Usein on väitetty, että ihmisen
ainut tehtävä on lisääntyä.
Lisääntyminen ei tarvitse tietoisuutta.
Tieteen näkökulmasta tietoisuudella ei ole merkitystä mitään merkitystä.
Mutta, esitänpä kysymyksen:
jos olisi laite, jolla lisääntymiskykyäsi voitaisiin nostaa esim. 1%, mutta tietoisuutesi poistettaisiin samalla, niin suostuisitko?
Keho kykenisi jatkamaan samoja toimintoja kuin aikaisemmin, mutta esim. lisätyllä siittiötuotannolla, ja ilman tietoisuutta tai tajuntaa.
Tällöinhän lisääntymiskykyä olisi nostettu,
ja jotakin, millä ei ole merkitystä, olisi poistettu.
Tuntuuko ajatus silti vieraalta?
Niin minustakin.
ainut tehtävä on lisääntyä.
Lisääntyminen ei tarvitse tietoisuutta.
Tieteen näkökulmasta tietoisuudella ei ole merkitystä mitään merkitystä.
Mutta, esitänpä kysymyksen:
jos olisi laite, jolla lisääntymiskykyäsi voitaisiin nostaa esim. 1%, mutta tietoisuutesi poistettaisiin samalla, niin suostuisitko?
Keho kykenisi jatkamaan samoja toimintoja kuin aikaisemmin, mutta esim. lisätyllä siittiötuotannolla, ja ilman tietoisuutta tai tajuntaa.
Tällöinhän lisääntymiskykyä olisi nostettu,
ja jotakin, millä ei ole merkitystä, olisi poistettu.
Tuntuuko ajatus silti vieraalta?
Niin minustakin.
Vastaukset 27
Vanhimmat
se on todellinen riesa puutarhoissa ja tienvarsissa- silti ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä.
Tietoisuus kasvin haitoista on kuitenkin tärkeä,koska sen hävittäminen on niin vaikeaa.
tietää,
miten itse "tietoisuus"
yleensä ymmärretään =/?
Kyllä, sanaa voidaan käyttää parillakin tavalla, mutta sinä ilmeisesti et omaa lainkaan intertekstuaalista ymmärryskykyä.
Robottikin voi tehdä havainnon
tuon kasvin haitoista,
sekä toimia havainnon mukaan,
mutta omaako se tietoisuuden?
ihmisellä on tiedostava mieli tuon kasviongelman prosessointiin ja ongelman käsittelyyn - robotti vain heijastelee ihmisestä lähtöisin olevaa tiedostamiskykyä.
Miksi muuten viitata koneeseen vertauksessasi - eihän puutarhassa oleva eläinkään tajua sitä kasvia minään ongelmana mutta vaisto ohjaa sitä niin,ettei se erehdy vahingoittamaan itseään sen syömisellä tms.Eläin kyllä omaa tietoisuuden .
en havainnointikykyä, vaikka sekin tietoisuuden osa-alue on. Oma moka, kun en muistanut, että ihmisillä ei ole laisinkaan assosiaatiokykyä tai interlukutaitoa.
ilmaista konseptuaalisia rakenteita;ehkä kannattaisi harkita kirjallisen ilmaisukyvyn kursseja tai jotain vastaavaa,kun tuntuu ettet saa sanotuksi sitä,minkä haluisit.
Sivistyssanojen käyttö viittaa myös tähän ongelmaasi.
ilmaisutaidon kurssi varmastikaan.
Itsekin käytit muuten
tuossa sivistyssanaa, apua!!!
Mennäänkö yhdessä sinne kurssille?
Ehkä sinä voisit ottaa sen interlukutaidon kurssin, ja minä otan ilmaisutaitoa.. sitten varmasti pääsemme optimaalisimpaan tulokseen =)
Foorumilla lähinnä tuntuu olevan sellainen meno aika monella, että jos jotakin vain on mahdollista ymmärtää väärin, niin näin myös tehdään;
helpompi päästä todistelemaan omaa kantaansa, riippumatta siitä onko sillä mitään tekemistä itse alkuperäisen tekstin kanssa. Itsekin lie tähän sorrun..
En ole ihan varma mitä ajat takaa, mutta et kai perustele
ihmisen tietoisuutta uskonnolla? Ihminen kun ei ole ainoa olento,
jolta kyseinen ominaisuus löytyy.
