Meillä ei INSINÖÖRIT osaa mitään!

Ei minkäänlaista reakointia asiaan sieltä puolen. Tenteissä tosiaan erottuvat ne jotka olivat ne tehtävät itse tehneet ja opettaja siittä mainitsikin, mutta se oli vai lyhyt kommentti, että "tästä näemme että ne tehtävät kannattaa ihan itse kotona tehdä jos mielii pärjätä tentissä". No tenttihän nyt ei enää paljon rassaa kun pelkillä harjoitustehtävä-pisteilläkin pääsee kuitenkin läpi.

Inssi kirjoitti:

Ei minkäänlaista reakointia asiaan sieltä puolen. Tenteissä tosiaan erottuvat ne jotka olivat ne tehtävät itse tehneet ja opettaja siittä mainitsikin, mutta se oli vai lyhyt kommentti, että "tästä näemme että ne tehtävät kannattaa ihan itse kotona tehdä jos mielii pärjätä tentissä". No tenttihän nyt ei enää paljon rassaa kun pelkillä harjoitustehtävä-pisteilläkin pääsee kuitenkin läpi.

Lue lisää

Vai pelkällä harjoitustehtävä pisteillä pääsee läpi! Jummi, eli opet ei jaksa tehä uusinta kokeita..jaaha...vai tälläiseksi se AMK touhu on tekun vetänyt. Vanhassa kunnon tekussa sentään piti hikoilla matikan tenteisä, ei millään harkka tehtävillä tenttiä läpäisty. Pistetäänpä korvan taakse, heti suravalta kesätyökandilta kysytään "kuka laskee matikan tehtäväsi..."

Tmex kirjoitti:

Vai pelkällä harjoitustehtävä pisteillä pääsee läpi! Jummi, eli opet ei jaksa tehä uusinta kokeita..jaaha...vai tälläiseksi se AMK touhu on tekun vetänyt. Vanhassa kunnon tekussa sentään piti hikoilla matikan tenteisä, ei millään harkka tehtävillä tenttiä läpäisty. Pistetäänpä korvan taakse, heti suravalta kesätyökandilta kysytään "kuka laskee matikan tehtäväsi..."

Lue lisää

Sen verran vielä täsmennystä, että pistelaskussa ovat mukana myös läsnäolot. Olemalla kaikki tunnit fyysisesti läsnä, henkisestä puolesta ei väliä, ja tekemällä hyvin kaikki harjoitustehtävät, päädyt arvosanaan 1, joka riittää läpi pääsyyn. Muutama tunti on varaa olla pois tai muutamat tehtävät tehdä huonosti ja pysyy vielä kiinni ykkösessä. Arvosanoille 2-5 pääsee sit ihan sen mukaan miten on mennyt osatenteissä. Näin Hämeen ammattikorkeakoulussa tänä päivänä.

Inssi kirjoitti:

Sen verran vielä täsmennystä, että pistelaskussa ovat mukana myös läsnäolot. Olemalla kaikki tunnit fyysisesti läsnä, henkisestä puolesta ei väliä, ja tekemällä hyvin kaikki harjoitustehtävät, päädyt arvosanaan 1, joka riittää läpi pääsyyn. Muutama tunti on varaa olla pois tai muutamat tehtävät tehdä huonosti ja pysyy vielä kiinni ykkösessä. Arvosanoille 2-5 pääsee sit ihan sen mukaan miten on mennyt osatenteissä. Näin Hämeen ammattikorkeakoulussa tänä päivänä.

