Bella oli Chicagossa. Lähdimme heti. Minä, Simon, Petra, George, Thomas ja Thomasin 20 kaveria, ja kaikki heistä oli aseistettu.
Äiti valvoi Bellaa ja oli luvannut ilmoittaa, jos jotain uutta kävisi ilmi.
”Bella on varastossa, vaikka sen pystyi jo kuvastakin päätellä”, Simon totesi ja tutki kämmenmikroaan. ”Ja Georgella on tarkka osoite”, totesin hiljaa. ”Jep”, George totesi ratin takaa. Aikaa oli enää seitsemän tuntia ja kaahasimme pitkin Chicagon katuja. George ei pelännyt kaahailua, sen olin oppinut jo vuosian aikana liiankin hyvin, ja hänhän se minutkin opetti kaahailemaan täysillä.
”Brian”, Thomas totesi. ”Mmn?” sain sanottua herättyä ajatuksistani. ”Ota tämä”, Thomas käski ja ojensi minulle aseen. Tuijotin asetta sanattomana ja pudistin päätäni. ”OTA SE! Bellan henki voi riippua siitä!” Thomas huusi ja kaikki katsoivat meihin. Thomas itki… Minäkin itkin. ”Ota piru vie se”, Thomas sanoi ja halasi minua. Otin aseen, vaikka en halunnut. ”Bellan tähden”, kuiskasin ja halasin veljeäni.
Ikuisuuden tuntuvan automatkan jälkeen, lähestyimme varastoa ja valmistauduimme.
”Brian. Miksemme vain soittanut poliisia?” Simon kysyi ennen kuin pysähdyimme. ”Siksi. Bellan henki on kyseessä. Poliisit ovat liian hienovaraisia. Ymmärrän, jos haluat pois täältä”, totesin hiljaa, samalla puristaen asetta. ”Minä olen aina tukenasi”, Simon totesi ja laski käden olalleni. ”Kiitti. Olet tosi ystävä”, totesin ja katsoin Simonia. Minä todellakin arvostin Simon ystävyyttä.
”Hei. Nyt aletaan hommiin. Petra, George, Simoin ja Brian. Te olette pääryhmä, joka etsii Bellan ja hoitaa hänet ulos. Ja loput, mennään niihin ryhmiin jotka on jaettu, ja toimitte annettu ohjeiden mukaan”, Thomas totesi tiukasti. Isän koulutus oli onnistunut hyvin siis.
Seuraavat 10 minuuttia olivat usvan peitossa. Muistan ainoastaan ikävän ja pelon.
Käännyin nurkan taakse, ja siellä Sam oli. Valmistamassa paikkaa jossa Bella kuolisi. Silloin suutuin, ja juoksin hänen luokseen ja löin. Hän yritti ampua minua, mutta olin nopeampi. En tajunnut mitään ennen kuin näin ruumiin, ja kuinka aseestani tuli höyryä.
Löysimme Bellan… Mutta oliko hän elossa? Sitä en tiennyt…
_________________________________________________
HITTO! toka vika jakso ;( en halua että tämä loppuu.. mutta kaikki hyvä loppuu...
Tämä on siis Jef:in OMA! kukaan muu ei kopsaa ja väitä omakseen!!! onko selvä??!!
Äiti valvoi Bellaa ja oli luvannut ilmoittaa, jos jotain uutta kävisi ilmi.
”Bella on varastossa, vaikka sen pystyi jo kuvastakin päätellä”, Simon totesi ja tutki kämmenmikroaan. ”Ja Georgella on tarkka osoite”, totesin hiljaa. ”Jep”, George totesi ratin takaa. Aikaa oli enää seitsemän tuntia ja kaahasimme pitkin Chicagon katuja. George ei pelännyt kaahailua, sen olin oppinut jo vuosian aikana liiankin hyvin, ja hänhän se minutkin opetti kaahailemaan täysillä.
”Brian”, Thomas totesi. ”Mmn?” sain sanottua herättyä ajatuksistani. ”Ota tämä”, Thomas käski ja ojensi minulle aseen. Tuijotin asetta sanattomana ja pudistin päätäni. ”OTA SE! Bellan henki voi riippua siitä!” Thomas huusi ja kaikki katsoivat meihin. Thomas itki… Minäkin itkin. ”Ota piru vie se”, Thomas sanoi ja halasi minua. Otin aseen, vaikka en halunnut. ”Bellan tähden”, kuiskasin ja halasin veljeäni.
Ikuisuuden tuntuvan automatkan jälkeen, lähestyimme varastoa ja valmistauduimme.