Myös esim. apinoiden ja valaiden on havaittu omaavan tietoisuutta
itsestään. Jos siis perustelet tietoisuutta jotenkin uskonnolla,
niin silloin ilmeisesti myös valailla on jokin suurempi
merkitys?
...
perustele uskonnolla, mutta ymmärrettävä arvelu sinänsä, kun palstan meno on mitä on..
Tiedepiireissä (ainakin pari vuotta sitten) oli (tai on) vahvana käsitys siitä, että kokeva itsetietoisuus on merkityksetön, mikä särähtää ainakin minun korvaan..
Näiden (lähinnä?) evoluutiotieteilijöiden (?) käsitys asiasta on suppea, koska he eivät osaa ajatella asiaa muun kuin oman tieteenalansa pohjalta..
Kognitiiviset neurotieteilijät
sen sijaan suhtautuvat tietoisuuteen paljon avoimemmin; enemmänkin kysymysmerkkinä, jota tulee tutkia,
mikä kuulostaakin jo enemmän oikealta tieteeltä.
>>Tiedepiireissä (ainakin pari vuotta sitten) oli (tai on) vahvana käsitys siitä, että kokeva itsetietoisuus on merkityksetön, mikä särähtää ainakin minun korvaan..>>
Missä mielessä merkityksetön? Ei se ainakaan minulle ole merkityksetön.
>>Näiden (lähinnä?) evoluutiotieteilijöiden (?) käsitys asiasta on suppea, koska he eivät osaa ajatella asiaa muun kuin oman tieteenalansa pohjalta..>>
Evoluutiobiologeja kiinnostaa lähinnä aivojen rakenteen evolutiivinen kehittyminen ja sen selektiivinen funktio. Asia ei siis heillekään ole merkityksetön, vaikka he tutkivatkin sitä omista lähtökohdistaan.
>>Kognitiiviset neurotieteilijät
sen sijaan suhtautuvat tietoisuuteen paljon avoimemmin; enemmänkin kysymysmerkkinä, jota tulee tutkia.>>
No eiköhän tämä ole aika luonnollista. Kognitiotieteilijät tutkivat tietoisuutta ja sen toimintoja, kun evoluutiobiologeja taas kiinnostaa lähinnä aivojen rooli ihmisen evoluutiossa.
>>mikä kuulostaakin jo enemmän oikealta tieteeltä.>>
Eri tieteet tutkivat eri asioita. On täysin turhaa syyttää evoluutiobiologeja siitä, että he tutkivat tietoisuutta ja älyä eri lähtökohdista kuin kognitiotieteilijät.
katsomissani dokumenteissa ja lukemissani artikkeleissa ei määritelty sen olevan merkityksetöntä jonkin tietyn asian kannalta, vaan aivan yleisesti ilmaistiin sen olevan merkityksetöntä minkään kannalta.
koko tiedemaailman mielipiteestä en tietenkään voi sanoa omien tietolähteideni ja tulkintojeni perusteella asiaa läheskään varmaksi, mutta
minulla on sellainen *käsitys*, että vielä viime vuosiin saakka konservatiivinen (eli melko iso) osa tiedemaailmaa on ollut tätä mieltä.. ja kai yhäkin on..
korjaa toki, jos olen väärässä, mitä hyvinkin saatan olla.
>>katsomissani dokumenteissa ja lukemissani artikkeleissa ei määritelty sen olevan merkityksetöntä jonkin tietyn asian kannalta, vaan aivan yleisesti ilmaistiin sen olevan merkityksetöntä minkään kannalta.>>
Onko noita artikkeleita netissä? Jos on, niin voisit linkittää pari. Epäilen, että olet käsittänyt väärin.
>>koko tiedemaailman mielipiteestä en tietenkään voi sanoa omien tietolähteideni ja tulkintojeni perusteella asiaa läheskään varmaksi, mutta
minulla on sellainen *käsitys*, että vielä viime vuosiin saakka konservatiivinen (eli melko iso) osa tiedemaailmaa on ollut tätä mieltä.. ja kai yhäkin on..>>
Tämä on aivan kummallinen väite. Ei ole olemassa mitään tieteen virallista näkemystä tietoisuuden merkityksestä. Kyse on arvoarvostelmasta, joihin tiede ei ota kantaa. Yksittäisillä tieteilijöillä toki on omat käsityksensä arvoista ja varmasti tästäkin. Tämä on kuitenkin aivan eri asia.
