Haluaisin kysellä kokemuksianne korpikilvoittelusta. Lopetin nimittäin työni urbaanissa monikansallisessa yhtiössä, ollen viimesinä aikona tulosvastuullinen päällikkö strategisissa suunnitelmissa, joiden tavoitteena oli työntekijöiden irtisanominen ilman, että siitä joutuu vastuuseen. Ostin metsähallitukselta jo korpipalstan skiittaani varten karjalan korvesta. Onko joku jo rakentanut korpiskiittansa? Jos on niin mitä tulisi ottaa huomioon? Mitä yllätyksiä kilvoittelijalle mahtanee tulla eteensä matkan varrella?
Erämaa kilvoittelusta
saarovitsi
241170
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Lue erämaissa kilvoitelleiden isien elämänkertoja ja heidän kokemuksiaan kilvoittelusta. Itse skiitan rakentamisessa ota huomioon arktiset olosuhteemme. Huomioi riittävä lämmitys.
Sienien kuivaaminen kannattaa aloittaa myös mahdollisimman pian samoin kalojen. Niin ja rakentaa niille joko nili tai purnu.
Eikös muuten P-K:n sähkö toimittane sähkövirtaa siihen tolppaan, johon vieruskaverikseni uskoaksni liittyy pylväskilvoitelija (Tolppa_), jolloin voisin hankkia sähköpatterit skiittaani sekä nykyaikaiset sienten ja marjojen kuivatus vekottimet.
ovatpa hatarat kuvitelmat sinulla kilvoittelusta. Vai että sähkölämmitys ja kuivattimet. Otahan iltalääkkeesi ja mene nukkumaan.
Voisimme tällöin kilvoitella symbioosissa: jos sinä tuot minulle silloin tällöin sieniä ja viet jätteeni, voin toimittaa sinulle sähköä.
Mutta pidetään kuitenkin muutama pylväs väliä, ettei liian symbioottiseksi menisi.
Luuletko todella etten minä tiedä nykyajan kilvoittelun pelisääntöjä. Sinulle paljastan, kunhan et kerro kenellekkään muule, että olen markkinoinut kilvoitteluni medialle. Eräs "päiten seiväinen" lehti lupasi mummon satatonnisen yksinjulkaisusta. Sitä paitsi sain halvalla Moskovan sirkuksesta pari vanhaa kesytettyä karhunallea, jotka siirrätän omaan korpeeni asumaan. Siinä sitten kuvailevat ko. lehden toimittajat "kesyttämiäni" petoja. Niin ja aion kasvattaa pitkän parran (jos kasvaa), enkä käy peseytymässä ollenkaan. Siellä sitten syöttelen villipetoja kämmeneltä, otan vastaan venekunnittain saapuvia opetuslapsiani (mieluiten nuoria nättejä tyttöjä), joille annan auliisti viisaita neuvojani (tarvittaessa käytännön rakkauttakin). Näin sana kiirii ympäri maapallon ja virta keljalleni on katkeamaton.
Kyllä yhteistoiminta on eduksi koko yhteisölle. Siinähän ne samalla tekisivät sinustakin jutun siihen lehteen sillä aikaa kun minä annan "sielun hoitoa" sitä kaipaaville:)
Sinulla näyttää olevan oikea asenne kilvoitteluun petoeläinten kanssa. Siinä hommassa on aina parasta aloitella mahdollisimman kesyn pedon hoidolla ja sellaisia kesyjä karhuja on esim. Kuusamon petoeläinkeskuksessa, jonne voisit anoa ilmaiseksi apulaiseksi, kilvoittelu menisi siinä mukavasti työn ohessa.
Kuusamon kunnasta saanee tarkempia yhteystietoja.
Jos et kerro kenellekään, niin sinulle paljastan. On aivan eri juttu ryhtyä tyävoimatoimiston toimesta 6 kk:n määräaikaiseen toimeen "petojen" ruokkijana Kuusamossa minimi palkalla, kuin perustaa toimiva bisnes karjalan korpeen medioineen kaikkineen.
tässä kuitenkin linkki ko keskukseen, etusilla jo näkyvät ne kilvoittelussa tarvittavat karhutkin, mieti nyt vielä ainakin kerran:
http://www.kuusamon-suurpetokeskus.fi/
Et vai ymmärtänyt (näin meidän kesken) omia toiveitani (kesyt karhut ovat vain keino päämäärän saavuttamiseksi), joita ovat medialla ratsastus ja rahastus, "autettavat opetuslapset" ja historiaan kirjautuminen.
että aprillipäivä meni jo? Vai pidätkö linjaa " jokapäivävitsipäivä"? Sen lajin vitsin murjaisit, että täällä hekottelen ihan hassuna x)
Olen aistivinani ensimmäisen opetuslapseni keljalleni.
karhuja saat toki ilmaiseksikin elinkumppaneiksesi.
Laita vain lohen perkeitä roskapönttöön, niin jo heti iltasella ovat toverisi paikalla.
Terveisin kokenut Turpeen tyttö (muumisarjaa mukaillen)
Meillä ne käyvät nukkumassa pihan laidassa ihan houkuttelematta!
APUA, ONKO SE MEIDÄN HAJU JOKA HOUKUTTELEE???
karhuthan tunnetusti ovat pilaantuneen ruuan nautiskelijoita. Mitä taas minun karhuihini tulee, niiden tulee ola kesyjä ja kilttejä minua kohtaan, jota luonnollisestikkaan tulevat rippilapseni eivät saa tietää.
