SANA JUMALA. Tietääkö kukaan etymologian ?
Ahvenanmaalla on kylä JOMALA, jossa JOMALAN kirkko. Kyseinen sana voitaisiin ruotsalaisittain ääntää Jumala.
LA -pääte viittaa suomenkielessä aina paikkaan, joten olisiko JOMA sanan alkuosa. Eli onko JOMALA paikka, jossa JOMA tai Juma asui.
Suomenkielessä on kirosanoja, jotka viittaavat avun pyyntöön Juman tai Joman kautta;
* Jumal´auta
* Juman´kautta
Vanhan suomalaisella kielellä kirjoitetun tuohikirjeen tulkitsemisesta ollaan erimieltä.
Tarkoittaako Jumola Jomalaa ? Eli onko se ollut merkittävä paikka aikanaan ts. jonkinlainen vastus Novgorodin hyökkääjille ? Siitäkö tuohikirje kertoo ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuohikirje_292
//////////////////////////////////////////
KESKUSTELUsta toisella sivustolla...
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a804982f-9a90-4d33-8b2e-91e4673d66b8
//////////////////////////////////////////
Kysymys: Mistä sana Jumala on peräisin?
Vastaus: Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen mukaan taustalla olisi eestin sana jume.
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992. ; Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 2: H-J, Vantaa, Raamatun tietokirja, 1989.
/////////////////////////////////////////
Mitä siis Jomali, Joma, Jomala, Juma, Jumala ja Jume etc. tarkoittaa alunperin ?
Kyse on oikeasti meidän suomalaisten historiasta ja siitä, miten noita samaatarkoittavia sanoja on alettu käyttää.. Lukeeko esimerkiksi suomenkielisessä Raamatussa henkilön tilalla sen paikka vai onko kyseessä ihan muuta tarkoittava sana, kuin sen pitäisi olla ?
Toisaalta kaikki ymmärtävät sanan nykyisen merkityksen, joten alkuperäisellä sanan tarkoituksella ei taida olla merkitystä, vai onko ?
Onko Juma pakanallinen henkiolento ?
vai oliko se joku merkkihenkilö, esim. Kuningas etc. Kumpa tietäisimme..
SUOMENKIELESTÄ
45
6516
Vastaukset
- wikipediasta
http://en.wikipedia.org/wiki/Jomala
"History
It is not known where the name Jomala comes from but it has been suggested that "jom" comes from the name of the Viking god Jom and "ala" means "place". Therefore Jomala would mean "the place where Jom is worshiped".
Jomala was inhabited around 4000 years ago with Jettböle being one of the most renowned prehistoric sites. Other ancient sites include Borgberget where there was a Viking fortress and Kasberget which was one of the many mountains where signal fires were lit when enemies were seen approaching.
Before the city of Mariehamn was established in 1861, the peninsula where the city is situated was a part of Jomala."
Eli JOM olis tämän lähteen mukaan selitys..
Mutta oliko se viikinkijumala vai viikinkien suomalaisilta saama jumala ?- Israelin kansasta
vai viittaako jom sittenkin Israeliin ?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jom_ha'atsma'ut
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jom_hašoa
http://www.jchelsinki.fi/juutalaisuus/jomkipur.htm
www.britam.org/issachar.html
- ja vähän muualta
Etymologia
Etymologisen sanakirjan Suomen sanojen alkuperä (1992) mukaan suomen sana jumala on omaperäinen suomalais-ugrilainen sana. Esimerkiksi mordvalaisilla samantapainen sana Jumi ja mareilla Jumo ovat jumaluuksien nimiä. Jumi-niminen jumala tunnettiin Suomessakin, tosin siitä on jäänyt vain hyvin vähän tietoa. Kielentutkija Jorma Koivulehdon (1999)lähde? mukaan sana jumala on kuitenkin ikivanha, kivikautinen laina arjalaiskielistä, joissa sen vastine dyuman on tarkoittanut taivaallista, kirkasta ja loistavaa. Esimerkiksi Indra-jumaluutta on puhuteltu tällä termillä.- jäi pois
Kysymys:
Mistä sana Jumala on peräisin?
Vastaus:
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen mukaan taustalla olisi eestin sana jume. Brita Polttilan tutkimusten mukaan revontulikaaren alle jäävä pimeä alue on ollut "jumin keko", maailman napa. Tästä johtuu sanonta "jäädä jumiin".
- yhteys....
sharyn kirjoitti:
Brita Polttilan tutkimusten mukaan revontulikaaren alle jäävä pimeä alue on ollut "jumin keko", maailman napa. Tästä johtuu sanonta "jäädä jumiin".
Muistutettakoon, että yksi väitetty yhteys suomalais-ugrilaisen Jumala-nimen etymologiassa on Jamal, Jamalin niemimaa, että on puhe samasta nimestä; kun öljyä tai kaasua imetään Jamalilta, sen pitäisi merkitä meille samaa kuin jos kreikkalaisten Olympos louhittaisiin kraateriksi.
- Jamal.....
yhteys.... kirjoitti:
Muistutettakoon, että yksi väitetty yhteys suomalais-ugrilaisen Jumala-nimen etymologiassa on Jamal, Jamalin niemimaa, että on puhe samasta nimestä; kun öljyä tai kaasua imetään Jamalilta, sen pitäisi merkitä meille samaa kuin jos kreikkalaisten Olympos louhittaisiin kraateriksi.
