Vanhasen 1. onnistui hyvin,...

Leipäjonoihin menevät kaikki sellaiset, jotka haluavat ilmaista ruokaa säästääkseen oman ostovoimansa muuhun kuin ruokaan.

Yhä useampi kehtaa nykyisin hakea ilmaista ruokaa, siksi leipäjonot kasvavat, kun muunlaisen kulutuksen paine kasvaa.

jatkuvasti valehteleva kopu känä.

Kuvitteletko reppana, että Kataisen lyhytaikainen pintajulkisuus olisi tehnyt mitään hyvää isänmaalle.

Parhaimmillaankin voidaan todeta, ettei hän ole todistettavasti vielä ainakaan onnistunut tekemään mitään suurempaa harmia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Toivottavasti Kataisestakin voidaan jälkikäteen sanoa se, mitä mainio brittinäyttelijä Paul Eddington (mm. "kyllä herran ministeri" ja "kyllä herra pääministeri"), toivoi ennen kuolemaansa hänestä muistettavan.

Hän toivoi, että jälkeenjääneet sanoisivat hänestä, että: "He did very little harm".

Eikö ne haittaakaan yrityksiä, kun nyt voidaan taas työllistää, vai ovat marginaalit jo niin poskettomasti kasvaneet, että voi jopa duunarinkin ottaa, ilman pelkoa voittojen kaventumisesta?

:-) kirjoitti:

Kuvitteletko reppana, että Kataisen lyhytaikainen pintajulkisuus olisi tehnyt mitään hyvää isänmaalle.

Parhaimmillaankin voidaan todeta, ettei hän ole todistettavasti vielä ainakaan onnistunut tekemään mitään suurempaa harmia suomalaiselle yhteiskunnalle.

Toivottavasti Kataisestakin voidaan jälkikäteen sanoa se, mitä mainio brittinäyttelijä Paul Eddington (mm. "kyllä herran ministeri" ja "kyllä herra pääministeri"), toivoi ennen kuolemaansa hänestä muistettavan.

Hän toivoi, että jälkeenjääneet sanoisivat hänestä, että: "He did very little harm".

Lue lisää

Taidat olla harmissasi vain siitä, että "väärä" puolue tekee juuri niitä oikeita asioita, jotka sinun kannattamasi puolue om laiminlyönyt.

Syksyllä 2008 vaihtuu valta monessa kunnassa kokoomuksen eduksi, ja sitten ruvetaan saamaan asioita kuntoon myös kuntatasolla.

... kirjoitti:

Eikö ne haittaakaan yrityksiä, kun nyt voidaan taas työllistää, vai ovat marginaalit jo niin poskettomasti kasvaneet, että voi jopa duunarinkin ottaa, ilman pelkoa voittojen kaventumisesta?

Lue lisää

Silloin, kun markkinat vetävät, tulee myyntituloina rahaa myös palkan sivukuluihin.

Silloin, kun on lama ja markkinat eivät vedä, eikä myyntituloja tule, lakisääteiset sivukulut haittaavat uusien työntekijöiden työllistämistä.

Oliko tämä sinulle isokin uutinen?

Lama-aikana pitäisi palkkojakin päästä laskemaan, ettei työttömyys turhaan kasvaisi ja ihmiset oppisi elämään ansiosidonnaisella, niin kuin 90-luvun alun rakennusmiehet.

Seuraapa oikeistolaispolitiikan numerotaloutta monipuolisemmin:

1. Ostovoiman kasvu veronalennusten ansiosta

2. Valtion ja kuntien verotulojen (tulovero, kunnallisvero, alv) kasvu ostovoiman kasvattaman kysynnän ja parantuneen työllisyyden ansiosta.

3. Reaalipalkkojen ostovoiman kasvu (mitä tunti- tai päiväpalkalla saa nyt ja miten vähän sillä sai esim 10 tai 20 vuotta sitten).

4. Tee sama vertailu sosiaalitukien varassa elävien osalta.

Viisaana oppineena osaat hakea oikeat tilastot, jotta voit tehdä uuden avauksen ja kiittää oikeistolaista politiikkaa koko kansan hyvinvoinnin edistämisestä.

oppineelle kirjoitti:

Seuraapa oikeistolaispolitiikan numerotaloutta monipuolisemmin:

1. Ostovoiman kasvu veronalennusten ansiosta

2. Valtion ja kuntien verotulojen (tulovero, kunnallisvero, alv) kasvu ostovoiman kasvattaman kysynnän ja parantuneen työllisyyden ansiosta.

3. Reaalipalkkojen ostovoiman kasvu (mitä tunti- tai päiväpalkalla saa nyt ja miten vähän sillä sai esim 10 tai 20 vuotta sitten).