Ja myös käydä löylyssä, jospa se haju siitä lähtisi kun hankaa juuriharjalla ja mäntysuovalla rutosti, mitä luulet?
Ei silti, rauhallisesti ovat karhut pihapiirissä liikkuneet ja nukkuneet - kuten minäkin perhekuntineni - ei ole kuorsaus häirinnyt puolin eikä toisin, eikä edes koira ole herännyt, niin hiljaa ovat hiipanneet! Saa siinä isolla pihalla tassutella, kunhan tekee sen vähän eri aikaan kuin me tontinhaltijat.
Susista en naapurina kyllä välittäisi, napsivat koiria ja karjaa tämän tästä. Lähellä liikuskelevat, jälkiä näkyy mutta pihapiirin ovat vielä jättäneet käymättä.
Voisit siinä sivuhommiksesi kesyttää ne meidän karhut! Saattavat kyllä paikalliset metsämiehet pistää ne syksymmällä lihoiksi mutta kyllä varmaan kilvoittelijallekin liikenisi jokunen paisti!
Pidä vaan huoli, etteivät opetuslapsesi tallo kasvimaata eivätkä syö kaikkia herneitä (ei siellä juuri muuta kasvakaan, myyrät pitävät huolen porkkanoista) meidän poissaollessamme.
Voisimme jäädä pysyvästi mökille asumaan ja pitää pikku kahvilaa tai ravintelia opetuslapsillesi, miltäs kuulostaa!
Saattaisimme lämmittää sinullekin saunan, jotta
voit yön hiljaisuudessa hiipata vähän siistiytymään, ettei karhuja rupea olemaan riesaksi asti!
Pistä harkintaan!
Alkuperäisen idean siivittämänä jatkan kuitenkin valitsemallani kilvoitus tiellä, sitä paitsi ostinhan jo metsähallitukselta sen korpipalstankin. Sähköliittymänkin tilasin P-K:n sähköltä siihen pylvääseen, johon tolppa menee kilvoittelemaan. Uskoisin hänen maksavan puolet liittymästä, niin kuin olimme alustavasti suunnitelleet. Ellei suostu maksamaan on turha ruinuta virtaa kun pakkasta vanerin päällä on yli 30 astetta tai kun alkaa elokuun loppupuolella pitämään puoliyönpalvelusta pilkko pimeässä.
JK. Tuli muuten mieleeni, jos olet hyvä kotiviinin tekijä voisin järkätä sinulle pestin viinehtimöstämme (täyttyyhän nyt sentään opetuslapsille olla mitä tarjota, niin ja ehtoollistakin pitäis valmistaa.
korpikilvoittelun klassikkoromaaniin Veikko Huovisen Hamsteriin. Veikon ohjeiden lisäksi varaisin runsaasti hyödyllistä kirjallisuutta skiitan hyllyyn: Huovisen muu tuotanto, Jerry Cottoneita (esim. 60-luvulta), kaikki Tintit ja Asterixit, Kaitsu Pahlmannin Banaanipotku, Sotamies Svejkin seikkailut ja muutama Morgan Kane. :)
todella näin paljon Jerry Cottoneita ja muuta vastaavaa? Minä kun olen luullut, että kilvoittelijalle riittää Pyhä Raamattu ja ehkä joitakin pyhien isien viisaita kirjoituksia, ja ehkä allakka, että pysyy vuoden kulusta ja pyhäpäivistä selvillä...
Totta kai Raamattu ja Filokalia lukeutuvat korpikilvoittelijan perusvarusteisiin. Ajattelin, että henkisen vireen ylläpitämisen vuoksi olisi hyvä olla hetkittäisesti palauttavaa lukemista. Näen analogian urheilun kanssa, siinä missä filokalian lukeminen on kovaa intervalliharjoittelua on Asterixien ja Cottonien lukeminen hierontaa ja lihashuoltoa, Tintit ja Svejk ovat palauttava lenkki ja Huovinen pakollinen lepopäivä. Morgan Kanea on kiva lukea syödessä.
sillä olen Asterixin intohimoinen ystävä. Huovinenkin on ihan lystikästä luettavaa ja myös varhaisemmat Paasilinnat, kuten "Herranen aika". Cottonista ja Tintistä en juurikaan piittaa mutta Nalle Puhín voisin kyllä lisätä kirjastoon... Ja ehdottomasti jotain Elina Karjalaista!
otat mukaan purkkiruokaa kuten tonnikalaa, majssia ja sen semmosta, nehän kato kestävät vuosikausia. Ois hyvä myös jos kesällä fiksais oman pikkupellon niin saa tuoreita vihanneksia. Jos on vettä niin voi aina kalastaakkin.
Pitää kait myös muistaa että siitä ei tule mikään kesämökki vain hengellisille kilvoitukselle vihitty paikka. Eli sinne raahataan mukana ikoneja, hengellistä kirjallisuutta, suitsutusta etc.
Ilamn herätyskelloa en millään heräisi puoliyöpalvelukseen ja aamupalvelukseen. Palkka jonka saa on suuri, mieli pääsee eroon kaikesta turhuudesta ja syventyy sydämmeen.
Onnea menoo!