Lue lisää

No jo on! Hemmetti eihän tuo vetele. Teknikoksi kun opiskelin 93-96 lyhyen matikan pohjilta niin kovasti painoin hommaa, kävin iltalukiossakin samaan aikaan suorittamassa pitkää matikkaa. Jatkoin insinööriksi ja sitten hikoilin taas pakollisissa tenteissä. Minusta kyse on siitä että opet ei viitti pitää uusinta tenttiä. Saakin olla teidän porukassa tosi lusmu jos ei matikkaa suorita. Tehtäväthän nyt tekee kotona ja vaikeimpia kyselee siltä matikka nerolta, that´s it. En enää muista montako kurssia sitä matikkaa oli mutta monta hikistä tenttiä. Aina kyllä 2 napsahti kun helsvetisti treenasin, stressasin ja painoin harkkatehtävien parissa. Työllä se kakkonen tuli. Kielet menikin sitten 4-5:ksi vasemmalla kädellä mutta se on toinen juttu. AMK:ssa on sellanen laatu valvonta menossa, tarttee ottaa puheeksi taas tuolla työtoimikunnassa kun opiskelu puheeksi tulee. Mielestäni tuollainen matikan opetus ei voi täyttää AMK:n laatukirjasen pykäliä, tiedä sitten.

Inssi kirjoitti:

Sen verran vielä täsmennystä, että pistelaskussa ovat mukana myös läsnäolot. Olemalla kaikki tunnit fyysisesti läsnä, henkisestä puolesta ei väliä, ja tekemällä hyvin kaikki harjoitustehtävät, päädyt arvosanaan 1, joka riittää läpi pääsyyn. Muutama tunti on varaa olla pois tai muutamat tehtävät tehdä huonosti ja pysyy vielä kiinni ykkösessä. Arvosanoille 2-5 pääsee sit ihan sen mukaan miten on mennyt osatenteissä. Näin Hämeen ammattikorkeakoulussa tänä päivänä.

Lue lisää

Olipa hyvä että lisäsit tuonne perään, että kyse oli siis Hämeen amk:sta.. Täällä keskusteluissa on taas yleistetty kaikkien amk matikan opiskelu kopioimiseksi.. Meillä ainakin todellinen osaaminen testataan tentissä, ei harkkareissa, ja jos tunnut osaavasi, niin ole pois tunnilta, eihän enää ole mitään paikallaolo pakkoa..

Mutta oikeasti, luulisi aikuisten ihmisten tajuavan, että se matikan (fysiikan, statiikan ym. matemaattis- luonnontieteellisten aineiden)opiskelu on meitä itseämme varten, vaikka opettaja ei tarkasti pitäisikään "kuria" yli kakskymppisille ihmisille.. Ainakin mulla on sellainen käsitys, että insinöörin on pakko jossain vaiheessa tulevaisuutta jotain laskea, sitähän varten me ollaan.. Toivottavasti!

Tuleva inssi.. kirjoitti:

Olipa hyvä että lisäsit tuonne perään, että kyse oli siis Hämeen amk:sta.. Täällä keskusteluissa on taas yleistetty kaikkien amk matikan opiskelu kopioimiseksi.. Meillä ainakin todellinen osaaminen testataan tentissä, ei harkkareissa, ja jos tunnut osaavasi, niin ole pois tunnilta, eihän enää ole mitään paikallaolo pakkoa..

Mutta oikeasti, luulisi aikuisten ihmisten tajuavan, että se matikan (fysiikan, statiikan ym. matemaattis- luonnontieteellisten aineiden)opiskelu on meitä itseämme varten, vaikka opettaja ei tarkasti pitäisikään "kuria" yli kakskymppisille ihmisille.. Ainakin mulla on sellainen käsitys, että insinöörin on pakko jossain vaiheessa tulevaisuutta jotain laskea, sitähän varten me ollaan.. Toivottavasti!

Lue lisää

miten voi jokin läsnäolo vaikuttaa arvosanaan jos saan kysyä?

Ben dover kirjoitti:

miten voi jokin läsnäolo vaikuttaa arvosanaan jos saan kysyä?

on jokin kummallinen 80% läsnäolopakko, jos haluut kurssista arvosanan.

DippaInssi kirjoitti:

on jokin kummallinen 80% läsnäolopakko, jos haluut kurssista arvosanan.