- suomeksi
yhteys.... kirjoitti:
Muistutettakoon, että yksi väitetty yhteys suomalais-ugrilaisen Jumala-nimen etymologiassa on Jamal, Jamalin niemimaa, että on puhe samasta nimestä; kun öljyä tai kaasua imetään Jamalilta, sen pitäisi merkitä meille samaa kuin jos kreikkalaisten Olympos louhittaisiin kraateriksi.
Sanotaan sanan Jamali merkitsevän paikallisten samojedien kielessä "paikkaa, jossa maailma loppuu". Tietenkin Jäämereen pistävä niemi on tällainen paikka, ihan kirjaimellisestikin.
Siten samojedien sana jamali ja suomenkielen Jumala eivät ole ehkä samoja sanoja alunperin. Sattumalta vaan saman näköisiä.
Myös suomenkielen sanaa juuma (=syvänne joessa tai järvessä) on ajateltu kuuluvan samaan kuin jumi jne. Hämeenkyrössä olevan nimen Jumesniemi myös epäillään kuuluvan kyseiseen sanapesyeeseen. - jumalan aika ?
suomeksi kirjoitti:
Sanotaan sanan Jamali merkitsevän paikallisten samojedien kielessä "paikkaa, jossa maailma loppuu". Tietenkin Jäämereen pistävä niemi on tällainen paikka, ihan kirjaimellisestikin.
Siten samojedien sana jamali ja suomenkielen Jumala eivät ole ehkä samoja sanoja alunperin. Sattumalta vaan saman näköisiä.
Myös suomenkielen sanaa juuma (=syvänne joessa tai järvessä) on ajateltu kuuluvan samaan kuin jumi jne. Hämeenkyrössä olevan nimen Jumesniemi myös epäillään kuuluvan kyseiseen sanapesyeeseen.Hassua. Sana jumala voisi tulla sanasta Jomala. Ruotsalaiset (germaanit) ovat ääntäneet Jomala Jumalaksi ja suomalaiset ovat adaptoineet ääntämistavan.
Jos kerran alkuperäinen sana on Jomala, se voitaisiin paloitella sanoihin Jom'ala eli Jom allah (Jom = aika, allah = jumala) , mikä suunnilleen merkitsee maailmanloppu tai tuomiopäivää...
Siis Jamalin paikka, jossa maailma loppuu ja Jomala maailmanloppu -merkitykset ovat lähellä toisiaan.
Voisiko siis kuitenkin olla että sanat palautuvat samaan kieleen. Muista viron Jumi, Marin Jomi jne. suom-ugrien sanat...
on ahvenanmaalainen kunta, ja lausutaan (ainakin Ahvenanmaalla) pitkällä ruotsalaisella o:lla.
- alkuperä ?
joo.. Tiedän kyllä tuon kylän, kävin siellä nimittäin toukokuussa. Tuosta syystä mielenkiintoni tätä asiaa juuri heräsikin.
Keitä kylässä tai paikassa ennen asui ? suomalaisugreja ?
Miten ahvenanmaalaiset selittävät kylänsä nimen alkuperän ? Olisi vain mielenkiintoista tietää germaaniselitys aivan selvälle suomenkieliselle sanalle, joka ei eroa paljoa Juma, Jumi, Joma, Jomi -sanoista.. siis Joma -la kuten mummo -la..
- Suomesta
Lieksan alueella, n. 10 km keskustasta on Jamalin kylä ja Jamalin joki kylän alueella.
En tiedä kumpi on saanut nimensä kummasta. Vielä lähempää Lieksan keskustaa löytyy Jumalan joki. Nimeä ei ole kartoissa ja nyt soitten kuivauksen jälkeen se on enää isohko oja. Itse olen kuullut nimen n. 100 v sitten syntyneeltä äidiltäni.
Joen latvoilla on joskus ollut iso kivi, jonka sivustassa olleessa kolossa on pikku pojat istukselleet.- asustellut joskus
samojedeja, tarkoitan lähinnä Itä-Suomea?
Samojedithan ovat niin älyttömän laajelle levinnyttä kansaa, että ei mikään ihme olisi jos näin olisi. Tunnettua samojediasutustahan on ainakin joskus ollut Kuolan niemimaan itänokassa. Ei lopultakaan mahdottoman kaukana meistä.
Etelämpänä vaan on muualta tullut asutus ja nopeasti lisääntynyt maanviljelysväestö ja -kulttuuri hävittänyt kaikki tunnistettavat jäljet heistä. - tuisku
asustellut joskus kirjoitti:
samojedeja, tarkoitan lähinnä Itä-Suomea?
Samojedithan ovat niin älyttömän laajelle levinnyttä kansaa, että ei mikään ihme olisi jos näin olisi. Tunnettua samojediasutustahan on ainakin joskus ollut Kuolan niemimaan itänokassa. Ei lopultakaan mahdottoman kaukana meistä.
Etelämpänä vaan on muualta tullut asutus ja nopeasti lisääntynyt maanviljelysväestö ja -kulttuuri hävittänyt kaikki tunnistettavat jäljet heistä.Samojedeista, olen muuten joskus kuullut seuraavan selityksen heidän nimelleen:
Suomalais-ugrilaiset jokia käyttäneet venekansat (kampakeraamikot?) ovat nimenneet vaeltelevia kansoja nimellä "samoojat", vironkielellä "sammujad" josta nimi "samojed" ja indoeurooppalaisittain "samoyed".
