Vielä kerran tästä vääntöasiasta.
Jos joku luulee, että olen siltä osin saanut luun kurkkuuni, voisi vetää vielä henkeä.
Esitän pienen esimerkin taas. Kuvitellaan teoriassa.
Jospa parantelisin vielä hiukan Audini sytytys- ja ruiskutuskarttaa siten, että
päämääränä olisi keskikierroslukualueen merkittävä väännönlisäys, mutta huipputeho säilyisi ennallaan
koska ahdin putkistoineen ei enää parempaan pysty. Eikä ehkä pystykään tosiasiassa.
Oletus huipputeho on nyt noin 270 heppaa ja suurin vääntö ehkä n. 390...400Nm 2000 kierroksella
laskien siitä merkittävästi kohti huipputehon 6000 kierroslukua lähestyessä.
Entäpä, jos saisin lisättyä huippuvääntöä noin 450Nm:iin ja niin, että sitä olisi enemmän vielä 3500
kierroksen tienoilla, mutta sitten huippukierroksilla vain saman verran kuin alunperin jolloin huipputehokin olisi
vain se samat 270 heppaa.
Nyt seuraa kysymys johon toivon saavani edes yhden asiallisen vastauksen.
1. EI PARANE
Oletteko sitä mieltä, että auton kiihtyvyys ei yhtään parane koska huipputehokaan ei parane.
(autossa on kuusi(6) -lovinen manuaali)
vai
2. PARANEE
oletteko sitä mieltä, että kiihtyvyys paranee ?
Perustella saa, järkevästi.
Muistutan, että autoa ei voi lähdössä sudittaa nelivedon vuoksi vaan on punnerrettava alhaalta liikkeelle.
Kytkintäkään ei viitsi poltella. Rasitus on jo vakiona todella suuri.
Vakiona se on teknisiltä arvoiltaan tällainen:
http://www.carfolio.com/specifications/models/car/?car=24244&Audi-specifications
Siis vaihtoehdot 1 tai 2.
Mihinkään muuhun paskanjauhantaan en lähde enää mukaan.
En näillä helteillä ja työkiireillä.
Vielä kerran väännöstä, sitten saa olla
43
3398
Vastaukset
- teho/vääntö
Kiihdytyksen aikana moottori vääntää voimakkaammin läpi jokaisen vaihteen => pyörille välityy suurempi momentti, mikä synnyttää suuremmaan autoa kiihdyttävän voimaan => kiihtyvyys paraneen.
Itseasiassa autoa kiihdyttävä voima on suurempi lähes koko ajaan. Vain maksimitehon kierroksille se jää entisen suuruiseksi.
Auto voi hyvinkin pärjätä 300 heppaselle, jossa on alkuperäisen muotoinen vääntökäyrä.- teho/vääntö
Uusi Audi A5. Molemmat 6-pykäläisiä manuaali Quatroja.
1. 3.0 TDI
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15944
- 1685 kg
- 176 kW
- 0-100 km/h 5,9 s
2. 3.2 FSI
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15944
- 1610 kg
- 195 kW !!!
- 0-100 km/h 6,1 s
Bensa on 75 kg kevyempi, siinä on 19 kW enemmän tehoa, mutta se kiihtyy silti 0,2 s huonommin. Ihmeelistä?
Mutta teho määrää, piste. - teho/vääntö
teho/vääntö kirjoitti:
Uusi Audi A5. Molemmat 6-pykäläisiä manuaali Quatroja.
1. 3.0 TDI
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15944
- 1685 kg
- 176 kW
- 0-100 km/h 5,9 s
2. 3.2 FSI
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15944
- 1610 kg
- 195 kW !!!
- 0-100 km/h 6,1 s
Bensa on 75 kg kevyempi, siinä on 19 kW enemmän tehoa, mutta se kiihtyy silti 0,2 s huonommin. Ihmeelistä?
Mutta teho määrää, piste.Bensan linkiksi pujahti sama TDI:n linkki. Tässä oikea bensan linkki:
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15942 - rrrealisti
teho/vääntö kirjoitti:
Uusi Audi A5. Molemmat 6-pykäläisiä manuaali Quatroja.
1. 3.0 TDI
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15944
- 1685 kg
- 176 kW
- 0-100 km/h 5,9 s
2. 3.2 FSI
http://www.km77.com/eli/motor/fichacompleta.asp?id=15944
- 1610 kg
- 195 kW !!!
- 0-100 km/h 6,1 s
Bensa on 75 kg kevyempi, siinä on 19 kW enemmän tehoa, mutta se kiihtyy silti 0,2 s huonommin. Ihmeelistä?
