Olen 23-vuotias uskova nainen. Olen jo vuosien ajan rukoillut hartaasti elämänkumppania, koska tarvitsisin todella jakamista ja kosketusta. Noin kahden kuukauden ajan olen tapaillut erästä mukavaa miestä, ja olemme puhuneet hyvin monenlaisista asioista. Hänen kanssaan on mukavaa olla. Torstaina kun olin saattamassa häntä kotiin, hän sanoi minulle paljon kauniita asioita, ja taidankin olla rakastumassa häneen. Hän kertoi myös tuntevansa minua kohtaan voimakasta seksuaalista halua, mihin vaikuttavat sekä fyysiset ettö mentaliset ominaisuuteni. Olen puhunut hänelle paljon uskostani, mutta myös korostanut, etten aina pysty tekemään oikein. Haluaisin kyllä kovasti antaa itseni, vaikka toisaalta olen aina myös halunnut odottaa avioliittoon ja antaa itseni aviopuolisolleni. Joskus olen kuitenkin ollut hyvin epätoivoinen: olen ajatellut, etten psyykkisten vaikeuksieni vuoksi pysty kovin tiiviiseen elämänkumppanuuteen.
Kaipaan kovasti toista ihmistä lähelleni. Miten te muut uskovat olette ratkaisseet esiaviollisen seksin ongelmat? Olen jo vuosia rukoillut Jumalalta hartaasti vastausta fyysiseen isolaatioon, ja ehkä tässä on Jumalan vastaus???
Kaipaan kovasti toista ihmistä lähelleni. Miten te muut uskovat olette ratkaisseet esiaviollisen seksin ongelmat? Olen jo vuosia rukoillut Jumalalta hartaasti vastausta fyysiseen isolaatioon, ja ehkä tässä on Jumalan vastaus???
Vastaukset 43
Vanhimmat
Anna mennä vaan, ei se Jumala siitä pahastu, jos sinusta tuntuu hyvältä ja oikealta....sexihän on luonnollinen ja ilonen asia ,sitäpaitsi olet jo 23v, eli iso tyttö.Ei elämästä kannata tehdä taakkaa....
Se on mutkallinen asia. Itsekin ajattelin vielä nykyisen poikaystäväni kanssa alkuaikoina seurustellessa, että vasta sitten avioliitossa. Mutta entä jos toinen ei edes halua varsinaiseen avioon? Sittenkö ei harrasteta seksiä lainkaan? Eräältä kannalta on typerää ajatella, ettei ikinä kukaan saa harrastaa esiaviollista seksiä. Sillä jos on tarpeeksi höperö, voi ottaa perusteeksi avioitumiseensa jo sen että haluaa seksiä! Huhhuh sentään... Periaatteenahan esiaviollisesta seksistä pidättäytyminen on hyvä; ei tule sitten ihan kenen kanssa vain sänkyyn hypättyä.
Rispektit niille jotka todella pystyvät olemaan ilman seksiä kumppaninsa kanssa - itse en. Lihan himo on jäätävän kuuma:)
mitä Raamatussa sanotaan huoruudesta?
??????????
kyllä kai niitä tyhjän läpättäjiä piisaa joka lähtöön. Seksi on kuitenkin asia, joka ei muille kuulu. Se on henkilökohtainen asia ja sillä hyvä.
Itse olen sen aina sillä tavalla ajatellut, että ei ennen sitä kuuluisaa "papin aamenta". Ihan siltä pohjalta, että jos suostun niin intiimiin kanssakäymiseen jonkun kanssa, en halua että tämä joku lähtee luotani. Vaikka erojakin sattuu, niin julkinen sitoutuminen on paras mahdollinen tae suhteen kestävyydessä. Yhteisen elämän ei pidä perustua hetken tunteeseen, vaan tahtoon. Kun ollaan sitouduttu, vaikeista asioistakin voi puhua avoimesti, koska ei se toinen siitä mihinkään lähde. Esim. avoliitossa on se ongelma, että on aina ikäänkuin takaovi auki. Ja minä en ainakaan itselleni sitä haluaisi, että joku minun kanssani liittyy yhdeksi lihaksi ja jättää takaoven auki! Mutta sinun täytyy itse miettiä erilaisia perusteluita. Missän tapauksessa ei vielä pidä mennä kovin pitkälle, kun seurustelunne on noin alussa. Onko miesystäväsi uskossa myös? Mutta joka tapauksessa ajattele tätä: Jos suhteesi tämän miehen kanssa ei toimikaan, on helpompi jatkaa eläää, kun ei ole harrastettu seksiä.
