Löysin omaa filosofiaani tarkimmin mukailevan poliittisen ideologian Yhdysvaltain maailmansosialistipuolueesta. Wikipedian mukaan sillä on ystävyysjärjestöjä myös Englannissa, Australiassa, Kanadassa ja Uudessa-Seelannissa, siis anglosaksisessa maailmassa. Jostain näin myös jossain suhteissa olevia puolueita Afrikassa ja Euroopassa, mutta kadotin internetsivun.
Nyt tärkein kysymys onkin, että uskotko sinä Vasemmistoliiton jäsenenä tähän ja pitäisi Vasemmistoliiton sinun mielestäsi seurata tällaista politiikkaa. Minusta pitäisi, koska maailman rakentamisessa ja totuudessa tällainen ideologia on välttämätön. Se edustaa yhtä korkeaa totuutta kuin olen itse omassa rauhassani rehellisesti määritellyt. Se edustaa myös korkeinta totuutta jota olen missään nähnyt.
http://www.worldsocialism.org/articles/what_is_socialism.php
http://en.wikipedia.org/wiki/World_Socialist_Party_of_the_United_States
http://www.worldsocialism.org/index.php
Mitä on sosialismi?
Sosialismin merkityksessä keskeistä on yhteisomistus. Tämä tarkoittaa sitä, että koko maailman resurssit ovat yhteisessä omistuksessa..
Onko siinä mitään järkeä, että kaikki omistavat yhdessä kaiken? Onhan niin, että jotkut hyödykkeet ovat paremminkin henkilökohtaiseen käyttöön eikä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja, esimerkiksi vaatteet ovat tällaisia hyödykkeitä. Se, että ihmiset pitävät hallussaan tiettyjä henkilökohtaisia hyödykkeitä ei ole ristiriidassa yhteisomistuksen kanssa.
Käytännössä yhteisomistus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus osallistua päätöksentekoon siitä, miten maailmanlaajuisia resurssit käytetään. Se tarkoittaa, että kukaan ei voi henkilökohtaisesti omistaa muuta kuin henkilökohtaiset asiansa.
Demokraattinen hallinta kuuluu siis erottomattomasti sosialismiin. Sosialismi on yhteiskunta, jossa jokaisella on oikeus osallistua itseään koskevaan sosiaaliseen päätöksentekoon. Siinä käsiteltäisiin monenlaisia kysymyksiä, joista tärkeimpiin kuuluisi esimerkiksi se, kuinka tuotamme hyödykkeitä ja palveluita.
Tuotanto sosialismissa olisi suoraan ja pelkästään tarpeita varten. Kaikki maailman luonnonvarat ja tekninen osaaminen suunnattaisiin ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseen. Tämä johtaisi ostamisen, myymisen ja valuutan loppuun. Markkinoiden sijaan saisimme ottaa vapaasti siitä mitä olemme yhdessä tuottaneet. Tällöin pätisi vanha sananlasku ”kultakin kyvyn mukaan, kaikille tarpeen mukaan”.
Mistä sitten tiedämme mittkä ihmisten tarpeet ovat? Tämä kysymys vie meidät takaisin demokratian käsitteeseen, koska yhteiskunnan päätökset vastaavat yhteiskunnan jäsenten tarpeita. Nämä tarpeet tietenkin vaihtelevat kulttuureittain ja yksilöiden mieltymyksien mukaan –mutta demokraattista päätöksentekojärjestelmää voitaisiin helposti muokata siten, että se toimisi yksilöiden tarpeiden määrittelemiseksi.
Emme tietenkään voi ennustaa tällaisen tulevaisuuden globaalin demokratian tarkkaa muotoa. Se itse on tulevien demokraattisten päätösten seurausta. Voimme kuitenkin sanoa, että on todennäköistä, että päätöksiä täytyy tehdä monella eri tasolla, paikallisesta globaaliin. Tästä olisi apua päätöksenteon tuomisessa lähelle niitä ihmisiä, joita ne koskevat.
Sosialismissa hyödykkeet ja palvelut olisivat kaikkien vapaasti saatavilla siten, että yksilöiden tarpeet tulisivat suoraan tyydytetyiksi ilman palkkaa hyödykkeiden tuottamisesta tehdystä työstä. Kaikki työ olisi vapaaehtoista. Tarpeita varten tuottaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset tekisivät työtä, josta olisi suoraa hyötyä. Tästä seuraava tyytyväisyys ja suuremmat mahdollisuudet työmuotojen ja –olojen muuttamiseksi johtaisivat uudenlaiseen työmoraaliiin.
