Olin eilen kauan kaipaamassani rintojen pienennysleikkauksessa päiväkirurgiassa (aamulla sisään ja iltapäivällä ulos pienennettynä) Nyt vajaan vrk:n kotona olon jälkeen olo on mitä hyvä, tosin on kipulääkitykset päällä ja antibiootti tulehduksen välttämiseksi.Iltapäivällä saan eka kertaa purkaa "paketin" ja katsoa millaiset uudet rinnat siellä luuraa... Olen vasta toipumisen alussa, mutta semmoinen fiilis on nyt, että olen tehnyt hyvän ratkaisun, mutta katellaan nyt ajan kanssa.
Rinnat paketissa pienempänä
F:stä noin C
615115
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 61
Vanhimmat
sairaalassa??? Hämmästyttävää. Olin kaksi viikkoa sitten pienennyksessä ja kaikki meni hienosti, mutta ei minusta olisi ollut lähtijäksi samana päivänä, sen verran tokkurainen olo oli nukutusaineesta, enkä olisi suostunut lähtemään muutenkaan.
Minun leikkauksestani on nyt kaksi viikkoa ja turvotus alkaa olla poissa, mikä tarkoittaa, että on taas lähdettävä liivikauppaan.
Eikö ole ihanan kevyt olo, kun kroppa ja sielu ovat samaa paria!
Nopeaa parantumista sinulle!
Heräämössä herättyäni ajattelin eka tunnin aikana, että en selviä iltapäiväksi kotiin, mutta kun sain juotua (kurkku kipeä ja möräkkä ääni hengitysputken vuoksi) elämä alkoi voittaa. Niinpä tyttäreni haki minut kotiin. Illan painelin lähinnä kainalonaluksia pyyhkeeseen vuoratulla kylmäkallella, joka laski turvotusta huomattavsti.Yön tyttäreni nukkui varmuuden vuoksi vieressäni (mies työmatkalla) mutta nukuinkin oikein hyvin.Palvelu sairaalassa (Jorvi) oli huippuluokkaa. Aah, odotan sitä päivää, kun ostan itselleni eka kerran kunnon kauniit pitsiliivit...
nyt voi ostaa MITÄ TAHANSA!!! Esimerkiksi kauniita alusvaatteita ja yöasuaja, joista ennen vain voi haaveilla. Odotan myös innolla ostoksillepääsyä. Ihan ensiksi ostan ainakin viisi liivi housu -settiä ja monta kaunista silkkistä yöasua.
Nyt paitapuserot istuu kauniistai ja on niin "tyttömäinen" olo.
minkä ikäisiä olette?
Ite oon 34v ja olen harkinnut, mutten uskaltanut.
luin ketjun loppuun ja siellähän se.
Heräsin juuri ja totesin , että waude, olo on mitä mainioin. Uskomatonta, miten nopealta tämä toipuminen tuntuu. Tosin yritän henkisesti varautua myös takaiskuihin, jota ihmisillä kuuluu olleen. Turvotus kainaloista on laskenut miltei kokonaan, rinnat on tosi mustelmaiset, mikä kuuluu asiaan, mutta vertakaan ei ole tihkunut noin vuorokauteen. Hei te empijät, menkää ihmeessä toteuttamaan haaveenne. Minäkin olin sijoittanut tämän asiaan ketegoriaan "sitten kun joskus rikastun", mutta täytinkin yllättäen ihan reilusti kunnallisen hoidon kriteerit.
että tämmönen mahdollisuus on suotu meille. odotan vain sitä paivää kunnes se haave toteutuu..
uudelle kevyelle elämälle.
Mukavaa, kun täältä saa vertaistukea. Olenkin seurannut tätä keskustelupalstaa siitä saakka, kun pääsin jonoon. Leikkaukseen meno tuli sitten viikon varoitusajalla, koska pääsin peruutuspaikalle. Leikkaava plastiikkakirurgi kertoikin, että jo opiskeluaikoina hän huomasi sen, että peruutuspaikalle lyhyelläkin varoitusajalla sai varmimmin potilaan, kun soitettiin rintojen pienennyspotilaalle. Suurin osa tähän operaation päässeistä vaikuttaa tosi tyytyväisiltä. Ei ihme, tuntuu, että ryhtikin muuttui heti.
että että päiväkirurgisena toteutettu leikkaus meni hyvin. Itseäni vähän jännittää: huomenna Jorviin samaan toimenpiteeseen, myös päiväkirurgiaan. Eikä aiemmin ole edes koskaan nukutettu. Mutta toivottavasti menee yhtä hyvin kuin sinulla!