Noin korkealta haavetaivaasta tipahtaa pirullisen lujaa alas.
>>>jos suostun niin intiimiin kanssakäymiseen jonkun kanssa, en halua että tämä joku lähtee luotani.>Vaikka erojakin sattuu, niin julkinen sitoutuminen on paras mahdollinen tae suhteen kestävyydessä.>Kun ollaan sitouduttu, vaikeista asioistakin voi puhua avoimesti, koska ei se toinen siitä mihinkään lähde.>Onko miesystäväsi uskossa myös? >Jos suhteesi tämän miehen kanssa ei toimikaan, on helpompi jatkaa eläää, kun ei ole harrastettu seksiä.
ei-uskovan mielipidettä??
Juuri näin!
Ensimmäinen kirje korinttilaisille 7:9.
mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.
Jeesuksen nimessä
on tietysti ihanteemme ja toiveemme,mutta entä jos toinen osapuoli ei halua naimisiin(ja seksiä on jo harrastettu)?Ero rikkoisi vain lisää sydämiä.Kaikki eivät halua avioitua,vaikka toiseen sitoutuvatkin.
Kiitos vastauksista.
Mies ei ole uskova, vaikka hän on muuten todella hyvä tyyppi, ja hän pitää minusta paljon. Hän on myös ns. yhden naisen mies, mikä minulle on todella tärkeä puolisonvalintakriteeri. Olen yrittänyt jo kauan löytää itselleni uskovaa miestä, mutta olen joutunut pudottamaan kriteereitä, koska sopivaa ei ole sattunut kohdalleni; minut on aina jo alkutahdeissa jätetty lehdellä soittelemaan... Olen ollut fyysisesti hyvin yksinäinen jo monta vuotta, ja sietokykyni on ylittynyt. Jo vuosia olen rukoillut Jumalalta hartaasti ja päivittäin vastausta tuskaani; olen rukoillut sitäkin, että Jumala antaisi minun lähteä tämänpuoleisesta, jos olisin jäänyt yksin. Öisin olen usein vain itkenyt, rukoillut ja potenut epätoivoista elämäntuskaa. Mies, jonka kanssa seurustelen, tuntee minua kohtaan suurta fyysistäkin vetoa; hän ei myöskään halua elää selibaatissa, mikä on toisaalta ymmärrettävää. Koska olen hänen naisystävänsä, olen vastuussa hänen seksuaalisten tarpeidensa tyydyttämisestä.
Et sinä ole vastuussa miesystäväsi seksuaalisista tarpeista, jos hän ei voi itseään hillitä tässä asiassa, eikä odottaa papin aamenta, niin tuskin hän pystyy itseään hillitsemään muissakaan asioissa sen paremmin. Lisäksi jos antaudut hänelle ennen aikojaan, voi koko hommasta kadota herkkyys ja romanttisuus. Joululahjat on katottu ennen kuin pukki on tullut.
Etkö voisi vielä odottaa uskovaista miestä kohdallesi, itse olen sinua kaksi kertaa vanhempi ja Jumala on neuvonut vieläkin odottamaan.
miten se papin aamen tähän liittyy ?Missä kohti raamattua sanotaan että ennen seksiä pitää papin sanoa aaamen ?
Hei!
Tässä Raamatussa mitä sanotaan haureudesta, joka tarkoittaa nimenomaan esiaviollista seksiä (vaikken ole edellinen kirjoittaja):
1 Tes. 4: 3. Sillä tämä on Jumalan tahto, teidän pyhityksenne, että kartatte haureutta, 4. että kukin teistä tietää ottaa oman vaimon pyhyydessä ja kunniassa, 5. ei himon kiihkossa niin kuin pakanat, jotka eivät Jumalaa tunne;
1 Kor. 6: 18. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti, mitä ikinä ihminen tekee, on ruumiin ulkopuolella; mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistansa vastaan. 19. Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on Pyhän Hengen temppeli, joka Henki teissä on ja jonka te olette saaneet Jumalalta, ja ettette ole itsenne omat? 20. Sillä te olette kalliisti ostetut. Kirkastakaa siis Jumala ruumiissanne."