World Socialist Party of the United States
From Wikipedia, the free encyclopedia
Yhdysvaltain Maailmansosialistipuolue perustettiin vuonna 1916. Alunperin sitä kutsuttiin Työväen sosialistiseksi puolueeksi. Se kuuluu kansainväliseen Maailmansosialistiliikkeeseen, joka syntyi Iso-Britannian sosialistipuolueen perustamisen yhteydessä vuonna 1904.
Yhdysvaltain maailmansosialistipuolue edustaa sellaista ajatusta, että se on perustamisestaan lähtien ollut Amerikan työläishistoriassa ja sosialistisessa historiassa ainutlaatuinen, koska se on yksin edustanut mielestään alkuperäistä sosialismin tulkintaa, jota ensimmäiseksi edustivat 1800-luvun teoreetikot Karl Marx, Friedrich Engels ja William Morris.
He tuomitsevat kaikki muut sosialistipuolueet kapitalistisiksi ja reformistisiksi. Esimerkiksi, he kritisoivat Yhdysvaltain sosialistipuoluetta täystyöllisyyspolitiikasta. He myös pitävät tuotantovälineiden kansallistamista pääoman saattamisena valtion yksityisomistukseksi ja arvostelevat sosialistiliittoa sen kannattamisesta.
He kannavat palkkatyön lopettamista, koska se on heidän mielestään moderni versio orjuudesta ja sen korvaamista vapaaehtoiseen työhön perustuvalla yhteiskunnalla, joka tuottaa vaurautta kaikille ilman ostamista tai myymistä –ilmaiseksi.
Tämä on tulkinta marxismista aidosti demokraattisena ja luokattomana yhteiskuntana, jossa ihmiskunta on kasvanut yli kaikista kapitalismin muodoista, mukaan lukien palkkatyö, valuutta ja valtio.
Toisin kuin anarkistit, maailmansosialistipuolue kannattaa poliittista vallankumousta, koska puolueen mielestä valtio on omistavan luokan ”päätöksentekoelin”, ja työväenluokan täytyy vallata se estääkseen omistavaa luokkaa käyttämästä sitä työläisten tahtoa vastaan. (Tässä asiassa kysyn, että miksi vähemmistössä olevaa kansanosaa ei silti voisi vakuuttaa muutoksesta, yksilön tahdon kuuluvuuden mahdollistavassa muutetussa demokraattisessa järjestelmässä) Puolue tuomitsee myös monet anarkismin reformistiset piirteet.
Vaikka puolue on monissa asioissa samaa mieltä deleonistien kanssa –etenkin sosialistisessa työväenpuolueessa se on ottanut yhteen heidän kanssaan esimerkiksi venäjän vallankumouksesta, ammattiyhdistysliikkeiden roolista vallankumouksessa ja pistekorteista sosialismissa.
Puolueen mielestä vallankumous täytyy suorittaa vapaaehtoisen, ilman johtajia organisoituneen kansanenemmistön toimesta, jossa valtio vallataan kansan valitsemien edustajien toimesta ja kansan enemmistön tahdon täyttämiseksi, ja valtio korvataan välittömästi tuotantovälineiden demokraattisella hallinnalla koko maassa –ja todellakin koko maailmassa.
Puolue on vastustanut kaikkia sotia perustamistaan lähtien sillä perusteella, että ne ovat aina edustaneet omistavan luokan taloudellisia intressejä eivätkä koskaan työväenluokan etua. Toisin kuin suuri osa poliittista vasemmistoa, puolue ei valitse puolia sodissa, esimerkiksi että se kannattaisi Vietnamin voittoa Amerikkaa vastaan.
Puolue on vastustanut perinteistä radikaalia oppositiota yleensä republikaanipresidenttejä vastaan (kuten anti-Nixonismi, anti-Reaganismi, tai anti-Bushimi) sillä perusteella, että työväenluokan vihollinen on koko tuotantovälineiden omistukseen perustuva hyväksikäyttävä sosiaalinen systeemi, eivät sen pätevään ajamiseen valitut presidentit, koska sellainen oppositio välittää kuvan siitä, että tavoitellaan ”parempaa presidenttiä” eikä ymmärrystä ja vastustusta koko taloudellista järjestelmää kohtaan, joka perustuu omistavaan luokkaan, joka palkkaa omistamattoman luokan tuottaakseen omaa voittoa.
Puoluetta on arvosteltu sillä perusteella, että sen purismi on paitsi utopistista myös epäkäytännöllistä. Sen arvostelukyvyn toisten tekemiä kompromisseja kohtaan väitetään johtuvan siitä, ettei puolue ole koskaan ottanut osaa mihinkään.