Minut leikattiin Jorvissa hieman yli kuukausi sitten, päiväkirurgialla myös. Kaikki meni tosi hyvin, ja jaksoin helposti lähteä sairaalasta samana päivänä. Varsinaisia kipuja ei ole ollut koko aikana.
Minuakin pelotti aivan kamalasti leikkaukseen meno, kun ei ole aikasempaa kokemusta sairaaloista. Henkilökunta otti kuitenkin tämän hyvin huomioon, ja sain rauhoittavaa lääkettä ja paljon myötätuntoa ennen leikkausta. Henkilökunta oli osastolla ja leikkaussalissa todella mukavaa.
Helpompi oli minusta kävellä sairaalasta pois leikkauksen jälkeen kuin sisään aamulla, niin paljon silloin jännitti. Melkein meni jalat alta =)
Hauskaa kuulla, että meitä "jorvilaisia" on ja on tulossa enemmänkin. Totta, että henkilökunta oli todella asiansa osaavaa ja ihanaa.
Kävin juuri ostamassa Anttilasta vaihtorintsikat(sairaalasta saa yhdet mukaan) ja koko oli 75 C ja hinta 4€. En ole eläissäni saanut noin halpoja rintsikoita. Ihan vähän on haavat tihkuttaneet tänään. Ai-niin, käytän myös homeopaattisia Arnica Montana- rakeita. Mulla on siitä hyviä kokemuksia suonikohjuleikkauksen jälkeen. Tsemppiä leikkaukseen menijälle, kommentoihan, kun homma on hoidettu.Minkä ikäisiä muuten olette? Minä olen 47 v ja leikkaus olisi varmaan kannattanut tehdä jo 10 vuotta sitten.
Minä olen 25. Olen haaveillut leikkauksesta jo pitkään, ja nyt olen iloinen että sain aikaiseksi ja uskalsin.
Mulla ei haavat tihuttaneet leikkauksen jälkeen lainkaan, mutta sitten kolme viikkoa leikkauksesta alkoi toinen vuotaa oikein kunnolla. Paljastui verihyytymäksi ja nestekertymäksi, ja se kyllä vuosi ja paljon. Sen jäljiltä ovat molemmat haavat vielä hieman auki alakohdasta (minulla ei ole ankkuriarpea, ainoastaan pystyarpi ja nännin ympäri). Nyt kuitenkin onneksi jo paranemaan päin.
Tuo oli ainoa pieni takaisku. Missään vaiheessa ei kuitenkaan ole ollut kipuja tai mitään ongelmia normaalin elämisen kanssa. Olen oikeastaan aika yllättynyt miten helposti kaikki kävi.
ja olisi pitänyt mennä pienennykseen jo 30v sitten. Olen niin tyytyväinen, kun vihdoin sain mentyä.
Minullakaan eivät haavat vuotaneet ollenkaan, mutta toiseen nänniin tuli nekroosi, mikä on tavallista näissä pienennysjutuissa, kun rasvakudoksessa on niin huono verenkierto. Sitä tässä hoidellaan ja hyvä kuulemma tulee;D. Minullakin on lollipop-arvet.
olen 23 vee, jonossa vielä.
Mikä vointi sulla, kun leikkauksesta on kolmisen päivää? Millaista Jorvin palvelu oli sinun kohdallasi? Nyt vaan positiivista asennetta kehiin ja nauti toipumisajasta.
Olin torstaina Jorvin päiväkirurgiassa leikattavana.
Nyt on 3. päivä leikkauksen jälkeen: tämä ei voi olla näin helppoa!
