Olin jo ennemminkin hieman menettänyt uskoani.
Sitten yhtenä kauniina päivänä se vain meni kokonaa, en tiedä miksi mutta se vain katos johonkin.
Pelkään kuolemaan ja haluaisin uskoa kuoleman jälkeiseen elämään.
Pidin näitä henkilöiden jotka olivat kuolleet ja lääketieteen avulla herätetty henkiin, niin heidän tarinoitaan suurimpana toivona kuoleman jälkeisestä elämästä.
Too bad, että näin tämän:
http://www.youtube.com/watch?v=714AS39CQ_I
Tässä ei oo koko jakso, mutta kun katsoin koko jakson niin jotenki ottaa päähän.
Ajattelin aina, että nuo selitykset kuolemanjälkeisestä elämästä oli mun suurin usko johonkin suurempaan voimaan.
Uskoin ehkä siksi, että he olivat sentään kokeneet jotain eivätkä vain lukeneet 2000 vuotta vanhaa kirjaa ja siksi uskoneet näihin suurempiin voimiin.
---
Kaikki jotka uskovat noiden "near death experience" olevan jotain yliluonnollista niin kannattaa ettiä tuon Penn & Tellerin koko jakso aiheesta.
Avas munki silmät ja pakko kai myöntää, että joskus me kaikki kuollaan ja sitte ilmestyy vaan sellanen mustaruutu missä lukee "Game Over" eikä mitään paratiisia pilvien yläpuolella...
Sitten yhtenä kauniina päivänä se vain meni kokonaa, en tiedä miksi mutta se vain katos johonkin.
Pelkään kuolemaan ja haluaisin uskoa kuoleman jälkeiseen elämään.
Pidin näitä henkilöiden jotka olivat kuolleet ja lääketieteen avulla herätetty henkiin, niin heidän tarinoitaan suurimpana toivona kuoleman jälkeisestä elämästä.
Too bad, että näin tämän:
http://www.youtube.com/watch?v=714AS39CQ_I
Tässä ei oo koko jakso, mutta kun katsoin koko jakson niin jotenki ottaa päähän.
Ajattelin aina, että nuo selitykset kuolemanjälkeisestä elämästä oli mun suurin usko johonkin suurempaan voimaan.
Uskoin ehkä siksi, että he olivat sentään kokeneet jotain eivätkä vain lukeneet 2000 vuotta vanhaa kirjaa ja siksi uskoneet näihin suurempiin voimiin.
---
Kaikki jotka uskovat noiden "near death experience" olevan jotain yliluonnollista niin kannattaa ettiä tuon Penn & Tellerin koko jakso aiheesta.
Avas munki silmät ja pakko kai myöntää, että joskus me kaikki kuollaan ja sitte ilmestyy vaan sellanen mustaruutu missä lukee "Game Over" eikä mitään paratiisia pilvien yläpuolella...
Vastaukset 37
Vanhimmat
Ajattele positiivisesti. Nyt voit rakentaa omaa maailman katsomustasi. Ben & Stilleriä en katsonut.
Kuolema on kaikessaan vapauttava olemattomuudessaan.
melkein sama kuin pelkäisit jääväsi meteorin alle. Et sinä sille kuitenkaan mitään mahtaisi.
Toki voit yrittää elää mahdollisimman pitkään. Itse elän mahdollisimman mielekkään elämän.
Oletko muuten aivan varma, että pelkäät nimenomaan kuolemaa? On nimittäin tavallista, että ihmiset alkavat ahdistavassa elämäntilanteessa pelkäämään kaikenlaista. Turhan stressin poisto ja mielekkään sisällön hankkiminen elämään auttaa siinä tapauksessa varmasti.
Muista Epikuros: kun minä olen, ei ole kuolemaa, ja kun on kuolema, ei minua ole.
Usko on aina koetuksella. Varsinkin ne, jotka ovat kristittyjä, saavat tämän karvaasti kokea, eivät yksin ei-uskovat, joilla on heitä suojelevat "kehykset" ympärillään. Jumalan hyvyys (alleviivaa sana hyvyys) vetää meitä parannukseen. Armon kokemiseen ja siitä kumpuavaan iloon.
