Elämästä ja sen tarkoituksesta
Meiltä puuttuu ajatus aidosta minuudesta, henkisyydestä ja ihmisen yksilöllisestä ja yhteisöllisestä syväulotteisuudesta.
Yritämme löytää elämää kiinnittymällä elämyksiin.
Miten löydämme tarkoituksen omalle elämällemme ja miten koemme maailman?
Vastaus löytyy elämisen taidon, vuorovaikutussuhteiden ja kokemusmaailman kysymyksistä kunkin ainutlaatuisessa elämäntilanteessa.
Ihmisellä on myös vastuu omasta elämästään; millaisena hän itse näkee elämänsä ja millä saa oman energiansa kasvamaan ja mielensä rauhoittumaan.
Itsensä kanssa seurustelu on välttämätöntä kasvussa ja kehityksessä.
Ihminen luo persoonansa sillä mihin hänen ajattelunsa, tunteensa ja tekemisensä suuntaa ja mitä hän elämässään valitsee.
On kasvettava omaan kokoonsa, omaksi itsekseen ja eheäksi omien elämänkokemuksien saattelemana.
Kun ihminen tuntee itsensä sekä pieneksi että suureksi, täydelliseksi ja epätäydelliseksi- kertoo se siitä, että ihminen on viisastunut.
Hän ymmärtää, ettei ole mitään ilman toista ihmistä.
Hän ymmärtää rakkauden ja ystävyyden merkityksen. Hän tuntee vastuullisuutta samalla kun toteuttaa itseään.
Hän ymmärtää samanarvoisuuden.
Hän osaa kantaa vastuuta ja huolehtia toisista.
Ihminen tarvitsee uusia suhtautumistapoja itseään ja ympäristöään kohtaan.
Olisiko aika herätä ajattelemaan?
Meiltä puuttuu ajatus aidosta minuudesta, henkisyydestä ja ihmisen yksilöllisestä ja yhteisöllisestä syväulotteisuudesta.
Yritämme löytää elämää kiinnittymällä elämyksiin.
Miten löydämme tarkoituksen omalle elämällemme ja miten koemme maailman?
Vastaus löytyy elämisen taidon, vuorovaikutussuhteiden ja kokemusmaailman kysymyksistä kunkin ainutlaatuisessa elämäntilanteessa.
Ihmisellä on myös vastuu omasta elämästään; millaisena hän itse näkee elämänsä ja millä saa oman energiansa kasvamaan ja mielensä rauhoittumaan.
Itsensä kanssa seurustelu on välttämätöntä kasvussa ja kehityksessä.
Ihminen luo persoonansa sillä mihin hänen ajattelunsa, tunteensa ja tekemisensä suuntaa ja mitä hän elämässään valitsee.
On kasvettava omaan kokoonsa, omaksi itsekseen ja eheäksi omien elämänkokemuksien saattelemana.
Kun ihminen tuntee itsensä sekä pieneksi että suureksi, täydelliseksi ja epätäydelliseksi- kertoo se siitä, että ihminen on viisastunut.
Hän ymmärtää, ettei ole mitään ilman toista ihmistä.
Hän ymmärtää rakkauden ja ystävyyden merkityksen. Hän tuntee vastuullisuutta samalla kun toteuttaa itseään.
Hän ymmärtää samanarvoisuuden.
Hän osaa kantaa vastuuta ja huolehtia toisista.
Ihminen tarvitsee uusia suhtautumistapoja itseään ja ympäristöään kohtaan.
Olisiko aika herätä ajattelemaan?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tuossa on ajatusta.
Todellakin kunkin usko lähtee sisältä omasta itsestään suhteessa maailmaan.
Hyvä kirjoitus.
mainitsemiasi asioita, ei se tarkoita sitä että vastaavat asiat puuttuisivat meiltä!