4. Tee sama vertailu sosiaalitukien varassa elävien osalta.

Viisaana oppineena osaat hakea oikeat tilastot, jotta voit tehdä uuden avauksen ja kiittää oikeistolaista politiikkaa koko kansan hyvinvoinnin edistämisestä.

Lue lisää

>> Ostovoiman kasvu veronalennusten ansiosta


Tällaista ei tapahdu. Ensinnäkään rahavirrassa ei ole arkhimedeenpistettä, jossa suoritettu toimenpide muuttaisi sen virran alkupisteeksi, ja kaikki mikä sen jälkeen tapahtuu voitaisiin tulkita seuraukseksi. Myöskään avoin ja suljettu talous eivät käytä rahaa laadullisesti eri tavoin -- vain pääomatulot ja työtulot ovat laadullisesti erilaisia.

Sitten kun rupeat rekisteröimään pääomatulojen ja reaalitalouden suhdetta, olet oikeilla jäljillä.

Mitä sosiaalitukiin tulee, esimerkiksi toimeentulotuen ostovoima on nyt 30 euroa kuukaudessa alempi kuin vuonna 1990. Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta on selvittänyt asiaa.

harhoissa.... kirjoitti:

>> Ostovoiman kasvu veronalennusten ansiosta


Tällaista ei tapahdu. Ensinnäkään rahavirrassa ei ole arkhimedeenpistettä, jossa suoritettu toimenpide muuttaisi sen virran alkupisteeksi, ja kaikki mikä sen jälkeen tapahtuu voitaisiin tulkita seuraukseksi. Myöskään avoin ja suljettu talous eivät käytä rahaa laadullisesti eri tavoin -- vain pääomatulot ja työtulot ovat laadullisesti erilaisia.

Sitten kun rupeat rekisteröimään pääomatulojen ja reaalitalouden suhdetta, olet oikeilla jäljillä.

Mitä sosiaalitukiin tulee, esimerkiksi toimeentulotuen ostovoima on nyt 30 euroa kuukaudessa alempi kuin vuonna 1990. Sosiaalipolitiikan professori Veli-Matti Ritakallio Turun yliopistosta on selvittänyt asiaa.

Lue lisää

Kaikkien palkansaajaryhmien, myös tukiaisten varassa elävien, ostovoima on kasvanut nimenomaan tuloverojen alennusten ansiosta ja samalla ovat valtion verotulot kasvaneet ennätysmäisesti.

Tätä tosiasiaa ei muuta miksikään se, että vahvan talouskasvun aikana myös pääomatulot kasvavat ja vielä enemmän kuin palkkatulot. Nekin muuten lisäävät ostovoimaa ja näkyvät työllisyyden paranemisena ja etetnkin alv:n tuoton kasvuna.

Elät itse todellisen syvissä harhoissa, jos kuvittelet palkkatulojen vähentyneen, kun pääomatulot kasvavat. Ne eivät tule samasta kassasta minkäänlaisena nollasummapelinä, vaikka vasemmistopropaganda on sitä jo sata vuotta yrittänyt selitellä.

Kenen vika, muuten on, ettei sosiaalituilla elä kunnolla?

Oikeistopolitiikanko?

Nimenomaan demareiden sosiaalipolitiikka on ollut sitä, että heti kun tulien varassa sinnittelevä jienaa euron, sama euro vähennetään tuista ja väliin tärähtää viikkojen mittainen karenssiaika kun kelan laskenta-armeja räknää vähennyksiä.

Tämä hallitus pääsee kokoomuksen aloitteesta poistamaan kannustinloukut, joiden poistoon demarit eivät koskaan suostuneet, vaikka kokoomus siitä Lipposen molemmissa hallituksissa vaati aivan joka budjetin yhteydessä.

pahemman kerran kirjoitti:

Kaikkien palkansaajaryhmien, myös tukiaisten varassa elävien, ostovoima on kasvanut nimenomaan tuloverojen alennusten ansiosta ja samalla ovat valtion verotulot kasvaneet ennätysmäisesti.

Tätä tosiasiaa ei muuta miksikään se, että vahvan talouskasvun aikana myös pääomatulot kasvavat ja vielä enemmän kuin palkkatulot. Nekin muuten lisäävät ostovoimaa ja näkyvät työllisyyden paranemisena ja etetnkin alv:n tuoton kasvuna.

Elät itse todellisen syvissä harhoissa, jos kuvittelet palkkatulojen vähentyneen, kun pääomatulot kasvavat. Ne eivät tule samasta kassasta minkäänlaisena nollasummapelinä, vaikka vasemmistopropaganda on sitä jo sata vuotta yrittänyt selitellä.

Kenen vika, muuten on, ettei sosiaalituilla elä kunnolla?

Oikeistopolitiikanko?