AMK:ssa ei ole minkäänlaista läsnäolopakkoa. Eli periaatteessa riittää, kunhan käy tenteissä. Toki käytännössä ei näin yksinkertaista. Ja läsnäolo ei ainakaan omassa amk:ssani vaikuta arvosanaan.

Joonas kirjoitti:

AMK:ssa ei ole minkäänlaista läsnäolopakkoa. Eli periaatteessa riittää, kunhan käy tenteissä. Toki käytännössä ei näin yksinkertaista. Ja läsnäolo ei ainakaan omassa amk:ssani vaikuta arvosanaan.

Lue lisää

Vaikka mitään läsnäolopakkoa ei olisikaan, niin useimmiten luennoilla ja oppitunneilla oppii paremmin kuin olemalla niiltä pois. Tietysti jos opettajana on tyyppi, joka lukee sanasta sanaan oppikirjaa tai luentomonistetta, niin osanotto ei paljon tuo uutta. Mutta usemmat opettajat käsittelvät asioita laajemmin ja esittävät monia valaisevia esimerkkejä, mitä kannattaa olla kuulemassa. Lisäksi opettajilta voi kysyä epäselviksi jääneitä kohtia ja monet mielellään vielä vastaavat sekä yrittävät saada asiat ymmärrettäväksi.

Onhan tietysti tyyppejä, jotka pystyvät omaehtoisesti omaksumaan kirjasta ihan minkä asian tahansa, mutta näitä on kokemukseni mukaan hyvin harvassa. Useimmilla on luulo omasta neroudesta paljon suurempi kuin oman nerouden aste, ja tämän vuoksi opiskeluun kannattaisi todella panostaa aikaa ja vaivaa.

Setä kirjoitti:

Vaikka mitään läsnäolopakkoa ei olisikaan, niin useimmiten luennoilla ja oppitunneilla oppii paremmin kuin olemalla niiltä pois. Tietysti jos opettajana on tyyppi, joka lukee sanasta sanaan oppikirjaa tai luentomonistetta, niin osanotto ei paljon tuo uutta. Mutta usemmat opettajat käsittelvät asioita laajemmin ja esittävät monia valaisevia esimerkkejä, mitä kannattaa olla kuulemassa. Lisäksi opettajilta voi kysyä epäselviksi jääneitä kohtia ja monet mielellään vielä vastaavat sekä yrittävät saada asiat ymmärrettäväksi.

Onhan tietysti tyyppejä, jotka pystyvät omaehtoisesti omaksumaan kirjasta ihan minkä asian tahansa, mutta näitä on kokemukseni mukaan hyvin harvassa. Useimmilla on luulo omasta neroudesta paljon suurempi kuin oman nerouden aste, ja tämän vuoksi opiskeluun kannattaisi todella panostaa aikaa ja vaivaa.

Lue lisää

Totta kai luennolla oppii paremmin, mutta jos jo luule osavansa, niin ei siellä mikään pakko ole olla. Niin amk:ssahan ei ole läsnäolopakkoa kuin muutamassa aineessa, ainakin meillä..

DippaInssi kirjoitti:

on jokin kummallinen 80% läsnäolopakko, jos haluut kurssista arvosanan.

ei meil vaan oo, eikä läsnäolo vaikuta arvosanaan millään lailla.

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Englanti on ehdottomasti tärkein aine, sitten tuleekin sosiaalisen taidon "aineet".

Pena kirjoitti:

Olen kanssasi täysin samaa mieltä. Englanti on ehdottomasti tärkein aine, sitten tuleekin sosiaalisen taidon "aineet".

Siis kun kyse on teknisestä alasta ja insinöörin koulutuksesta, jossa matemaattiset aineet ovat suuri osa-alue opetuksesta, olisi englanti kuitenkin tärkein? Nyt menee vallan merkilliseksi... Näin varmaankin vain jossain myynti-insinöörin tehtävässä tms.?

