Protskuista

"Kreatiinin käytössä ei ole sinulle mitään ehdottoman tärkeää. Se kerää vain jonkin verran nestettä kroppaasi, mitään muuta hyötyä et todennäköisesti saa."

No ei "ehdottoman tärkeää", mutta hyvin antaa lisäpotkua reeneihin. Krealla on hyvin moni ihminen saanut tuloksensa nousuun.

Lohku kirjoitti:

"Kreatiinin käytössä ei ole sinulle mitään ehdottoman tärkeää. Se kerää vain jonkin verran nestettä kroppaasi, mitään muuta hyötyä et todennäköisesti saa."

No ei "ehdottoman tärkeää", mutta hyvin antaa lisäpotkua reeneihin. Krealla on hyvin moni ihminen saanut tuloksensa nousuun.

Krealla nyt ei vaan ole realistista kuvitella saavansa esimerkiksi penkkitulokseen yhtä toistoa enempää lisää ja se ei ole paljon se.

------- kirjoitti:

Krealla nyt ei vaan ole realistista kuvitella saavansa esimerkiksi penkkitulokseen yhtä toistoa enempää lisää ja se ei ole paljon se.

Tästä voisi vetää kunnon "juupas eipäs" jupakan mutta jääkööt, tällä kertaa ;)

Itse voin vain todeta sen, että kun kreaa rupesin käyttämään niin n. kk niin pena nous tavallisella reenillä 10kg. Mulla ainakin potkii helvetin hyvin.

Lohku kirjoitti:

Tästä voisi vetää kunnon "juupas eipäs" jupakan mutta jääkööt, tällä kertaa ;)

Itse voin vain todeta sen, että kun kreaa rupesin käyttämään niin n. kk niin pena nous tavallisella reenillä 10kg. Mulla ainakin potkii helvetin hyvin.

Kinastelun tässä aikaan tosiaan saisi... Mulla ei kreasta ollut mitään huomattava hyötyä. Homma taitaa olla aika ihmiskohtainen ja krean toimivuus on kiinni myös ruokavaliosta. mulla ei toiminut.

Kutku kirjoitti:

Kinastelun tässä aikaan tosiaan saisi... Mulla ei kreasta ollut mitään huomattava hyötyä. Homma taitaa olla aika ihmiskohtainen ja krean toimivuus on kiinni myös ruokavaliosta. mulla ei toiminut.

Kokeilitko tehdä aluksi ohjeen mukaisen "tankkausjakson"?

Kreatiinin kanssa kannattaa aina ottaa teelusikallinen sokeria. Vettä kannattaa juoda myös runsaasti. Kahvia ja muita nestettä poistavia aineita kannattaa käyttää kohtuudella.

Toimintahan perustuu reippaasti pelkistettynä siihen että lihassoluihin kertyy nestettä ja sen mukana myös ravintoaineita, jotka edistävät solujen kasvua.

Neste lihaksessa lisää sen suorituskykyä ja muistaakseni 10% nestevaje laskee suorituskykyä noin puolella.

Bateman kirjoitti:

Kokeilitko tehdä aluksi ohjeen mukaisen "tankkausjakson"?

Kreatiinin kanssa kannattaa aina ottaa teelusikallinen sokeria. Vettä kannattaa juoda myös runsaasti. Kahvia ja muita nestettä poistavia aineita kannattaa käyttää kohtuudella.

Toimintahan perustuu reippaasti pelkistettynä siihen että lihassoluihin kertyy nestettä ja sen mukana myös ravintoaineita, jotka edistävät solujen kasvua.

Neste lihaksessa lisää sen suorituskykyä ja muistaakseni 10% nestevaje laskee suorituskykyä noin puolella.

Kreatiinin vaikutus perustuu siihen, että se tavallaan toimii (lihas)solun nopeasti käyttöön saatavana energianlähteenä.

Käytettäessä kreatiinia lisävalmisteena lihasten maksimaalinen suorituskyky alle 10 sec kestävissä suorituksissa (esim. lyhyet sarjat) on suurempi.
Tämä vaikutus häviää, kun kreatiinin käyttö lopetetaan.

Kyky tehdä hieman raskaampia sarjoja (kreatiinin avulla) periaatteessa hieman tehostaa treeniä ja voi siten auttaa lihasvoiman ja -massan hankinnassa. Myös ns. lumevaikutus on mukana: treenaaja luulee käyttävänsä jotakin tosi hyvää ainetta ja siksi treenaa, syö ja lepää hieman paremmin kuin ennen kreatiinin käyttöä.
Tähän vaikuttaa suuresti myös kreatiinin aiheuttama elektrolyyttien ja nesteen kertyminen, jotka aiheuttavat painon nousua ja vahvistavat illuusiota lihasten nopeasta kasvusta.