Nimenomaan demareiden sosiaalipolitiikka on ollut sitä, että heti kun tulien varassa sinnittelevä jienaa euron, sama euro vähennetään tuista ja väliin tärähtää viikkojen mittainen karenssiaika kun kelan laskenta-armeja räknää vähennyksiä.

Tämä hallitus pääsee kokoomuksen aloitteesta poistamaan kannustinloukut, joiden poistoon demarit eivät koskaan suostuneet, vaikka kokoomus siitä Lipposen molemmissa hallituksissa vaati aivan joka budjetin yhteydessä.

Lue lisää

... edes tiedä asioita. Luulin, että kyse olisi siitä ettet ymmärtäisi.

Talous on vaikea ajattelun laji. Lähde liikkeelle vaikka siitä että sitä ei teorioilla hallita. Jos hallittaisiin, meillä ei olisi ongelmia. Poliitikot vain päättäisivät päämäärät, ja taloustieteilijät kertoisivat kuinka niihin päästään.

Mitään todellisuutta kunnolla kuvaavaa, selittävää, saati sitten todellisuudenhallintaa mahdollistavaa teoriaa ei talousajattelu ole toistaiseksi pystynyt tuottamaan. Valitan. Jos niin haluat, voit tulkita tämän tosiasiallisen tilanteen niin, että sinähän olet oikeassa. Mitään "tieteellistä" perustetta ei nimittäin voida esittää sille etteikö kuka tahansa esittäessään mitä tahansa voisi olla talousajattelussaan "oikeassa".

Filosofit, jotka ovat perehtyneet käsitejärjestelmien analysointiin, symbolijärjestelmien totuusongelmiin ja esimerkiksi rahan kulttuurihistoriaan, ovat paljon pätevämpiä selittämään taloutta kuin taloustieteilijät saati sitten talouspoliitikot, joilla tuo yleinenkin ajatteluykyky on melkoisen vaatimatonta.

et siis.... kirjoitti:

... edes tiedä asioita. Luulin, että kyse olisi siitä ettet ymmärtäisi.

Talous on vaikea ajattelun laji. Lähde liikkeelle vaikka siitä että sitä ei teorioilla hallita. Jos hallittaisiin, meillä ei olisi ongelmia. Poliitikot vain päättäisivät päämäärät, ja taloustieteilijät kertoisivat kuinka niihin päästään.

Mitään todellisuutta kunnolla kuvaavaa, selittävää, saati sitten todellisuudenhallintaa mahdollistavaa teoriaa ei talousajattelu ole toistaiseksi pystynyt tuottamaan. Valitan. Jos niin haluat, voit tulkita tämän tosiasiallisen tilanteen niin, että sinähän olet oikeassa. Mitään "tieteellistä" perustetta ei nimittäin voida esittää sille etteikö kuka tahansa esittäessään mitä tahansa voisi olla talousajattelussaan "oikeassa".

Filosofit, jotka ovat perehtyneet käsitejärjestelmien analysointiin, symbolijärjestelmien totuusongelmiin ja esimerkiksi rahan kulttuurihistoriaan, ovat paljon pätevämpiä selittämään taloutta kuin taloustieteilijät saati sitten talouspoliitikot, joilla tuo yleinenkin ajatteluykyky on melkoisen vaatimatonta.

Lue lisää

Nyt menetellään juuri niin, että poliitikot asettavat päämäärät ja taloustieteilijät kertovat, miten niihin kannattaa pyrkiä.

Etkö tuota tiennyt?

Filosofia ja käsitteiden sisällöstä kinaaminen on jo ihan eri juttu.

Edellä nostin esiin tapahtuneita tosiasiuoita, jotka voit halutessasi tilastoista tarkistaa.

Ilmeisesti halua ei ole, kun tilastot eivät tue filosofiaasi?

et siis.... kirjoitti:

... edes tiedä asioita. Luulin, että kyse olisi siitä ettet ymmärtäisi.

Talous on vaikea ajattelun laji. Lähde liikkeelle vaikka siitä että sitä ei teorioilla hallita. Jos hallittaisiin, meillä ei olisi ongelmia. Poliitikot vain päättäisivät päämäärät, ja taloustieteilijät kertoisivat kuinka niihin päästään.

Mitään todellisuutta kunnolla kuvaavaa, selittävää, saati sitten todellisuudenhallintaa mahdollistavaa teoriaa ei talousajattelu ole toistaiseksi pystynyt tuottamaan. Valitan. Jos niin haluat, voit tulkita tämän tosiasiallisen tilanteen niin, että sinähän olet oikeassa. Mitään "tieteellistä" perustetta ei nimittäin voida esittää sille etteikö kuka tahansa esittäessään mitä tahansa voisi olla talousajattelussaan "oikeassa".