Mitä muuten tarkoitat "konservatiivisella tiedemaailmalla"?
maailmankatsomuksessa tietoisuus on merkityksetön.
Hienoa, jos et itse ole sitä mieltä.
Minulla nyt vain on ollut mediasta sellainen käsitys,
että yhä olisi paljon tällaisia täysiä 'darwinisteja', tälläkin palstalla tuntuu liikkuvan.
Ehkä sitten heitä oli enemmän jossain hamassa menneisyydessä, darwinin kulta-aikaan.
Artikkelia siitä, kuinka paljon 'darwinisteja' vielä on,
en ole löytänyt.
Lähinnä radiosta, lehdistä ja töllöttimestä
lueskelemistani tiedeartikkeleista jne. useiden vuosien aikana tällainen mielikuva on syntynyt.
Ei väite, vaan käsitys.
Jonka olen aivan valmis muuttamaan.
Konservatiivisella tiedemaailmalla tarkoitin darwinin itsepintaisia kannattajia, jotka omaavat myös hänen tietoisuuskäsityksensä.
Ei, eipä heitä kai (onneksi) paljonkaan ole nykyään, nyt kun asiaa mietin tarkemmin. Tosin, en tiedä edelleenkään onko vai ei.
Ei virallista näkemystä, mutta yleisen mielipiteen muodostaa luonnollisesti enemmistö.
>>Ainakin Darwinin maailmankatsomuksessa tietoisuus on merkityksetön.>>
En edelleenkään ymmärrä sinua. Voisitko laittaa jonkun sitaatin tai muun pätkän, joka hieman selventäisi asiaa. Minä en tiedä, mitä Darwin ajatteli tietoisuudesta, mutta tuntuisi kummalta, että hän olisi pitänyt sitä merkityksettömänä. Miten ihminen edes voi pitää merkityksettömänä jotain, joka on niin fundamentaalisella tavalla merkityksellinen kaikelle mitä ihminen tekee?
>>Minulla nyt vain on ollut mediasta sellainen käsitys,
että yhä olisi paljon tällaisia täysiä 'darwinisteja', tälläkin palstalla tuntuu liikkuvan.>>
Minusta tuntuu, että liität Darwinismiin asioita, jotka eivät siihen kuulu. Evoluutioteorian hyväksyminen ei edellytä pejoratiivista suhtautumista tietoisuuteen. Asia on aivan henkilökohtainen.
>>Artikkelia siitä, kuinka paljon 'darwinisteja' vielä on,
en ole löytänyt.>>
Ei minua määrä kiinnosta, vaan se, mistä olet saanut tuon käsityksen, että Darwin/Darwinistit väheksyvät tietoisuuden merkitystä.
>>Konservatiivisella tiedemaailmalla tarkoitin darwinin itsepintaisia kannattajia, jotka omaavat myös hänen tietoisuuskäsityksensä.>>
Mitä itsepintaisia kannattajia? Siis henkilöitä, jotka pitävät evoluutioteoriaa pätevänä teoriana?
Voisitko jo vihdoin valaista, millainen tämä Darwinin tietoisuuskäsitys tarkalleen ottaen on?
>>Ei virallista näkemystä, mutta yleisen mielipiteen muodostaa luonnollisesti enemmistö.>>
No joo, mutta minusta on aika harhaanjohtavaa kutsua sitä tieteen käsitykseksi. Kyse on edelleen yksittäisten tutkijoiden arvostelmista (vaikkakin enemmistön).
tekemistä itsetietoisuudella muka on luonnonvalinnan kanssa?
En löytänyt suoraa quotetusta Darwinin
esittävän väittämän näin suoraan,
mutta tietoisuudella ei voi olla
darwinilaisessa maailmankuvassa merkitystä,
jos itsetietoisuudella ei ole selvitymiselle
olennaista merkitystä.