Ei kyllä selitä sitä ovatko asuneet Suomen alueella, mutta toki SU-kansojen lähialueilla. - lisää
Jamalin kylän lähellä on Jamalin järvi, josta Jamalinjoki laskee Pieliseen, Jamalin lahteen. Joen varrella on alue nimeltä Niitty-Jamali. En tiedä onko se oma kylänsä vaiko muu nimi.
Jamalin kylä on lahden pohjoisrannalla eli tyypillinen kivi-/rautakautinen asuinpaikka. Lienee siis aika vanhaa asutusaluetta, ehkä jopa sitä mitä Pohjois-Karjalasta nyt on löydetty niitä lähes 10 000 v vanhoja paikkoja.
Voisi nimi Jamali olla siten vanha uralilaiseen kantakieleen palautuva nimi.
Onko sitten Jamali ja Jumala samaa juurta niin se onkin sitten vaikeampi juttu. - Aantrees
tuisku kirjoitti:
Samojedeista, olen muuten joskus kuullut seuraavan selityksen heidän nimelleen:
Suomalais-ugrilaiset jokia käyttäneet venekansat (kampakeraamikot?) ovat nimenneet vaeltelevia kansoja nimellä "samoojat", vironkielellä "sammujad" josta nimi "samojed" ja indoeurooppalaisittain "samoyed".
Ei kyllä selitä sitä ovatko asuneet Suomen alueella, mutta toki SU-kansojen lähialueilla.ne oli Tallinassa votkaturisteina
ennen meitä. Sammujad - Pirjetta K
asustellut joskus kirjoitti:
samojedeja, tarkoitan lähinnä Itä-Suomea?
Samojedithan ovat niin älyttömän laajelle levinnyttä kansaa, että ei mikään ihme olisi jos näin olisi. Tunnettua samojediasutustahan on ainakin joskus ollut Kuolan niemimaan itänokassa. Ei lopultakaan mahdottoman kaukana meistä.
Etelämpänä vaan on muualta tullut asutus ja nopeasti lisääntynyt maanviljelysväestö ja -kulttuuri hävittänyt kaikki tunnistettavat jäljet heistä.Samojedi on yhteisnimitys monille arktisille kansoille. Heistä ainakin nenestsien tiedetään siirtyneen Suomen itä-Karjalaan ja Itä-Lappiin 1800 -luvulla, kun poronkasvatus muuttui tehotaloudeksi Samalla tuli tänne heidän koiriaan jotka sekoittuivat suomalaisiin koiriin.
Varmasti samojedeja on valunut tänne rajoille aina. Kauppaa on käyty Karjalassa rajan yli ja nykyisillä saamelaisalueilla niin kauan, kun siellä on asuttu, eli jopa tuhansien vuosien ajan. Valtion rajat eivät merkitse mitään näille metsästäjä-keräilijä-paimentolaisille eikä niitä ennen juuri valvottukaan. - huhhahhaa
Pirjetta K kirjoitti:
Samojedi on yhteisnimitys monille arktisille kansoille. Heistä ainakin nenestsien tiedetään siirtyneen Suomen itä-Karjalaan ja Itä-Lappiin 1800 -luvulla, kun poronkasvatus muuttui tehotaloudeksi Samalla tuli tänne heidän koiriaan jotka sekoittuivat suomalaisiin koiriin.
Varmasti samojedeja on valunut tänne rajoille aina. Kauppaa on käyty Karjalassa rajan yli ja nykyisillä saamelaisalueilla niin kauan, kun siellä on asuttu, eli jopa tuhansien vuosien ajan. Valtion rajat eivät merkitse mitään näille metsästäjä-keräilijä-paimentolaisille eikä niitä ennen juuri valvottukaan.> nenestsien tiedetään siirtyneen Suomen itä-Karjalaan ja Itä-Lappiin 1800 -luvulla
Ja mistäköhän lähteestä tällainen tieto on peräisin?
> Varmasti samojedeja on valunut tänne rajoille aina
Höpöhöpö.
> Valtion rajat eivät merkitse mitään näille metsästäjä-keräilijä-paimentolaisille eikä niitä ennen juuri valvottukaan
Heti kun ruvettiin valvomaan, niin kyllä rupesi rajat merkitsemään ja paljon. Tämä on tiedetty fakta saamelaisten kohdalta.
- Häkkisen melko
uudesta Etymologisesta sanakirjasta. Siellä on varmasti jotain kerrottu tästäkin sanasta. Minulla ei hyllyssäni ko. kirjaa ole mutta lähimmässä kirjastossa kyllä löytyy. Taidanpa taas sen lainata.
- la-loppuisia
sanoja, lähinnä adjektiiveja. Kuten kamala, katala, kavala, hintelä, vikkelä, nokkela, sukkela. Taitaa löytyä enemmänkin.
Useat noista ovat jokseenkin samanlaista ominaisuutta kuvaavia kuten katala - kavala, vikkelä - sukkela.
Näistäkin voisi Kaisu Häkkisen kirja jotain kertoa.- se miten
on mahdollista, että paikkaa tarkoittavia la-loppuisia sanoja on adjektiiveina. Mikä paikka on ollut esim. vikkelä? Vaikeaa kuvitella.
