Löytyykö gnostilaisuudesta jotaki yhteistä mormoniopin kanssa.
Tavallisesti gnostilaisuudella tarkoitetaan kristillisen kirkon piirissä kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana esiintyneitä synkretistisiä (eri oppeja yhdisteleviä) harhaoppeja. Gnostilaisuus yhdisti kristinuskon hellenistiseen mystiikkaan ja filosofiaan. Jeesus oli salaisen tiedon tuoja ja vain näennäisesti ihminen.
Gnostilaisuus sai alkunsa juutalaisuudesta. Myöhemmin se jakaantui koulukunniksi, joista monet omaksuivat kristillisiä aineksia oppeihinsa. Gnostilaisten tapa tulkita Raamattua erosi radikaalisti kristittyjen ja juutalaisten tulkinnoista. Gnostilaisten mukaan Vanhan testamentin Jumala oli pahojen henkivaltojen johtaja ja todellinen Jumala oli häntä huomattavasti ylempi.
Gnostilaisuus edusti jyrkkää dualismia. Henki merkitsi valon, aine pimeyden maailmaa. Askeesi kuului gnostilaisten yhteisöjen elämäntapoihin. Pelastus saavutettiin, kun ihminen oivalsi oman alkuperänsä olevan todellisen Jumalan luona. Gnostikko on salaisen tiedon haltijana muiden yläpuolella eikä Jeesuksen ristinkuolemalla siksi katsottu olevan osuutta ihmisen pelastumiseen.
Kirkko kävi kovaa taistelua gnostilaisia virtauksia vastaan. Tämä näkyy useissa Uuden testamentin teksteissä, mm. Johanneksen evankeliumissa. Myös kristillisissä uskontunnustuksissa puolustettiin katolista kristillistä uskoa gnostilaisuutta vastaan.
Tavallisesti gnostilaisuudella tarkoitetaan kristillisen kirkon piirissä kolmen ensimmäisen vuosisadan aikana esiintyneitä synkretistisiä (eri oppeja yhdisteleviä) harhaoppeja. Gnostilaisuus yhdisti kristinuskon hellenistiseen mystiikkaan ja filosofiaan. Jeesus oli salaisen tiedon tuoja ja vain näennäisesti ihminen.
Gnostilaisuus sai alkunsa juutalaisuudesta. Myöhemmin se jakaantui koulukunniksi, joista monet omaksuivat kristillisiä aineksia oppeihinsa. Gnostilaisten tapa tulkita Raamattua erosi radikaalisti kristittyjen ja juutalaisten tulkinnoista. Gnostilaisten mukaan Vanhan testamentin Jumala oli pahojen henkivaltojen johtaja ja todellinen Jumala oli häntä huomattavasti ylempi.
Gnostilaisuus edusti jyrkkää dualismia. Henki merkitsi valon, aine pimeyden maailmaa. Askeesi kuului gnostilaisten yhteisöjen elämäntapoihin. Pelastus saavutettiin, kun ihminen oivalsi oman alkuperänsä olevan todellisen Jumalan luona. Gnostikko on salaisen tiedon haltijana muiden yläpuolella eikä Jeesuksen ristinkuolemalla siksi katsottu olevan osuutta ihmisen pelastumiseen.
Kirkko kävi kovaa taistelua gnostilaisia virtauksia vastaan. Tämä näkyy useissa Uuden testamentin teksteissä, mm. Johanneksen evankeliumissa. Myös kristillisissä uskontunnustuksissa puolustettiin katolista kristillistä uskoa gnostilaisuutta vastaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ei ole täysin oikeutettua erottaa gnostilaisuutta kristinuskosta. "Gnostilaisten tapa tulkita Raamattua erosi radikaalisti kristittyjen ja juutalaisten tulkinnoista." Tässä oletetaan että oli olemassa jokin kristittyjen joukko, joka vastusti gnostikkoja. Oikeasti oli satoja kristittyjen joukkoja, joista osa oli enemmän tai vähemmän gnostilaisia. Lopulta vähemmän gnostilaiset joukot saavuttivat enemmän suosiota ja niin kristinusko muotoutui enemmän nykyisen näköiseksi.
Minusta ei ole helppo löytää gnostismin ja mormonismin välillä yhteneväisiä piirteitä muuta kuin muodollisia: mainstream ristinuskon ulkopuoliset kirjoitukset (tämä ei ollut kuitenkaan erityisen gnostilainen piirre) on ainoa mikä äkkiseltään tulee mieleen. Gnostikot uskoivat moneen jumalaan, mutta selkeän polyteistisesti eikä siten aivan samalla tavoin kuin mormonit, joille monijumalaisuus sisältyy yhteen yksimieliseen Jumalaan.