Esim. Aivot eivät evoluution mukaan siis ole kehittyneet koska niistä on hyötyä, vaan sen
takia että geeneissä tapahtuneet kopiointivirheet (mutaatiot) ovat sattumalta johtaneet
nykyiseen suuntaan. Vasta sitten kun tämä "vahinko" on tapahtunut, valintaprosessi on pystynyt säilyttämään parhaat kopiointivirheet, eli ne joka johtaa lopulta aivojen kehittymiseen.
Jos uskoo täysin evoluutioteoriaan, niin tietoisuus on pelkkä mutaatio, josta ei ole haittaa, muttei siitä ole hyötyäkään.
Kysymyksessä esitin, että entä jos..
tämän "harmittoman turhuuden" poistaminen
sitten lisäisi kilpailukykyä? Silloinhan evoluutiotieteilijän näkökulmasta valinta olisi tietysti nostaa lisääntymiskykyä.-
>>Mitä tekemistä itsetietoisuudella muka on luonnonvalinnan kanssa?>>
Tietoisuus on luonnonvalinnan tuote eikä näin ollen voi mitenkään olla sen kannalta merkityksetön, koska muuten sitä ei edes olisi.
Tässä joitakin ajatuksia aiheesta:
http://www.tiede.fi/arkisto/artikkeli.php?id=741
>>mutta tietoisuudella ei voi olla
darwinilaisessa maailmankuvassa merkitystä,
jos itsetietoisuudella ei ole selvitymiselle
olennaista merkitystä.>>
Käsittääkseni valtaosa tutkijoista on sitä mieltä, että tietoisuuden kehittymiseen johtavilla rakenteilla oli merkittävää selektiivistä etua. Monien tutkijoiden mukaan itsetietoisuuden arvoitus saattaa piillä kielen kehityksessä.
Symbolinen merkkijärjestelmä antaa yksilölle mahdollisuuden siirtyä puhtaasti konkreettisesta aistitodellisuudesta abstraktille tasolle ja tämä luonnollisesti laajentaa maailmankuvaa melkoisesti. Tietysti kieli mahdollistaa myös omien ajatusten tarkkailun.
En ole mikään alan asiantuntija enkä lähde ottamaan enempää kantaa.
Puhuin edelleen itsetietoisuudesta.
Oletko jokin robotti, kun tartut aina käsitteen
väärään tulkintatapaan, vaikka olen monasti jo esittänyt, että tietoisuudella tässä tarkoitan nimenomaan itsetietoisuutta,
mistä havaitseminen ja symbolismi jne. ovat erillisiä osia.-
""Damasion mukaan ”tapahtumisen tunteesta” kasvaa tietoisuuden perusta, ydintietoisuus. Aivoissa syntyy esitys pelon aiheuttajasta ja eliöstä itsestään sekä näiden välisestä suhteesta. Tämä malli esittää, mitä juuri tässä ja nyt tapahtuu. Sekin on vastaus henkiin jäämisen haasteisiin.""
Tämä toimisi aivan hyvin ilman kokevaa tietoisuutta, erheellisesti ne vain on yhdistetty tuossa samaan lauseeseen, niin että ne näyttävät olevan yksi ja sama asia.
"Tapahtumisen tunnetta" ei selitetä tuossa millään tavalla. Se on juuri itsetietoisuuden ydin.
"Esitys pelon aiheuttajasta ja eliöstä "
ei ole tapahtumisen tunne itse, vain tapahtumia, jotka tapahtuvat passiivisen vastaanottavan itsetietoisuuden kentässä.
On esitys. Mutta esitys myös koetaan.
Miksi se koetaan? Miksei pelkkä esitys?
Mikä on *passiivisen* kokevan tietoisuuden rooli
darwinilaisessa maailmankuvassa?
Takaisin pillimehutehtaalle nyt kari grandi
>>Oletko jokin robotti, kun tartut aina käsitteen
väärään tulkintatapaan>>
Sinun kanssasi on hyvin vaikea tietää, mikä on "oikea" tulkintatapa, koska et juuri vaivaudu sitä määrittelemään.
>>..vaikka olen monasti jo esittänyt, että tietoisuudella tässä tarkoitan nimenomaan itsetietoisuutta,
mistä havaitseminen ja symbolismi jne. ovat erillisiä osia.->>
Siitähän minä nimenomaan puhuin. Kerroin viestissäni, millä tavalla itsetietoisuuden syntyä on yritetty selittää. Itsetietoisuus ei tietenkään tullut tyhjästä, vaan se kehittyi pitkällisen prosessin kautta. Symbolikielen kehitys on tutkijoiden mukaan laajentanut inhimillistä ajattelua ja ollut yksi tärkeä etappi tietoisuuden kehityksessä.