- sit on viäl
se miten kirjoitti:
on mahdollista, että paikkaa tarkoittavia la-loppuisia sanoja on adjektiiveina. Mikä paikka on ollut esim. vikkelä? Vaikeaa kuvitella.
Mana-la, Tuone-la ja Valha-la.
- mutta sanokaapas
sit on viäl kirjoitti:
Mana-la, Tuone-la ja Valha-la.
mikä paikka on mukula. Pojanmukula tai perunan mukula. Enpä keksi miten pojanmukula voisi olla ollut joskus paikkaa tarkoittava ilmaisu.
Voisiko siten ajatella, että la-loppu ei olekaan tarkoittanut aina paikkaa. Siten myöskään sana Jumala ei ole ollut välttämättä paikkaa tarkoittava vaan vaikkapa adjektiivi.
Kuvannut ominaisuutta, sitä millainen Hän on. Alkuosa Juma vaan on jo hukkunut tietoisuudestamme. - Kaleva(+la) ?
sit on viäl kirjoitti:
Mana-la, Tuone-la ja Valha-la.
Olen miettinyt tässä tovin sellaista asiaa kuin paikannimet. Monet suomalaiset paikkojen nimet oikeasti merkitsevät suomeksikin jotain.
Mutta sitten on lukuisia paikannimiä, joille en osaa keksiä mitään vastinetta todellisuudesta, kuten; Urjala, Ulvila, Kärkölä..
Jos tarkastelee sanoja.. niin huomais että -la, -lä viittaa paikkaan.. esim. mummola = paikka, jossa mummo asuu.. Siispä Urja, Ulvi ja Kärkö ovat nimiä ?
Entäpä Tornio ja Muonio ? Jos ajattelee sanaa, Röykkiö.. niin Onko Tornio siis Tornien kokoelma ja Muonio Muonien eli ruuan keskus... Toisinsanoen voisi olettaa että Tornit olivat olemassa puolustusta varten ja Muonat ylläpitämässä mahdollisen valtakunnan ravitsemusta..
Mitä tarkoittaa Posio ? Posiskella eli joutua Poseen.. eh..
Samalla logiigalla ulkomaisetkin nimet avautuisivat kuten Moskova ja Kaleva..
Eli Moskova (vs. tulviva, antava, oleva) voisi olla verbi Moskoa ? Kaleva (Calleva) taas näyttäisi olevan Kaleamisen keskus.. Kalevala, jossa -la, sitten olisi myöhemmin lisätty ikäänkuin uudestaan merkitsemään paikkaa..
Kuusamo.. Se on helppo.. Kuusama eli Kuusikko..
Noh... kuitenkin..
Olisikin kiva, jos joku ottaisi tehtäväkseen kirjoittaa kaikkien Suomen kylien, kuntien, kaupunkien nimien merkitykset vaikka gradutyönään... Se voisi mm. helpottaa ymmärtämään Suomen asuttamista.. - osaamme adjektiivit...
mutta sanokaapas kirjoitti:
mikä paikka on mukula. Pojanmukula tai perunan mukula. Enpä keksi miten pojanmukula voisi olla ollut joskus paikkaa tarkoittava ilmaisu.
Voisiko siten ajatella, että la-loppu ei olekaan tarkoittanut aina paikkaa. Siten myöskään sana Jumala ei ole ollut välttämättä paikkaa tarkoittava vaan vaikkapa adjektiivi.
Kuvannut ominaisuutta, sitä millainen Hän on. Alkuosa Juma vaan on jo hukkunut tietoisuudestamme.Mutta paikannimet tässä juuri kiinnostavatkin. Minkälaiset nimet on annettu ? Jotain asiaa kuvaavat nimet ?
Mukula.. Olisko alunperin tarkoittanut Mukua tai Mykyä ? Siispä Mukula olisi kasa Mukuja tai mykyjä.. siis paikaksi sana olisi muodostunut.. myöhemmin unohdettu että tarkoittaa myös paikkaa eikå vain adjektiivia.. Voisi hyvin ymmärtää miksi paikannimet olisivat läheisyydessä adjektiivien kanssa. Helpointa on antaa paikalle jokin sitä kuvaava nimi.. esimerkiksi Järvelä (Järviä)... tai Kuusamo (Kuusamia).. tai Kuopio
(Kuopat, Kuopeet, Kuopit ?)..
siispä esimerkiksi Moskovakin voisi olla verbi Moskoa-sanasta.. Mitä se tarkoittikaan joskus, ei ole kyllä tiedossa.. Moska on roskaa, jätettä, likaa tai kuonaa.. Mutta Moska voi myös olla jokin raudantakomiseen liittyvä juttu; synonyymejä Moskalle on nuija, vasara tai leka... - olen itsekin
osaamme adjektiivit... kirjoitti:
Mutta paikannimet tässä juuri kiinnostavatkin. Minkälaiset nimet on annettu ? Jotain asiaa kuvaavat nimet ?