Filosofit, jotka ovat perehtyneet käsitejärjestelmien analysointiin, symbolijärjestelmien totuusongelmiin ja esimerkiksi rahan kulttuurihistoriaan, ovat paljon pätevämpiä selittämään taloutta kuin taloustieteilijät saati sitten talouspoliitikot, joilla tuo yleinenkin ajatteluykyky on melkoisen vaatimatonta.

Lue lisää

Talous on taloutta, jota voi seurata sen mukaan, mitä politiikassa on tehty ja mitä seurauksia tekemisillä on ollut.

Jos tapahtuneiden asioiden sekaan stketaan filosofoiden teorioita, niin se vain sekottaa keskustelun.

Näytti, ettet pysytynyt vastaamaan siihen, mitä edellinen kirjoittaja esiin viimeisimpien hallitusten talouspolitiikan aiheuttamista seurauksista.

alat puhua omiasi? kirjoitti:

Nyt menetellään juuri niin, että poliitikot asettavat päämäärät ja taloustieteilijät kertovat, miten niihin kannattaa pyrkiä.

Etkö tuota tiennyt?

Filosofia ja käsitteiden sisällöstä kinaaminen on jo ihan eri juttu.

Edellä nostin esiin tapahtuneita tosiasiuoita, jotka voit halutessasi tilastoista tarkistaa.

Ilmeisesti halua ei ole, kun tilastot eivät tue filosofiaasi?

Lue lisää

Kas, kun eivät älynneet Lipposen hallitukset tai Vanhasen ykkönen taloustieteilijöiltä kysyä että miten se köyhyys poistetaan. No, ehkä Vanhasen kakkonen nyt keksii kysyä.

BKT:n, palkkasumman kehityksen ja tehtyjen työtuntien käyrät kertovat erimuotoisuudellaan sen että rahatalouden autonomia kasvaa ja reaalitalous suhteellisesti kurjistuu. Näin on.

ei pidä sotkea kirjoitti:

Talous on taloutta, jota voi seurata sen mukaan, mitä politiikassa on tehty ja mitä seurauksia tekemisillä on ollut.

Jos tapahtuneiden asioiden sekaan stketaan filosofoiden teorioita, niin se vain sekottaa keskustelun.

Näytti, ettet pysytynyt vastaamaan siihen, mitä edellinen kirjoittaja esiin viimeisimpien hallitusten talouspolitiikan aiheuttamista seurauksista.

Lue lisää

Jaa, vai on talous taloutta? Kumma etten ole tuota tullut ajatelleeksi.

Ja jos tapahtuneiden asioiden sekaan sotketaan filosofoiden teorioita, niin se vain sekottaa keskustelun? Voi perhana. Siinä saattaa tosiaan käydä niin.

kysyypi kirjoitti:

Kas, kun eivät älynneet Lipposen hallitukset tai Vanhasen ykkönen taloustieteilijöiltä kysyä että miten se köyhyys poistetaan. No, ehkä Vanhasen kakkonen nyt keksii kysyä.

BKT:n, palkkasumman kehityksen ja tehtyjen työtuntien käyrät kertovat erimuotoisuudellaan sen että rahatalouden autonomia kasvaa ja reaalitalous suhteellisesti kurjistuu. Näin on.

Lue lisää

Lipposen molemmat ja Vanhasen ykkönen nimenomaan kysyivät talousasiantuntijoilta paljonkin neuvoja, samoista aiheista oli jopa rinnakkaisia asiantuntijatyöryhmiä pohtimassa keinoja poliittisten valintojen pohjaksi.

Se, että nostat tähän yhteyteen köyhyyden poistamisen osoittaa, ettet halua keskustella, vaan pelkä'stään jankuttaa.

Sääli.

Puheesi "rahatalouden autonomiasta" osoittaa myös asenteellisuutta termien valinnassa.

Pääomatulojen ja palkkatulojen keskinäinen suhde toki muuttuu aina vahvan talouskasvun aikana, kun pääomatulot kasvavat roimasti palkkatuloja nopeammin mm. siksi, että yksityisen sektorin talous kasvaa ja siihen sijoittaneet saavat osinkonsa. Toisenlainen suhde merkitsisi sitä, että firmoilla menee huonosti ja edessä alkaa olla kurjuuden ajat muillekin kuin köyhille.

Köyhyyden voi muuten poistaa ajattelemalla rikastumisesta positiivisesti ja luomalla yhteiskunnan, jossa köyhällä on mahdollisuus rikastua omalla työllään.