Eilen otin yhden Panadolin, tänään en yhtään. Minään päivänä ei ole särkenyt, ainoastaan kiristävä tunne etumuksessa muistuttaa toimenpiteestä.
Perjantaina ja lauantaina tunnin kävelylenkit. Tänään samaa rataa.
Öisin kiukuttaa, kun selällään nukkuminen ei oikein luonnistu, mutta pystyn nukkumaan jo kyljilläni. Varmasti lollipop-viiltojen ansiota.
Pientä tihkutusta yhdestä kohtaa haavaa.
Itse asiassa ankarin vaihe oli perjantaina, kun poistin leikkauksen jälkeiset siteet. Alkoi pyörryttää, koska teippien repinen ihosta oli aika tuskallista, kun samalla yritti varoa haavoja ja uusia rintoja.
Hienoa, että sullakin on lähtenyt toipuminen hienosti käyntiin. On tämä niin uskomatonta. Minä olin Oittaalla kävelyllä äsken ja aurinko lämmitti niin suloisesti. Ajattelin jo mielessäni, että menen kohta ostaan elämäni ensimmäisen "niru-naru-topin". Mullakin paracetomalin käyttö on ollut minimaalista, mutta tulehduskipulääkettä ajattelin käyttää tiistaihin saakka, jolloin menen haavahoitajalle. Rinnat ovat tässä vaihessa iloisen keltaiset... ;) Mullakin on ne "lollipop" viillot ankkurien sijaan. Olen ainakin 10 vuotta nukkunut selälläni (juuri niska-hartiaoireitten vuoksi) eli se on ollut minulle helppo homma. Parenemisia ja eikun liivikauppaan!
Huomenia! Tämän aamun yllättävä havainto on, että vähän särki rintoja aamulla, kun nousin sängystä. Eipä ihme, nimittäin vähensin särkylääkkeiten käyttöä eilen, jätin paracetomalin (reseptissä 1-2 tabl 3-4 krt /pv) pois ja otin ibuprofeiiniakin (reseptissä 1 tabl. 3krt/vrk) vähemmän. Parac. olen ottanut tähänkin asti minimiannoksen eli 1 2-3/krt päivässä.Eli ei ne turhaan määrää noita kipulääkkeitä, kipuja on jonkin verran , jos ei niitä käytä.
Lahjoitin eilen illalla ystävälleni noin 8 jättirintsikat (80 DD-F) hän oli niistä tosi onnellinen. Taidanpa käydä taas itsekin rintsikka ostoksilla ensi viikolla, kun nyt on vaan kahdet, jotka käy. Pesen ja pidän vuorotellen. Tsemppiä leikkausta odottaville ja muille tästä toipuville!
Heippa, toipuminen jatkuu taas suotuisasti, tämän aamun herääminen oli oikein miellyttävä- ei kipua missään. Siispäs jatkan vielä ibuprofeiinin syöntiä suositusten mukaan eli 3 tabl päivässä- onhan se tulehduskipulääke. Olen poistanut toisesta rinnasta haavateippiä, kun sieltä vähän tihkuu kellertävää nestettä. Eilen illalla ajoin autoa eka kertaa leikkauksen jälkeen ja ihan se onnistui, vähän jäykkyyttä lihaksissa. Hei te konkarit, kuinka monesti päivässä olette jumpanneet ohjeitten mukaan?
Oletko saanut jumppausohjeet sairaalasta? Minulle ei kukaan ole puhunut jumpasta mitään? Kerro miten jumppaat?