Kokonaisvaikutus kuitenkaan tuskin on merkittävä. Pitkään jatkuva runsas kreatiinin käyttö voi olla haitallista esim. munuaisille ja ei olekaan suositeltavaa.

MedicineMan kirjoitti:

Kreatiinin vaikutus perustuu siihen, että se tavallaan toimii (lihas)solun nopeasti käyttöön saatavana energianlähteenä.

Käytettäessä kreatiinia lisävalmisteena lihasten maksimaalinen suorituskyky alle 10 sec kestävissä suorituksissa (esim. lyhyet sarjat) on suurempi.
Tämä vaikutus häviää, kun kreatiinin käyttö lopetetaan.

Kyky tehdä hieman raskaampia sarjoja (kreatiinin avulla) periaatteessa hieman tehostaa treeniä ja voi siten auttaa lihasvoiman ja -massan hankinnassa. Myös ns. lumevaikutus on mukana: treenaaja luulee käyttävänsä jotakin tosi hyvää ainetta ja siksi treenaa, syö ja lepää hieman paremmin kuin ennen kreatiinin käyttöä.
Tähän vaikuttaa suuresti myös kreatiinin aiheuttama elektrolyyttien ja nesteen kertyminen, jotka aiheuttavat painon nousua ja vahvistavat illuusiota lihasten nopeasta kasvusta.

Kokonaisvaikutus kuitenkaan tuskin on merkittävä. Pitkään jatkuva runsas kreatiinin käyttö voi olla haitallista esim. munuaisille ja ei olekaan suositeltavaa.

Energia lyhyisiin suorituksiin saadaan ATP:sta ja kreatiinifosfaatista (KP). Koska ATP on keskeinen lihastoiminnalle sen tuottoon tarvitaan KP:ta. Jo ennen kuin KP varastot ovat tyhjentyneet tuotetaan energiaa myös maitohappomekanismin kautta. Tämä selittää sen, että kun teoreettisesti laskien fosfageenivarastojen pitäisi riittää vain muutamaksi sekunniksi, niin käytännössä on lihaksessa kuitenkin KP:ta vielä 15-20 sekuntia kestävän maksimaalisen suorituksen jälkeen. Kuitenkaan ei voi olla varma rajoittaako lyhytaikaisissa maksimaalisissa rasituksissa suoritustehoa KP-pitoisuuden lasku vai sellaisten hajoamistuotteiden kuin ADP:n, AMP:n, epäorgaanisen fosfaatin ja maitohapon kertyminen lihakseen.

KP ei ole pelkästään kreatiinia, vaan kreatiinifosfaattia, jota on varastoituna lihakseen. Siksi epäilen näitä K-valmisteita. Mitä hyötyä niistä on, kun nostoon vaikuttaa ensisijaisesti nostajan tuottama mekaaninen energia, eli lihas. Suoritusta rajoittavana tekijänä on suorituksen pituus, koska nostot tapahtuu suurella intensiteetillä. KP-varastot loppuvat 10-20 sekunnissa, ja jo sinä aikana lihas tuottaa energiaa myös anaerobisesti maitohappomekanismilla. Anaerobisen aineenvaihdunnan tärkein energianlähde on lihaksen sisäinen glykogeeni. Kun ATP KP varastojen kokonaisenergiamäärä on 5-7 kcal, niin glykogeenivarostojen energiamäärä lihaksissa on 1200-1600 kcal, maksassa vielä 120-240 kcal lisää.

Selvähän asia tämä on jo meille fysiologiaan perehtyneille (esim MedicineMan), että ei se kreatiini kasvata lihasta, eikä sillä ole merkittävää panosta voimatreeneissä. Sen sijaan kannattaa panostaa siihen, että lihaksen glykogeenivarastot ovat täynnä, eli on syöty niitä hiilareita tasaisesti, pitää sarjat 10-20 sek mittaisina ja huolehtii myös aerobisesta liikunnasta. Miksi aerobisesta kysyy monet jotka pelkää pientä kävelyäkin, puhumatta siitä, että syke nousisi yli 120. No siksi, että kun sillä anaerobisella aineenvaihdunnallakin on suuri osuus energiantuotossa yli 6-7 sekuntia kestävissä suorituksissa. Ja kun aerobisella ja anaerobisella energiantuotolla ja palautumisella ylipäätään on selvä yhteys. Kiva katella salilla punaisena ähkiviä, kun huono aerobinen kunto verrattuna painoon tuottaa näitä "pumppilihaksia", jotka väsyy kymmenessä sekunnissa.

trlrnnr kirjoitti:

