Seurassa oli juttu suomen kirjakielen luojan, Mikael Agricolan, haudasta. Hauta sijaitsee sodassa tuhoutuneen Viipurin tuomiokirkon tontilla. Venäläiset ovat vuosikymmeniä käyneet kusella ja paskalla kirkon raunioissa ja haudalla, kertoi Seura.
Venäläiset VIRTSAAVAT Agricolan haudalle!
Näin naapurissa
8927
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kasvit pitävät sellaisesta lannoituksesta.
Kasvit pitävät sellaisesta lannoituksesta.
Kaikki Suomessa olevat venäläiset muistomerkit pitää hävittää ja tuhota perustellisesti PISTE.
Sen massamurhaajat ja typerykset teki 1918 kesällä jo...
Tiibetissä kuolleiden lihat annetaan koirien syötäväksi ja luut jauhetaan polkujen alusmateriaaliksi. Ihan siistiä ja ekologista meininkiä, mut mitäs nää laamat henkisyydestä tietäis...;-)
Kyllä Mikael Agricolan hautapaikka Viipurissa on häpeällisesssä kunnossa.
Olen käynyt siellä joka Viipurin reisuillani ja niitä on joitain jo kertynyt.
Kuitenkin ja kuitenkaan suomen valtio ei ole pannut tikkua ristiin sen eteen että haudalle saataisiin arvoisensa muitomerkki.Kirkkohan on tuhottu niin perusteellisesti että jos se kunnostettaisiin,niin se pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen.Ja kyllä se on ollut kaatopaikkana kaiken aikaa.Ja naintipaikkanakin kuulemma.Siis kirkko on häpäisty perusteellisesti.Samoin Dominikaani luostarin hautakirkko lähistöllä on häpäisty ja särjetty(.Maaseurakunnan kirkko)
Jotta kiitos vain venäläiset hyvästä särkemisestä.
Itsekin olen sitä mieltä että Viipurin keskiajan kirkot ovat häpeällisessä kunnossa, mutta huomauttaisin että paikalliset asukkaat eivät ole niitä tuhonneet; tuomiokirkko joitui lentopommien uhriksi, Dominikaanikirkko tuhoutui tulipalossa.
Ja huomauttaisin myös, että ei ole varmuutta siitä että Agriolan hauta on tuomiokirkossa, siitä on vain vahva olettamus. Agricolan seuraaja Paavali Juusten mainitsee vain, että Agricola haudattiin Viipuriin, mutta ei mainitsi mihin kaupungin silloisista kolmesta kirkosta.
Eikä meillä suomalaisilla mitään varaa valittaa venäläisestä rakennuskohtelusta. Esim. Helsingistä on surutta revitty alas historiallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti merkittäviä rakennuksia, mm. Vapaapalokunnantalo (jonka arkkitehti Höijer suunnitteli toisen rakennuksensa, Ateneumin vastapariksi, ja jossa Suomen eduskunta kokoontui alkuaikoinaan), Heinolan talo (myös tämä oli eduskunnan kokoontumispaikkoja, siellä Suomi julistettiin itsenäiseksi, mutta hallitus tai museovirasto tai kaupunginvaltuusto ei laittanut tikkua ristiin sen pelastamiseksi) tai sitten nykyisin Nordean käytössä olevan toimistotalon tilalla ollut Senaatintorin kulmatalo (ympäristöönsä sopimattoman Nordean talon takia Senaatintori ei päässyt UNESCOn maailmanperintölistalla). Tässä oli vain murto-osa kaikesta tuhotusta. Jotta kyllä mekin osaamme särkemisen taidon...
Nooh ne on niitä paikallisia roskaläjiä. Pietarissa Kuusinen on Agricolaa tunnetumpi henkilö. Uskon että Rähjän saattavat myös tietää.