Mutta teho määrää, piste.Olen nähnyt nämä samat Audi A5:n tiedot jossain ja hymähtelin itsekseni..
No, tämäkään ei silti riitä vakuuttamaan kaikkia.
- kalle
Tietysti sellainen auto tai mp kiihtyy paremmin, jonka moottori pystyy tuottamaan koko kiihdytyksessä käytettävällä kierrosnopeusalueella enemmän tehoa.
Ei kai tämän pitäisi olla kenellekään epäselvää.
Tehokkaampi moottori pystyy tekemään nopeammin työtä ja vaikkapa nostamaan ajoneuvon liike-energian tietylle tasolle lyhyemmässä ajassa eli kiihdyttämään nopeammin.
Moottori muuttaa polttoaineeseen sitoutuneen energian liike-energiaksi ja mitä nopeammin se tätä tekee sitä tehokkaampi moottori on ja sitä kovemman kiihtyvyyden sillä saa aikaiseksi.
Männät kohdistavat kiertokankeen keskimääräisen voiman F ja pyörittävät kampiakselia.
Yhdellä kammen kierroksella moottori tuottaa energian W=F*pii*D, missä D on männän iskunpituus.
Pyörimistaajuudella f tämä moottori tuottaa tehon P=W*f. Kun tähän kaavaan sijoitetaan edellinen saadaan tehon kaavaksi P=F*f*pii*D = 2*M*pii*f, missä M on nyt kampiakseliin kohdistuva keskimääräinen vääntömomentti.
Kiihdytys siis tarvitsee tehoa ja tiettyyn kiihdytykseen vaadittava teho voidaan tuottaa voimakkaalla eli korkean väntömomentin omaavalla hitaammin pyörivällä moottorilla tai pienemmän vääntömomentin omaavalla nopeammin pyörivällä moottorilla.
Vetävät pyörät eivät välitä siitä millaisella moottorilla teho alunperin on tehty. Jotta ne voisivat välittää tiehen vallitsevalla ajonopeudella v haluttuun kiihtyvyyteen riittävän voiman F_veto, täytyy vetäville pyörille vaihteiston kautta siirtyä teho P=F_veto*v.
Tärkeää on vain se, että vetäville pyörille tulee tarpeeksi tehoa ja että pyörät kohdistavat tiehen riittävän voiman. Vetävien pyörien vääntömomentti riippuu renkaan koosta ja on suoraan verrannollinen vaadittavaan tehoon.
Vielä kerran: Kiihtyvyyden kannalta on aivan yhdentekevää minkälainen vääntömomentti moottorilla on kunhan se tuottaa tarpeeksi tehoa eli pystyy muuttamaan hyvällä hyötysuhteella polttoaineen energiaa liike-energiaksi riittävän nopeasti. Vaihteisto on momentin muunnin, joka siirtää tarvittavan tehon ja säätää vääntömomentin sopivaksi vetäville pyörille.- Turiset
tuota aloittajan tekemää argumentoinnin virhettä kutsutaan "olkinukeksi", eli kun aikaisemmissa keskusteluissa on tullut pahasti turpiin, annetaan (käytännössä) yksi vaihtoehto johon on pakko vastata kyllä ja sillä yritetään (mielestään) kuitata koko keskustelu.
Asian voisi tehdä toisinpäin esim. "autooni on tehty nokka-akselin muutos, vääntömomentin maksimi pysyy ennallaan, mutta huipputeho nousee korkeammille kierroksille ja suuremmaksi mutta muutoin tehokäyrä pysyy ennallaan, paraneeko kiihtyvyys?" jos haluaa "kuitata" päivänselvän asian.
"Vielä kerran: Kiihtyvyyden kannalta on aivan yhdentekevää minkälainen vääntömomentti moottorilla on kunhan se tuottaa tarpeeksi tehoa eli pystyy muuttamaan hyvällä hyötysuhteella polttoaineen energiaa liike-energiaksi riittävän nopeasti. Vaihteisto on momentin muunnin, joka siirtää tarvittavan tehon ja säätää vääntömomentin sopivaksi vetäville pyörille" Juuri näin.
- edelleen
ääliö. ja suuri.
- mä ihmettelen
Edelleenkin mä ihmettelen sitä, että 1.6 100 hv/150nm bensakoneella varustettu VW Golf kiihtyy 0-100km/h yhtä nopeasti kuin 1.9 TDI 100 hv/ >250 nm. Mutta kun Golfiin laitetaan 200 hv /250 nm kone, niin kiihtyvyys paranee USEALLA SEKUNNILLA, vaikka VÄÄNTÖ on dieselin kanssa sama... mystistä.