Eroja: pappeus (gnostikot eivät pidä ajatuksesta)
kirkkojärjestys (hierarkia ei ole gnostikkojen mieleen)
pelastus (gnostinen pelastus muistuttaa itämaista valaistumista, lisänä mystinen osuus joka liittyy hellenistiseen logosentrisyyteen)
luominen (gnostikot uskoivat että luojajumala oli paha ja että maailmankaikkeus oli suuren onnettomuuden tulos)
Mutta on niitä yhtäläisyyksiäkin varmasti. kertokaa muut lisää.
suhtaudun gnostilaisuuteen aika lailla samalla tavoin kuin esim. areiolaisuuteen ja athanasiuslaisuuteen tai luteruslaisuuteen. Mielenkiintoisia diskursseja kaikki. Buddhalaisuus on myös kovin kiinnostava diskurssi kaikkinensa.
"Gnostilaisten mukaan Vanhan testamentin Jumala oli pahojen henkivaltojen johtaja ja todellinen Jumala oli häntä huomattavasti ylempi."
Tämä antaisi pohjaa VT:n väitteelle Saatanan kuulumisesta Jumalan joukkoihin.
maalliset tai taivaalliset ovat YHWH:n alaisia se on varhaisen Israelin uskonnonkin käsitys, se tai myöhempi juutalaisuuskaan, eivät olleet dualistisia ajattelutavoiltaan, ei siis ollut vastakohtaa YHWH /Satan hyvä/versus pahat enkelit vaan kaikki, hyvä ja paha oli lähtöisin YHWH:lta ainoalta luojalta, muuhan ei edes voisi olla mahdollista tiukan monoteistisessä ajattelussa. Tässä hyvä linkki
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=54
Mahdatko nyt käyttää liikaa triviaaleja argumentteja. Vanhana potomaanina kiinnitän huomiota moiseen teeskentelyyn.
eri mieltä siitä, kuinka minä suhtaudun gnostilaisuuteen, vai ymmärsinkö nyt aivan väärin?
Gnostilaisuus oli yksi monista varhaisessa kristillisen kirkon piirissä vallineista harhaopeista ja vaikuti omalta osalta apostolisesta kirkosata luopumiseen. Siten gnostilaisuus kuuluu osana suuren luopumuksen historiaan.
Muutama seika gnostilaisuuden opeista:
1. Maailman loi alempi jumala, jota pidetään pahana jumalana.
2. Eevaa houkutelut käärme oli ylempi jumala, joka halusi pelastaa ihmisen tiedon avulla. Sen vuoksi paha jumala kirosi käärmeen.
3. Jeesus ei kuollut ristillä, vaan se näyti siltä. Tämän vuoksi sovituksella ei ollut merkitystä eikä ilmeisesti niiden keskuudessa ollut Herran ehtoolisen sakramenttia.
4. Avioliittoa ei ollut, koska sukupuolivietti kuului pahaan aineelliseen maailmaan. Toiset elivät selibaatissa ja toisten mielestä siveellisyydellä ei ollut väliä, koska elettiin aineellisessa ruumiissa.
5. Pällimäisenä tavoiteena oli vapautua aineellisesta ruumiista, eikä odottaa ylösnousemusta.
6. Jeesus oli väliti korkeamman tiedon, jolla voi vapautua aineellisesta maailmasta.
Tässä on lueteltu gnostilaisuuden opin pääkohjdat ja niistä ilmenee selvä ero mormonien samoin kuin kristinuskon oppien kansa.
Monet kirkkoisät kykenivät tunnistamaan gostilaisuuden harhaopit ja taisteli niitä vastaan. Voidaan kuitenkin sanoa, että gnostilaisuus vaikutti kuitenkin kirkkoon niin että selibaatti omaksutiin osaksi kristinuskoa.
Sillä tavoin gnostilaisuus on osa luopumukseen vaikutanut tekijä.
Mikä ei perustu Raamattuun ( 1079 ). Gnostilaisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Taidat olla varsinainen MAP-kirkon propagandaministeri, mutta silti olisi syytä pysyä totuudessa.
"Gnostilaisuus oli yksi monista varhaisessa kristillisen kirkon piirissä vallineista harhaopeista ja vaikuti omalta osalta apostolisesta kirkosata luopumiseen. Siten gnostilaisuus kuuluu osana suuren luopumuksen historiaan."