Kyllä minä sain jumppaohjeet Jorvista mukaan. Ihan kirjalliset, kuvalliset ohjeet 7 eri liikettä. 1. Istu ryhdikkäästi. vedä leuka sisään, niska ja selkä suorana(kallistamatta päätä eteenpäin) Pidä ääriasennossa ja tunne venytys niskassa. Toista 5 kertaa. = tee ittellesi kaksoisleuka 2. Selinmakuulla kädet niskan takan, anna kyynärpäiden laskeutua kohti alustaa. Tarvittaessa voit asettaa tyynyt kyynärpäiden alle, voidaksesi rentoutua venytykseen. Toisto 1-3- krt 3. Seiso kasvot seinään päin. "Kävele" sormilla seinää ylöspäin mahdollisimman korkealle. Palaa takaisin alas samalla tavalla. 4.Istu selkä suorana ja jalat tukevasti lattialla. Vedä lapaluut yhteen ja käännä samalla peukalot ja kämmenet ulospäin. Rentouta välillä ja toista. 5. Istu sormet olkapäillä. Vie kyynärpäät etteen ja pyöräytä takakautta ympäri, vaihda suuntaa. Tee rauhallisesti laajaa liikettä. 6. Seisten tai istuen. Tartu venytettävän käden kyynärpäähän ja vedä sitä vastakkaisen olkapään yli. Aloita venyttely rauhallisesti, voimistaen sitä pikkuhiljaa liikkuvuudeen lisääntyessä. 7. Kyljen venytys. Seiso kädet olkapäillä. Taivuta vyötäröstä sivulle. Venytys voimistuu nostaessasi venytettävän puolen kyynärpäätä ylös. Tääsä siis Jorvin fysioterapian ohjeet rinnan korjausleikauksista toipuville. Harmi, että en pysty lähettämään selventäviä kuvia. Eiku jumppaamaan!
jumppaamaan!
Huomasin tuossa, että lukee niiden ohjeiden alussa se, että näitä pitäisi tehdä kahdesti päivässä. Ja: Tee liikkeet peilin edessä ja kontrolloi ryhtiäsi. Pyri tekemään liikkeet symmetrisesti ja rauhallisesti. Huomioi luonnollinen hengitys. Kävellessä kiinnitä huomio hartioiden asentoon ja yläraajojen myötäliikkeisiin.
Siis ohjeet on ihan täydelliset, kun vain tulisi luettua joka lappu kunnolla. Alahan jumppaamaan! niin teen minäkin ja 2 kertaa päivässä.
haavaohje on,että muistakaa antaa rinnoille paljon ilmakylpyjä eli olkaa kotona tissit paljaana terveisin 3 vuotta sitten pienennetyt bosat ;))
kuluttua? Lääkärin ohjeen mukaan pitää pitää liivejä yötä päivää noin 6 vkoa. Sen jälkeen voi varmaan nakustella ihan vapaasti? Täytyypä kysäistä asiasta ensi käynnillä.
Huomenia, nykäisin nyt alimman haavateipinkin rintojen alta pois, kun sieltäkin vähän tihkutti kellertävää. Nyt on haavateipit vain nipukan ympärillä. Olo on ok edelleen, rinnat ovat iloisen keltaiset. Sitä tässä funtsii, että nyt tuo pitkittäishaava on tosi rosoisen näköinen, vähän niinkuin harvalla siksakilla tehty),että tuleekohan siitä oikeasti yhtä siisti, kuin vanhoista sektio ja umppariarvista? No, aika näyttää. Kertookapa kokeneet arpikokemuksistanne? Milloin aloi näyttää suht siistiltä?
Pitkittäissauma näyttää tosiaan siksakatulta, mutta lääkärini vakuutti, että hyvä tulee. Leikkauksesta on tänään kulunut 3 vkoa.
Mihin saakka teidän pystyarpi ulottuu . Meneekö se tasan rinnan alapoimutaitteeseen vai hieman sen yläpuolelle vai peräti jatkuuko siitä alaspäin?
Minut leikattiin noin puoli vuotta sitten ja sain ikävänä "yllärinä" arvet, jotka jatkuvat tällä hetkellä mitattuna noin kolme senttiä rinnan alataipeesta vielä alaspäin.Pienennys oli vain 1-2 kuppikokoa . Kävin vielä yksityisellä ja olen kyllä pettynyt pitkistä viilloista.
Käsitin, että arpi loppuisi tasan alapoimuun.
Kai se tämä oli hinta siitä, kun en halunnut ankkuria. Tyylejä tuntuu olevan niin monia.
