Olen miettinyt mikä ihmisten tuomitessa herättää vihaa?
Ajatellen nyt sitäkin, että minuun ei ihmisten tuomiolla ole mitään valtaa, koska olen Kristuksessa. Eihän siinä pitäisi tulla kuin säälivä hymy huulille tuota tuomitsijaa kohti.
Kuitenkin tälläkin sivulla käydään säälimätöntä kamppailua, kuukaudesta toiseen, tuomitsevia ja lakihenkisiä vanhoillisia vastaan. Ja tuomari kiristää vaan otettaan uhrin kurkulla ja motkii muutamalla tarkoin valitulla Raamatun lauseella uhria päähän, uskoen itsekin, säälittävää kyllä, rakastavansa tuota hakkaamaansa ihmistä.
No tuon ymmärrän, mitäpä sitä toisellekaan muuta voi antaa kun itse on saanut. Pää on itselläkin lakiraamatun jäljiltä kuhmuja täynnä. Ja jos tämä laki olisikin Raamatusta, mutta tämä "laki" on koottu suurimmalta osin heidän isänsä perinnäis- säännöksistä. Se ei ole siis herättävää Jumalan sanaa, vaan farisealaista ihmisoppia, valitettavan suurelta osin.
Mikä siis saa tuon sammumattoman vihan kuulijoissa aikaan? Laki ei tunne armoa, eikä laki tunne Kristusta. Lain voima on pelossa ja pelossa ei ole rakkautta. Rakkaus karkottaa pelon.
Pelkäävä pakenee, tämä on luonnollista, koska pelkää. No Jumala ei pelastanut meitä pelolla, vaan rakkautensa vuoksi. Niin on Jumala rakastanut maailmaa... Oikea parannussaarna kuuluukin ristiltä, Golgatalta. Minun tähteni oi Jeesus riiput nyt siinä, että minä saan olla vapaa. Voi kiitos rakas Jeesus. En tahdo tahallani sinua lisää enää runnella synneilläni.
Saakoon Pääsiäisen aurinko nousta ihanasti itse kunkin sydämessä. Saakoon ristin sanoma herättää synnissä vielä uinuvan ja katumattoman, rukoilemaan armoa Kristukselta. Hyvää pääsiäistä!
Room. 4:13 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.
Room. 4:14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.
Room. 4:15 Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.
Room. 4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä
Ajatellen nyt sitäkin, että minuun ei ihmisten tuomiolla ole mitään valtaa, koska olen Kristuksessa. Eihän siinä pitäisi tulla kuin säälivä hymy huulille tuota tuomitsijaa kohti.
Kuitenkin tälläkin sivulla käydään säälimätöntä kamppailua, kuukaudesta toiseen, tuomitsevia ja lakihenkisiä vanhoillisia vastaan. Ja tuomari kiristää vaan otettaan uhrin kurkulla ja motkii muutamalla tarkoin valitulla Raamatun lauseella uhria päähän, uskoen itsekin, säälittävää kyllä, rakastavansa tuota hakkaamaansa ihmistä.
No tuon ymmärrän, mitäpä sitä toisellekaan muuta voi antaa kun itse on saanut. Pää on itselläkin lakiraamatun jäljiltä kuhmuja täynnä. Ja jos tämä laki olisikin Raamatusta, mutta tämä "laki" on koottu suurimmalta osin heidän isänsä perinnäis- säännöksistä. Se ei ole siis herättävää Jumalan sanaa, vaan farisealaista ihmisoppia, valitettavan suurelta osin.
Mikä siis saa tuon sammumattoman vihan kuulijoissa aikaan? Laki ei tunne armoa, eikä laki tunne Kristusta. Lain voima on pelossa ja pelossa ei ole rakkautta. Rakkaus karkottaa pelon.
Pelkäävä pakenee, tämä on luonnollista, koska pelkää. No Jumala ei pelastanut meitä pelolla, vaan rakkautensa vuoksi. Niin on Jumala rakastanut maailmaa... Oikea parannussaarna kuuluukin ristiltä, Golgatalta. Minun tähteni oi Jeesus riiput nyt siinä, että minä saan olla vapaa. Voi kiitos rakas Jeesus. En tahdo tahallani sinua lisää enää runnella synneilläni.
Saakoon Pääsiäisen aurinko nousta ihanasti itse kunkin sydämessä. Saakoon ristin sanoma herättää synnissä vielä uinuvan ja katumattoman, rukoilemaan armoa Kristukselta. Hyvää pääsiäistä!
Room. 4:13 Sillä se lupaus, että Aabraham oli perivä maailman, ei tullut hänelle eikä hänen siemenelleen lain kautta, vaan uskonvanhurskauden kautta.
Room. 4:14 Sillä jos ne, jotka pitäytyvät lakiin, ovat perillisiä, niin usko on tyhjäksi tehty ja lupaus käynyt mitättömäksi.
Room. 4:15 Sillä laki saa aikaan vihaa; mutta missä lakia ei ole, siellä ei ole rikkomustakaan.
Room. 4:16 Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta; että lupaus pysyisi lujana kaikelle siemenelle, ei ainoastaan sille, joka pitäytyy lakiin, vaan myös sille, jolla on Aabrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Kuitenkin tälläkin sivulla käydään säälimätöntä kamppailua, kuukaudesta toiseen, tuomitsevia ja lakihenkisiä vanhoillisia vastaan."
Tuleeko yhtään jakomielitautinen olo? Vanhoillisien kirjoittamia tuomitsemisia en löydä täältä etsimälläkään. Sen sijaa kyllä ulkopuolisten kirjoituksia tyyliin: "lestat tuomitsevat muut".
Jos puheet tuomitsemisesta loukkaavat, kannattaa olla kirjoittamatta niitä. Ei täällä vl:ät kirjoita, vaan AINA joku muu aloittaa ne tuomitsemisjutut.
Pääasiahan on että kieltää kaiken vastuun ja sysää syyn muiden niskaan.
Vanhoilliset ovat selkeästi ilmoittaneet seurakuntansa olevan Jumalan valtakunta, Lisäksi he ovat jatkoksi laittaneet, ettei Jumalan valtakunna ulkopuolella ole iankaikkista elämää.
Ensimmäinen väittämä on valhe ja toinen totta, mutta yhdistettynä nästä tulee pitkä vale ja Jumalan lasten tuomitseminen. Siis raskas ja kadottava synti.
Nimittäin tuomitessaan toisen, tulee tuominneeksi itsensä, koska kaikki me olemme samalla tavoin syntisiä ja ainoastaan Kristuksessa uskon kautta, on iankaikkinen elämä. Tällä ei ole puolestaan mitään tekemistä pohjoismaissa vaikuttavan, yhden maailman riitaisimman ja muita kristittyjä tuomitsevamman yhdistyksen kanssa.
Kristus on Jumalan poika ja Hän on perustanut seurakuntansa, maailman alusta ja pukenut se voimalla korkeudesta ensimmäisenä Helluntaina. Sen täysivaltaisia jäseniä ja Jumalan lapsia ovat kaikki Kristukseen uskovat ihmiset. Vanhurskauden hame on kudottu Golgatan ahtaissa kangaspuissa ja sen Kristus antaa sille joka sen uskossa ottaa vastaan. Vanhoillisilta sitä lupaa eikysytä, eikä sitä valtaa ole heille annettu. Valta on Sanassa, joka on Kristus.