>>Tämä toimisi aivan hyvin ilman kokevaa tietoisuutta, erheellisesti ne vain on yhdistetty tuossa samaan lauseeseen, niin että ne näyttävät olevan yksi ja sama asia.>>
Siinä yritettiinkin selittää niitä tekijöitä, jotka ovat olleet itsetietoisuuden kehityksen kannalta merkityksellisiä.
>>"Esitys pelon aiheuttajasta ja eliöstä "
ei ole tapahtumisen tunne itse, vain tapahtumia, jotka tapahtuvat passiivisen vastaanottavan itsetietoisuuden kentässä. On esitys. Mutta esitys myös koetaan.>>
Daniel Dennett on kutsunut tuollaista käsitystä tietoisuudesta "Kartesiolaiseksi teatteriksi":
http://en.wikipedia.org/wiki/Cartesian_theater
Minusta tuo tuntuu aika järkevältä. Miksi olettaa jokin erillinen tarkkailija ja esitys, jota tarkkaillaan. Tietoisuus voi aivan hyvin olla olemassa ilman mitään "tietoisuuskeskusta" aivoissa.
>>Miksi se koetaan? Miksei pelkkä esitys?>>
Esityksen ja kokijan erottelu saattaa olla keinotekoinen.
>>Mikä on *passiivisen* kokevan tietoisuuden rooli
darwinilaisessa maailmankuvassa?>>
Kuten jo sanoin, tietoisuus on kehittynyt asteittain ja jokaisella asteella on jokin selektiivinen etu, jonka ansiosta se säilyy ja yleistyy. Tietoisuus ei periaatteessa ole mitenkään sen erikoisempi asia kuin vaikka käsi tai jalka (tosin monimutkaisempi). Sen kehitys noudattaa samoja luonnonvalinnan prosesseja. Hyödyllinen ominaisuus yleistyy populaatiossa.
passiivista tietoisuutta missään todistettu
luonnonvalinnan kannalta edulliseksi?
Onko kyseessä oma mielipiteesi, vai fakta?
"Esityksen ja kokijan erottelu saattaa olla keinotekoinen. "
Mitä tämä nyt tarkoittaa?
Vihjaatko, ettei passiivista tietoisuutta ole olemassa vai mitä?
"Minusta tuo tuntuu aika järkevältä. Miksi olettaa jokin erillinen tarkkailija ja esitys, jota tarkkaillaan. Tietoisuus voi aivan hyvin olla olemassa ilman mitään "tietoisuuskeskusta" aivoissa. "
Mutta mikä olisi silti tämän tietoisuuden merkitys? Vaikka ne eivät olisi erillisiä, niin miksi passiivinen kokeva tietoisuus on lajiselviytymisen kannalta hyvä?
"Itsetietoisuus ei tietenkään tullut tyhjästä, vaan se kehittyi pitkällisen prosessin kautta. Symbolikielen kehitys on tutkijoiden mukaan laajentanut inhimillistä ajattelua ja ollut yksi tärkeä etappi tietoisuuden kehityksessä."
Ei tietenkään.
Se kehittyi kopiovirheenä, jota ympäristö suosi enemmän kuin muita kopiointivirheitä?
Miten ympäristö suosii tietoista enemmän kuin epätietoista?
Onko itsetiedostamaton olento huonompi hengissäsäilyjä? Miten selittäisit robotin, joka ohjelmoitaisiin vain tuhoamaan kaikki muut elämänmuodot, eliminoimaan uhat sen omalle olemassaololle, jne.? Ei se tarvitsisi passiivisista tietoisuutta, mutta se olisi silti eloonjäännin kingi.
"tietoisuus ei periaatteessa ole mitenkään sen erikoisempi asia kuin vaikka käsi tai jalka".
Koska sille ei ole todistettu evoluution kannalta merkitystä, ei se ole kuin käsi tai jalka: jalalle tai kädelle on selkeä käyttötarkoitus.
Mikäs siinä sitten, jos passiivinen tietoisuus todistetaan hyödylliseksi..