Mukula.. Olisko alunperin tarkoittanut Mukua tai Mykyä ? Siispä Mukula olisi kasa Mukuja tai mykyjä.. siis paikaksi sana olisi muodostunut.. myöhemmin unohdettu että tarkoittaa myös paikkaa eikå vain adjektiivia.. Voisi hyvin ymmärtää miksi paikannimet olisivat läheisyydessä adjektiivien kanssa. Helpointa on antaa paikalle jokin sitä kuvaava nimi.. esimerkiksi Järvelä (Järviä)... tai Kuusamo (Kuusamia).. tai Kuopio
(Kuopat, Kuopeet, Kuopit ?)..
siispä esimerkiksi Moskovakin voisi olla verbi Moskoa-sanasta.. Mitä se tarkoittikaan joskus, ei ole kyllä tiedossa.. Moska on roskaa, jätettä, likaa tai kuonaa.. Mutta Moska voi myös olla jokin raudantakomiseen liittyvä juttu; synonyymejä Moskalle on nuija, vasara tai leka...miettinyt ja tullut juuri tuohon tulokseen. Sillä alueellahan asui merjalaisia ja murovalaisia.
Moskova tai Moskva voisi olla juuri verbin moskota muoto. Moskota saattaa tosiaan liittyä jotenkin nuijiin tai johonkin sen tapaiseen. - Kalevalaa
Kaleva(+la) ? kirjoitti:
Olen miettinyt tässä tovin sellaista asiaa kuin paikannimet. Monet suomalaiset paikkojen nimet oikeasti merkitsevät suomeksikin jotain.
Mutta sitten on lukuisia paikannimiä, joille en osaa keksiä mitään vastinetta todellisuudesta, kuten; Urjala, Ulvila, Kärkölä..
Jos tarkastelee sanoja.. niin huomais että -la, -lä viittaa paikkaan.. esim. mummola = paikka, jossa mummo asuu.. Siispä Urja, Ulvi ja Kärkö ovat nimiä ?
Entäpä Tornio ja Muonio ? Jos ajattelee sanaa, Röykkiö.. niin Onko Tornio siis Tornien kokoelma ja Muonio Muonien eli ruuan keskus... Toisinsanoen voisi olettaa että Tornit olivat olemassa puolustusta varten ja Muonat ylläpitämässä mahdollisen valtakunnan ravitsemusta..
Mitä tarkoittaa Posio ? Posiskella eli joutua Poseen.. eh..
Samalla logiigalla ulkomaisetkin nimet avautuisivat kuten Moskova ja Kaleva..
Eli Moskova (vs. tulviva, antava, oleva) voisi olla verbi Moskoa ? Kaleva (Calleva) taas näyttäisi olevan Kaleamisen keskus.. Kalevala, jossa -la, sitten olisi myöhemmin lisätty ikäänkuin uudestaan merkitsemään paikkaa..
Kuusamo.. Se on helppo.. Kuusama eli Kuusikko..
Noh... kuitenkin..
Olisikin kiva, jos joku ottaisi tehtäväkseen kirjoittaa kaikkien Suomen kylien, kuntien, kaupunkien nimien merkitykset vaikka gradutyönään... Se voisi mm. helpottaa ymmärtämään Suomen asuttamista..>>>Kaleva (Calleva) taas näyttäisi olevan Kaleamisen keskus.. Kalevala, jossa -la, sitten olisi myöhemmin lisätty ikäänkuin uudestaan merkitsemään paikkaa..
- Helppokuvitella
se miten kirjoitti:
on mahdollista, että paikkaa tarkoittavia la-loppuisia sanoja on adjektiiveina. Mikä paikka on ollut esim. vikkelä? Vaikeaa kuvitella.
lempinimeä käytetään Vilhosta. Vikkkelä=Vilhola.
- Viikingeille kiire
Kalevalaa kirjoitti:
>>>Kaleva (Calleva) taas näyttäisi olevan Kaleamisen keskus.. Kalevala, jossa -la, sitten olisi myöhemmin lisätty ikäänkuin uudestaan merkitsemään paikkaa..
Kaleta olisi silloin siitä muodostettu verbi. Kaleva tarkoittaisi joko tarujen jättiläistä tai jotain päällikköä. Kalevala olisi silloin tällaisen hemmon asuinpaikka.
Oikein,Kalevala on sijoittunut Länsi-Suomeen josta suomenkielikin on saanut alkunsa länsimurteista. - Kalevinpoika
olen itsekin kirjoitti:
miettinyt ja tullut juuri tuohon tulokseen. Sillä alueellahan asui merjalaisia ja murovalaisia.
Moskova tai Moskva voisi olla juuri verbin moskota muoto. Moskota saattaa tosiaan liittyä jotenkin nuijiin tai johonkin sen tapaiseen.va-loppu viittaa veteen (vas). Nuijavesi tai Lekavesi?
Vesi, wasser, water, víz, voda, vanduo, on eräs selvimmistä pohjoiseurooppalaisten - suomalais-ugrilaisten, balttilaisten, slaavilaisten ja germaanikielten - kantasanoista, joka viittaa yhteiseen alkuperäämme. - Kalevinpoika
Helppokuvitella kirjoitti:
lempinimeä käytetään Vilhosta. Vikkkelä=Vilhola.
Kalevala on "Sankarien maa". Näin se on ainakin selitetty Kalevalan englanninkielisessä käännöksessä ("Land of Heroes").
Pohdin muuten joskus sellaistakin vaihtoehtoa, että itämerensuomalaiset olisivat jossain kohtaa harjoittaneet slaavien tavoin kahden jumalan kulttia (Perun/Veles), jolloin nämä jumalat olisivat olleet kantagermaaneilta lainatut Teiwaz ja Thurisaz (Taivas ja Turisas). Ilma ja vesi ovat kuitenkin mahtavimmat elementit, ilman edustaessa hyvyyttä ja veden pahuutta.