Inssi kirjoitti:

Siis kun kyse on teknisestä alasta ja insinöörin koulutuksesta, jossa matemaattiset aineet ovat suuri osa-alue opetuksesta, olisi englanti kuitenkin tärkein? Nyt menee vallan merkilliseksi... Näin varmaankin vain jossain myynti-insinöörin tehtävässä tms.?

Lue lisää

Olen jostakin kuullut, että insinöörejä toimisi vielä teknisissä suunnittelu- ja tuotekehitystehtävissä ja jokunen erilaisten laitosten käyttötehtävissäkin. Kuvitelmani edelleenkin on se, että näissä tehtävissä insinöörin pitää tietää jotakin tekniikastakin eikä niissä menestytä pelkästään hyvällä supliikilla tai englannin kielen taidolla.

Tietysti myynnin, markkinoinnin ja hallinnon tehtävissä prosenttilasku saattaa olla kaikkein mutkikkainta matematiikkaa, jota siellä tarvitaan. Mutta prosenttilaskukin on erittäin vaikeaa, sillä niin monta kertaa näkee tiedotusvälineissä tuloksia, joiden mukaan jokin on niin ja niin monta kertaa suurempi tai etenkin pienempi, vaikka alkuperäiset luvut kertoisivat aivan jotakin muuta.

Inssi kirjoitti:

Siis kun kyse on teknisestä alasta ja insinöörin koulutuksesta, jossa matemaattiset aineet ovat suuri osa-alue opetuksesta, olisi englanti kuitenkin tärkein? Nyt menee vallan merkilliseksi... Näin varmaankin vain jossain myynti-insinöörin tehtävässä tms.?

Lue lisää

Kuinka usein itse olet tarvinnut muuta kuin kerto-, jako-, plus-, tai miinusmerkkiä laskimestasi?

Kyllä se vaan niin on, että nykypäivänä suunnittelu tehtävissäkin täytyy osata vaihtaa muutama sana ulkoisen tai sisäisen asiakkaan kanssa. Monet tekniset dokumentit on kirjoitettu englanniksi, ja jos olet yhteydessä ulkomaille esim. päämiehen teknisiin asiantuntijoihin, niin siinä ei paljon tee hyvillä matikan taidoilla, jos ei löydy edes yhteistä kieltä.

En väitä, etteikö jotkut insinöörit tarvitse muutakin kuin perusmatematiikkaa, mutta uskallan väittää, että se joukko kuuluu ehdottomasti vähemmistöön.

Pena kirjoitti:

Kuinka usein itse olet tarvinnut muuta kuin kerto-, jako-, plus-, tai miinusmerkkiä laskimestasi?

Kyllä se vaan niin on, että nykypäivänä suunnittelu tehtävissäkin täytyy osata vaihtaa muutama sana ulkoisen tai sisäisen asiakkaan kanssa. Monet tekniset dokumentit on kirjoitettu englanniksi, ja jos olet yhteydessä ulkomaille esim. päämiehen teknisiin asiantuntijoihin, niin siinä ei paljon tee hyvillä matikan taidoilla, jos ei löydy edes yhteistä kieltä.

En väitä, etteikö jotkut insinöörit tarvitse muutakin kuin perusmatematiikkaa, mutta uskallan väittää, että se joukko kuuluu ehdottomasti vähemmistöön.