Nyt tärkein kysymys onkin, että uskotko sinä Vasemmistoliiton jäsenenä tähän ja pitäisi Vasemmistoliiton sinun mielestäsi seurata tällaista politiikkaa. Minusta pitäisi, koska maailman rakentamisessa ja totuudessa tällainen ideologia on välttämätön. Se edustaa yhtä korkeaa totuutta kuin olen itse omassa rauhassani rehellisesti määritellyt. Se edustaa myös korkeinta totuutta jota olen missään nähnyt.
http://www.worldsocialism.org/articles/what_is_socialism.php
http://en.wikipedia.org/wiki/World_Socialist_Party_of_the_United_States
http://www.worldsocialism.org/index.php
Mitä on sosialismi?
Sosialismin merkityksessä keskeistä on yhteisomistus. Tämä tarkoittaa sitä, että koko maailman resurssit ovat yhteisessä omistuksessa..
Onko siinä mitään järkeä, että kaikki omistavat yhdessä kaiken? Onhan niin, että jotkut hyödykkeet ovat paremminkin henkilökohtaiseen käyttöön eikä yhteiseen käyttöön tarkoitettuja, esimerkiksi vaatteet ovat tällaisia hyödykkeitä. Se, että ihmiset pitävät hallussaan tiettyjä henkilökohtaisia hyödykkeitä ei ole ristiriidassa yhteisomistuksen kanssa.
Käytännössä yhteisomistus tarkoittaa, että kaikilla on oikeus osallistua päätöksentekoon siitä, miten maailmanlaajuisia resurssit käytetään. Se tarkoittaa, että kukaan ei voi henkilökohtaisesti omistaa muuta kuin henkilökohtaiset asiansa.
Demokraattinen hallinta kuuluu siis erottomattomasti sosialismiin. Sosialismi on yhteiskunta, jossa jokaisella on oikeus osallistua itseään koskevaan sosiaaliseen päätöksentekoon. Siinä käsiteltäisiin monenlaisia kysymyksiä, joista tärkeimpiin kuuluisi esimerkiksi se, kuinka tuotamme hyödykkeitä ja palveluita.
Tuotanto sosialismissa olisi suoraan ja pelkästään tarpeita varten. Kaikki maailman luonnonvarat ja tekninen osaaminen suunnattaisiin ihmiskunnan tarpeiden täyttämiseen. Tämä johtaisi ostamisen, myymisen ja valuutan loppuun. Markkinoiden sijaan saisimme ottaa vapaasti siitä mitä olemme yhdessä tuottaneet. Tällöin pätisi vanha sananlasku ”kultakin kyvyn mukaan, kaikille tarpeen mukaan”.
Mistä sitten tiedämme mittkä ihmisten tarpeet ovat? Tämä kysymys vie meidät takaisin demokratian käsitteeseen, koska yhteiskunnan päätökset vastaavat yhteiskunnan jäsenten tarpeita. Nämä tarpeet tietenkin vaihtelevat kulttuureittain ja yksilöiden mieltymyksien mukaan –mutta demokraattista päätöksentekojärjestelmää voitaisiin helposti muokata siten, että se toimisi yksilöiden tarpeiden määrittelemiseksi.
Emme tietenkään voi ennustaa tällaisen tulevaisuuden globaalin demokratian tarkkaa muotoa. Se itse on tulevien demokraattisten päätösten seurausta. Voimme kuitenkin sanoa, että on todennäköistä, että päätöksiä täytyy tehdä monella eri tasolla, paikallisesta globaaliin. Tästä olisi apua päätöksenteon tuomisessa lähelle niitä ihmisiä, joita ne koskevat.
Sosialismissa hyödykkeet ja palvelut olisivat kaikkien vapaasti saatavilla siten, että yksilöiden tarpeet tulisivat suoraan tyydytetyiksi ilman palkkaa hyödykkeiden tuottamisesta tehdystä työstä. Kaikki työ olisi vapaaehtoista. Tarpeita varten tuottaminen tarkoittaa sitä, että ihmiset tekisivät työtä, josta olisi suoraa hyötyä. Tästä seuraava tyytyväisyys ja suuremmat mahdollisuudet työmuotojen ja –olojen muuttamiseksi johtaisivat uudenlaiseen työmoraaliiin.