Mutta nyt siitä ei (ainakaan tietääkseni. Luulisi, että näin mullistava tutkimustulos olisi nostattanut haloa maailmalla, mutta ehkä tieto ei vain ole kantautunut korviini) ole todisteita.
Pystytkö empatiaan jos et ole itsetietoinen?
"Miten ympäristö suosii tietoista enemmän kuin epätietoista?"
Esimerkiksi sosiaalisissa populaatioissa itsetietoisuudesta on hyötyä.
"Onko itsetiedostamaton olento huonompi hengissäsäilyjä?"
Riippuu ympäristöstä. Huonompi ja parempi on aina suhteessa ympäristöön. Esimerkiksi ihmiselle itsetietoisuus on merkitsevä (hyvä) tekijä, mutta bakteerille ei (huono).
"Koska sille ei ole todistettu evoluution kannalta merkitystä, ei se ole kuin käsi tai jalka: jalalle tai kädelle on selkeä käyttötarkoitus."
Tietoisuudellekin on käyttötarkoitus.
>>passiivista tietoisuutta missään todistettu
luonnonvalinnan kannalta edulliseksi?>>
En oikein tiedä, mitä tarkoitat passiivisella tietoisuudella.
>>Onko kyseessä oma mielipiteesi, vai fakta?>>
Kyseessä on sekä oma mielipiteeni, että paras saatavilla oleva malli asiasta.
>>Mitä tämä nyt tarkoittaa?
Vihjaatko, ettei passiivista tietoisuutta ole olemassa vai mitä?>>
Vihjaan kyllä, että mitään passiivista tarkkailijaa ei aivoissa ole.
>>Mutta mikä olisi silti tämän tietoisuuden merkitys? Vaikka ne eivät olisi erillisiä, niin miksi passiivinen kokeva tietoisuus on lajiselviytymisen kannalta hyvä?>>
Ihmisen aivot suorittavat monia eri tehtäviä: havainnoivat, laskelmoivat, ennakoivat, assosioivat, muistelevat jne. Tämä on tietoisuutta. Tämäntyyppiset ominaisuudet ovat takuulla olleet hyödyllisiä, koska ne mahdollistavat paremman sopeutumisen ympäristöön. Tällä taas on merkitystä niin henkiinjäämisen kuin ravinnonhankinnankin kannalta. Yksi tärkeä tekijä on sosiaalinen ympäristö ja sen vaatimukset.
Tunnut kuvittelevan, että tietoisuus olisi jotenkin käsittämättömän mystinen ominaisuus. Se on toki erikoinen asia, mutta ihminen ei ole ainut laji, jolta se löytyy. Joillakin kehittyneillä eläimillä, esim. simpansseilla, delfiineillä ja joillakin linnuilla on jonkinasteinen tietoisuus. Simpanssit tunnistavat itsensä nähdessään kuvansa peilissä.
>>Ei tietenkään.
Se kehittyi kopiovirheenä, jota ympäristö suosi enemmän kuin muita kopiointivirheitä?
Miten ympäristö suosii tietoista enemmän kuin epätietoista?>>
Yksinkertaistat asiaa ihan järjettömästi. Tietoisuus kokonaisuutena on tuskin ollut valinnan kohteena. Tällainen kanta olettaisi, että tietoisuus olisi jokin ontologisesti jakamaton olio, joka joko on tai ei ole.
Tietoisuus koostuu useista funktioista eikä se ole mikään jakamaton substanssi. Tietoisuus on lisäksi suurelta osin vuorovaikutusta ympäristön kanssa, ts. sensorista aktiviteettia ja sen prosessointia.
Tästä hyvänä osoituksena ovat mm. sensorisen deprivaation kokeet, joissa sensorisesti eristetyt ihmiset kokevat depersonalisaatio - ilmiöitä ja OOBE - ilmiöitä muiden muassa.
Tämä on oivallinen osoitus siitä, että niillä tekijöillä, jotka muodostavat tietoisuutemme, on interaktiivinen suhde ympäristöön.
>>Onko itsetiedostamaton olento huonompi hengissäsäilyjä? Miten selittäisit robotin, joka ohjelmoitaisiin vain tuhoamaan kaikki muut elämänmuodot, eliminoimaan uhat sen omalle olemassaololle, jne.? Ei se tarvitsisi passiivisista tietoisuutta, mutta se olisi silti eloonjäännin kingi.>>
Nyt taisit lyödä koko homman läskiksi.
