En arvaa uutta autoa ostaa kun sen arvo laskee niin valtavasti ensimmäisinä vuosina. Mikä on käytetyn auton ideaali-ikä, paras hinta/laatu suhde?
Minkä ikäinen auto kannattaa ostaa?
Itarus
212656
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Jos tähän olisi vastaus kaikki ostaisivat sen mukaan ja painopiste muuttuisi. Saat vain mielipiteitä mutta et vastausta. Jokainen joutuu tämän asian itse miettimään omien arvostuksiensa ja taloudellisen tilanteensa mukaan.
Tuossa 3-5/6 -vuoden ikäisenä ostaa ja pitää niin kauan kuin kohtuullisilla kustannuksilla pysyy tiellä. Ja mieluiten sellaista merkkiä, jossa ei ole "statusarvoa", "arvostusta" tms. nostamassa hintaa - silloin saa mahdollisimman paljon autoa mahdollisimman pienellä rahalla.
citikan kanssa, tarkennusta sen verran, että turha status maksaa tässäkin kohdalla.
On olemassa hyvämaineisia autoja, jotka ovat maineensa väärtejä, on olemassa myös ns. vähemmän arvostettuja, jotka on huonompaa mainettaan parempia ja sitten tietysti myös jonkun erikoisominaisuutensa vuoksi aivan yliarvostettuja. Tämä ominaisuus voi olla sellainen, josta ei vanhempana autona ole kuin riesaa.
"Ja mieluiten sellaista merkkiä, jossa ei ole "statusarvoa", "arvostusta" tms. nostamassa hintaa "
Tiedä tuosta statusarvostakaan,jotain 10v Mersua saa nykypäivänä ihan pikkahintaan,vielä kun valkaa jonkun saksantuonnin ei ruosteet vaivaa ja tekniikka on alunperinkin suunniteltu pitkää käyttöikää ja korjattavuutta ajatellen ja osatkin on halpoja.
Yleensäkin 10v perheauton saa nykyisin suomesta ihan saksan hinnalla ja osan jopa halvemmalla,tietysti jos pitää naapurille näyttää että rahaa on niin sitä myös nykyisillä uudemman auton arvonlaskuilla todella meneekin.
väliä jos uuden hinta laskee paljon ensimmäisinä vuosina, eihän se ole sinun ongelmasi.
Osta uusi ja aja sillä 12-15 vuotta niin se kyllä hintansa tienaa kun itse pidät sitä kunnossa.
Noista käytetyistä et koskaan tiedä minkälaisen pommin saat!
"väliä jos uuden hinta laskee paljon ensimmäisinä vuosina, eihän se ole sinun ongelmasi."
On siinä meillä nero!
on ÄO jotain 44 paikkeilla. (Eikös se yleensä korreloi kengännumeroon?) Mutta osamäärät sikseen! Minäkin olen sitä mieltä, että auto kannattaa ostaa uutena. Jos "arvo laskee" nopeasti, niin laskekoon; eihän arvonlasku realisoidu jos autoa ei myy tai vaihda. Ostin aikoinaan Opel Kadettin uutena, ajoin sillä 15 vuotta ja jemmasin lopulta ilman kilpiä perimmäiseen kuuriin. En luovu siitä IKINÄ! (Paitsi jos joku maksaa siitä 16000 euroa, jolloin saisin ns. omani pois.)
Häh hää!
väliä, mikä on ÄO, mutta kun kysyt niin Mensan mittaamana 145.
Auton arvon aleneminen lasketaan: ostohinta - myyntihinta ja siinä ei merkitse mitään se, mikä auton hinta on siinä välissä ja laskeeko se alussa vai lopussa enemmän tai vähemmän.
Käyttökulut ratkaisevat myös paljon ja tämä tekijä on uuden auton ostamista puoltava.
Olen käytettävissänne.