Aina ei ole helppoa, täytyy myöntää. Mutta haluaisin itse pysyä puhtaana, enkä tehdä syntiä itseäni ja Jumalaa vastaan, aiheuttaen ongelmia jatkossakin itselleni/toiselle (ei helposti ehkä jää yhteen kertaan). Mutta jos joku on langennut, Jumala haluaa varmasti auttaa ja armahtaa. Olen kuitenkin huomannut, että "tulella leikkiminen" on vaarallista.
"Rakkaani, niin kuin outoja ja muukalaisia minä kehoitan teitä [ja itseäni]pidättymään lihallisista himoista, jotka sotivat sielua vastaan" 1. Piet. 2:11
Kaikkea hyvää ketjun aloittajalle ja muille! Toivon voimia kiusauksissa. Taistellaan, sillä Jeesus on parasta! Ja taivaassa on kaikki niin ihanaa ja toisin!
Jeesuksen ajatteleminen, rukoilu, Raamatun lukeminen voi auttaa kestämään kiusauksissa, samoin jossain tilanteissa esim. hengellinen musiikin kuuntelu. Joskus tilanteen välttäminen tai suoranainen "pakeneminen" on melkeimpä välttämätöntä.
:)
PS. Tuossa oli joku linkki/kysymys aihealueeseen liittyen:
http://www.kan.fi/kristinuskon_tietopaketti/kristinuskon_kysymyksia_ja_vastauksia/avioliitto/
että pariskunta suurella vaivalla naimisiin mentyään huomaa, etteivät pidäkään samanlaisesta seksistä? Mitäs sitten tehdään? Ollaan tyytymättömänä yhdessä?
Herkkyys ja romanttisuus ei ole kiinni odottamisesta vaan henkisestä yhteydestä sekä rakastamisen taidosta. Eiköhän olisi aiheellista varsinkin täysin kokemattoman naisen opetella niitä rakastamisen taitoja jo ennen naimisiinmenoa. Samalla oppii, mistä itse todella pitää. Harvassa kun ovat ne, joille riittää "kerran kuussa peiton alla pimeässä, toivottavasti osuu oikeaan paikkaan" :)
Uskovaisissa miehissä on pettäjiä ja muita epärehellisiä aivan yhtä paljon ellei enemmänkin kuin miehissä yleensä. Itse asiassa, ottaen huomioon että seurakuntatouhuissa on aina valta-osa naisia, arvaisin, että "kukasta kukkaan" lentäjiä on siellä tilaisuuksien runsaudessa enemmänkin kuin normaaliporukoissa...
...samanlaisesta seksistä? No huh huh. Voin itse ainakin kertoa, runsaasti syntiä tehneenä, ettei sellaista miestä ole vastaan tullut, kenen kanssa ei olisi yhteistä säveltä löytynyt! tuo on aikalailla typerä argumentti tuossa asiassa..
monipuolinen maku seksin suhteen! Siinä tapauksessa onnittelen!
Vai olisikohan sittenkin niin, että seksissä on vain menty sinun toiveittesi mukaan?
"Typeristä" argumenteista sen verran, että ei jokaisen avain sovi jokaisen reikään... makunsa kullakin.
kysymys on miten naimisiin pitää mennä raamatun mukaan meidän jotka emme ole juutalaisia.Eikö Jeesuksen mukaan nimenomaan rakkaus ja sitoutuminen riitä,ei kai siihen papin aamenia tarvita,eihän se ole raamatusta.
Niin, siis ei tietty PAPIN aamenta tarvitse.