Olet varmaan melko nuori ihminen, etsit totuutta ja ennen muuta tietoa elämänlaadusta, onnesta, ilosta ja rakkaudesta. Kaikki löytyy aikanaan, mutta ole avoin, kulje siellä, missä ovat ne ihmiset, jotka etsivät Jumalaa.
Jokainen ihminen pelkää kuolemaa, jopa itsetuhoinen ihminen pelkää. Ei ole tuudittautumista johonkin epämääräiseen, jos haluaa itselleen kuolemanjälkeisen elämän. Ainakin minä haluan nähdä omat rakkaat ihmiseni, jopa koirani (joka eli paremmin kuin minä konsanaan). Olomuoto on varmaan toinen, mutta se ei haittaa, sillä inhimillinen silmäni muistaa heidän hymynsä ja koirani hännänheilautuksen. Miksi en haluaisi Taivaan Kotiin. Turvaan.
"Jokainen ihminen pelkää kuolemaa, jopa itsetuhoinen ihminen pelkää."
Tässä kylläkin aloittaja kertoi, että kokee kuoleanpelon ongelmaksi, joka haittaa hänen elämäänsä. Jos sinulla ei ole tarjota tähän muuta ratkaisukeinoa kuin valehteleminen, että elämä ei lopukaan, niin voit saman tien palata sinne hellaripalstalle tai mistä sitten oletkaan tänne löytänyt.
tulin vielä kurkkaamaan tätä "höpinääni". En väitä, että kuolemanpelko ei olisi ongelmana jokaiselle, myös minulle, mutta se on synnin palkkaa ja siihen on suostuttava. Kukaan ei jää "maailman tolpaksi", kuten äitini muistutti.
Voin hyvin rauhoittua. Menen nukkumaan. Nuku sinäkin hyvin. En tiedä, mikä on "hellaripalsta", taas uusi "sivistyssana" tähän sekasortoiseen maailmaan. Levätään. Jaksellaan.
Yritä nyt tajuta, että kun ihminen kertoo että hänellä on pelkotiloja, jotka häiritsevät hänen elämäänsä, kyseessä on sen verran vakava asia, että kaltaisesi puusilmäiset käännnyttäjät yliluonnollisine käännytyspelotteluinenne voitte aika lailla pahentaa tilannetta.
Otatko vastuun, jos pelkotilasta kärsivä ihminen yrittää käyttää uskontoasi mielenterveytensä parantamiseen, ja hänen tilanteensa vain pahenee? Etpä taida ottaa vastuuta, jatkat vain helvettipelottelujasi.
Pelkotiloista nuorempana itsekin kärsineenä ja niistä toipuneena, en missään tapauksessa astu toisen ihmisen yli, hänen, jolla on pelkoja.
Siitä otan vastuun, että ihmistä on autettava, ei pelottelulla, vaan lähelläeläen. Toivoisin, että itsekin tämän näkisit ja vain myönteisenä, etkä hyökkää KETÄÄN IHMISTÄ kohtaan.
pelkäävän ihmisen käännytysyritys ei ole hyökkäys häntä kohtaan?
Juurihan tarkoitin sitä, että ihmistä ei saa pakottaa minkään uskontokunnan tai uskomattomien käännytystyön kohteeksi. Rinnallakulkeminen on eri asia. Kuunteleminen, ei saarnaaminen, minkäänlainen!
Käännytysyritykset ovat HYÖKKÄYSTÄ, vieläpä loukkaavaa hyökkäystä. Vaan, jos ao. haluaa muuta, se hänelle sallittakoon. Siis: kristittynä en itse lähtisi käännytystyöhön, se ei ole minun lahjani. Ohjaisin viisaan, lempeän opettajan luokse, jolla olisi taito käsitellä sekä pelkoja että uskonasioita.