Sellaista yhteiskuntamuotoa, jossa köyhyyttä ei olisi, ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Kommunistisessa NL:ossa oli todella paljon hyvin köyhiä. Amerikassakin niitä on, mutta siellä ei ole esteitä työllä rikastumiselle, jos itsellä on älyä ja ahkeruutta. Bill Gates oli köyhä aloittaessaan yhden miehen firmansa omassa autotallissaan.

niinkö? kirjoitti:

Lipposen molemmat ja Vanhasen ykkönen nimenomaan kysyivät talousasiantuntijoilta paljonkin neuvoja, samoista aiheista oli jopa rinnakkaisia asiantuntijatyöryhmiä pohtimassa keinoja poliittisten valintojen pohjaksi.

Se, että nostat tähän yhteyteen köyhyyden poistamisen osoittaa, ettet halua keskustella, vaan pelkä'stään jankuttaa.

Sääli.

Puheesi "rahatalouden autonomiasta" osoittaa myös asenteellisuutta termien valinnassa.

Pääomatulojen ja palkkatulojen keskinäinen suhde toki muuttuu aina vahvan talouskasvun aikana, kun pääomatulot kasvavat roimasti palkkatuloja nopeammin mm. siksi, että yksityisen sektorin talous kasvaa ja siihen sijoittaneet saavat osinkonsa. Toisenlainen suhde merkitsisi sitä, että firmoilla menee huonosti ja edessä alkaa olla kurjuuden ajat muillekin kuin köyhille.

Köyhyyden voi muuten poistaa ajattelemalla rikastumisesta positiivisesti ja luomalla yhteiskunnan, jossa köyhällä on mahdollisuus rikastua omalla työllään.

Sellaista yhteiskuntamuotoa, jossa köyhyyttä ei olisi, ei kuitenkaan ole vielä keksitty. Kommunistisessa NL:ossa oli todella paljon hyvin köyhiä. Amerikassakin niitä on, mutta siellä ei ole esteitä työllä rikastumiselle, jos itsellä on älyä ja ahkeruutta. Bill Gates oli köyhä aloittaessaan yhden miehen firmansa omassa autotallissaan.

Lue lisää

Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja lisääntyy, ja absoluuttisesta köyhyydestä ei tarvitse puhuakaan, koska vain suhteellinen köyhyys on merkitsevää, koska nimenomaan se niittää ihmisiltä voimat.

Niin kauan kun suhteellinen köyhyys lisääntyy, mennään koko ajan kauemmas yhteiskunnasta jossa yksilön olisi mahdollista vaikuttaa omaan kohtaloonsa.

Jostain näkökulmasta on tietenkin asenteellista puhua köyhyydestä tai esim. autonomisesta rahataloudesta. Ne ovat kipeitä asioita niille jotka uskovat harhaan taloudesta jonkinlaisena suurena rataskoneistona, joka toimiessaan tuottaa hyvinvointia kaikille.

Vastasyntyneen ihmisen ensimmäiset elinpäivät, viikot, kuukaudet ja erityisesti kaksi ensimmäistä vuotta ovat koko hänen ihmisyytensöä ja persoonallisuutensa kehityksen kannalta ratkaisevimmat. Yhteiskuntailmaston vinosuuntaukset näkyvät nopeimmillaan noin 15-20 vuoden kuluttua siitä kun trendit ovat muuttuneet pahoiksi. Tällä hetkellä lasten huostaanottojen määrä on räjähtämässä. Taustalla vaikuttavista tekijöistä kertoo jotain se että akuuttien huostaanottojen piiriin tulee nyt väkeä jo keskiluokastakin.

torjuntaan kirjoitti:

Suhteellinen köyhyys on lisääntynyt ja lisääntyy, ja absoluuttisesta köyhyydestä ei tarvitse puhuakaan, koska vain suhteellinen köyhyys on merkitsevää, koska nimenomaan se niittää ihmisiltä voimat.

Niin kauan kun suhteellinen köyhyys lisääntyy, mennään koko ajan kauemmas yhteiskunnasta jossa yksilön olisi mahdollista vaikuttaa omaan kohtaloonsa.

Jostain näkökulmasta on tietenkin asenteellista puhua köyhyydestä tai esim. autonomisesta rahataloudesta. Ne ovat kipeitä asioita niille jotka uskovat harhaan taloudesta jonkinlaisena suurena rataskoneistona, joka toimiessaan tuottaa hyvinvointia kaikille.

Vastasyntyneen ihmisen ensimmäiset elinpäivät, viikot, kuukaudet ja erityisesti kaksi ensimmäistä vuotta ovat koko hänen ihmisyytensöä ja persoonallisuutensa kehityksen kannalta ratkaisevimmat. Yhteiskuntailmaston vinosuuntaukset näkyvät nopeimmillaan noin 15-20 vuoden kuluttua siitä kun trendit ovat muuttuneet pahoiksi. Tällä hetkellä lasten huostaanottojen määrä on räjähtämässä. Taustalla vaikuttavista tekijöistä kertoo jotain se että akuuttien huostaanottojen piiriin tulee nyt väkeä jo keskiluokastakin.