Lienee sama onko papin aamen vai tuomarin vihkimys. Kyse on siitä, että tekee eliniän kestävän liiton, menee naimisiin niin kuin siinä kulttuurissa on tapana. (Avoliittoa ei Suomessa pidetä avioliittona, avoliitto ei välttämättä edellytä muuta kuin yhdessä asumista)
Provohan sie oletkin, niinkuin jo yllä epäilin :D
nykyisin tässä kulttuurissa mennä elinikäiseen avoliittoonkin.En löydä raamatusta sen kummempaa kehoitusta mennä jonkun kulttuurin tapojen mukaan naimisiiin,vaan tärkeimpänä sieltä tulee esim. rakastaa ja kunnioittaa puolisoaan.Sen pitäisi riittää myös kristityille.
eli siis se seksi on ainoa perusta avioliitolle? Seksin pitää onnistua että on onnistunu avioliitto?
Sun ajatusmaailma on tosi syvältä tuolta maailman seksistisestä *erseestä etkä taida oikeesti tietää asioista mitä kirjoitat yhtään mitään, varsinkaan avioliitosta.
"samantien oppii, mistä itse todella pitää"
Mitä jos meet peilin eteen ja vedät itteäs lättyyn ja sanot "olen itsekäs" ni säästät monelta ihmiseltä vaivan!!!!
Haureus ei kai tarkoita sitä, että on eka kertaa jonkun kaa. Minusta haureus on sitä, että jos on jonkun kaa, niin on samalla toisen kaa...
Oonkohan mä tyhmä vai hirmu viisas?
"Eikö Jeesuksen mukaan nimenomaan rakkaus ja sitoutuminen riitä,ei kai siihen papin aamenia tarvita,eihän se ole raamatusta."
Ei riitä. Tuolla perusteella avoliittokin olisi oikein, jota se ei Raamatun mukaan ole. Jos olen väärässä, laita kohta Raamattuun missä Jeesus muka tuollaista olisi opettanut. En ainakaan itse moista ole löytänyt, vaikka UT:n olen muutamia kertoja läpi lukenut.
"Uskovaisissa miehissä on pettäjiä ja muita epärehellisiä aivan yhtä paljon ellei enemmänkin kuin miehissä yleensä"
Raamattu sanoo näin:
21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
Pettäminen yms. epärehellisyys on Raamatun mukaan SYNTI ja VÄÄRYYS. Se, että jos uskovainen sellaisia tekee, on hänelle hyvä aiheesta sanoa ja nuhdella. Hedelmistään puu tunnetaan, kuten Raamatussa sanotaan.
"Eiköhän olisi aiheellista varsinkin täysin kokemattoman naisen opetella niitä rakastamisen taitoja jo ennen naimisiinmenoa. Samalla oppii, mistä itse todella pitää."
Raamatun mukaan EI olisi hyvä. Esiaviollinen seksi on Raamatun mukaan synti ja väärin. Kyllä avioliitossa oppii kanssa tuntemaan mistä itse todella pitää.
kellään on mitään sanomista miten kaksi aikuista ihmistä toisiaan rakastaa,pääasia että liitossaan viihtyy ja sitoutuvat toisiinsa,sehän se on sanoma raamatusta.
Sun kannattaa ekanakin miettiä että mitä seksi sulle merkkaa, ennenkaikkea että mitä sun neitsyys merkkaa.
Se kannattaa muista että sä voit menettää sun neityyden vaan kerran ja sä voit joko valita että sä olet kärsivällinen ja sun neitsyys on lahja sun oikeelle miehelle tai sitten sä voit lahjoittaa sen jollekkin kauniisti lirkuttelevalle keppinsä heiluttajalle jolle se ei oikeesti merkkaa yhtään mittään, olet hyvässä lykyssä vaan nainen toisten joukossa.
Sun kannattaa varmaan ihan ekana vähän funtsia näitä juttuja ihan kunnolla ja tehdä sitten joku päätös ja pysyä siinä. Se kasvattaa itsekuriakin kivasti, itsekuri on oikeen loistojuttu elämänvarrella.
pysyäkin kivikautisine luolamiesasenteineen siellä metsän kätkössä ja huutaa ahdasmieliset mielipiteensä sinne metsään eikä nettiin ihmisiä kyllästyttämään.