Vai että gnostilaisuus kuuluu osana suuren luopumuksen historiaan. No sen tietää ainoastaan perusmormoni. Mistä näitä älypäitä löytyy?
Olen lukenut monia uskontoja koskevia kirjoja ja jossakin niistä esitettiin näkemys, että selibaatin omaksuminen pelasti kristinuskon gnostilaisuudesta. Kyse ei ollut mormonikirjallisuudesta, joten olen itse vastuussa kirjoituksestani.
Olet samaa mieltä siitä, että selibaattioppi ei perustu Raamattuun. Mutta mistä tiedät, etteikö gnostilaisuudella ole ollut vaikutusta sen syntyyn? Erakoelämää oli jo 200-luvulla ja voimistui 300-luvulla, eli niihin aikoihin, kun gnostilaisuus vaikuti.
Harhaoppiset suuntaukset toiselta vuosisadalta kuuluu kahdella tavalla luopumuksen historiaan:
1.Niitä vastaan taistelessa kristillinen kirkko omaksui jyrkän kielteisen kannan johonkin apostoliseen oppiin tai käytäntöön.
Esimerkkinä Markionin tapa kastaa omassa keskuudessa kasteoppilaana kuolleen puolesta. Tämä vuoksi kirkolliskokoukset kielsivät kuolleitten puolesta kastamisen ja julisitvat sen harhaopiksi, vaikka Paavali viitaa siihen 1.Kor.15:29.
Aluperin kirkon jäsenet antoivat kastaa itsensä kuolleitten esi-isiensä puolesta, josta markionilaisuus poikesi kun sen keskuudessa harjoitettiin kasteita kasteoppilaana (katketimus) kuollen puolesta.
2.Harhaoppisten suuntausten ilmaantuminen apostolien kuoleman jälkeen osoiti, ettei kuolleitten apostolien perintö ollut riittävä perusta kristinuskon yhtenäisyyden säilyttämiselle.
Nämä haarat väittivät itse säilytäneensä apostoleilta perittyä "korkeampaa tietoa", joka vapautaisi ihmisen aineelisesta pahasta. Gnostilaisuus kunnostautui erityisesti tässä asiassa ja sai sen vuoksi sekaanusta aikaan. Piispoilla oli kova työ saada ihmiset uskomaan, että niillä oli säilynyt apostoleilta oikea oppi.
Gnostikot väittivät piispojen olleen "kanavia ilman vettä". Toivottavasti tämä auttaa ymmärtämään mormonien näkemyksen asiasta.
myöhemmin omaksumaan tapaan silloisen kristillisen kirkon olevan luopumuksen tilassa.
Vanhatestamentillisen Jumalan myötä Markion hylkäsi myös Vanhan Testamentin. Markionin sanotaan myös luoneen ensimmäisen uusitestamentillisen kaanonin kokoamalla yhteen hyväksymänsä varhaiskristilliset kirjoitukset.
Evankeliumeista Markion hyväksyi vain muokkaamansa version Luukkaan evankeliumista ja apostolisista kirjoituksista vain osan Paavalin kirjeistä. Markionin mukaan oikea kristillinen oppi oli Paavalin jälkeen päässyt saastumaan ja hänen omana pyrkimyksenään oli palauttaa oppi alkuperäiseen puhtauteensa (vrt.mormonismi).
Voisitko tarkentaa mihin perustuu sinänsä mielenkiintoinen väitteesi markionismin tavasta siaiskastaa kuolleita?
"Esimerkkinä Markionin tapa kastaa omassa keskuudessa kasteoppilaana kuolleen puolesta. Tämä vuoksi kirkolliskokoukset kielsivät kuolleitten puolesta kastamisen ja julistivat sen harhaopiksi, vaikka Paavali viitaa siihen 1.Kor.15:29."
Paavalihan ei tuossa kohdassa kerro silloisten kristittyjen tai edes juutalaisten koskaan tehneen sijaistoimituksia kuolleille, vaan pikemminkin ihmettelee ilmeisesti tuota joidenkin korinttilaisten keskuudessa ilmennyttä Raamattuun perustumatonta menettelyä.
Pappien selibaatti taas perustuu katolisen kirkon läntisen riituksen kanoniseen lakiin, joka tuli kirkon käyttöön vasta toisen vuosituhannen alkupuolella koskien yksinomaan pappeja. Kirkon päätöksillä kanonista lakia voidaan myös muuttaa.
Turust
Nuohan ovat ihan oikeaa oppia