Juuri eläkkeelle jäänyt tätini tekee kuolemaa. Koko ikänsä hän antautui työlleen kehitysvammaisten hoitajana. Raskas työ, ei voi muuta sanoa. Perheeseen kuuluu mies ja kolme nyt jo aikuista lasta. Tätini elintavat ovat olleet koko elämän terveelliset, hän on liikkunut paljon ja pysynyt hyväsä kunnossa. Eläkkeelle jäämisen jälkeen hän hoiti päivittäin äitiään eli minun mummua. Viimein mummu sai paikan vanhainkodista ja tätini ansaittu oma elämä alkoi.
Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauaa kun syöpä todettiin. Syöpä oli todella aggressiivista laatua ja levisi nopeasti. Lääkärit eivät olleet koskaan nähnyt vastaavaa syöpää mutta hoidot aloitettiin. Ihmeen kaupalla syöpäsolut vähenivät ja toipuminen alkoi. Kaikki näytti jo hyvälle kunnes viimeisen hoidon jälkeen tilanne paheni. Syöpä oli levinnyt jo muualle eikä ollut enää vaihtoehtoja jäljellä kuin yksi uusi lääke eikä sekään enää pelastaisi tätiäni. Pidentäisi vain elinikää.
Nyt tätini sitten on hoidettu kaikin keinoin ja kuoleman odottaminen on alkanut. Yli vuoden helvetin jälkeen tulos on karu ja taistelu ollut turhaa.
Tämä kaikki repii sisuskaluni ja sydämeni irti. Vääryyttä!! Koko ikänsä elänyt toisille ja ansaitun eläkkeen alettua hän sairastuu.
Elämä ei ole reilua, ei todellakaan.
Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauaa kun syöpä todettiin. Syöpä oli todella aggressiivista laatua ja levisi nopeasti. Lääkärit eivät olleet koskaan nähnyt vastaavaa syöpää mutta hoidot aloitettiin. Ihmeen kaupalla syöpäsolut vähenivät ja toipuminen alkoi. Kaikki näytti jo hyvälle kunnes viimeisen hoidon jälkeen tilanne paheni. Syöpä oli levinnyt jo muualle eikä ollut enää vaihtoehtoja jäljellä kuin yksi uusi lääke eikä sekään enää pelastaisi tätiäni. Pidentäisi vain elinikää.
Nyt tätini sitten on hoidettu kaikin keinoin ja kuoleman odottaminen on alkanut. Yli vuoden helvetin jälkeen tulos on karu ja taistelu ollut turhaa.
Tämä kaikki repii sisuskaluni ja sydämeni irti. Vääryyttä!! Koko ikänsä elänyt toisille ja ansaitun eläkkeen alettua hän sairastuu.
Elämä ei ole reilua, ei todellakaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei elämä ole reilua aina. Oma isäni lopetti työt n.puoli vuotta ennen 60v päiviä ja niin siinä sitten kävi että elämä oli sen 60v vain eli sai olla vain alle 6kk ns vapaaherra. Voin sanoa että kyllä hyvästä isästä jäi kuitenkin hyvät muistot ja kuitenkin paljon itkua! Kyllä myös "iso" mies osaa itkeä ja itken edelleen vuosien jälkeen. Teen sen kuitenkin salassa....Voimia ja sympatiaa sinulle!!!
Niinhän se monesti on että parhaimmat lähtevät ensin
ei todellakaan elämä ole reilua..otan todella osaa hätääsi ja kun asioille ei voi mitään..elämä lyö meitä monesti vasten kasvoja..minäkin itken elämäni vastoin käymisiä.. niitä on monen vuoden ajalle siroteltu paljon.. ja kun yhdestä joten kuten toivut niin taas uusi.. jne.. jne.. nyt yritän toipua lapseni kuolemasta.. mutta minä yritän pitää järkeni.. edes sen päässä ( vaikka läheltä kyllä liipasi )JA ymmärrän ihmisten hädän SINULLA ON NYT VIELÄ MAHDOLLISUUS KERTOA RAKKAUTESI TÄDILLESI..sekin on ihana lahja kaikilla ei oo edes sitäkään mahdollisuutta..Minä en kerennyt kertoa sitä lapselleni.. vaikka kyllä se sen tiesi. mutta nuoret kun ei äiteen höpötyksistä paljon perusta .. jaksa sinä ..!!!