Turisas, merihirviö oli hämäläisten sodanjumala, koska viholliset tulivat aina aavojen takaa. - kagxonen
Kalevinpoika kirjoitti:
Kalevala on "Sankarien maa". Näin se on ainakin selitetty Kalevalan englanninkielisessä käännöksessä ("Land of Heroes").
Pohdin muuten joskus sellaistakin vaihtoehtoa, että itämerensuomalaiset olisivat jossain kohtaa harjoittaneet slaavien tavoin kahden jumalan kulttia (Perun/Veles), jolloin nämä jumalat olisivat olleet kantagermaaneilta lainatut Teiwaz ja Thurisaz (Taivas ja Turisas). Ilma ja vesi ovat kuitenkin mahtavimmat elementit, ilman edustaessa hyvyyttä ja veden pahuutta.
Turisas, merihirviö oli hämäläisten sodanjumala, koska viholliset tulivat aina aavojen takaa.muinoin pahaa, jopa pirua tarkoittava. Kun pakanoille opetettiin ensimmäisellä vuosituhannella kristinuskoa, tämä PIRUNMOINEN Vanhan testamentin ukko sai nimen juma-la.
- Pirjetta K
se miten kirjoitti:
on mahdollista, että paikkaa tarkoittavia la-loppuisia sanoja on adjektiiveina. Mikä paikka on ollut esim. vikkelä? Vaikeaa kuvitella.
"Vikkelä" kuten slangisana fiksukin näyttävät olevan indoeurooppalaista alkuperää - muinaisskandin kvikr, flaamin kvick, englannin quick, norjan kvikk ja latinan vivus. Tuo lopuke on ihan suomalaista lisäystä, ehkä juuri ollut paikka, jossa kaikki sujuu kuin voideltu ?
- tuisku2
Linkin
http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/juminkeko-mika-se-on-t27429-30.html
takana on pohdintaa juminkeko-termistä:
"tuisku kirjoitti:
”Kiertää päivän, kiertää kuun, vaan ei kierrä juminkekoa”... Mikä se on? Ja mikä on juminkeko?
Pohdiskeltuani asiaa hiukkasen, rohkenisin esittää yhden hypoteesin tässä suomalaisen kansanperinteen arvoituksessa mainitun juminkeon perimmäisestä luonteesta.
Juminkeko on siis sellainen keko, kasa, jota ei voi kiertää. Ilmeisen iso siis. Koska termi esiintyy pohjoisessa suomalais-ugrilaisten tuhansia vuosia asuttamilla alueilla, voisi myös ajatella sen olevan jotakin pohjoiseen pallonpuoliskoon liittyvää. Voisi ajatella myös sanan ”jumi” liittyvän siihen: jotakin, joka pysäyttää ja pakottaa olemaan paikallaan, jumissa. Olisiko tämä jokin myös ollut niin iso ja vahva, että siitä olisi jopa termi ”jumala” saanut alkunsa? Jumin ala, jumala...Onhan olemassa myös Manan ala, maan ala, manala... Jopa ukkosta on pidetty niin vahvana luonnonilmiönä, että sille on täytynyt omat jumalansa pyhittää liki jokaisessa muinaisessa kulttuurissa.
On esitetty, että Pohjolan asuttaminen olisi alkanut siten, että väestö olisi pikkuhiljaa siirtynyt riistan perässä jääkaudenaikaisista pakopaikoista, refugeista, pohjoisemmas. Auringon ja kuun näennäinen liike taivaan halki on saattanut luoda hiljalleen siirtyvälle väestölle mielikuvan siitä, että voisi jopa päivän ja kuunkin kiertää. Mutta mitä ei? Viimeistään siirtymisen olisi pysäyttänyt mannerjäätikön reuna. Vuosituhansien saatossa jäänreunaa olisi ehditty joltisenkin seuraamaan ja ehkäpä olisi saanut aikaan kollektiivisen tunteen jääkasan kiertämisen mahdottomuudesta: tätäpä ei voikaan...Siinä sitä oltiin, suuren pari kilometriä korkean valkoisen jääkasan juurella - juminkeon..."
ja edelleen:
"Nostanpa esiin tämän ketjun, koska jumi-sanuetta sivuttiin juuri äskettäin Lalli&Erik ketjussa. Siinä rcislandlake esitti seuraavan listan veteen/mereen liittyvistä sanoista eri kielissä:
WATER, SEA
Proto-Afro-Asiatic *jam ‘water, sea,’
Proto-Uralic *jamä ‘sea,’
Proto-Dravidian *am(m) ‘water’
Amerind *jume ‘water,’
Aguaruna jumi ‘water, rain,’ um- ‘drink,’
Yuracare jumijumi ‘rain,’
Guamo jum ‘lake,’
Shuara umu- ‘drink,’ yumi ‘rain,’
Guahibo ema ‘rain,’
Tuyoneri meei ‘water,’ ja-mai ‘drink,’
Achual yumi ‘water,’
Gualaquiza yumi ‘water,’
Jos uralilaisessa kantakielessä ja proto-afro-asiaticissa sanat ovat miltei samat, yhteinen "jam, jaama, joama, juoma, jumi" veden nimityksenä on hyvin vanha ja ehkä jo jääkauden aikainen. Jäätynyttä vettä voisi silloin kuvailla kasaksi vettä ja voisi jopa käyttää nimitystä "juminkeko". Eli, luulen, että tässä ketjussa esille tuomani ajatus juminkeosta mannerjäänä ei ole kovin huono.