Energia lyhyisiin suorituksiin saadaan ATP:sta ja kreatiinifosfaatista (KP). Koska ATP on keskeinen lihastoiminnalle sen tuottoon tarvitaan KP:ta. Jo ennen kuin KP varastot ovat tyhjentyneet tuotetaan energiaa myös maitohappomekanismin kautta. Tämä selittää sen, että kun teoreettisesti laskien fosfageenivarastojen pitäisi riittää vain muutamaksi sekunniksi, niin käytännössä on lihaksessa kuitenkin KP:ta vielä 15-20 sekuntia kestävän maksimaalisen suorituksen jälkeen. Kuitenkaan ei voi olla varma rajoittaako lyhytaikaisissa maksimaalisissa rasituksissa suoritustehoa KP-pitoisuuden lasku vai sellaisten hajoamistuotteiden kuin ADP:n, AMP:n, epäorgaanisen fosfaatin ja maitohapon kertyminen lihakseen.

KP ei ole pelkästään kreatiinia, vaan kreatiinifosfaattia, jota on varastoituna lihakseen. Siksi epäilen näitä K-valmisteita. Mitä hyötyä niistä on, kun nostoon vaikuttaa ensisijaisesti nostajan tuottama mekaaninen energia, eli lihas. Suoritusta rajoittavana tekijänä on suorituksen pituus, koska nostot tapahtuu suurella intensiteetillä. KP-varastot loppuvat 10-20 sekunnissa, ja jo sinä aikana lihas tuottaa energiaa myös anaerobisesti maitohappomekanismilla. Anaerobisen aineenvaihdunnan tärkein energianlähde on lihaksen sisäinen glykogeeni. Kun ATP KP varastojen kokonaisenergiamäärä on 5-7 kcal, niin glykogeenivarostojen energiamäärä lihaksissa on 1200-1600 kcal, maksassa vielä 120-240 kcal lisää.

Selvähän asia tämä on jo meille fysiologiaan perehtyneille (esim MedicineMan), että ei se kreatiini kasvata lihasta, eikä sillä ole merkittävää panosta voimatreeneissä. Sen sijaan kannattaa panostaa siihen, että lihaksen glykogeenivarastot ovat täynnä, eli on syöty niitä hiilareita tasaisesti, pitää sarjat 10-20 sek mittaisina ja huolehtii myös aerobisesta liikunnasta. Miksi aerobisesta kysyy monet jotka pelkää pientä kävelyäkin, puhumatta siitä, että syke nousisi yli 120. No siksi, että kun sillä anaerobisella aineenvaihdunnallakin on suuri osuus energiantuotossa yli 6-7 sekuntia kestävissä suorituksissa. Ja kun aerobisella ja anaerobisella energiantuotolla ja palautumisella ylipäätään on selvä yhteys. Kiva katella salilla punaisena ähkiviä, kun huono aerobinen kunto verrattuna painoon tuottaa näitä "pumppilihaksia", jotka väsyy kymmenessä sekunnissa.

...paitsi, että glykolyysin kautta tapahtuva ATP:n regeneraatio ei ole yhtä nopeaa kuin ATP/kreatiinifosfaattisysteemin kautta tapahtuva.

Siksi käsittääkseni lihaksen maksimisuoritustason kestoon kyllä jossain määrin vaikuttaa lihaksen kreatiinifosfaattivarastojen suuruus.

Kuten mainitsit, se kuinka paljon kreatiinin käytöllä voidaan vaikuttaa lihaksen kreatiinifosfaattivarastojen suuruuteen onkin aivan eri juttu ja siitä minulla ei ole faktatietoa. Uskoisin kuitenkin jonkin asteisen vaikutuksen olevan olemassa.

Muuten samaa mieltä... kirjoitti:

...paitsi, että glykolyysin kautta tapahtuva ATP:n regeneraatio ei ole yhtä nopeaa kuin ATP/kreatiinifosfaattisysteemin kautta tapahtuva.

Siksi käsittääkseni lihaksen maksimisuoritustason kestoon kyllä jossain määrin vaikuttaa lihaksen kreatiinifosfaattivarastojen suuruus.

Kuten mainitsit, se kuinka paljon kreatiinin käytöllä voidaan vaikuttaa lihaksen kreatiinifosfaattivarastojen suuruuteen onkin aivan eri juttu ja siitä minulla ei ole faktatietoa. Uskoisin kuitenkin jonkin asteisen vaikutuksen olevan olemassa.

Meni nimimerkki ja otsikko väärinpäin edellisessä viestissä.

MedicineMan kirjoitti:

Meni nimimerkki ja otsikko väärinpäin edellisessä viestissä.

huh huh