Lue lisää

Joukko-oppi ja logiikka ajattelu kunniaan. Olen törmännyt siihen matikan "alkio" käsitykseen joka Suomen kouluissa haudattiin 80 luvulla. On se vähän outoa tutkailla algoritmi funktioita ja esim. servosäädön periaatteita jos ei ikinä matikkaa ole edes valmiisiin kaavoihin sijoittamalla vääntänyt.Sattumoisin olen tuotekehitystehtävissä, kyllä mekaniikka puollela mathcadin käyttö edellyttää matemaattista ajattelutapaa ja täällä sähköpuolella joutuu miettimään jopa PID säädön prosentteja. Vaahtosinkin juuri matemaattisen opetuksen "tiukkuudesta" AMK:ssa. Se on minusta hölmöä että matikasta pääsee lusmuamalla. Matikkaa oppii tekemällä, sehän on hyvä että paikalla olo tarkastetaan tehtävienkin kera, vaikka se loukkaakin jonkun akateemista vapautta. Kyllä osaaminen pitäisi saada tentissä ykkösen tasolle. Ettei vaan opettajat luistaisi? Muistan kuinka tekussa oli paljon osallistujia uusinta tentteihin, nytkö AMK:n myötä voi vedota siihen että matikan taso heikkene, ei sitä voi AMK:ssa alkeista opettaa ja siinä sivussa vaan rimaa alas? Mikäs sen AMK nimikkeen tarkoitus nyt onkaan? Mikäli korkeakoulun suuntaan halutaan kurotella luulisi että sitä matikan rimaa hiulattaisiin ylöspäin...

Tmex kirjoitti:

Joukko-oppi ja logiikka ajattelu kunniaan. Olen törmännyt siihen matikan "alkio" käsitykseen joka Suomen kouluissa haudattiin 80 luvulla. On se vähän outoa tutkailla algoritmi funktioita ja esim. servosäädön periaatteita jos ei ikinä matikkaa ole edes valmiisiin kaavoihin sijoittamalla vääntänyt.Sattumoisin olen tuotekehitystehtävissä, kyllä mekaniikka puollela mathcadin käyttö edellyttää matemaattista ajattelutapaa ja täällä sähköpuolella joutuu miettimään jopa PID säädön prosentteja. Vaahtosinkin juuri matemaattisen opetuksen "tiukkuudesta" AMK:ssa. Se on minusta hölmöä että matikasta pääsee lusmuamalla. Matikkaa oppii tekemällä, sehän on hyvä että paikalla olo tarkastetaan tehtävienkin kera, vaikka se loukkaakin jonkun akateemista vapautta. Kyllä osaaminen pitäisi saada tentissä ykkösen tasolle. Ettei vaan opettajat luistaisi? Muistan kuinka tekussa oli paljon osallistujia uusinta tentteihin, nytkö AMK:n myötä voi vedota siihen että matikan taso heikkene, ei sitä voi AMK:ssa alkeista opettaa ja siinä sivussa vaan rimaa alas? Mikäs sen AMK nimikkeen tarkoitus nyt onkaan? Mikäli korkeakoulun suuntaan halutaan kurotella luulisi että sitä matikan rimaa hiulattaisiin ylöspäin...

Lue lisää

Se on totta, että matematiikka kehittää matemaattista ajattelua - mistä tietysti on hyötyä työelämässä. Mutta, varsinaista perusmatematiikan lisäksi harvat inssit tarvitsevat muuta matematiikkaa. Vaikka itse joudut tutkailemaan algoritmien funktioita yms. tuskin joudut esim. funktiolausekkeita käsin ratkaisemaan. Kyllä ne on nykyään tietokoneiden tehtäviä.

Sitä minäkään en ymmärrä miten matikasta voi päästä läpi pelkillä harjoitustehtävillä. Se on täysin älyvapaata touhua.

Pena kirjoitti:

Kuinka usein itse olet tarvinnut muuta kuin kerto-, jako-, plus-, tai miinusmerkkiä laskimestasi?

Kyllä se vaan niin on, että nykypäivänä suunnittelu tehtävissäkin täytyy osata vaihtaa muutama sana ulkoisen tai sisäisen asiakkaan kanssa. Monet tekniset dokumentit on kirjoitettu englanniksi, ja jos olet yhteydessä ulkomaille esim. päämiehen teknisiin asiantuntijoihin, niin siinä ei paljon tee hyvillä matikan taidoilla, jos ei löydy edes yhteistä kieltä.

En väitä, etteikö jotkut insinöörit tarvitse muutakin kuin perusmatematiikkaa, mutta uskallan väittää, että se joukko kuuluu ehdottomasti vähemmistöön.