Arvaan nimittäin, että tämä "oikea mies" olet sinä itse ja se "keppinsä heiluttaja" kaveri jonka kuvittelet vieneen sinulta naisen. Shit happens, elämä on :)
Enpä usko, tai en ainakaan löydä tekstiä Raamatusta, joka kieltäisi tämän. (kielto on kai paavin tai pappien keksintö, kun ne ei saa usein)
Jos mies on kiva ja luotettava, niin anna mennä vaan. Tosin miehen pitäisi arvostaa näkemystäsi ja tehdä se hellästi.
Muista kuitenkin, ettei eka kerta välttämättä onnistu. Suhde vaatii kokeilemista, harjoittelua ja jossain vaiheessa, jos molemmat tykkää, tulee vain toisesta riippuvaiseksi, eikä haluu muita.
Riippuu paljon miehen älystä. Pelkkää panomiestä ei juuri kannata halajata ....
Säästä ittes avioliittoon. Älä aliarvioi avioliiton arvokkuutta, aloittamalla intiimisuhteen ennen avioliittoa, aloitat kynttilän polton. Kyllä rukouksesi on varmaan kuultu, älä edes epäilee.
Kolmen lapsen yh äiti, lasta, 2 kariutunutta avoliittoa takana.
Pieni linkkisuositus http://hyviauutisia.wordpress.com/seksuaalimoraali/esiaviollinen-seksi/
"aloittamalla intiimisuhteen ennen avioliittoa, aloitat kynttilän polton"
Mikä kumman kynttilä? Ei ihmisen seksielämä kulu. Vain elämä kuluu, ja käyttämättä jätetyt tilaisuudet eivät koskaan enää palaa.
Yksinhuoltajana tietänet itsekin, että lopulliselta tuntuva rakkaus osoittautuikin loppupeleissä joksikin arkisemmaksi. Ehkäpä sitä suurta rakkautta ei olemassakaan, mutta on paras vaihtoehto, jonka löydettyäsi voit olla onnellinen vuosia?
Tässä on toinen linkkisuositus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Roomalaiskatolisen_kirkon_pedofiliaskandaali
Kiitos vastauksista kaikille.
Sinänsä uskon, että avioliiton jälkeenkin aloitettu seksi voi toimia mainiosti - jo sillä, että molemmat välittävät toisistaan, ovat uskollisia ja haluavat tyydyttää toisiaan, syntyy hyvää jälkeä. Aivot ovat kuitenkin se ihmisen seksuaalisin elin... :)
Olen vain kerran kohdannut ihmisen, jonka luulin olevan elinikäinen oikea, mutta hän on täysin selkeästi osoittanut, että muut naiset ovat kaapin päällä kun taas minä kuulun kynnyksen alle. Sitä paitsi kaverini kertoivat hänellä olevan sosiaalinen status juuri sellaisena Mehtäläisen mainitsemana heppi ojossa naisille lirkuttelijana... ja tahdon kuitenkin ns. yhden naisen miehen.
Kyse on jostakin muusta kuin itsekurista. Olen jo vuosia, tai ehkäpä koko elämäni, kärsinyt kosketusvajeesta, mikä tekee minut hyvin onnettomaksi. Viimeiset kaksi vuotta olen nukkunut tyyny sylissäni, olen kahdesti myös nähnyt unta halaamisesta. Kehoni krooninen vahingoittaminen on jo jonkin aikaa ollut osa elintapojani, ja olen kärsinyt jos jonkinlaisista krempoista. Usein olen itkenyt öisin kylppärin lattialla ainoana toiveenani läheisyyden toive. Olen rukoillut Jumalalta päivittäin hartaasti kumppanin löytymistä. Nykyinen kumppanini haluaa olla kanssani, mistä olen erittäin kiitollinen. Hän on koko elämäni ensimmäinen ihminen, joka välittää minusta - tahdon vastata hänen välittämiseensä ja arvostaa sitä. Tiedän, etten voi elää ilman kosketusta, ja sitä olen yrittänyt Jumalallekin kertoa. Luulen, että tämä mies on vihdoinkin vastaus rukouksiini.