- tämä kamppailu
Tämä vääntö/teho-kamppailu taitaa johtua osaksi siitä, että jotkut luulevat tehon ja väännön olevan toisistaan riippumattomia suureita.
Toisaalta kun auton sanotaan kiihtyvän teholla, luullaan että tarkoitetaan vain sitä maksimitehoa, vaikka kyllä tarkoitetaan koko kierroslukualueen tehoa.
Vastaus siihen kysymykseen: kyllä se kiihtyvyys jonkin verran paranee, kun alakierrosvääntö ja siten alakierrosTEHO lisääntyy.
Kiihtyvyys ei kuitenkaan parane merkittävästi. Jos vääntöä olisi turbodieselmäisesti vaikka 500 Nm välillä 1500-3000, alakierrosteho lisääntyisi niin paljon, että se parantaisi jo enemmän kiihtyvyyttä.- se tietää
Jos olisit seurannut tämän kirjoittajan tuhatta samasta asiasta kirjotamaa viestiä, olisit huomannut että tällä on asiasta parempaa tietoa kuin fysiikan kirjassa. Vääntö on se mikä autoa liikuttaa eikä sillä ole mitään tekemistä tehon tai kierrosluvun kanssa joten näiltä osin ne vysiikan teoriat ovat ihan puppua. Perkele.
- powerreal
se tietää kirjoitti:
Jos olisit seurannut tämän kirjoittajan tuhatta samasta asiasta kirjotamaa viestiä, olisit huomannut että tällä on asiasta parempaa tietoa kuin fysiikan kirjassa. Vääntö on se mikä autoa liikuttaa eikä sillä ole mitään tekemistä tehon tai kierrosluvun kanssa joten näiltä osin ne vysiikan teoriat ovat ihan puppua. Perkele.
teho ratkaisee, välityksillä hoidellaan loput
- Real Power
powerreal kirjoitti:
teho ratkaisee, välityksillä hoidellaan loput
mulla on autossa momentinmuunnin. Auto kiihtyy kerroksilla 0-2000 rpm väännöllä ja 2001 ja siitä eteenpäin momentinmuunnin muuttaa väännön tehoksi ja sitten siis kiihdytellään teholla.
- ....
Real Power kirjoitti:
mulla on autossa momentinmuunnin. Auto kiihtyy kerroksilla 0-2000 rpm väännöllä ja 2001 ja siitä eteenpäin momentinmuunnin muuttaa väännön tehoksi ja sitten siis kiihdytellään teholla.
Pikkasen tipahdin. Varmaan ajat jenkillä.
- K.Ä.
Todennäköisesti kiihtyvyys hieman paranee.
Teho kiihdyttää autoa, mutta ei vain huipputeho. Huipputehohan on kovin hetkellinen. - toitsuboitsu
OLin ennen sitä mieltä, että teho on ehdottomasti tärkeintä autossa. En ollut koskaan ajanut autoa missä on rutkasti vääntöä, Tykkäsin vinguttaa kierroskoneita korkealle, jotta auto liikkuisi iloisesti.
Sitten hyppäsin kuitenkin toyota supra 3.0 turboon, jossa on vääntöä 354 nm. Johan muuttui mielipiteeni väännön suhteen. Ei tarvitse kuin koukistaa varvasta niin vatsassa sieppaa ja auto lähtee! Eikä kierroksia tarvitse nostaa normali olosuhteissa ikinä yli 3,5 tuhannen. Ison kutoskoneen käynti on myös ihanan tasaista ja voimaa on kuin traktorissa. Mielestäni autossa mikään ei ole paremapaa kuin suuri vääntö automaatti.
Ne jotka puhuvat tehon puolesta eivät ole ikinä ajaneet yli kaksilitraisilla koneilla ja ennakkoasenteet vääntöä kohtaan eivät perustuvat vain omaan luuloon. - Siitä se kiikastaa
Autohan kiihtyy alakierroksilla väännöllä eli siinä 3000 rpm asti mennään väännöllä ja sitten alkaa tehoalue jota jatkuu 6000 rpm asti.
Sen vuoksi tuo vääntöalue on aina laitettu alemmas että autolla pääsee liikkeelle, sillä paikaltaan lähtiessä pitää olla vääntöä.
Kun liikkeelle on päästy, siirtyy moottori toimimaan teholla eikä väännöllä.- kerrotko osoitteen?
Et viitsisi kääntää tuota englanniksi niin voisin lähettää sen IG Nobel toimikunnalle. Olisit aika vahva ehdokas fysiikan varjonobelin saajaksi.