”Brian. Miksemme vain soittanut poliisia?” Simon kysyi ennen kuin pysähdyimme. ”Siksi. Bellan henki on kyseessä. Poliisit ovat liian hienovaraisia. Ymmärrän, jos haluat pois täältä”, totesin hiljaa, samalla puristaen asetta. ”Minä olen aina tukenasi”, Simon totesi ja laski käden olalleni. ”Kiitti. Olet tosi ystävä”, totesin ja katsoin Simonia. Minä todellakin arvostin Simon ystävyyttä.
”Hei. Nyt aletaan hommiin. Petra, George, Simoin ja Brian. Te olette pääryhmä, joka etsii Bellan ja hoitaa hänet ulos. Ja loput, mennään niihin ryhmiin jotka on jaettu, ja toimitte annettu ohjeiden mukaan”, Thomas totesi tiukasti. Isän koulutus oli onnistunut hyvin siis.
Seuraavat 10 minuuttia olivat usvan peitossa. Muistan ainoastaan ikävän ja pelon.
Käännyin nurkan taakse, ja siellä Sam oli. Valmistamassa paikkaa jossa Bella kuolisi. Silloin suutuin, ja juoksin hänen luokseen ja löin. Hän yritti ampua minua, mutta olin nopeampi. En tajunnut mitään ennen kuin näin ruumiin, ja kuinka aseestani tuli höyryä.
Löysimme Bellan… Mutta oliko hän elossa? Sitä en tiennyt…
_________________________________________________
HITTO! toka vika jakso ;( en halua että tämä loppuu.. mutta kaikki hyvä loppuu...
Tämä on siis Jef:in OMA! kukaan muu ei kopsaa ja väitä omakseen!!! onko selvä??!!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Uni väsymystä.. pitkä päivä takana, ja vahingossa tuli v.... anteeksi.. ei pitänyt tulla...
tunnelmissa tänään; sarjan loppu lähestyy, mutta mikä on Bellan vointi???
Luontevasti liikut kerrontatyylistä toiseen ja nyt on räjähtävän toimintakuvauksen aika; hyvä jef!!!
-Olen lukenut kaikki jaksosi, jopa moneen kertaan ja tunnen toki kaihoa, kun Bellan ja Brianin tarina jo seuraavassa jaksossa loppuu:(
Olet kuitenkin kertonut, että me innokkaat fanisi saamme jatkossakin nauttia lennokkaan mielikuvituksesi kirjallisista tuotoksista; se on kivaaaa:)
Sinun, Jason
Se selviää vikassa jaksossa... toivotaan että Bella voi hyvin ;)
Kiitti ;)
Ja kyllä sitä uutta on tulossa *yskii* kait pian... en tiiä milloin... heti kun saan vähän enemmän kuin 5 osaa valmiiksi...
että uutta on tulossa...-Onkohan se uusi sitä, missä piipahtaa eräs...tuota...sähän muistanet??
...ei siis tule sitä...Mihinkään...Se ehdotus oli harkitsematon hetken mielijohde, unohdetaan se...
Kirjailijan TÄYTYY saada päättää kaikesta ihan itse, ymmärrän sen nyt:)
No, pysyn silti faninasi...-Hyvää illanjatkoa,
Sinun, Jason
Jasonilla on oma Suuri roolinsa ja se vain kasvaa ;)
sitten kasvatella sitä roolia yhdessä...joskus...
*Ehdottaa* Vaikkapa kolollasi...
jospa ihan vain huuhaassa?? minun koloni kun täyttyi juuri tuhannesta koulu ja työ hommasta...
työhommat helpottavat, niin sitten...Ehkä...Tai sitten huuhaassa...:)
Koulu ja työ ovat toki ne kaikkein tärkeimmät asiat...Viihde ja muu tulee vasta niiden jälkeen tärkeysjärjestyksessä...
Niinkuin sanotaan: "Ensin työ, sitten huvi!"
T. Jason
Juuri niin... Ensin työ sitten huvi... paitsi että usein teen koulussakin huvia :D
Mutta aikaakun on... etenkin kesäl...
...ja lisäksi paljon naurua, iloa, riemua...On elämä kivaa...
Tai vähän työtä ja paljon huvia, olisiko se ihanne?
-Meetkö kesätöihin vai "punotko juonia" ja "kehittelet kertomuksia" koko kesän...Kolollasi, naapurissani:)
vain parille leirille olen menossa.
Kirjoittelen ja piirtelen ja nautin kesästä.... syksyllä sitten alkaa taas duunit ja koulut, ja sitten ehkä ensi kesänä ;)
käyköhän kaikki hyvin sittenkään?*kuiskaa korvaan*sie se osaat!!
SEn näet sitten Sunnunantaina... Silloin se nimittäin ilmestyy ;)