"Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa
vastassa valkoinen armeija on
Pakko on taistella, kuolla tai voittaa
eessämme kohtalo tuntematon"
Näin alkaa ns. Varsovan laulu (Warschawianka), joka on tunnettu kommunistien taistelulaulu, ja kyseistä laulua laulettiin Leninin huonosti päättyneellä maailmanvalloitusretkellä, joka tyssäsi Varsovaan. Josef Pilsudzskin armeija päästi venäläisestä höyryjyrästä ilmat pihalle, ja Puola varmisti itsenäisyytensä.
Mutta laulu kätkee sisäänsä valtavan itseironian. Jos valkoinen armeija on vastassa (vihollinen), niin kuka on se riistäjä, jonka ruoska soittaa selkää (= on takanamme?).
Vastaus on tietysti se, että Lenin ja bolsevikit ovat se riistäjä, jonka ruoska soittaa puna-armeijalaisen selkää. Kronstadtin kapina ei ollut ainoa laatuaan, ja neuvostovalta ei ollut monelle vallankumoukselliselle, varsinkaan mustan lipun alla taistelleille anarkisteille ja anarkosyndikalisteille kiva asia - heille Leninin neuvostovalta merkitsi vain yhden diktatuurin vaihtumista toiseksi, entistä pahemmaksi.
Juutalaisilla on mestarillinen huumorintaju, varsinkin ironian, ja amerikanjuutalainen Josef Heller kiteyttää teoksessaan "Me sotasankarit" kaiken yhteen lauseeseen:
Vihollinen on se, joka yrittää saada sinut hengiltä.
Kumpi siis Varsovan laulussa oli lopultakin pahempi vihollinen, vastassa oleva valkoinen armeija, vai riistäjä-Lenin, jonka ruoska soitti selkää?
vastassa valkoinen armeija on
Pakko on taistella, kuolla tai voittaa
eessämme kohtalo tuntematon"
Näin alkaa ns. Varsovan laulu (Warschawianka), joka on tunnettu kommunistien taistelulaulu, ja kyseistä laulua laulettiin Leninin huonosti päättyneellä maailmanvalloitusretkellä, joka tyssäsi Varsovaan. Josef Pilsudzskin armeija päästi venäläisestä höyryjyrästä ilmat pihalle, ja Puola varmisti itsenäisyytensä.
Mutta laulu kätkee sisäänsä valtavan itseironian. Jos valkoinen armeija on vastassa (vihollinen), niin kuka on se riistäjä, jonka ruoska soittaa selkää (= on takanamme?).
Vastaus on tietysti se, että Lenin ja bolsevikit ovat se riistäjä, jonka ruoska soittaa puna-armeijalaisen selkää. Kronstadtin kapina ei ollut ainoa laatuaan, ja neuvostovalta ei ollut monelle vallankumoukselliselle, varsinkaan mustan lipun alla taistelleille anarkisteille ja anarkosyndikalisteille kiva asia - heille Leninin neuvostovalta merkitsi vain yhden diktatuurin vaihtumista toiseksi, entistä pahemmaksi.
Juutalaisilla on mestarillinen huumorintaju, varsinkin ironian, ja amerikanjuutalainen Josef Heller kiteyttää teoksessaan "Me sotasankarit" kaiken yhteen lauseeseen:
Vihollinen on se, joka yrittää saada sinut hengiltä.
Kumpi siis Varsovan laulussa oli lopultakin pahempi vihollinen, vastassa oleva valkoinen armeija, vai riistäjä-Lenin, jonka ruoska soitti selkää?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Varshavjanka
Riistäjät ruoskaansa selkäämme soittaa,
vastassa valkoinen armeija on:
pakko on taistella, kuolla tai voittaa,
ratkaisu eessä on tuntematon,
mutta me nostamme purpppuravaatteen,
taistoon mi työläiset kutsua voi,
rohkeina puolesta veljeysaatteen
käymme ja kaikille laulumme soi.