Pystysauma ulottuu juuri siihen kohtaan, joka peittyy, kun rinnat laskeutuvat paikoilleen. Ehdottiko lääkärisi sinulle ankkuria ja minkälaisen keskustelun kävitte asiasta ennen leikkausta? Minä en keskustellut asiasta, josta en mitään ymmärrä. Luotin siihen, että leikkaava lääkäri tietää, mikä on paras tapa. Ja näköjään tiesi myös.
Minäkin kävin yksityisellä, missä sinä muuten kävit?
Tutkin tuossa nyt oikein tarkkaan peilin edessä ja kyllä se viilto on tasan rinnan alapoimuun, eikä tule näkymään, kunhan nämä laskeutuvat normaalille tasolle. Ohjeissa ainakin mainostetaan, että puolen vuoden kuluttua piäisi on tisut kohallaan... mutta kun tässä nyt eka kertaa ollaan pappia kyydissä, niin saas nähdä. Kokemuksia, siskot? Mun nipukat on nyt aika isot suhteessa rintaan, mutta niitä ei kuulema pystytä pienentämään, sen sijaan nännipiha on pyöreä taas, jota se on ollut viimeksi murrosiässä. Ennen leikkausta oli melkoiset soikiot. Omilta nämä uudet rinnat tuntuivat kyllä heti.
Toki minunkin arpeni suurinpiirtein peittyy jo nyt, kun rinnat ovat valahtaneet kohdalleen.
Arvet rintakehän ja rinnan taitteessa ovat kuitenkin jonkunverran levinneet ja ovat melko rumat, korjaukseen olen myöhemmin jo menossa..LOL..
Kävin 2.n eri lääkärin konsultaatiossa ja valitsin hänet, joka lupasi tehdä vain tämän pystyviillon, eikä tarvinnut ankkuria.
No, kuva kertoo enemmän kuin sata sanaa..
tässä kuten minulla tuo arpijuttu.
http://www.breastreduction4you.com/forum/forum_entry.php?id=6636&page=1&category=0&order=time
Kiitos vihjekuvasta, pääsi paremmin kärryille, mistä puhut. On turhan alas viilletty, mutta itselläni en kokisi haittana, enkä varmaan lähtisi edes korjaamaan. Meitsissä on näes muitakin viiltoja vatsan alueella jo ennestään (hätäsektio ja umppari) ;) Luulen, että arpi peittyisi, jos bikinin yläosassa on muutakin kuin pelkkä naru alareunassa.
Mutta asiahan on järjestyksessä, jos joku hoitaa sen arven. Hoitaako arven joku muu, kuin alkuperäisen leikkauksen tehnyt? Kyllä se varmaan ottaisikin päähän, jos jo etukäteen olisi pyrkinyt selvittämään asiaa (niin kuin olit tehnyt) Onnea korjaustoimenpiteeseen!
..niin, siis arpeahan ei saa tietenkään enää pois, mutta se on rumasti levinnyt, joten oon ajatellut yrittää..ei siitä vielä ole päätetty sen tarkemmin, kunhan nyt kypsyy ensin.
Arpia ei näy juuri ollenkaan , minulla on leikkausarvet kainalosta rintojen alle ja pysty sekä nännipiha arvet,parani nopeasti ja hyvin , minä rasvasin rintojani aamuin illoin kuukausia , estää arpikudosten muodostusta , minulla ei arpikudosta ole ollenkaan . Rinnat ovat tosi kauniit, sellainen joka ei tiedä , että on tehty pienennysleikkaus ei sitä huomaa !Minulla otettiin toisesta rinnasta 740g ja toisesta 670g, aika paljon siis , kuppikoko on nyt C ja olo aivan mahtava !
Kuulostaa hyvältä. Mie kyllä olen henkisesti ihan varustautunut arpikudoksiin, kun näitä vanhojakin "taisteluarpia" on umppari ja sektiohaava. Molemmat ovat tosin jo vaaleita. Sektiohaava rumempi, kun on tehty pitkittäin napaa kohti (hätäsektio) Oliko sulla teipit päällä kun rasvailit ja pysyikö ne? Kiitos kannustuksesta!
Huomenia, tänään täällä kotona makaa potilaita 2, sillä mieheni jäi flunssan takia kotiin sairastamaan. Minä tosin tunnun olevan se huomattavasti parempikuntoisempi.