Lue lisää

Vain absoluuttinen köyhyys on ratkaisevaa, suhteellisuuteen vetoaminen lietsoo vain kateutta ja kaikkea negatiivista asennetta. Kateushan ei vie vain voimia, vaan kalatkin vedestä. ;-)

Raha- ja reaalitaloden asenteellinen vastakkainasettelu
on myös keinotekoista koska kyse on saman talouden kaksista markkinoista: hyödyke- ja pääomamarkkinoista.

Talous ei tietenkään ole mikään rataskoneisto, joka ratkaisee mitään, koska ihminen on se toimija, joka käyttää taloutta pelkkänä välineenä hyvinvoinnin tuottamiseen, kun raha on ainoastaan vaihdannan yhteismitallinen väline.

Lasten huostaanottojen määrän lisääntymisen syiden pistäminen talousjärjestelmän piikkiin on aila suurta populismia ja etten sanoisi propagandiistista putkinäköisyyttä.

Ajattele avarammin, niin ehkä jatkamme.

asia ei etene näin kirjoitti:

Vain absoluuttinen köyhyys on ratkaisevaa, suhteellisuuteen vetoaminen lietsoo vain kateutta ja kaikkea negatiivista asennetta. Kateushan ei vie vain voimia, vaan kalatkin vedestä. ;-)

Raha- ja reaalitaloden asenteellinen vastakkainasettelu
on myös keinotekoista koska kyse on saman talouden kaksista markkinoista: hyödyke- ja pääomamarkkinoista.

Talous ei tietenkään ole mikään rataskoneisto, joka ratkaisee mitään, koska ihminen on se toimija, joka käyttää taloutta pelkkänä välineenä hyvinvoinnin tuottamiseen, kun raha on ainoastaan vaihdannan yhteismitallinen väline.

Lasten huostaanottojen määrän lisääntymisen syiden pistäminen talousjärjestelmän piikkiin on aila suurta populismia ja etten sanoisi propagandiistista putkinäköisyyttä.

Ajattele avarammin, niin ehkä jatkamme.

Lue lisää

... voisi aloittaa vaikka siitä että perehtyisi rahan historiaan. Se ei todellakaan ole mikään mittaväline, jollaiseksi sitä on uudella ajalla kartesiolaisten dualismien vaikutuksesta ruvettu kuvittelemaan.

Mutta oikeassa olet. Kaikki tuo on liian vaikeaa, liian perinpohjaista perehtymistä edellyttävää, ja menee liian kauas kaikista niistä taloudessa vallitsevista ajatusharhoista, joilla yleisyytensä vuoksi on "realiteettien" asema. Kun yhteinen usko johonkin on lujaa, on itse asiassa jokseenkin samantekevää onko uskolla katetta vai ei.

Rahan katteettomuus tulisi esille vain jos taloutta mitattaisiin toisenlaisin mittarein kuin nyt tehdään. Sosiaaliset mittarit ovat nyt todellisemmat kuin taloudelliset, mutta ne kertovat vain harjoitetun talouden seurauksista, eivätkä selitä itse talousilmiöitä kuten hyvän käsitteistön pitäisi ilmiöitä selittää.

Suhteellinen köyhyys ja todellinen eriarvoisuus kasvavat, ja se johtaa väistämättömien sosiaalipsykologisten lainalaisuuksien mukaan taloudellisen toiminnan aktiviteetin laskuun ja sitä kautta yhä lisääntyvään kurjistumiseen. Nimenomaan lasten huostaanottojen lisääntyminen ovat se kohta, kipupiste, jota nyt kannattaa seurata.

etenemisen.... kirjoitti:

... voisi aloittaa vaikka siitä että perehtyisi rahan historiaan. Se ei todellakaan ole mikään mittaväline, jollaiseksi sitä on uudella ajalla kartesiolaisten dualismien vaikutuksesta ruvettu kuvittelemaan.

Mutta oikeassa olet. Kaikki tuo on liian vaikeaa, liian perinpohjaista perehtymistä edellyttävää, ja menee liian kauas kaikista niistä taloudessa vallitsevista ajatusharhoista, joilla yleisyytensä vuoksi on "realiteettien" asema. Kun yhteinen usko johonkin on lujaa, on itse asiassa jokseenkin samantekevää onko uskolla katetta vai ei.

Rahan katteettomuus tulisi esille vain jos taloutta mitattaisiin toisenlaisin mittarein kuin nyt tehdään. Sosiaaliset mittarit ovat nyt todellisemmat kuin taloudelliset, mutta ne kertovat vain harjoitetun talouden seurauksista, eivätkä selitä itse talousilmiöitä kuten hyvän käsitteistön pitäisi ilmiöitä selittää.