:,:Aatteemme ainoan kalliin ja oikean
puolesta raatajat, esspäin mars.:,:
Veljemme vankila tyrmiinsä sulkee
kostaja kultakin kalleimman vei.
Ilkkuen roistot ja ryövärit kulkee
sellaista kauemmin sallita ei!
Vääryyttä vastaan me taistelun teillä
kuljemme: kostoa kalpamme soi.
Vaikkakin yksilöt sortuisi siellä
muistonsa konsana kuolla ei voi!
Aatteemme ainoan...
Valtikat, krunut me pirstoiksi lyömme
orjuuden kahlehet katkomme me.
Kauhea joskin on puhdistustyömme
ihmisten onnen on ehtona se.
Siksipä säälittä taistelun tielle
voitto on työväen — tiedämme sen.
Porvarit, keisarit — helvetti heille
olkoon nyt töistänsä armollinen!
Aatteemme ainoan...
- - -
Tämän laulun historia on erikoinen. — Laulujen, laulemien ja viisujen historia tunnetaan huonosti. Sävelmä ja sanat ovat Puolasta ja tämä suomennos vuodelta 1918. Kuitenkin omien havaintojeni ja Pekka Gronowin toteaman mukaan vanhoille punakaartilaisille laulu oli outo. Luultavasti se nousi asemaansa vasta "Lapualaisoopperassa", ja siitäkin liikkuu juttua, jonka mukaan tekstiä oli tarkoitus ruveta säveltämään ennen kuin joku keksi, että on se sävelletty aikaisemmin, on!
Ymmärrettävistä syistä tämä kaikista hurjista marsseista kenties komein on nykyisin unohtunut aika pahoin. Tuiki tuntematon se ei ole ollut maailmallakaan, koska ranskalaisella vallankumouslaulujen levylläni se on yhdessä punalippujen ja partisaanilaulujen kanssa. En ole koskaan kuullut, että sillä olisi ollut Neuvostoliitossa asemaa tahi sijaa. Neuvostoaikana puolalaisuus ei tainnut olla suositus.
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/lis-lauluja.html
Hyviä lauluja ja paljon!
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/tekijnilkeys.html
http://kemppinen.blogspot.com/2005/12/lis-lauluja.html
http://www.sovmusic.ru/download.php?fname=varshav
Viina loppui
Viinanjuontiin taistolaisia yllytti Laineen mukaan sekä se perussyy, ettei aatetta voinut mitenkään ottaa vakavasti selvinpäin, että myös tuon ajan musiikki. Väitöskirjan mukaan mm. Kom-teatterin ja Agit Propin lauluilla on vahva taipumus yllyttää korkkaamaan pulloja.
“Kun Warshavjanka roikaa, niin tuleehan siinä itse kullekin mieleen ottaa vähän napanderia", selvittää Laine, joka tutkimusprosessin aikana kävi katkolla kolmesti.
Mikään ei kuitenkaan voi kestää ikuisesti, ei edes taistolaisen maksa, ja niinpä vuosien edetessä viinanjuonti hiipui, mikä johti koko aatteen kuolemaan, aivan kovimpia densoja lukuun ottamatta. Laineen mukaan alkoi nk. ‘viina loppui, mitäs nyt’-periodi, jonka aikana kaikista tuli hiljalleen kokoomuslaisia.
“Nämä nykyiset paljastuskirjat tuosta ajasta taas kuuluvat jaottelussani ns. ‘krapula’-periodiin, ja tarkemmin ottaen sen ‘morkkis’-vaiheeseen, jossa tyypillistä on hirveä syyllisyydentuska sitä, että mitä silloin 70-luvun alkupuolen torstain ja vuoden 1985 sunnuntain välisenä iltana tuli taas tehtyä", kertoo Laine, vaikka vitsi vanheni jo ajat sitten.
Haastattelun lopuksi laulamme Työväen marssin ja avaamme pullon chileläistä punkkua.