Lue lisää

Vaikka olenkin - myös nimimerkkini mukaan – jo varttunut ja virttynyt tyyppi, niin olen viimeksi tänä aamuna tehnyt pienen teknisen tarkistuslaskelman, jossa käytin trigonometrisia funktioita ja niiden käänteisfunktioita. Eikä tehnyt vieläkään tiukkaa, vaikka niistä perusmatematiikkojen opiskeluistani on todella pitkä aika.

Olen joutunut töissäni käyttämään varsin paljon myös matriisi- ja vektorilaskentaa normaalin differentiaali- ja integraalilaskennan lisäksi. Tosin en tee näitäkään kynällä ja paperilla, vaan tietokoneen symbolimatematiikkaohjelmistoilla, jollaisen hankin käyttööni jo toistakymmentä vuotta sitten. Olen myös sitä mieltä, että jokaiselle insinöörille tällaisen ohjelmiston käyttö pitäisi opettaa jo opiskeluaikana.

Tosin myönnän, että olen ollut tehtävissä, joissa mainitsemiani taitoja on todella tarvittu, mikä ei liene totuus läheskään kaikkien osalta. Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että insinöörin tulee osata perusmatematiikat, mikä ei vaadi juuri muuta kuin lukion matematiikkojen kohtalaisen täydellistä hallintaa edes yliopistotasolla.

Enkä lainkaan väheksy insinöörien kielitaitoa, päinvastoin. Mutta todella harvassa ovat ne insinöörit, jotka pystyvät kirjoittamaan sujuvaa teknistieteellistä tekstiä edes suomeksi. Englantiakin luullaan yleensä osattavan paremmin kuin mikä on totuus. Itku on ollut monesti päästä lukiessa nuoren insinöörin englanniksi kirjoittamaa raporttia, sillä niin surkeata on ollut kielenkäytön taso. Tämä siitä huolimatta, että kyseiset ihmiset tulevat melkoisen hyvin toimeen puhutulla englannilla. Joten ainakin kirjoitetun kielen opetusta tulee lisätä, vaikka laatimalla opiskeluaikana englanninkielisiä työselostuksia.

Setä kirjoitti:

Vaikka olenkin - myös nimimerkkini mukaan – jo varttunut ja virttynyt tyyppi, niin olen viimeksi tänä aamuna tehnyt pienen teknisen tarkistuslaskelman, jossa käytin trigonometrisia funktioita ja niiden käänteisfunktioita. Eikä tehnyt vieläkään tiukkaa, vaikka niistä perusmatematiikkojen opiskeluistani on todella pitkä aika.

Olen joutunut töissäni käyttämään varsin paljon myös matriisi- ja vektorilaskentaa normaalin differentiaali- ja integraalilaskennan lisäksi. Tosin en tee näitäkään kynällä ja paperilla, vaan tietokoneen symbolimatematiikkaohjelmistoilla, jollaisen hankin käyttööni jo toistakymmentä vuotta sitten. Olen myös sitä mieltä, että jokaiselle insinöörille tällaisen ohjelmiston käyttö pitäisi opettaa jo opiskeluaikana.

Tosin myönnän, että olen ollut tehtävissä, joissa mainitsemiani taitoja on todella tarvittu, mikä ei liene totuus läheskään kaikkien osalta. Mutta edelleenkin olen sitä mieltä, että insinöörin tulee osata perusmatematiikat, mikä ei vaadi juuri muuta kuin lukion matematiikkojen kohtalaisen täydellistä hallintaa edes yliopistotasolla.

Enkä lainkaan väheksy insinöörien kielitaitoa, päinvastoin. Mutta todella harvassa ovat ne insinöörit, jotka pystyvät kirjoittamaan sujuvaa teknistieteellistä tekstiä edes suomeksi. Englantiakin luullaan yleensä osattavan paremmin kuin mikä on totuus. Itku on ollut monesti päästä lukiessa nuoren insinöörin englanniksi kirjoittamaa raporttia, sillä niin surkeata on ollut kielenkäytön taso. Tämä siitä huolimatta, että kyseiset ihmiset tulevat melkoisen hyvin toimeen puhutulla englannilla. Joten ainakin kirjoitetun kielen opetusta tulee lisätä, vaikka laatimalla opiskeluaikana englanninkielisiä työselostuksia.