Pelot ovat vaikeita käsiteltäviä. Mielestäni vihan käsittely on helpompaa, sillä on yleensä konkreettinen kohde. Vaan, se on jo eri asia.
Asiasta oli vielä muutama kuukausi sitten YouTubessa BBC:n dokumnetti, joka oli tehty tasapuolisemmin. Eli siinä oli kuunneltu myös niitä tieteentekijöitä, joiden mielestä asia ei ole ihan noin yksinkertainen. Ei näytä enää olevan sivustolla.
Tässä kuitenkin yksi maailman tunnetuimmista alan tutkijoista:
http://www.iands.org/research/important_studies/dr._pim_van_lommel_m.d._continuity_of_consciousness.html
Katsoin dokkarin kun se oli vielä vapaasti nähtävissä. Se oli kyllä aika vakuuttava.
Muut näkemäni dokkarit ovat olleet vain pintaraapaisua tuon BBC:n dokkarin rinnalla.
kukaan ei ole jäänyt kertomaan kuolemasta. Kaikki kuvitelmat sen jälkeisistä tapahtumista, jos niitä on, ovat uskon varaisia.
Taivas ja helvetti ovat maan päällää. Kukin kokee elämänsä jommaksi kummaksi, tai sitten kiirastuleksi.
Kun kuolema lopulta koittaa niin sen jälkeen ei ole mitään. Olotila on sama kuin ennen syntymää.
kaikki olisi todella tyhjää.
Mutta onneksi on Jumala joka rakastaa. Ja Jeesus tuli pelastamaan meidät synnistä ja kadotuksesta.
Uskon asia, johon annetaan voima.
Näin puhuu uskis jolle oma elämä ei ole tarpeeksi tyydyttävää. Arvostaisit itseäsi enemmän niin huomaisit kuinka rikasta elämä ilman uskontoa voi olla.
Uskovaiset ovat itse tehneet elämästään helvetin.
Onneksi en ole uskis.
Elämäsi täällä maan päällä, muuten se ainoa mitä on, on ilmiselvästi helvettiä ja yrität poaeta sitä mielikuvitusolentojen seuraan.
Minun elämäni on mielenkiintoista ja kaikin tavoin tyydyttävää. Odotan innolla mitä tämä ja tulevat päivät tuovat eteeni. Kun lopulta on aika kuolla niin voin todeta eläneeni hyvän ja antoisan elämän.
"Kristityt ovat täyttäneet maan syntisillä, taivaan orjilla ja helvetin ihmisillä."
Löysin em. ajatelman vuosia sitten jostain kirjasta, ja se jäi mieleen.
Itse olen pannut merkille, että monen kiihkouskovaisen ensisijainen havainto ympäröivästä maailmasta on synti ja, että jokaista vastaantulijaa on syytä epäillä jostain häpeällisestä.
kun luopuisit siitä synnintunnosta, joka ihmisiin on vartavasten istutettu perisyntiopin nimissä. Ei kannata kantaa harteillaan syyllisyyttä yhtään enempää, kuin mitä on oikeasti väärää tehnyt. Ovatko ne synnit loppujen lopuksi niin vakavia, että vain jumala voi antaa ne anteeksi? Terve itsekunnioitus vetää puoleensa muiden ihmisten kunnioitusta ja rakkautta.
uskiksena elämää onkin.En ole enää mikään nuori kloppi, on elämää jo piteenpään nähty.
voi päästä Jeesuksen kautta vapauteen.Mikä sen ihananpaa, voi taas elää ja jatkaa matkaa ilman taakkoja.
kummallinen "ajatelma". Etkö lue itseäsi ihmiseksi? Olet Jumalan kuva, kalliisti lunastettu, jota Isän syli odottaa.
Mistäköhän se johtuu, että en näe nimittämiäsi "kiihkouskovaisia" missään? Karttavatko he minua? Enkö olekaan tarpeeksi syntisen näköinen, tuoksuinen ja eikö minusta lemahda lainkaan jotain häpeällistä?