“Viva Allende!” huudamme kuorossa
Shegetzin analyysit Venäjästä ovat olleet loistavia. Mutta nyt meni överiksi, juttusi Varsavjanka-laulun sanoista on semanttista eskapismia, minäkin osaan jonkun sivistyssanan! Älä alennu Sergei Makarovin tasolle!
Israelin valtio ja juutalaiset ovat samalla tavalla imperialistisia ja väkivaltaisia kuin on Venäjä! Älä unohda sitä! Natsi-Saksa, USA ja Israel ovat denokraattisia maita.
Osa sukuani on juutalaista.
Juutalaisia on ihmisinä täsmälleen yhtä paljon kuin suomalaisiakin (amerikkalaisia, brittejä, saksalaisia, ruotsalaisia jne), ja heitä löytyy joka lähtöön. Siksi juutalaisten kutsuminen imperialisteiksi on suunnilleen yhtä fiksua kuin kutsua suomalaisia työhulluiksi tuurijuopoiksi.
Israel elää joka suunnalla joko vihamielisten tai välinpitämättömien naapurien ympäröimänä ja selän takana on meri. Silti Israel on alueen ainoa länsimainen demokratia - kaikki muut ovat joko sotilasdiktatuureja, teokratioita, despotioita tai niissä on täysi bespredel päällä. Ymmärtänet varmaan, jos Israelin valtio sitten ns. elää hermoillaan ja reagoi voimakkaasti kaikkiin ärsykkeisiin. Toisinaan reaktiot ovat oikeutettuja, toisinaan ylimitoitettuja. Israelilainen isänmaallisuus on suunnilleen sitä, kuin jos Suomessa olisi Talvisotia käyty neljä viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana ja viidenteen valmistauduttaisiin.
Venäläinen kansanluonne on Venäjän kansan sopeutuma 700-vuotiseen diktatuurin perinteeseen. Samoin juutalainen "kansanluonne" on sopeutuma siihen, miten juutalaisia on kohdeltu Euroopassa vuosisatojen ajan ja millaiset elinolot heille on annettu ja jätetty. Mitä filosemiittisempi yhteiskunta, sitä vähemmän juutalaiset erottuvat katukuvasta ja sitä integroituneempia he siihen myös ovat - ja sitä vähemmän niitä juutalaisuuden "pahoja puolia" myös ilmenee suhteessa kristittyihin, ateisteihin ja muslimeihin.
Muistanet, mitä kirjoitin tuolla aiemmin dehumanisoinnista ja demonisoinnista. Minua ei pelasta antisemitismiltä se, että loppuosa sukuani on suomalaista. Eppu Normaalin sanoin "pioneereille olen faskisti ja faskisteille pioneeri".
Ja mitä Varsovan lauluun tulee, se on upea marssi - sääli, että siihen kätkeytyy niin valtava itseironia ja että sen sanat ovat niin pateettisen mahtipontiset.
Google on ihmeellinen asia
Sitä käyttämällä löytyi Varsovan laulun todellinen historia.
Laulu ei suinkaan ole punainen alunperin, vaan se on alunperin isänmaallinen taistelulaulu. Se on tehty Ranskassa vuosien 1830-1831 kapinaan, jossa Puola nousi Nikolai I:n pakkovaltaa vastaan. Sanat ovat hyvin isänmaalliset. Laulun säveltäjänä on puolalainen emigrantti Karol Kurpinski, ja puolankieliset sanat on tehnyt Nobel-kirjailija Henryk Sienkiewiczin setä, Karol Sienkiewicz.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varšavjanka
Laulun alkuperäinen sanoitus ei siis todellakaan ihannoi kommunistista pakkovaltaa, murhaamista ja veristä diktatuuria, vaan isänmaallisuutta ja vapautta.
Laulun ranskankieliset, puolankieliset ja englanninkieliset sanat löytyvät sivulta
http://en.wikipedia.org/wiki/Warszawianka_1831_roku