Suhteellinen köyhyys ja todellinen eriarvoisuus kasvavat, ja se johtaa väistämättömien sosiaalipsykologisten lainalaisuuksien mukaan taloudellisen toiminnan aktiviteetin laskuun ja sitä kautta yhä lisääntyvään kurjistumiseen. Nimenomaan lasten huostaanottojen lisääntyminen ovat se kohta, kipupiste, jota nyt kannattaa seurata.

Lue lisää

Rahan historia on inhimillisen vuorovaikutuksen, vaihdannan historiaa. Luontaistaloudessa vaihdettiin piikivikirves lihakimpaleeseen, mutta kun ihminen oppi yhä luovemmaksi ja klaanit kasvoivat, vuorovaikutus ja vaihdanta laajenivat ja vaihdettavien hyödykkeiden arvot tulivat vaikeiksi arvioida, ihminen keksi itselleen vaihdannan välineet: oravannahat, kiiltävät kivet, jalometallit ja niistä lyödyt rahat.

Tässä mielessä raha ei ole mitään muuta kuin mittaväline.

Toisessa mielessä voitaisi tarkastella niitä ihmisiä, jotka ottivat elämäntehtäväkseen näiden mittavaälineiden haalimisen itselleen, omaan haltuunsa. Siinäö olet kuitenkin tekemisissä psykologian ja käyttäytymistieteiden kanssa etkä enää rahan historiassa.

Talous ja raha eivät ole uskon asioita eivät edes realiteetteja. Ne ovat vain inhimillisen vaihdannan välineitä, uusia oravannahkoja, joilla pyöritetään ihmisen historian kanssa yhtä vanhaa arvojen vaihdantaa tässä mittakaavassa, johon ihmiskunta on nyt kasvanut ja kasvaessaan eriytynyt toimimaan hyvin erilaisissa yhteisöissä (valtiot, klaanit, heimot, suvut, perheet) hyvin monilla erilaisilla tavoilla.

Sosiaalisten ongelmien ja lasten huostaanottojen kasvun leimaaminen rahan ja talouden aiheuttamaksi on minusta erittäin yksisilmäistä, etten sanoisi itsepetoksellista touhua, jossa sosiaalisten ongelmien ja lasten paras työnnetään kylmästi sivuun, kun talouden syyllistaämsen halu ylittää halun puuttua ongelmiin siellä, missä ne todella ovat.

Sosiaalisten ongelmien syy- ja seuraussuhteet näyttää olevan monelle liian vaikeaa ymmärrettäväksi, kun siihen ei riitä edes psykologia ja sosiologia, vaan tarvittaisi paljon laajempaa moni- ja poikkitieteellistä lähestymistä, myös laaja-alaisen historiantuntemuksen puolella, joten tuntuu erittän "halvalta", kun oikaiset siitä, mistä aita on matalin ja osoitat taloutta ja rahaa sormellasi.

Talous ja raha eivät ole mitään toimijoita, vain ihminen on.

Jos syytät rahaa sosiaalisesta ahdingosta, se on sama kuin syyttäisit puukkoa murhasta.

Jatkossa ehkä kannattaisi keskittää katse talouteen, jos siitä aiomme jatkaa. Muu on sitten muuta ihmisten toimintaa omine haittoineen ja hyötyineenkin.

yhteen asiaan kerrallaan? kirjoitti:

Rahan historia on inhimillisen vuorovaikutuksen, vaihdannan historiaa. Luontaistaloudessa vaihdettiin piikivikirves lihakimpaleeseen, mutta kun ihminen oppi yhä luovemmaksi ja klaanit kasvoivat, vuorovaikutus ja vaihdanta laajenivat ja vaihdettavien hyödykkeiden arvot tulivat vaikeiksi arvioida, ihminen keksi itselleen vaihdannan välineet: oravannahat, kiiltävät kivet, jalometallit ja niistä lyödyt rahat.

Tässä mielessä raha ei ole mitään muuta kuin mittaväline.

Toisessa mielessä voitaisi tarkastella niitä ihmisiä, jotka ottivat elämäntehtäväkseen näiden mittavaälineiden haalimisen itselleen, omaan haltuunsa. Siinäö olet kuitenkin tekemisissä psykologian ja käyttäytymistieteiden kanssa etkä enää rahan historiassa.

Talous ja raha eivät ole uskon asioita eivät edes realiteetteja. Ne ovat vain inhimillisen vaihdannan välineitä, uusia oravannahkoja, joilla pyöritetään ihmisen historian kanssa yhtä vanhaa arvojen vaihdantaa tässä mittakaavassa, johon ihmiskunta on nyt kasvanut ja kasvaessaan eriytynyt toimimaan hyvin erilaisissa yhteisöissä (valtiot, klaanit, heimot, suvut, perheet) hyvin monilla erilaisilla tavoilla.