Ihminen on erittäin pitkälle sitä, mitä hän luulee olevansa. Jos logiikka olisi väärää, korjaisimme logiikkamme heti. Hauskaa kevättä, se on pelkkä asenneongelma.
Kenellä teiltä ei puutu noita asioita?
Yksilöltä vaiko yhteisöltä?
En tarkoitakkaan jokaista yksilöä vaan yleistä maailman menoa; tätä kulutus huumaa ja yhteiskuntaa, jossa laitetaan materia ja saavutukset etusijalle.
Tuossa oli vain ajatuksia siitä mistä saattaa johtua nykyaikana se niin kutsuttu "pahoinvointi".
Eikä tuo ole ainoa oikea vastaus.
Vastauksia on monia. Tuo on vain yksi mielipide.
Hyvää kevään jatkoa toivottaen.
Sateenkaari
Oletpas pikkumainen pilkun viilaaja
Toki tajusit, että kun puhun "meiltä puuttuu".....
tarkoitan nykyajan yhteiskuntaa...ihmisiä.....
Heh. Tuo oli tosi hauska oivallus alkaa heittämään herjaa...
Huumorintajua sinnekin päin vaan.
niin jatketaan. Tahatonta huumoria lipsahti vastaukseeni hieman ja närästi vain karvan se yleistyksesi. Maailma ei liene ole mustavalkoinen, oikeasti siinä on monet sävyt, on on ja paljon enemmän.
Länkkäreillä ainakin olisi varmaankin elämäntavoissaan joka suhteessa itsetutkiskelun paikka, mutta mitenpä sitä osaa sellaista tutkiskelua kun sellaista ei kai juuri opeteta jo nuorena, silloin kun vielä jotain oppii.
Siispä, kuten yritin sanoa, jos logiikka olisi väärää korjaisimme sen oitis logiikallamme. Eli tarkoittaa sitä että ihminen ei hevillä muutu kuin vasta pakon edessä, ja siihen mennee vielä hetkinen. Tarkoitan esim. sitä mitä ihminen tekee luonnolle ja toisilleen, jne.
Myös kun totesin että ihminen on enimmäkseen sitä mitä uskoo olevansa, tarkoittanee se sitä, että meillä on pientä toivoa muuttumisen kanssa. Pitäisi varmaankin alkaa opettamaan jo kakaroille sellaista tervettä uskoa itseensä. Ettei vaan sitten isona ala vain odotella tumput suorina maailmanloppuja, ja antaa pääoosia elostaan ns. tuntemattoman kohtalon huomaan, vai jumalako se oli.
No, ei varmaan kaikki näin teekään, mutta takaraivoissa tuntuu joillain joskus olevan tälläinen sanomaton asenne, johtuneeko uskonnoista vai mistä lie hämäristä luolamies ajoista, mutta tulevaisuus on varmaan juuri sellainen minkälaisen me uskomme sen olevan.
Uskotaan että se olis parempi, rikkaampi, arvokkaampi, kunnioittavampi, sellanen että kaikkien olisi hyvä elää tätä mystistä lyhyenpuoleista eloaan planeetta maan kotipuolessa.
Myös oikein hyvää pääsisäiaikaa sinnekin ja pajunvitsaa pyllylle kaikille tuhmille elämän ja maapallon tuhoajille, meille kaikille sitä pitäisi joo joo nyt tulee viuh viuh...
Toki toki maailma ei ole mustavalkoinen.
Mutta positiivinen asenteemme elämään ja maailmaan voisi himpunverran saada maailmamme voimaan paremmin.
(Tarkoitan maailmalla koko luontoa ja sen ihmisiä, luomakuntaa)
Mutta sehän lähtee meistä jokaisesta itsestämme.
Voimme , joko seisoa tumput suorina ja katselle mihin tämä on menossa.
Tai sitten voimme vaikuttaa teoilla ja asenteilla saadaksemme maailmamme mahdollisimman "hyväksi paikaksi" elää ja olla.