Lue lisää

Ei ne opet mitään joka alan guruja ole.Ongelma on sama kuin työelämässä. Enkun ope on pihalla teknisestä asiasisällöstä ja se fysiikan miltei tohtorismies joka esim labrat valvoo ei ymmärrä tarpeeksi englantia. Mää olen ollut piruuttani sitä mieltä että tehtäsiin matikan koe joskus työelämän insseille. Arvostelu 1-5. Kokeesta pääsee läpi kun on 15 pistettä 30:stä kasassa. Työnantaja määrittää matemaattisen koealueen sellaiseksi jota nyt kyseisellä alalla tarvitaan. Alle 15 saanut pistettä joutuisi seuravassa lamassa firmasta lomautetuksi jos lomautustarvetta on. 15 pistettä tai sen yli saanut turvaisi työpaikkansa. 25 tai sen yli ja saisi heti palkankorotuksen...Ei tässä mitään kaunaa siitä ole että sillon kun minä kävin tekua kyseisellä tekulla matikan kokeen läpipääsyn raja oli aina puolet maksimi pisteistä...

Inssi kirjoitti:

Siis kun kyse on teknisestä alasta ja insinöörin koulutuksesta, jossa matemaattiset aineet ovat suuri osa-alue opetuksesta, olisi englanti kuitenkin tärkein? Nyt menee vallan merkilliseksi... Näin varmaankin vain jossain myynti-insinöörin tehtävässä tms.?

Lue lisää

turha on työttömän edes haastatteluun odottaa pääsevänsä jos, ja kun, ei viitsi liioitella osaamistaan kielissä. Vaikka matemaattisten aineiden numerot olisivat terävintä kärkeä, eipä näytä olevan vaikutusta ainakaan tällä it(ilman työtä)-alalla.

Toinen inssi kirjoitti:

turha on työttömän edes haastatteluun odottaa pääsevänsä jos, ja kun, ei viitsi liioitella osaamistaan kielissä. Vaikka matemaattisten aineiden numerot olisivat terävintä kärkeä, eipä näytä olevan vaikutusta ainakaan tällä it(ilman työtä)-alalla.

Lue lisää

Kusettaahan se työnantajakin.Missä menee raja? Kun lopetin inssiopintoni totesin olevani työtön. Pääsin viikon sisään työhaastatteluun jossa kerrottiin että olen kolmen porukassa, 40 hakijaa oli kaiken kaikkiaan. Otamme teihin yhteyttä viikon sisään. No viikon olin kuin persiiseen ammuttu karhu. Viikon päästä Torstaina ei mitään kuulunut.2 valvottua yötä oli takana. Päätin että eihän tässä mitään häviä. Menin Perjantaina firman portille, sanoin pokkana portti vahdille että mulla on tapaaminen henkilöstöpäällikön kanssa. Mitään sovittua ei ollut.Pala nousi kurkkuun kun porttivahti ilmoitti minut henkilöstöpäällikölle. Porttivahti ojensi minulle luurin, henkilöstöpäällikkö totesi ettei ole mitään sovittua tapaamista.Dödö petti kainalossa. Sanoin että, niin sovittiin tuossa juuri osastopäällikön kanssa viimeksi että tehdään ne paperit tänään, osastopäällikkö ei ole vaan palaillut asiaan. Henkilöstöpäällikkö pyysit minut huoneeseensa ja työsopimus syntyi. Henkilöstöpäällikkö totesi sitten käden puristuksen jälkeen että minä toimin sitten insinöörinä myyntii liittyvissä tehtävissä...aika velmu olet...