Ostat katsastetun auton vm.80-90, hinnalla 200-500€. Arvo ei laske kovinkaan monta satasta ja saat hyvällä tuurilla kelpo ajopelin moneksi vuodeksi. Huonolla tuurilla saat huonon, mutta vaikka ostaisit näitä kolme vuodessa, et häviä läheskään yhtä paljon kuin ostamalla uudehkon, saati sitten uuden auton.
Lisäksi tulevat mukavat ylimääräiset pysähdykset maantien varressa talvipakkasella, kun parinkymmenen vuoden ikäinen laho paska sammuu tämän tästä. Siinähän saa raitista ilmaakin, kunhan sininen savupilvi on vihdoin hälvennyt lähiympäristöstä.
jos sen on asiallisesti huoltanut?
epävarma yhtälö.
Nuorestapitäen olin ajellut uudehkoilla autoilla, kunnes päätin parivuotta sitten kokeilla ehdottamaasi vaihtoehtoa huonoin tuloksin.
Ensin oli kadet 1,6-90. Ajettu n.150tkm, hintaa400€.
Kuukauden meni ihan hyvin ja ehdin jo aatella, että tämähän kannattaa. Kunnes auto alkoi sammahdella kesken ajon, jos edes aamulla käynnistyi. Vika löytyi virranjakajasta, johon oli tehty puukiilaviritelmä.
No ei muutakuin romiksille virranjakaja hakuun, joka sitten löytyikin. Oli harvinaisempaa mallia ja hintaa 80€!
Auto toimi taas pari viikkoa, kunnes se sitten sammui, minun käytössäni viimeisen kerran meisseli lyötynä konepellin läpi...
Seraavaksi hanki sitten bensamersun -88 (124), johon pian ilmaantui samankaltaisia oireita, kuin kadettiin.
Tulpanjohtoja uusittiin, sekä virranjakajan kantta. Auto toimi jonkunaikaa, kunnes taas alkoi lakkoilla Möin sen sitten veljelleni pilkkahintaan. Vika löytyi päivien etsinnän jälkeen bensaputkistosta, joka vuoti...
Nyt ajan uudella autolla. Aamuisin aina varma kyyti töihin. Ei enää iltapuhteita auton parissa. Minulla on parempaakin tekemistä...
Eihän tuonikäisellä Opelilla ole toiminnan edellytyksiä kun uudemmillakaan ei tee mitään.
Tuonikäiset bensamersutkin ovat jo mustalaistenkin hylkäämiä.
Halpa auto pitää olla joku japski. Mikäli siitä on pidetty vähääkään huolta niin niillä ajelee vielä kauan.
Tietysti pojanklopit särkee vaikka minkä ja minkäikäisen.
Autoa kannattaa pitää, minkä ikäistä tahansa, se kolme ja puoli vuotta, siinä ajassa auto on menettänyt puolet arvostaan ja jos on muistanut säästää oikein, saa saman arvoisen auton tilalle kuin edellinen oli ostettaessa.
0 - 3,5 v kädettömälle ihmiselle (takuu)
3,5 - 7v ihmiselle joka osaa lampun vaihtaa
7v - 10,5v ihmiselle joka vaihtaa öljytkin itse
10,5v - 14v ihmiselle joka vaihtaa pyöränlaakerin
14 - 17,5v ihmiselle joka vaihtaa kannentiivisteen
17,5 - 21v ihmiselle joka elää vain autojen kanssa
Koska tuollaista kyselet, niin ilmeisesti et juurikaan ole autoja rassannut ja etsit kuljinta jota määräaikaishuoltojen välillä mahdollisimman harvoin tarvitsisi korjaamolla käyttää. Ja koska etsit käytettyä, kilometrejäkään ei ilmeisesti mittariin mahdottoman paljoa kerry.