Kannattaisi muutenkin patentoida mottori joka tietyllä kierrosluvulla tuottaa vain vääntöä ja sen jälkeen tehoa :D - ruudinkeksijä
Niinhän sen täytyy olla! :-)
- selvästi
Voiko sitä enää selvemmin sanoa?
Laskennalliset arvot kiihtyvyydelle 0-100 km/h huippuväännön ja huipputehon kohdalla ilman vastuksia. Auton massa on 1000 kg. Käytössä on portaattomasti muttuva välityssuhde(esim variaattori), jolla voidaan valita käytettävä kierrosalue vakioksi.
Maksimiväännöllä kiihdytettäessä(ilman häviöitä!):
Vääntö 300 Nm, Teho = 62 kW,
kiihdytysaika nollasta sataan ilman häviöitä 5,2226 sekuntia
Maksimiteholla kiihdytettäessä(ilman häviöitä!):
Vääntö 240 Nm Teho = 83 kW,
kiihdytysaika nollasta sataan ilman häviöitä 4,6482 sekuntia
http://koti.mbnet.fi/parkatti/vaantoteho.php
VASTAUS: Teholla kiihtyy, ei väännöllä- vielä...
Massa oli siis 1000 kg, vääntöä 300 Nm tai 240 Nm. Renkaan säde on 0.3 m
Peruskaava on a = F/m, eli kiihtyvyys on voima jaettuna massalla.
Voima saadaan kun jaetaan se häviöttömän ja portaattoman variaattorin välittämä momentti renkaan säteellä. F = M/r
100 km/h on 27.8 m/s, aika saadaan kun loppunopeus jaetaan kiihtyvyydellä. t= v/a
Kun nämä yhdistetään, saadaan
t = v*r*m/M
300 Nm koneella tulee
t = 27.8*0.3*1000/300 = 27.8 sekuntia
240 Nm koneella tulee
t = 27.8*0.3*1000/240 = 34.7 sekuntia
Mitäpä sanoo hevosmiehet? - kalle
vielä... kirjoitti:
Massa oli siis 1000 kg, vääntöä 300 Nm tai 240 Nm. Renkaan säde on 0.3 m
Peruskaava on a = F/m, eli kiihtyvyys on voima jaettuna massalla.
Voima saadaan kun jaetaan se häviöttömän ja portaattoman variaattorin välittämä momentti renkaan säteellä. F = M/r
100 km/h on 27.8 m/s, aika saadaan kun loppunopeus jaetaan kiihtyvyydellä. t= v/a
Kun nämä yhdistetään, saadaan
t = v*r*m/M
300 Nm koneella tulee
t = 27.8*0.3*1000/300 = 27.8 sekuntia
240 Nm koneella tulee
t = 27.8*0.3*1000/240 = 34.7 sekuntia
Mitäpä sanoo hevosmiehet?Hevosmiesten mielipiteistä en tiedä, mutta eipä tuohon numeroiden pyörittelyyn voi muuta sanoa kuin sen, että tulokseksi saa ihan mitä soopaa tahansa, ellei ymmärrä mitä on tekemässä.
Päävirheesi tuossa sepustuksessasi on se, ettet jotenkin tunnu ymmärtävän vaihteiston (myös variaattorin) olevan momentin muunnin.
Tehon vaihteisto siirtää sellaisenaan tietyllä hyötysuhteella, mutta vetäville pyörille tuleva momentti pienenee koko ajan välityssuhteen muuttuessa kiihdytyksen aikana.
Kyseessä ei siis ole tasainen kiihtyvyys, vaan kiihdyttävä voima pienenee koko ajan vauhdin kiihtyessä, kun moottorin teho ja momentti pidetään vakiona.
Ei noihin kaavoihin mitä esitit, voi momentiksi M laittaa moottorin momenttia vaan renkaan momentti, joka siis muuttuu koko ajan ja on koko kiihdytyksen ajan paljon suurempi kuin moottorin momentti.
Auto siis kiihtyy paljon laskemiasi arvoja nopeammin, mutta kuitenkin hitaammin kuin edellisen kirjoittajan häviöttömässä ja vastuksettomassa tapauksessa.
Huipputeholla kiihdytetty kiihtyy nopeammin kuin huippumomentilla kiihdytetty, jos huipputeho ja -mometti esiintyvät eri kierroksilla. - mene...
kalle kirjoitti:
Hevosmiesten mielipiteistä en tiedä, mutta eipä tuohon numeroiden pyörittelyyn voi muuta sanoa kuin sen, että tulokseksi saa ihan mitä soopaa tahansa, ellei ymmärrä mitä on tekemässä.