Ei muuta kuin oikein hyviä kevätpäivän jatkoja.
Upeita ajatuksia , sinulla Lepoa vaan.
Kaikkea hyvää
sateenkaari
Lainaus tekstistäsi:
"Hän ymmärtää ettei ole mitään ilman toista ihmistä".
Miten ihmeessä tuollaiseen ajatukseen olet päätynyt?
"Hän ymmärtää, ettei mitään ole ilman toista ihmistä."
Tarkoitan, että kun ihminen ymmärtää, ettei ole oikeastaan olemassakaan yksin.
Vaan tarvitsee olemassaolonsa edellytykseksi toisen ihmisen.
Ei pysty kommunikoimaan yksin vaan tarvitsee aina toisen ihmisen, jotta voisi vaihtaa ajatuksiaan ja tuntemuksiaan, tunteiden vaihtoa.
Tajuaa sen, ettei olisi olemassa ilman ihmisiä.
(äiti ja isää).
Ymmärtää ja oivaltaa, ettei maailma "pyörisi" ilman ihmisiä.
Ymmärtämällä muiden ihmisen tärkeyden omalle olemassa ololleen.
Toivottavasti tuo valoitti asiaa Tauno!!
Hyvää kevään jatkoa;)
Sateenkaari
kuinka monia tuntemiamme, mutta etenkin meille vieraita ihmisiä me tarvitsemme joka hetki, pysyäksemme elossa.
Kun syön leipää, syön jotakin jonka joku on kylvänyt, toinen niittänyt ja kolmas leiponut. Joku on pakannut leivän ja kuljettanut sen kauppaan. Joku on asettanut sen myyntitiskille, josta minä sen nappasin.
Monet ihmiset ovat ponnistelleet ja työskennelleet kovasti rakentaessaan tätä taloa, jossa asun.
Jokaisen huonekalun tässä huushollissa on tehnyt joku. Ilman muiden ihmisten näkemää vaivaa minulla ei olisi mihin pukeutua ( itse kun en ole mikään käsityöihminen :). Ilman toisia minulla ei olisi elämisen edellytyksiä.
Jos olisin maailmassa yksin, minulla ei olisi mahdollisuutta kehittyä. Jos olisin yksin, minulla ei olisi tällaista loistavaa tilaisuutta oppia ja pyrkiä suuntaan, jonka henk.kohtaisesti koen oikeaksi.
Me tarvitsemme kaikki toisiamme. Tarvitsemme toistemme työpanosta, mutta ennen muuta toimimme toistemme opettajina : tiedostimme sitä tai emme, olemme jatkuvasti esimerkkeinä muille, toinen toisillemme - hyvässä tai pahassa.
Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi! Tee toiselle niinkuin haluat itsellesi tehtävän! Älä tee sitä toiselle, mitä et halua itsellesi tehtävän!
Juuri niin toimit ja teet niinkuin toivot, että muut toimisivat ja tekisivät sinulle.
Ja et toimi etkä tee sitä muille, mitä et tahdo että hekään tekisivät tai toimisivat sinua kohtaan.
-Eikös tuo ole juuri sitä itsensä ja lähimmäisen rakastamista-
Mikäs siinä niin ihmeellistä on?
se menee.
Onkos siinä jotain outoa.
Rakastaa itseään ja lähimmäistään.
Sanoin siis....
"Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi! Tee toiselle niinkuin haluat itsellesi tehtävän! Älä tee sitä toiselle, mitä et halua itsellesi tehtävän "
Eli
* rakasta itseäsi, vain siten pystyt rakastamaan lähimmäistäsi*
* kun toimit niin kuin haluaisit muiden toimivan sinua kohtaan niin olet tasapainossa itsesi ja maailmasi kanssa*
* kun et toimi siten kuin et halua muiden toimivan sinua kohtaan , teet oikein*
..... no entäs sitten onkos tuossa sitten jotain ihmeellistä..........
hmmmmm....