Nappasin viimeisen antibiootin huuleen aamiaisen kera ja parin tunnin kuluttua lähden sairaalan haavahoitajalle näytille. Omasta mielestä haavat näyttävät tosi siisteiltä ja kudosnesteen tihkutus loppui, kun nykäisin eilen viimeisenkin haavalaastarin pois rinnan alta. Taitaa olla totta, että ilma tekee gutaa rintojen paranemiselle.
Ibuprofeiinia olen vielä syönyt aamuin illon, mutta paracetomali on jäänyt, kun näitä kipuja ei ole ollut. "Tuntemuksia" rinnoissa on, sellaisia nipsaisuja, mutta eivät mitenkään kivuliaita ja hankalia. Kuvittelen, että siellä luodaan uutta välikudosta rikkirevittyjen osasten väliin. Siis luovaa nipsahtelua, tai sitten mulla nipsahtelee vaan päässä :) . Tuntuuko "nipsahtelu" tutulta teille, jotka olette olleet edelläkävijöitä?
Tutulta kuulostaa. Itsellä oli myös vihlaisevia kipuja. Katkenneet hermot ne siellä kaveriaan etsivät.
Mulle on myös tehty sektio.Haaveissa olis myös toi sama leikkaus,kuin sulla.Miten oot kokenu kivun?Onko mielestäsi paljonki pahempi kuin esim.sektiohaavan kipu?Itse en kokenut sektiokipua mitenkään suurena.
Secio c. ei ollut kovinkaan kipeä. Rintapienennyksen jälkeen varsinaisesti rinnat ei olleet kovin kipeät.
Mulle tehtiin myös kainaloalueen rasvaimu ja se oli pitkään kipeä ja turvoksissa. Aivan kuin ns. vereslihalla olisi. Sitten kun alkoi parantua, niin kutisi valtavasti.
Mun kokemukseni mukaan, olin ehdottomasti paljon kipeämpi section jälkeen. Tosin mulla oli kyseessä hätäsectio eli haava on pitkittäin yli vatsan kohti napaa. Mutta luulen, että kyse on enemmänkin siitä, että sectiossa joudutaan katkomaan ikäänkuin kroppaa kannattavia lihaksia, toisin kuin tässä rintojenpienennyksessä. Tään homman kipu on pientä, enemmän kiristyksen tunnetta rinnoissa. Tuntuu mulla ainakin samalta kuin PMS oireet ennen kuukautisia. Kipujen vuoksi tätä leikkausta ei kannata laistaa. Mutta ainahan nämä kipuasiat ovat kovin henkilökohtaisia. Eiku Menox!
Haavahoitaja totesi, että hienosti on parantuneet. Ainoa pikkuprobleema on oikean nännipihan reunassa, jossa on kuulema pinnallinen verenkiertohäiriö vielä (juuri siinä leikkausviillon tuntumassa)Alue on noin sentin leveä ja kaksi pitkä. Ohjeeksi sain runsasta rasvausta ihoöljyllä. Öljyn ostin jo ja rasvaus on aloitettu.Tisut on vielä tosi pinkeät, jos ei viikon kuluessa hellitä, täytynee käydä tyhjentämässä ruiskulla. Pienet nestemäärät kuuleman imeytyvät itsestään elimistöön, mutta isompia joudutaan vetämään ruiskulla. Levätä kans käskettiin, pitäisi olla potslojo ainakin 10 min päivässä, että rintojen verenkierto paranee. Että tämmöistä.
Minulla oli haavojen vuoksi tarkastus lääkärillä 2.n viikon tienoilla. Nestettä oli kertynyt siinä määrin, että kainaloista poistettiin ruiskulla kummaltakin puolelta. Se helpotti vähäksi aikaa, mutta kyllä sitä kertyi lisää. Vähitellen hävisi.
Niin, pitikö puuduttaa, vai ihan ronskisti vaan puuduttamatta? Tosi mukavaa, että täältä löytyy kokemusta vähän joka asiasta. Kauanko sun leikkauksestasi on ja onko kaikki hyvin nyt? Minä vetäisin tuossa päivätorkut- kun kerran käskettiin levätä. Tämä ihoöljy vähän kirvelee rinnoissa, mutta luulenpa, että se johtuu siitä, että iho on niin kamalan kuiva, niin rinnoissa kuin muuallakin.