World Socialist Party of the United States
From Wikipedia, the free encyclopedia
Yhdysvaltain Maailmansosialistipuolue perustettiin vuonna 1916. Alunperin sitä kutsuttiin Työväen sosialistiseksi puolueeksi. Se kuuluu kansainväliseen Maailmansosialistiliikkeeseen, joka syntyi Iso-Britannian sosialistipuolueen perustamisen yhteydessä vuonna 1904.
Yhdysvaltain maailmansosialistipuolue edustaa sellaista ajatusta, että se on perustamisestaan lähtien ollut Amerikan työläishistoriassa ja sosialistisessa historiassa ainutlaatuinen, koska se on yksin edustanut mielestään alkuperäistä sosialismin tulkintaa, jota ensimmäiseksi edustivat 1800-luvun teoreetikot Karl Marx, Friedrich Engels ja William Morris.
He tuomitsevat kaikki muut sosialistipuolueet kapitalistisiksi ja reformistisiksi. Esimerkiksi, he kritisoivat Yhdysvaltain sosialistipuoluetta täystyöllisyyspolitiikasta. He myös pitävät tuotantovälineiden kansallistamista pääoman saattamisena valtion yksityisomistukseksi ja arvostelevat sosialistiliittoa sen kannattamisesta.
He kannavat palkkatyön lopettamista, koska se on heidän mielestään moderni versio orjuudesta ja sen korvaamista vapaaehtoiseen työhön perustuvalla yhteiskunnalla, joka tuottaa vaurautta kaikille ilman ostamista tai myymistä –ilmaiseksi.
Tämä on tulkinta marxismista aidosti demokraattisena ja luokattomana yhteiskuntana, jossa ihmiskunta on kasvanut yli kaikista kapitalismin muodoista, mukaan lukien palkkatyö, valuutta ja valtio.
Toisin kuin anarkistit, maailmansosialistipuolue kannattaa poliittista vallankumousta, koska puolueen mielestä valtio on omistavan luokan ”päätöksentekoelin”, ja työväenluokan täytyy vallata se estääkseen omistavaa luokkaa käyttämästä sitä työläisten tahtoa vastaan. (Tässä asiassa kysyn, että miksi vähemmistössä olevaa kansanosaa ei silti voisi vakuuttaa muutoksesta, yksilön tahdon kuuluvuuden mahdollistavassa muutetussa demokraattisessa järjestelmässä) Puolue tuomitsee myös monet anarkismin reformistiset piirteet.
Vaikka puolue on monissa asioissa samaa mieltä deleonistien kanssa –etenkin sosialistisessa työväenpuolueessa se on ottanut yhteen heidän kanssaan esimerkiksi venäjän vallankumouksesta, ammattiyhdistysliikkeiden roolista vallankumouksessa ja pistekorteista sosialismissa.
Puolueen mielestä vallankumous täytyy suorittaa vapaaehtoisen, ilman johtajia organisoituneen kansanenemmistön toimesta, jossa valtio vallataan kansan valitsemien edustajien toimesta ja kansan enemmistön tahdon täyttämiseksi, ja valtio korvataan välittömästi tuotantovälineiden demokraattisella hallinnalla koko maassa –ja todellakin koko maailmassa.
Puolue on vastustanut kaikkia sotia perustamistaan lähtien sillä perusteella, että ne ovat aina edustaneet omistavan luokan taloudellisia intressejä eivätkä koskaan työväenluokan etua. Toisin kuin suuri osa poliittista vasemmistoa, puolue ei valitse puolia sodissa, esimerkiksi että se kannattaisi Vietnamin voittoa Amerikkaa vastaan.
Puolue on vastustanut perinteistä radikaalia oppositiota yleensä republikaanipresidenttejä vastaan (kuten anti-Nixonismi, anti-Reaganismi, tai anti-Bushimi) sillä perusteella, että työväenluokan vihollinen on koko tuotantovälineiden omistukseen perustuva hyväksikäyttävä sosiaalinen systeemi, eivät sen pätevään ajamiseen valitut presidentit, koska sellainen oppositio välittää kuvan siitä, että tavoitellaan ”parempaa presidenttiä” eikä ymmärrystä ja vastustusta koko taloudellista järjestelmää kohtaan, joka perustuu omistavaan luokkaan, joka palkkaa omistamattoman luokan tuottaakseen omaa voittoa.
Puoluetta on arvosteltu sillä perusteella, että sen purismi on paitsi utopistista myös epäkäytännöllistä. Sen arvostelukyvyn toisten tekemiä kompromisseja kohtaan väitetään johtuvan siitä, ettei puolue ole koskaan ottanut osaa mihinkään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.