Toki olen aina halunnut varata neitsyyteni miehelleni - mutta saattaisi olla, ettei mieheni arvostaisi neitsyyttäni, vaan kummoksuisi sitä. Mistä edes tiedän, että kukaan koskaan haluaa mennä kanssani naimisiin??? Mutta seurustelukumppanini ainakin haluaa olla kanssani.
Luulen, että tarvitset apua eheytyäksesi ensin sisäisesti. Kukaan ihminen ei voi täyttää haavoittuneen ihmisen tarpeita. Seksi ehkä helpottaa hetkeksi, mutta ei eheytä. On myös miettimisen paikka, kun toinen ei ole uskossa. Nuorena elämän janossa sitä ei pidä niin tärkeänä, että toinen ajattelee uskon asiat eri tavalla, mutta edestä löytyy ristiriitoja. Sanon tämän kokemuksesta. Seksi on tärkeää ja mukavaa, mutta se ei pidä edes avioliittoa pystyssä, jos maailmankatsomus on erilainen.
Kun kyse on läheisyyden kaipuusta, siihen juurikin tarjoaa helpotusta läheisyys turvallisen ihmisen kanssa.
Eheytyminen on kai näitä lahkolaisten slangisanoja, joka tarkoittaa palaamista raamatturoutuun? Jos se raamattunne todella sisältäisi vastauksia ongelmiin, niiden ongelmien olisi pitänyt jo kauan sitten vähentyä myös tämän neuvoa kysyneen ihmisen kohdalla. Eivät ole, siispä neuvot eivät tepsi.
Usko tai älä, läheisyys, jossa seksi näyttelee tärkeää osaa, todella poistaa yksinäisyyttä. Sinulle resepti yksinäisyyden tunteen poistoon lienee uskonnon sääntöjen noudattaminen, eli hakeutuminen vielä suurempaa yksinäisyyteen siinä toivossa että vastaan kävelee "se oikea". Miksei muka ihmisellä olisi oikeus olla jo nyt tyytyväinen, odottaessa sitä suurta mullistusta jonka saattaa kokea vaikkapa viisikymppisenä, tai kenteis "se oikea" onkin joku intialainen maanviljelijä jota et koskaan tapaa?
Eiköhän käytetä raamatunpaukuttamisen sijasta ihan arkisia, yksinkertaisia, miljardeissa parisuhteissa toimivaksi koettuja keinoja? Luonto tikanpojan puuhun veti!
Juuri kenelläkään ei ole kumpaninsa kanssa samanlaista maailmankatsomusta. Silti ihmiset tulevat keskenään toimeen. Miksikö? No siksi, että avain ihmisten kanssa toimeen tulemiseen ei ole ajatusten tasapäistäminen vaan niiden erilaisuuden hyväksyminen.
Mikäli maailmankatsomus sisältää arkielämään vaikuttavia elementtejä, esim. synnillä pelottelua ja naurettavan kuvitelman siitä, että kunkin elämässä saisi olla vain yksi seksikumppani, siloin yhteensovittaminen on yhtä kuin omista liian jyrkistä näkemyksistä joustaminen. Toinen osapuoli tulee sitten vastaan myös. Ongelmia voi aiheuttaa vain ehdottomuus ja joustamattomuus, ei koskaan itse maailmankatsomus.
Itse olin kaltaisessasi tilanteesssa pitkään, kunnes 21 -vuotiaana tapasin unelmieni neitosen, jonka kanssa seurustelen edelleen (toista vuotta yhdessä). Muistan myös monet yksinäiset itkunsekaiset yöt ja rukoukset, vuosien ajan. Ja kosketuksen kaipuun. Mutta usko pois, Herra kuulee! Kuuli meitäkin. Ja tyttöystäväni on puhunut ajoista ennen minua paljolti samoin kuin miten kuvailet omia tuntemuksiasi. Eläminen yksin on todella vaikeaa meille tunteellisille ihmisille.
En tiedä miten ajattelet asiaa, jos sanon että poikuuteni menetys oli minulle varmasti yhtä suuri asia kuin neitsyyden menetys sinulle, ja vieläpä samalla tavalla. En ole koskaan halunnut yhden yön juttuja ja samat ongelmat piinasivat myös minua. Mieli teki kovasti, mutta ei ketään kenen kanssa edes olisin halunnut.