Minulle tehtiin siis myös kainaloiden rasvaimu tai ainakin yritys....
Se oli lähinnä kainaloissa se turvotus, mutta myös muualla rinnoissa.
Neste punktoitiin, otettiin neulan ja ruiskun avulla kainaloiden kautta, johon se neste mulla kaikki valui.
Ei voi sanoa, että sattui. En tuntenut yhtään edes pistosta, kun oli niin puutuneet ja vielä jotenkin tunnottoman tuntuiset siinä vaiheessa. Varsinainen nahkahan on vielä ihan irrallaan alustastaan tuossa vaiheessa ja neste oli siellä välissä.
Siihen rintojen " piukeuteen " auttaa juuri rasvaus ja hierominen se lisää veren kiertoa rinnoissa ja edistää näin nesteen poistumisen elimistöön nopeammin , kokemusta on ja todettu hyväksi !
No, ei muuta kuin rasvaamaan. Se minua vähän mietityttää, että pysyykö nuo haavateipit, kun sitä öljyä vetelee piukeille rinnoille, mutta kokeillaan. Muistatko vielä, kuinka usein vaihdoit "ikkunateipit" nännien ympäriltä? Haavahoitajan mukaan joku ilta voisi rasvata hyvin rinnat ja jätää ne yöksi ilman teipitystä. Täytynee kokeilla. Kuulostaa järkeen käyvältä, että se rasvan hierominen edistää verenkiertoa ja auttaa sillä tavoin parantumisessa.
Minulla ei ollut enää mitään teippejä , kun rupesin rasvaamaan . Käytin ihan perusrasvaa pumppupullossa olevaa jota saa apteekista , sitä menikin minulla noin kilon verran !Kyllä kannattaa nähdä vähän vaivaa ja rasvailla ahkerasti, minullakin oli sellaset kananmunan kokoiset kipeät mahkurat kainaloiden alla ja kun rupesin hieromaan niitä rasvan kanssa niin hävisivät muutamaan päivään pois ! Toivottavasti auttaa myös sinulla !
Jassoo, eli aloitit ilmeisesti rasvailun myöhemmin kuin minä(mulla ny leikkauksesta 9 päivää) Mie olen käsittänyt, että näitä teippejä pidetään ainakin nännien ympärillä "ikkunankarmimalliin" noin 3 kk, sillä kuulema vältetään arven viereen tuleva valkoinen alue??? Tämä ihoöljy on aika kallista, mutta saattaapi olla riittoisaa, mutta hyviin tuloksiin pääsee siis myös ihan tavallisella perusvoiteella.
Aloitin rasvauksen heti , kun tikit oli poistettu , eikä minulla ollut mitään lappuja nännien ympärillä , ei kukaan puhunutkaan mitään sellaisesta ! Nyt , kun katsoin rintojani, niin nännien ympärillä on uhut valkoinen viiva, aika huomaamaton kylläkin .Minäkin käytin aluksi öljyä , mutta totesin rasvan paremmaksi , imeytyy helpommin eikä iho jää niin rasvaisen tuntuiseksi !
Niin ne asiat muuttuu kai parissa vuodessakin. Nyt ainakin Jorvista neuvotaan, että käytetään haavateippiä "Micropore" tai vastaava nipukoitten ympärillä kolmen kuukauden ajan "ikkunankarmimalliin" eli nipukat kehystetään. Mutta hienoa kuulla, että kehystämättäkin jälki on ihan siisti parin vuoden kuluttua. Sekin tietty riippuu omasta iho- ja kudostyypistä.
Kovasti ne ohjeetkin näköjään vaihtelee. Minulle ei puhuttu mitään kolmesta kuukaudesta tai mistään muustakaan ajasta. Ja viime kuussa siis leikattiin. Haavahoitaja sanoi kaksi viikkoa leikkauksen jälkeen että hyvin voi olla ilman, mutta jos itsestä tuntuu paremmalta niin sitten laittaa teipit haavoille.
