliaikaista ja ajoittui ja maantieteellisestikin sijoittui samaan aikaan Johannes Kastajan kastetoiminnan kanssa. Myöhemmin Johanneksenkaan evankeliumin mukaan Jeesus ei kastanut, vaan antoi pelastuksen suoraan niille, jotka uskoivat, joten kyseessä oli samanlainen kaste kuin Johanneksellakin, eikä vielä kristillinen kaste.
Apostolisessa julistuksessa täysin yksiselitteisesti mainittiin myös lapset. Pietari julisti helluntaisaarnansa lopuksi, että lupaus kääntymiseen ja kasteeseen liittyvästä syntien anteeksisaamisesta ja Pyhän Hengestä tarkoittaa ”teitä ja teidän lapsianne” (Apt. 2:38-39). Mitään ikärajoja tai ymmärryksen määrää ei tässäkään asetettu kasteen ja pelastuksen saamisen ehdoksi.
on luterilaisten keksimä haukkumanimitys Jeesuksen esimerkillään asettamalle upotuskasteelle: (Matteus 3:13-17. 28:18-20).
KASTE KUULUU KAIKILLE JA MITÄÄN UUDESTIKASTETTA EI OLE RAAMATUN MUKAAN
Apostolien teot:
2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
2:39 Sillä teille ja TEIDÄN LAPSILLENNE tämä lupaus on annettu ja KAIKILLE, jotka kaukana ovat, KETKÄ IKINÄ Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
raamatun mukaan,ei ole olemassakaan koska raamattu,ei tunne lapsikastetta,ensimmäinen raamatullinen kaste on vasta uskovien aikuiskaste.lapset voidaan kastaa sitten,kun he järjessään,ja sydämessään ovat uskoneet evankeliumin.tierottamana tehty päänvalelu ei ole kaste,vaan se on tehtävä upottamalla.
Upottaa kokonaan veteen, loraus tilkka vettä päähän ei ole kaste ollenkaan.
Jeesus antoi esimerkin Johannes kastoi Jeesuksen Jordanin virrassa.
Luther kirjoittaa että kaste tulisi suorittaa virtaavaan veteen.
Jumala kutsuu ihmistä kahdesti tai kolmesti, ihmisen on tehtävä itse valinta.
Joka USKOO ja kastetaan se pelastuu.
Esimerkiksi Paavali opettaa, että Israelin kansan kulkeminen Punaisen meren läpi oli kaste (2 Moos. 14,1 Kor 10:1-4 "pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi"). Israelilaisia ei todellakaan "upotettu" meressä, vaan pikemminkin vihmottiin tai kasteltiin vedellä pilvessä. baptizoo-verbi tarkoittaa kreikassa upottamista, mutta lisäksi se tarkoittaa valelemista, pesemistä, pirskottamista ja ylipäätään kaikenlaista vedellä koskettamista. Sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi myös "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne. Sanaa käytetään esim. Pilatuksen käsien pesemisestä. Baptidzoo -verbi ei ilmaise sitä, millä tavalla kosketus veden kanssa tapahtuu. UT:ssa ei ole yhtään tekstiä, jonka perusteella voitaisiin osoittaa baptidzoo-verbin tarkoittavan vain ja ainoastaan upottamista, ja että kasteen ainoa oikea muoto on veteen upottaminen. Veden määrä ei tee kastetta päteväksi eikä epäpäteväksi. Alkukirkossa käytettiin sekä upottamista että valelua kastemuotoina. Vihmomalla tehty kaste on myös täysin pätevä.
kaste. Se ei täytä kasteen vaatimuksia eikä se edes ole kaste. Kreikan baptidzoo-sana tarkoittaa aina upottamista. Valelu ei ole kaste sanan missään muodossa. Koko lapsikastekäytäntö on Jumalan armolla pelleilemistä. Luther vaati kirkkoa siitä luopumaan, kunnes hänet poliittisista syistä pakotettiin takaisin lapsikasteen puolelle. Aivan yksi lysti mitä tiede sanoo. Vain Raamattu ratkaisee asian. Vauvana kastellut eivät ole saaneet kristillistä kastetta lainkaan ja luterilaiset ovat siten kastamattomia.
2:15 Mutta hän on pelastuva lastensynnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.