Joka tapauksessa, muutaman kuukauden seurustelun jälkeen, umpirakastuneina (kuten vieläkin) menetimme neitsyytemme toisillemme. Minusta se, että hänelläkin oli neitsyys tallessa, on jotain äärimmäisen kaunista. Tähän mennessä en ole mitään katunut ja suhde kukoistaa. Haureus on varmasti synti, mutta miten paha; sitä en tiedä. Rukoilen Herralta usein anteeksi, jos Hän katsoo meidän rikkovan Häntä vastaan. Mutta useimmat haureutta jyrkästi tuomitsevat tekstin Uudessa testamentissä ovat Paavalin käsialaa, eivät siis Jeesuksen suoraan ilmoittamia. Jeesus korosti rakkautta, ja siihen mekin suhteemme perustamme. Olemmepa häistäkin puhelleet jo, mutta kun olemme molemmat opiskelijoita, on pakko laskea kaikki tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei.
"Toki olen aina halunnut varata neitsyyteni miehelleni - mutta saattaisi olla, ettei mieheni arvostaisi neitsyyttäni, vaan kummoksuisi sitä. Mistä edes tiedän, että kukaan koskaan haluaa mennä kanssani naimisiin??? Mutta seurustelukumppanini ainakin haluaa olla kanssani"
Mutta huomaahan, että jos mies sinua todella rakastaa, hän kunnioittaa kyllä aatteitasi. Läheisyydenkaipuusi tuskin jättää sinua rauhaan, mutta jos päätät pitää neitsyytesi, niin voithan kuitenkin tyydyttää tuota kaipuuta halauksin, suudelmin, yhdessä nukkumalla jne. Sanot että sinulla on velvollisuus tyydyttää miehesi seksuaalisesti. Koska en häpeäkseni tunne Raamattua hirvittävän hyvin, ehkä suuseksistä tahi "käsitöistä" löytyy porsaanreikä? =)
Pidä kuitenkin loppuun asti kiinni siitä, ettet hairahdu pettäjämieheen! Niitä meissä on paljon, aivan liikaa. Se, että ottaisit satuttajan lähellesi olisi erhe, josta saat varmasti arvet sieluusi loppuiäksi. En itse koskaan toipuisi, jos saisin tietää tyttöystäväni pettäneen minua.
Seksuaalisuus on suuren suuri asia, sellaiseksi se on meihin ihmisiin luotu. Monet ovat jo sinullekin väittäneet, ettei seksi (tässä tarkoitan haureutta) ja eka kerta ole mitenkään erikoisia asioita, mutta älä luovu siitä minkä tunnet sydämessäsi tärkeäksi. Sen perusteella mitä kirjoitat, olet kaunis, puhdas ihminen, älä sure etteikö sinun kaltaistasi haettaisi. Ei elämää luotu helpoksi, eikä varsinkaan uskovaisen. Voimia sinulle ja hyvää kesää, toivon sydämeni pohjasta että sait vihdoin sen kultasi kainaloosi!! =)
Vuosikymmenten kuluessa olen nähnyt lukuisia surullisia kohtaloita, kun rukouksiin ei ole tullut vastausta. Uskonyhteisöissä sukupuolten määrissä vallitsevaa epäsuhtaa ei ratkaista rukouksin. Pitäytyminen Jumalan johdatukseen voi johtaa lopulta masennukseen ja eläämään pettymiseen, kun vuodet valuvat tyhjiin kumppanin odotuksen suhteen. Siten olisi viisasta suostua etsimään kumppania muualta.
Nuorena miehenä, liikkuessani uskonnollisissa yhteisöissä, päättelin sikäläisten naisten olevan melkoisten risiriitojen puristuksessa seksuaalisten tunteidensa suhteen, usein tiedostamattaan. Ja olevan siten niin sanotusti helppoja nakkeja patoutuneiden tarpeidensa kanssa. Halut ja opetuksen tuomat esteet toteuttaa naiseuttaan seksuaalisesti aiheuttavat mielenkiintoisen asetelman, jota eräiden herätysliikkeiden karismaattiset saarnamiehet aikoinaan osasivat käyttää edukseen. Kai molempien osapuolten tyytyväisyydeksi?