>>Koska sille ei ole todistettu evoluution kannalta merkitystä, ei se ole kuin käsi tai jalka: jalalle tai kädelle on selkeä käyttötarkoitus.>>
Kyllä sille on todettu. Minä en taas sille voi mitään, että se asiantila ei sinua miellytä.
>>Mutta nyt siitä ei (ainakaan tietääkseni. Luulisi, että näin mullistava tutkimustulos olisi nostattanut haloa maailmalla, mutta ehkä tieto ei vain ole kantautunut korviini) ole todisteita.>>
Tutkimusta tehdään koko ajan ja tuloksia saavutetaan pikku hiljaa ahkeran puurtamisen seurauksena. Uskottavia hypoteeseja ja kokeellista evidenssiäkin asiaan liittyvistä ilmiöistä on saatu.
Tästä voit lukea hieman lisää:
http://faculty.ed.uiuc.edu/g-cziko/wm/05.html
Miksi muuten elämällä yleensä, tai tällä meidän ihmiselämällämme, pitäisi olla joku tehtävä tai tarkoitus?
Onko se jotenkin mahdoton ajatus, että meillä ei olekaan mitään (yliluonnollista ja yleismaailmallista) tarkoitusta?
Tämä ei tietenkään sulje pois sitä mahdollisuutta, että jokainen voi keksiä eli itse kehitellä elämälleen oman tarkoituksensa.
Eiköhän yleisesti ottaen jokainen eliölaji pyri lähinnä tuottamaan jälkikasvua ja tässä ohessa muun muassa kilpailemalla jälkikasvun tuottamiseen pääsyssä kehittymään mahdollisimman hyvin elinympäristössään menestyväksi ja mahdollisesti leviämään uusiinkin ympäristöihin.
Tietenkin se, että ihminen tiedostaa olemassaolonsa, vaikeuttaa ihmisen toiminnan rajoittumista näin yksinkertaiseen uomaan, vaikka tokihan sitäkin on yritetty. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Kun hylkää eksistentiaaliahdistuksensa ja heittäytyy "Herran haltuun", mahdollisimman runsaslukuinen sikiäminen ja mahdollisimman laajamittainen "Herran lasten" leviäminen voi tuntua mielekkäältä. Toisille tämä tarjoaa lohtua lohduttomuuteen, kun ei ole muita vaihtoehtoja pahemmin harkittu.
Olisihan se yksinkertaista ja antoisaa elämää, kun ei tarvitsisi uhrata henkisiä voimavarojaan kuin siihen, että saisi luonnon 24/7-lounaspöydästä apetta ammennetuksi ja siinä ohessa sukukypsäksi kehityttyään lisääntymiseen ja lajinsa kehittymiseen tarkoitetun sukupuoliviettinsä mukaisen käyttäytymisen toteutetuksi. Miksi siinä enää kuolemaa ajattelisi, kun uloste valuu milloin mihinkin seuraavaa herkkupalaa etsiessä; miksi ajattelisi kärsimystä, kun soidinmenoissa voitettuaan pääsee naimaan vastakkaisen sukupuolen edustajaa päättömästi kliimaksiin asti?
Siis ihmisen lisääntyminen ja sen varmistaminenhan poikii monia lisätehtäviä, jotka voidaan nähdä sivilisaation perusteina. Jälkikasvun saattaminen lisääntymiskykyiseksi vaatii toistakymmentä vuotta huolenpitoa ja ihmisyhteisön yhteistyötä. Minkähän tieteen mukaan ihmisolion tietoisuudella ei ole merkitystä? Aikas kevyin perustein lähtee vesitomu julistamaan näkemyksiään. Perustehtävä on kuitenkin jälkeläisten varmistaminen, ei pelkkä lisääntyminen.
Passiivisen kokevan tietoisuuden merkityksestä
evoluutioajattelussa..
pahoittelen, että osaan ilmaista itseni vasta, kun
tajuan ettei kukaan ymmärtänyt, mitä tarkoitin.
ihmisellä on myös toinen tehtävä. Ihminen luotiin suojelemaan maailmaa.