Aika jännä, että näinkin lyhyellä ajalla ohjeet vaihtelee, eli on varmaan aina kiinni siitä, kuka hoitaja/lääkäri kulloinkin sattuu vastassa olemaan. Parasta on varmaan luottaa itseensä kaikkien ohjeitten sekamelskan keskellä. Tehdä sitä, mikä tuntuu järkeenkäyvältä ja tuntuu tehoavan kulloiseenkin vaivaan. Rasvaus on kyllä selvästi auttanut, nyt jo on pehmeämmät nämä pallukat kuin kaksi päivää sitten. Tältä palstalta saa kyllä hyviä vinkkejä kokeneilta konkareilta, kiitos kaikille, jotka ovat antaneet vinkkejä! Tisut alkavat olla jo normaalin näköiset, keltaisuus alkaa olla ohi, great!
Kiva kuulla , että rasvaus on auttanut , jatka vaan uutterasti kaksi kertaa päivässä , kyllä kannattaa . Minulle jäi siitä ihan tapa , rasvailen edelleenkin rinnat , aina suihkun ja saunan jälkeen ja on kiinteät kuin
" teinitytöllä ", ikää minulla on 58 vuotta !
Kuulostaa hyvältä. Vsrsinkin se, että olet noin 10 vuotta vanhempi ja selvästi tosi nuorekas tyyppi. Toivottavasti mun tisut paranevat yhtä hyvin kuin sinun ja toivottavasti pidän ne yhtä hyvässä kunnossa kuin sinä. Kiitos kannustuksesta 58- teinityttö!
Sitä pysyy nuorekkaana , kun päivätyötä tekee lasten parissa, olen päiväkodissa töissä !
Käymme mieheni kanssa viikottain tanssimassa , nytkin olemme lähdössä Tulenliekkiin Varkauden lähelle tanssimaan ,ihanaa , kun on pienet rinnat niin pystyy jopa jenkankin tanssimaan eipä ole rinnat enää pomppimassa ylös ja alas !
Hyvää konsertti iltaa myös sinulle !
Heippa! loin uuden blogin, jossa alan pitää jonkinlaista päiväkirjaa huomisesta alkaen. Jos kiinnostaa, niin vieraile blogissa.Nyt sinne on siirretty nämä vanhat päiväkirjamerkinnät. tarkoitus on kyllä jatkossa puhua muustakin kuin rinnoista ;)
http://kasvuihmiseksi.blogspot.com/
Voisitko laittaa ihan omat ohjeet niihin karitsan paahtopaistiin ja vuohenjuustosalaattiin sinne blogiin. ( Vaikea osata , päästä sinne ).
Voi että minä kuolaan täällä. Molemmat ruoka-ainekset ovat tosi herkkua jo sinänsä.
Hupaisaa, että tisublogistani pongattiin ruokajuttu. Laitoin sinne nyt osviittaa reseptistä. Tuossa mun "Blogi perustettu" viestissä on suora linkki sinne blogiin, tallenna se linkki ittelles, niin osaat sinne vastaisuudessakin. Miekin olen ihan utami näissä tieokonehommissa, mutta opettelen vähitellen.
Nyt on alkanut hillitön rintojen rasvaus, että nämä kovat pallukat vähän pehmenisivät. Kuinka pitkiä sairaslomia olette saaneet leikkauksen jälkeen? Mulle tuli 6 viikkoa.
Kiitos resepteistä siellä blogissa. Osaan tietysti helposti päästä sinne, mutta en taida osata, miten sinne pääsee kommunikoimaan vaikkapa nimimerkin turvin.
Eikun sitten vaan viikonloppuna täälläkin kokeilemaan uusia ohjeita.
Pidin muuten viisi viikkoa sairaslomaa.
Nyt pitäisi päästä kommentoimaan blogiani vapaasti. Tosin siellä on paljon muutakin kuin tisuasiaa. Tisut kulkevat kuitenkin muun tarinan matkassa. Siitä voit seurata, miten minun pienennysleikkauksen toipumisprosessi etenee.