Vai - olisiko niin, että tuttuus, yhteys ja se muilta salattu Isän lapsena liikkuminen takaa sen, että en näe heitä/heissä pahaa tarkoittavia ihmisiä, vaan he ovat niitä, jotka toimivat kuten kristityn pitääkin toimia.
Taas on käytetty olematonta ratkaisua olemattomaan ongelmaan ja mainostetaan tätä muillekin.
kokemusta se!
on käynyt mulle...jokainen kiinnostava yliluonnollinen "tositapahtumakin" on helpommin selitettävissä luonnollisin keinoin...
Yhä odotan jotain yliluonnollista piristämään elämääni ja antamaan jotain mihin kenties uskoa...
Ne kyllä piristäisivät ja pelottaisivat ainakin minua. En ymmärrä, enkä haluakaan ymmärtää ihmisiä, joille tuollaiset kokemukset ovat tärkeitä. ( en tarkoita si nua)Kuuntelin sattumalta Rauni-Leena Luukkosen mielipiteitä alkukeväällä TV-ohjelmassa, enkä todellakaan ollut mitenkään varma hänen jutuistaan. En siis voi uskoa pieniin vieraisiin miehiin ulkoavaruudessa.
Kävin itsekin joskus 25 vuotta sitten rajan takana, sydämeni ja keuhkoni vain olivt tehneet stopin. Mieheni sai elvytettyä minut, mutta minun on myönnettävä, että meni kolme-neljä
päivää, ennen kuin aloin taas asettua tänne maaplaneetalle asumaan. Paljon mieluuummin olisin jäänyt tuonpuoleisiin (olin tullut uskoon puolta vuotta aikaisemmin), sillä sillä kokemani Jeesuksen läsnäolo ja rakkaus oli niin paljon
suurempi kuin ,ikään tällä puolen oleva.
Aika ei kuitenkaan ollut vielä lähteä ja olen taas oppinut elämään täälläkin. Odotan silti sitä hetkeä, kun aikanani saan jättää tämän
vajaan todellisuuden ja nähdä täydellisen rakkauden. Mikään kirja ei sillä lailla hetkauta, vaikka lukisinkin, että näin ei voi käydä.
Muuten, elää niitä rukouksen kautta henkiin herätettyjä Suomessa vielä tänä päivänkin. Itse olen nähnyt joskus 50-luvulla Savon Sanomissa olleen uutisen Puijolla liikenneonnettomuudessa kuolleeta pojasta, joka heräsi henkiin, kun hänen puolestaan rukoiltiin. Lehtijutun näytti hänen serkkunsa, joka kertoi, että kaveri voi vielä tänäänkin hyvin.
Eli kyllä maailma on paljon, paljon ihmeellisempi
kuin "järkiuskovaiset" sanovat.
Itse taistelin Jumalaa vastaan yhdet 30 vuotta, mutta onneksi viisastuin, olen saanut oppia hyvin paljon sen jälkeen, kun järki ei ole
ollut esteenä. Järkevä ei aina ole viisas, mutta
jokainen voi viisastua!
Siunausta tiellesi!
Mitäpä, jos otat tähän edelleen hyvin voivaan "kaverin serkkuun" yhteyttä ja marssitte yhdessä julkisuuteen todistamaan ihmeparantumista. Jos pystytte todistamaan asian, kaikki voivatkin kääntyä teidän mieliuskontoonne koska se on ensimmäinen, joka kykeni todistamaan edes yhden yliluonnollisen tapahtuman todelliseksi.
Vai kaatuuko tämä urbaanilegenda taas siihen, että se "kaverin serkku" ei vastaa puhelimeen/on muuttanut/nimi ei ole tiedossa jne.?
Tiedätkös, kristityn ei tarvitse kehuskella parantumisihmeillään, sillä Jumalan ihmeet ovat yleensä niin pieniä ja jokapäiviäisiä, että niitä tuskin näemme. Onhan jokainen suuri leikkauskin, joka tehdään ihmiselle, ihme sinänsä. Kovin moni myös menehtyy, vaikka kuinka rukoilisimme hänen puolestaan. Ed. kirjoittaja ymmärsi "aikani ei ollut vielä".