Kannattaa muistaa, että Raamattu on väärällään kummallisuuksia, jotka sen Jumala siunaa ja jopa kehoittaa vilppiin, katsoen sormiensa välistä tapauksia, joista on itse määrännyt kuolemantuomion.
Ylipäätään on Raamattu varsin sekava kokoelma kieltoja sekä kehoituksia, jotka eivät ole linjassa keskenään. Uskonnollinen opetus onnistuu väistämään ne unohtamalla tai selittelemällä ne vääristellen.
Tiedän että opetus on käsitellyt uskovaiset siten, etteivät nämä kykene näkemään asioita niin kun ne oikeasti ovat. Se on vallankäyttöä, joka on laillista mutta moraalisesti tuomittavaa.
"Kannattaa muistaa, että Raamattu on väärällään kummallisuuksia, jotka sen Jumala siunaa ja jopa kehoittaa vilppiin, katsoen sormiensa välistä tapauksia, joista on itse määrännyt kuolemantuomion."
Osaisitkohan tarkentaa hieman näitä? Heitä kohtia jotka ovat kummallisuuksia ja joissa kehotetaan tekemään vääryyttä etc.
"Ylipäätään on Raamattu varsin sekava kokoelma kieltoja sekä kehoituksia, jotka eivät ole linjassa keskenään."
Kuten mitkä eivät ole keskenään linjassa? Tarkentaisitko.
"Uskonnollinen opetus onnistuu väistämään ne unohtamalla tai selittelemällä ne vääristellen.""
Tai ehkä et vain ole perehtynyt aiheeseen tarkemmin?
Esiaviollinen seksi on Jumalan tahdon vastaista. Itse asiassa hän on julistanut siitä Raamatussa erittäin ankarat tuomiot. Seksin paikka on vain avioliitossa, muu seksi on syntiä. Eräs pitkähkö mutta hyvä kirjoitus aiheesta:
http://www.vapaasatama.net/seksi.html
on osa ihmistä. Älä viitsi sitä vääräksi sanoa jos ei aviossa ole. Nekö, jotka lisääntyivät ennen kuin jumalaa tai avioliittoa oli keksitty tekivät jotain väärin. Etpä olisi sinäkään siinä typeriä löpisemässä, jos nämä ensimmäiset ihmiset kymmeniä tuhansia vuosia sitten olisivat ajatelleet: Ei pappia, ei siis myöskään seksiä.
"Älä viitsi sitä vääräksi sanoa jos ei aviossa ole."
Raamatun kanta on, että esiaviollinen seksi ON syntiä ja haureutta. Miksi siis sanot noin tällä palstalla, kun kuitenkin kyseessä on "Uskonnot & Uskomukset" -yhteisö? Eri asia tietenkin jos ei ole uskovainen, mutta Raamatun mukaan asia on niin. Ei tietenkään ei-uskovaisia voida moralisoida Raamatun sanalla, jos he eivät siihen usko.
"Nekö, jotka lisääntyivät ennen kuin jumalaa tai avioliittoa oli keksitty tekivät jotain väärin. "
Jos ihminen uskoo Raamattuun, hän ei voi uskoa noin. Raamatun mukaan "Jumalaa ei keksitty", vaan Jumala on aina ollut, ja Jumala on luonut ihmisen.
"Etpä olisi sinäkään siinä typeriä löpisemässä, jos nämä ensimmäiset ihmiset kymmeniä tuhansia vuosia sitten olisivat ajatelleet: Ei pappia, ei siis myöskään seksiä."
Ja mistä näin päättelet? Oletatko että ihmiset ovat vain "keksineet Jumalan"?
on asia. Kun ihmiset viettiensä mukaan lisääntyivät ennen kuin Raamattua oli kirjoitettu, ennen kuin kukaan oli kuullut "synnistä", niin sinun mielestäsi he tekivät "syntiä"?
Ja totta tosiaan ihmiset keksivät jumalan joka onkin varsin kätevä keino hallita toisia.