Tältä pohjalta voisi suositella jotakin tuollaista noin 3 vuotta vanhaa ja 100 tkm ajettua autoa. Tuon ikäluokan laitteet ovat yleensä kaikinpuolin lähes uutta vastaavassa kunnossa, ensimmäinen omistaja on jo korjauttanut valmistusvirheet ja tyyppiviat takuuseen ja jos autoa muistaa huollattaa, edessä on vielä parisataatuhatta melko huoletonta kilometriä ennen kuin vikoja alkaa suuremmassa määrin esiintymään. Hintaa tuon ikäisillä on usein jäljellä vain n. 75%...50% uuden hinnasta.
Siinä tapauksessa, jos ajokilometrejä tulee vain muutama tuhat vuodessa, tai on valmis itse harrastuspohjalta tekemään remonttia autoon on vanhempikin usein hyvä ostos.
En tosiaankaan osaa autoja korjata mutta eikös uudehkot autot ole teknisesti niin monimutkaisia ettei niitä voikaan itse korjata?
Kolme vuotta kuulostaa aika uudelta, jopa liian hienolta mutta jos sen huoltaa hyvin niin kai sillä kymmenen vuotta huoletta ajelee? Vuodessa tulee ajettua n. 30 tkm.
Osta joku tonnin hyväkuntoinen yksilö. Laskin juuri että kulut bensoineen on siinä 20 senttiä kilometri.
20000 km/v
7l/100km
Kävi tsäkä. Osti neljä vuotta sitten vanhan 89 fiestan työntötankokoneella. Mittarissa silloin 120 000 . nyt 245000 kilometriä.
Ainoat mitä olen joutunut uusimaan ovat:Sytytystulppien johdot ja tietenkin tulpat.
Pakoputken hitsaus ja jarrupalojen vaihto.
ÖLJYÄ SE NYT VIE SENVERTA, ETTEI ÖLJYNVAIHDOSSA TÄYDY NORKOILLA.
Duunimatka on tommoset 12 kilsaa sivu, mut olen määkääynyt sillä norjssa, ruotsissa ja virossa.
Täytyy sanoa, että ihme peli. Käy ja kukkuu.
Osta 15 vuotta vanha iso Laatuaudi.
Esim. 2,2 litrainen S4 turbo quattro (5-syl) 100:n kopalla.
Kova suorituskyky, täysin ruosteeton ja kestävä ellei suorastaan pomminkestävä tekniikka; voimansiirto, kytkin jne.
Samoin moottori on erittäin kestävä.
itse olin saman kysymyksen parissa alkukeväästä kun olin hankkimassa toista autoa. Halusin monestakin syystä (turvallisuus ei niistä pienimpänä)uudehkon auton, eli itsellä ko. kriteerin täytti uusi tai alle 5 v. vanha. Ostin lopulta 2v 4 kk vanhan alemman keskiluokan farmarin jolla oli ajettu 45 tkm ja joka maksoi n. 57 % uuden vastaavan perusmallin hinnasta (toki malli muuttunut välissä). Pari vuotta vanhemmat ja n. 70-100 tkm ajetut olisivat luonnollisesti maksaneet vähemmän ja olisivat olleet 10-15 % halvempia (45-50 % uuden hinnasta) mutta kuitenkin hintapudotus hidastui ainakin ko. merkin kohdalla oleellisesti. Uudenkarheilla autoilla arvonalennus onkin yleensä selkeästi suurin yksittäinen kustannustekijä autoilussa, paitsi jos tietysti ajaa isoja kilometrimääriä jolloin bensaakin kuluu vastaavasti.
Lopputulemana itse katsoin laatu/hinta -suhteen olevan ko. autotyypillä parhaimmillaan juuri tuossa 2-3 v. iässä ja en tarkastelun jälkeen minäkään enää edes harkinnut uuden ostamista.
Toki asiaan vaikuttaa se kuinka kauan autoa on tarkoitus pitää.
http://www.ajovalo.net/Kaytetyt.htm
paljon hyvää tietoa käytetyn ostajalle