Esimerkiksi Paavali opettaa, että Israelin kansan kulkeminen Punaisen meren läpi oli kaste (2 Moos. 14,1 Kor 10:1-4 "pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi"). Israelilaisia ei todellakaan "upotettu" meressä, vaan pikemminkin vihmottiin tai kasteltiin vedellä pilvessä. baptizoo-verbi tarkoittaa kreikassa upottamista, mutta lisäksi se tarkoittaa valelemista, pesemistä, pirskottamista ja ylipäätään kaikenlaista vedellä koskettamista. Sanat baptidzoo = "kastaa" ja baptisma = "kaste" merkitsevät UT:ssa varsinaisen kasteen lisäksi myös "peseytymistä", "käsien ja jalkojen pesemistä", "sumupilvestä kostumista" jne. Sanaa käytetään esim. Pilatuksen käsien pesemisestä. Baptidzoo -verbi ei ilmaise sitä, millä tavalla kosketus veden kanssa tapahtuu. UT:ssa ei ole yhtään tekstiä, jonka perusteella voitaisiin osoittaa baptidzoo-verbin tarkoittavan vain ja ainoastaan upottamista, ja että kasteen ainoa oikea muoto on veteen upottaminen. Veden määrä ei tee kastetta päteväksi eikä epäpäteväksi. Alkukirkossa käytettiin sekä upottamista että valelua kastemuotoina. Vihmomalla tehty kaste on myös täysin pätevä.
Apostolien teot:
2:38 Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan.
2:39 Sillä teille ja TEIDÄN LAPSILLENNE tämä lupaus on annettu ja KAIKILLE, jotka kaukana ovat, KETKÄ IKINÄ Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Johannes Kastaja todella saarnasi parannuksen sanomaa ja toteutti sitä profeetta Elian tien valmistamista Herran tulolle eli Kristuksen hengellisen toiminnan aloittamiselle, hänen lihansa päivinä, vrt. Luuk. 1:13-17.
Johannes Kastaja kuitenkin kastoi myös Herran Jeesuksen Jordanilla, Ainonin kohdalla, jossa oli paljon vettä (upotuskastepaikka), vrt. Joh. 3:23.
Johanneksen kaste voidaan hänen saarnansa teeman perusteella kutsua parannuksen kasteeksi, mutta se tekijä ei ole liitoksissa mitenkään siihen, etteikö hänen kastemuotonsa aikuisten kuulijoiden upotuskasteena olisi täysin vastaava kristillisen kasteen kanssa. Tästä eriävää näkemystä et pysty Raamatulla todistamaan.
Jeesus siis kastettiin upotuskasteella ja ainakin kolmessa eri raamatunkohdassa UT:ssa tiedän meille kristityille annetun jumalallisen ohjeen ja kehoituksen seurata kaikessa Jeesusta ESIKUVANAMME, koska silloin olemme turvallisella Kristus-Kallio-pohjalla, ks. Joh. 13:15, 1. Joh. 2:6 ja 1. Piet. 2:21.
Paavali vielä esittää hyvän kuvauksen raamatullisesta kasteesta, jossa kaste kuvaa tämän hänen esityksensä kaikkia kielikuvia, kuolemista, hautaamista ja ylösnousemista uuteen Kristus-elämään, vrt. Room. 6:3, 4 "Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman."
Sensijaan kun luemme Ap.t. 8:38, 39, jossa Filippus kastaa Etiopian hoviherran, voimme olla täysin vakuuttuneita, että kyseessä oli nimenomaan kristillinen kaste ja kuitenkin siinä sanotaan heidän ASTUNEEN VETEEN, KASTAVAN SIELLÄ JA ASTUNEEN YLÖS VEDESTÄ.
Minäkään en näe hyvänä uusia kristillistä kastetta, silloin kun se todella on Raamatun Sanan mukainen ja Jeesuksen esikuvan mukainen.
Uskoontuloni jälkeen tulin kuitenkin Jumalan Sanasta selvästi ymmärtämään, että se toimenpide, joka minulle oli aikoinaan vauvaiässä suoritettu, ei todellakaan ollut mikään kristillinen kaste vaan pelkkä siunaaminen ja nimenantotilaisuus.
Siksi valitsin Raamatun Sanan ja Pyhän Hengen sisäisen, selvän todistuksen perusteella todella raamatullisen upotuskasteen ottamisen.
Onko myös Jeesuksen ympärileikkaus esikuvana sinulle?