Sosiaalisten ongelmien ja lasten huostaanottojen kasvun leimaaminen rahan ja talouden aiheuttamaksi on minusta erittäin yksisilmäistä, etten sanoisi itsepetoksellista touhua, jossa sosiaalisten ongelmien ja lasten paras työnnetään kylmästi sivuun, kun talouden syyllistaämsen halu ylittää halun puuttua ongelmiin siellä, missä ne todella ovat.

Sosiaalisten ongelmien syy- ja seuraussuhteet näyttää olevan monelle liian vaikeaa ymmärrettäväksi, kun siihen ei riitä edes psykologia ja sosiologia, vaan tarvittaisi paljon laajempaa moni- ja poikkitieteellistä lähestymistä, myös laaja-alaisen historiantuntemuksen puolella, joten tuntuu erittän "halvalta", kun oikaiset siitä, mistä aita on matalin ja osoitat taloutta ja rahaa sormellasi.

Talous ja raha eivät ole mitään toimijoita, vain ihminen on.

Jos syytät rahaa sosiaalisesta ahdingosta, se on sama kuin syyttäisit puukkoa murhasta.

Jatkossa ehkä kannattaisi keskittää katse talouteen, jos siitä aiomme jatkaa. Muu on sitten muuta ihmisten toimintaa omine haittoineen ja hyötyineenkin.

Lue lisää

Tuo kaikki on pelkkää klisettä. Mikään siinä ei pidä paikkaansa. Rahasta ovat puhuneet monet teoreetikot George Simmelistä alkaen, ja jos olisit perehtynyt yhteenkään, et puhuisi ihan noin tyhjiä latteuksia.

Raha ei ole mitta, eikä mitään ulkoista. Sen sijaan se on ulkoistettua. Se on ajattelun muoto, joka on elänyt aikojen varrella ja muodostunut suhteessa yleiseen aikalaisajatteluun. Se että sitä pidetään mittana, on kartesiolaisen maailmanjärjestyksen ajatusjäsennys, ja se syntyy historiassa vasta eurooppalaisella uudella ajalla.

Ja rahan historiaan pitäisi perehtyä ihan oikeasti eikä vain kokoomuslaisten kliseiden kautta, jos meinaa talouden nykyisiä ongelmia analysoida. Nämä ongelmat nimittäin ovat seurausta rahatalouden autonimisoitumisesta eivätkä mistään mitä reaalitaloudessa tapahtuu.

rahasta kirjoitti:

Tuo kaikki on pelkkää klisettä. Mikään siinä ei pidä paikkaansa. Rahasta ovat puhuneet monet teoreetikot George Simmelistä alkaen, ja jos olisit perehtynyt yhteenkään, et puhuisi ihan noin tyhjiä latteuksia.

Raha ei ole mitta, eikä mitään ulkoista. Sen sijaan se on ulkoistettua. Se on ajattelun muoto, joka on elänyt aikojen varrella ja muodostunut suhteessa yleiseen aikalaisajatteluun. Se että sitä pidetään mittana, on kartesiolaisen maailmanjärjestyksen ajatusjäsennys, ja se syntyy historiassa vasta eurooppalaisella uudella ajalla.

Ja rahan historiaan pitäisi perehtyä ihan oikeasti eikä vain kokoomuslaisten kliseiden kautta, jos meinaa talouden nykyisiä ongelmia analysoida. Nämä ongelmat nimittäin ovat seurausta rahatalouden autonimisoitumisesta eivätkä mistään mitä reaalitaloudessa tapahtuu.

Lue lisää

Ei keskustelu etene sillä, että leimaat kaiken kliseeksi, mihin et pysty asiallisesti vastaamaan.

minun puolestani kirjoitti:

Ei keskustelu etene sillä, että leimaat kaiken kliseeksi, mihin et pysty asiallisesti vastaamaan.

Jokos olet lakannut lyömästä vaimoasi?

asiallista... kirjoitti:

Jokos olet lakannut lyömästä vaimoasi?

Viisastelijalla meni sitten sisu kaulaan ja vielä mainosmaakari-herraspoika jäbyttimen kanssa. Ei olis luullu ellei olis nähny.

nolo juttu kirjoitti:

Viisastelijalla meni sitten sisu kaulaan ja vielä mainosmaakari-herraspoika jäbyttimen kanssa. Ei olis luullu ellei olis nähny.

Älä muuta sano. Jaba on kunkku omalla maallaan. Mainoslauseiden maailmassa häntä on vaikea ellei mahdoton kukistaa. Ei auta sisu.