Vesikasan eli juminkeon sulaessa paljastuu maata ja paljastunut maa on silloin jumin ala, jumala, äitimaa..."
Jos nyt jumala-sanan juuri olisikin "valoisa, kirkas", niin sitähän se jäätynyt vesi, jäätikkö juuri on. Jään reunalla oltiin "jumissa"... Skandinaavien mahdollinen Jom on ehkä pelkästään tästä heidän omaksumaansa samaa sanuetta - sen jälkeen kun alkuperäiset asukkaat (kielenvaihtajat) olivat tuon termistön skandinaavikieliin välittäneet.- ked
Veisi on lainasana, mutta entä jää. Nyt voidaan sanoa jäässä mutta jos on jäässä olaan aika varmasti myös jumissa. Jos jumi tarkoitti samaa kuin jää niin sulanut maa-ala olisi ollut jään ala eli jumala. On ymmärrettävää, jos muinaissuomalaiset palvoivat sulanutta maata, elämän antajaa. Sitä piti odotella ankara talvi. Onko joki ja juotava , jumala ja jumi samaa alkuperää?
- Heja S
ked kirjoitti:
Veisi on lainasana, mutta entä jää. Nyt voidaan sanoa jäässä mutta jos on jäässä olaan aika varmasti myös jumissa. Jos jumi tarkoitti samaa kuin jää niin sulanut maa-ala olisi ollut jään ala eli jumala. On ymmärrettävää, jos muinaissuomalaiset palvoivat sulanutta maata, elämän antajaa. Sitä piti odotella ankara talvi. Onko joki ja juotava , jumala ja jumi samaa alkuperää?
Joko olette saaneet siunauksen väitteillenne ruotsalaisilta sillä he tietävät maamme historian.Tai jos laitatte tosissanne väitteet heidän luettavikseen niin niitähän nauravat koko maailma kun vain julkaisisivat ne.
Ruotsalaisia uskovat kaikki "Arn ritareineen" mutta suomalaisia ei oteta todesta missään maailman kolkassa sillä ruotsalaisten kirjoittaman historian mukaan olimme tyhmä ja kehittymätön lauma metsäläisiä joita he tulivat sivistämään Jumalan sanalla.
Ruotsissa on kuningashautoja joita he eivät kunnioituksesta edes avaa mutta täällä ei ole ollut mitään. - tuisku4
ked kirjoitti:
Veisi on lainasana, mutta entä jää. Nyt voidaan sanoa jäässä mutta jos on jäässä olaan aika varmasti myös jumissa. Jos jumi tarkoitti samaa kuin jää niin sulanut maa-ala olisi ollut jään ala eli jumala. On ymmärrettävää, jos muinaissuomalaiset palvoivat sulanutta maata, elämän antajaa. Sitä piti odotella ankara talvi. Onko joki ja juotava , jumala ja jumi samaa alkuperää?
Hyvää pohdintaa ja varsinkin tuo talven aikainen jumissa oleminen liittyy mukavasti kokonaisuuteen. Yum, yumi näyttäisi tarkoittavan monessa vanhakantaisessa kielessä tosiaan vettä eli juomaa, joten aika lähellä ollaan. Jospa vielä jää, jäätyä ja jäädä ovat myös samaa alkuperää? Kaikkien taustalla kutakuinkin "jäädä jumiin".
- kagxonen
tuisku4 kirjoitti:
Hyvää pohdintaa ja varsinkin tuo talven aikainen jumissa oleminen liittyy mukavasti kokonaisuuteen. Yum, yumi näyttäisi tarkoittavan monessa vanhakantaisessa kielessä tosiaan vettä eli juomaa, joten aika lähellä ollaan. Jospa vielä jää, jäätyä ja jäädä ovat myös samaa alkuperää? Kaikkien taustalla kutakuinkin "jäädä jumiin".
Tuiskulla järkevää pohdintaa. Vertaus mannerjäähän yhtyy pirunmoiseen / pahaan paikkaan, joka on jumissa iät ja ajat. Toisaalta esim. M. Haavio on yhdistänyt jumi-sanan intian yumi-sanaan, joka eri muodoissa on kulkeutunut Aasian alueen läpi. Yleensä sanojen kulku käsitetään etelästä pohjoiseen, mutta voihan se olla pohjoisesta eteläänkin kulkeutunut. Olettaen että permil. suomal. olivat kauppiaskansaa, joka veivät sanojaan vähän joka ilmansuuntaan...
- takapajuisimmat
Siinäpä joukko maailman takapajuisimpia kansoja! Sukumme koko kuva.
- Suomalai
Kuten huomaa monet sanat tunnistaa myös "muiden" maiden sanoista,alkuperä voi olla miten kaukaa tahansa,sama asiaa tarkoittava sana muuttunut kielien mukana,ihmiskunta on levittäytynyt maapallolle pikku hiljaa,ei tyhjästä.Kielet on kehittynyt ihmismäärän kasvaessa.