Kirkkoisä Origenes (185-254) kirjoitti: “Kirkko on saanut apostoleilta tavan kastaa lapsia”. Hän kirjoitti lisäksi: ”Koska kasteessa pannaan pois syntitartunta, joka on saatu syntymässä, kastetaan myös pieniä lapsia.” Origenes sekä hänen isänsä ja isoisänsä oli kastettu lapsina. Karthagossa pidettiin Origeneen aikaan kokous, jossa 67 piispaa käsitteli kysymystä, voidaanko lapsi kastaa ennen kahdeksatta päivää syntymänsä jälkeen. Kokouksessa päätettiin, että vaikka heti synnyttyään. Kukaan piispa ei vastustanut lapsikastetta, eikä lasten kastaminen sinänsä ollut teologinen ongelma.
Moni muukin vanhan kirkon opettajista on kirjoittanut lapsikastetta puolustavia lausumia. Irenaeus (140-202) kirjoittaa uudestisyntymisen yhteydessä rintalapsista ja kirkkoisä Augustinus (354-430) on kirjoitti, että ”kirkko on aina käyttänyt lapsikastetta”. Tertullianus (k. 225) oli lasten kastamisen tunnetuin vastustaja. Mutta hänen teksteistään ilmenee, että hänen aikanaankin lapsikaste oli normaali käytäntö. Hän halusi viivyttää kastamista teologisesti arveluttavin perustein väittäen viivyttämistä hyödylliseksi: ”Mikä kiire on rintalapsilla, noilla viattomilla, syntien anteeksiantamiseen?” Tertullianus näyttää siten kieltäneen perisynnin, mikä on selvä erhe ja ilmeisesti syy hänen lapsikasteen torjuntaansa. Joka tapauksessa myös Tertullianuksen tekstit puhuvat sen puolesta, että lapsikaste oli hänenkin aikanaan yleisesti käytössä, koskapa hän ryhtyi sitä käytäntöä vastustamaan. Kasteen siirtämistä jopa kuolinvuoteelle perusteltiin sillä, että silloin pelastuminen olisi varmempaa, kun ei ehtisi tehdä kasteen jälkeen paljon syntiä. Sellainen näkemys on kuitenkin paha väärinkäsitys UT:n pelastus- ja kasteopin ymmärtämisessä.
Ympärileikkaus oli yksi Mooseksen lain säädös, joka niinikään kumoutui täysin Jeesuksen ristinkuolemassa.
Se "syntitartunta", josta Origenes tuossa puhuu, tarkoittaa ihmisen perisyntiä. Ympärileikkaus voitiin nähdä johtuvan siitä, mutta kun Kristus kuoli ristillä, otti hän päälleen kaiken meidän perisyntimme - koko ihmiskunnan syntitaakan!
Paavali varsinkin vastustaa oikein kiivaasti kirjoituksissaan sitä, että jotkut juutalaiset kristityiksi tulleet vielä noudattivat ympärileikkaussäädöstä. Paavali osoitti sen ehdottomasti kumoutuneen.
Yhtä epäraamatullista UL:n kristitylle on asettaa vauvakaste tuon ympärileikkauksen sijaan.
Jeesus on esikuvani myös kaikessa, mikä kasteeseen liittyy. Hänet kastettiin aikuisena. Hänet kastettiin omasta pyynnöstään. Hänet kastettiin upottamalla. Jeesus on turvallinen Kalliopohjani, johon luotan täysin, niin tässä kohdin kuin muissakin
Joskus uskoontullut saatetaan harhauttaa uudelle kasteelle väittämällä lapsikastetta Johanneksen kasteeksi. Apostolien tekojen mukaanhan jotkut kastettiin uudelleen siitä syystä, että he olivat saaneet vain Johanneksen kasteen eivätkä olleet siinä yhteydessä saaneet Pyhää Henkeä. Luterilaisen kirkon kaste ei ole Johanneksen kaste. Johannes ei kastanut Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Hän kastoi vain ihmisiä parannukseen, kun he tunnustivat syntinsä. Lisäksi Pyhä Henki ei ollut vielä silloin vuodatettu maailmaan, kun Johannes toimi. Historiallisesti on vielä osoitettavissa, että Johannes Kastajan opetuslapsista ei tullut läheskään kaikista Jeesuksen opetuslapsia. Luterilaisen kirkon kaste tapahtuu Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, joten se on täysin eri kuin Johanneksen kaste.