Tällaiset kokemukset eivät ole naurun asia. Elämä on lahjaa ja kovan kokemuksen jälkeen sen uskoo tosiaankin sitä olevan.
"en viitsi todistaa" -perustelu :)
Leikkaukset onnistuvat ja epäonnistuvat ruumiillisista syistä. Asiaa on oikein tutkittukin, ja tulokset osoittivat että uskovaiset kuolivat sydänleikkauksen jälkeen *useammin* kuin henkisesti terveet ihmiset. Miksi? No siksi, että uskonnon levittämä valheellinen ihmeparantumisusko sai uskovaiset laiminlyömään lääkityksensä. Levittämäsi ihmeparantumisusko tappaa ihmisiä. Otatko vastuun näistä jo tapahtuneista kuolemista?
ei ole tarpeen kehuskella, eikä todistaa, mitä nyt vain hiukan julistaa ateismipalstalla.
Kusta kuuppa täynnä, mahtaa sitä jeesusta vituttaa kellua uskiksen aivoissa.
ei ole minulla, eikä sinullakaan. Joillekin vain käy jopa nykytekniikan keskellä noin. Hyvin, hyvin läheltä koettu, mutta ei yhtään tapeltu taivaan voimia vastaan. Kaikella on aikansa.
Nasse. Mitä mahtoikaan sisältyä lapsuuteesi kun koko ajan hyökkäät meitä kristittyjä vastaan. Teillähän on myös rauhanomaista sanottavaa, mikäli olen oikein ymmärtänyt netistä' lukemani ateismin esittelyn.
Ei täällä kait tarvitse koko ajan vain sapeleita helistellä, onhan ihmisillä muutakin tekemistä ja mahdollisia mielipiteitäkin, joita tosin harvoin tällä foorumilla näkee.
Eipä silti, ei näe muuallakaan. Tulee mieleeni, olemmeko ihmisinä niin yksinäisiä tai hajoamassa, etä pitää tänne purkaa ahdistustaan.
Kanssasi en ala riidellä. Olet kaunis nuori nainen. Ajattele sydämesi kauneutta joskus. (viimeisin lause oli julistukseni!)
ei sinun taikauskosi ole minun lapsuuteni vika.
Eikä jeesuksen olemattomuus ole minun vikani.
Vaikka olet ahdistunut, me emme ole, chillaa vähän.
Kun pikkusen ruuvia tiukkasin, niin jumala ja ihmeparantumiset luikahtivatkin pois kuvioista?
Eikö tule yhtään nilkki olo, kun evankelioit uskomuksiasi, mutta luistat vastuusta kun niiden seurauksena tapahtuukin ikäviä?
että täältä ei löydy yhtään rakentavaa keskustelunaihetta, aina joku hyökkää tai puolustautuu. Asiat ovat liian henkilökohtaisia, likitulevia ja siksi haavoittavia. Tuntuu siltä, että nekin ihmiset, jotka palvovat omia jumaliaan, minulle outoja, käsittämättömiä, ovat ihmisiä, joilla on JUMALA. He palvovat, kiittävät, tuntevat voimakkaasti rakkauden sanoman, ehkä eri tavalla kuin minä tunnen,mutta heissä on tunteenpaloa, iloa ja voimaa. Kulkisin heidänkin joukoissaan ennemmin, kuin ihmisten, joiden tunne-elämä särkyy olettamaansa älyn varaan ja ihmisviisauteen.
Nasse, kääntelet asioita miten haluat. En ole lukenut sinulta mitään rakentavaa tekstiä. Olet kuin tuuliviiri, joka tarttuu sanoihin ja kääntelee niitä. Ei ole älykästä keskustelua, jos niin ajattelet. Kenestä puhut, kun sanot "me emme ole ahdistuneita" ja viittaat siihen, että minä olisin... Onko sinulla jokin ryhmä ympärilläsi, joka antaa sinulle kunniaa? Vain Jumalalle kuuluu kristityn kunniaa antaa!