- etymologian sanakirj
jumissa on kaikki ja v*tuttaa niin saatanasti ,-- ei siinäkään senkummenpaa etymologiaa tarvita
- anon111
Hopi intiaanit kertovat,että maailmojen alussa ihmiset elivät yhdessä. 4 maailmanlopun jälkeen Luoja käski valitut kiertämään maailmaa niin kauan kunnes kaikki kolkat olisi koluttu läpi. Tämän jälkeen he saisivat jäädä paikalleen asumaan, mutta ei lähelle auringontasajaa vaan mahdollisemman vaikeaan paikkaan. Luoja opetti kansaansa miten vettä saatiin joka paikasta. Miten paikka etsittiin ja miten lähde tehtiin.(kaivo) Näin ihminen pystyi asumaan mitä rankimmissa paikoissa, ja muistamaan ja kunnioittamaan Luojaa. Luoja sanoi, että heti kun elämästä tulee viihtyisää niin ihmiset unohtavat Luojan ja muuttuvat kieroutuneiksi...
Kun kansat löysivät paikkansa, piirsivät he spiraaleja luoliin. Spiraalin keskipiste edusti päätepysäkkiä , johon oli tultu pitkän vaelluksen jälkeen.
Ehkäpä siksi suomen kielellä on paljon yhteisiä sanoja sanscritin, turkin, unkarin ja lukuisten muiden kielien kanssa. Englanti on kieli, joka on aiheuttanut monen muun kielen syrjäytymisen. Englanti on saamassa uuden "Taivaallisen" kielen asemaa. Raamatussahan sanotaan, että taivaassa kaikki ymmärtävät toisiaan, ja että Jumala loi monet kielet rangaistukseksi ihmisen kieroituneisuudesta.
On mielenkiintoista nähdä monia eri näkemyksiä sanan"Jumala" alkuperästä. Varsinkin mielenkiintoiseksi sen tekee, että Taoistit näkevät veden juuri kaikkein pyhimpänä olomuotona. Vesi on Ilmaa pyhempi, koska se on pehmeä ja naisellinen. Naisellisuus voittaa aina miehellisyyden, pehmeä aina kovan. Ukko ukkosen Jumala on kova hallitsia, mutta äiti maa on lempeä kasvattaja. Niin ja tuleehan sana Perkele juurikin Ukkosen Jumalasta. Vain koska Suomi koki ruotsalaisperäisen usko"puhdistuksen" 1527 lähtien, ei merkitse, että sanat Perkele, kyrpä ja vittu ovat kirosanoja. Ne ovat kirosanoja uskonpuhdistajien mielestä, ei suomalaisten. Koska Raamattu piti kääntää Suomeksi, oli sen hallitsian nimeksi tultava jokin vahva nimi. Mikä sen vahvempi kuin alkuperiäissuomalaisten oma nimi veden/maan/ilman/tulen/valon/voiman/hyvän hallitsian nimi Jomala,Yomala, Jom jne. Uskopuhdistus oli pakkokäännytystä ja kansanperinteen raiskaamista. On vaikea löytää sanan alkuperää, kun kaikki tiedot on kitketty pois ja poltettu. Juuri kuten Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä Kanadassa tehtiin. Uskon kuitenkin, että Jumala oli jotain suurempaa, mitä me ymmärrämme. Juuri kuten Tao taoismissa.
Kaleva - sankareiden maa.. Raamatussa kerrotaan Moosesksen ensimmäisessä kirjassa maasta, jonka Jumala loi ja jota jättiläiset hallitsivat. Nuo jättiläiset olivat sen ajan kansan SANKAREITA=)- anon111
ensimmäinen sensuroitu sana on P...ELE
- Jomalauta
Jom on vanha finnougrisana ja tarkoittaa valoa, päivää, kirkasta. Imhotepin oikea nimi oli hieroglyfien mukaan Jom-Hapit tai Jo-Jom-Hapit. Muinaisessa Egyptissä puhuttiinkin finnougrikieli, kuten mm. kielitieteilijä Helmi Poukka on todennut. Arjalaiset heimot perustivat siirtokuntia Egyptin koordinoimana ja toivat mm. suomen kantakielen. Mongoloideilla N1c ei ole mitään tekemistä suomen kielen alkuperän kanssa, vaan nsivat itsensä väkisin kehittyneempiin populaatioihin mm. mongoli-invaasion yhteydessä.
Jom- viikingit finnoarjalaisina käyttivät tätä jomia nimetessään porukkansa. Jomman kumma on varmaan tarkoittanut päivän miestä tai valon miestä. Kum oli etruskien kielellä mies, samoin komien kom.
IE-maissa arjalaiset tai protogermaanit vaihtoivat kieltään paavin vasallien ja katolisten vallattua näiden kuningaskunnat, kuten Ruotsissa kävi 1200-luvulla. Saksitkin olivat kuitenkin finnoarjalaisia ja vielä 1300-luvulla saksiylimyksen miekkaa koristi suomenkielinen teksti. YT-video Finnish Text in the Medieval Saxon Sword.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
KUPSinpelaaja vangittu törkeästä rikoksesta
Tänään tuli uutinen että Kupsin sopimuspelaajs vangittu törkeästä rikoksesta epäiltynä. Kuka pelaaja kysressä ja mikä ri191801- 271348
Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka621230Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha91150Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.291105Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?131068Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641057Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan301019Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se71017Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61002