Päävirheesi tuossa sepustuksessasi on se, ettet jotenkin tunnu ymmärtävän vaihteiston (myös variaattorin) olevan momentin muunnin.
Tehon vaihteisto siirtää sellaisenaan tietyllä hyötysuhteella, mutta vetäville pyörille tuleva momentti pienenee koko ajan välityssuhteen muuttuessa kiihdytyksen aikana.
Kyseessä ei siis ole tasainen kiihtyvyys, vaan kiihdyttävä voima pienenee koko ajan vauhdin kiihtyessä, kun moottorin teho ja momentti pidetään vakiona.
Ei noihin kaavoihin mitä esitit, voi momentiksi M laittaa moottorin momenttia vaan renkaan momentti, joka siis muuttuu koko ajan ja on koko kiihdytyksen ajan paljon suurempi kuin moottorin momentti.
Auto siis kiihtyy paljon laskemiasi arvoja nopeammin, mutta kuitenkin hitaammin kuin edellisen kirjoittajan häviöttömässä ja vastuksettomassa tapauksessa.
Huipputeholla kiihdytetty kiihtyy nopeammin kuin huippumomentilla kiihdytetty, jos huipputeho ja -mometti esiintyvät eri kierroksilla.Kyllä nuo esittämäni kaavat ja laskelmat ovat ihan täydellisesti oikein ja vertailukelpoisia keskenään.
Mitäpä se momentin muunto tässä autttaa, kun todettiin että käytössä on häviötön, ideaalinen variaattori.
Pääasia oli verrata eri väännöillä tapahtuvaa kiihdytystä ja suurempi vääntö tarkoittaa suurempaa kiihtyvyyttä. Piste.
Olisi kiva tietää millä kaavoilla mr. Parkatti on tuloksensa saanut. - mietipä vielä
mene... kirjoitti:
Kyllä nuo esittämäni kaavat ja laskelmat ovat ihan täydellisesti oikein ja vertailukelpoisia keskenään.
Mitäpä se momentin muunto tässä autttaa, kun todettiin että käytössä on häviötön, ideaalinen variaattori.
Pääasia oli verrata eri väännöillä tapahtuvaa kiihdytystä ja suurempi vääntö tarkoittaa suurempaa kiihtyvyyttä. Piste.
Olisi kiva tietää millä kaavoilla mr. Parkatti on tuloksensa saanut.Pääasia oli verrata kiihtyvyyttä maksimiväännöllä ja maksimiteholla eikä millään eri väännöillä.
- olikin
mietipä vielä kirjoitti:
Pääasia oli verrata kiihtyvyyttä maksimiväännöllä ja maksimiteholla eikä millään eri väännöillä.
mutta kun sitä vääntöä on vähemmän maksimiteholla, jolloin myös kiihtyvyys on pienempi.
- -seurailija-
mene... kirjoitti:
Kyllä nuo esittämäni kaavat ja laskelmat ovat ihan täydellisesti oikein ja vertailukelpoisia keskenään.
Mitäpä se momentin muunto tässä autttaa, kun todettiin että käytössä on häviötön, ideaalinen variaattori.
Pääasia oli verrata eri väännöillä tapahtuvaa kiihdytystä ja suurempi vääntö tarkoittaa suurempaa kiihtyvyyttä. Piste.
Olisi kiva tietää millä kaavoilla mr. Parkatti on tuloksensa saanut.Jos luit tarkemmin perusteita tai edes nimim. *kallen* muita tekstejä, niin ehkä sieltä pilkistää se, että olipa moottorissa vakioteho tai vakiovääntö, niin vetopyörille vaikuttava voima on aivan eri asia.
Em. Parkatti on tekstissään sivunnut laskentamalliaan.
Käsittääkseni nuo teoreettiset vakiotehon kiifdytysajat perustuvat yksinkertaiseen voimatasapainoyhtälöön:
m*a = m*dv/dt =P/v
Tulokset ovat esitetyt, paitsi 5,2226 s pitäisi olla 6,2226 s.
Lienee lyöntivirhe. - ettei
mene... kirjoitti:
Kyllä nuo esittämäni kaavat ja laskelmat ovat ihan täydellisesti oikein ja vertailukelpoisia keskenään.
Mitäpä se momentin muunto tässä autttaa, kun todettiin että käytössä on häviötön, ideaalinen variaattori.
Pääasia oli verrata eri väännöillä tapahtuvaa kiihdytystä ja suurempi vääntö tarkoittaa suurempaa kiihtyvyyttä. Piste.
Olisi kiva tietää millä kaavoilla mr. Parkatti on tuloksensa saanut.vetävävien pyörien kierrosluku ole sama kuin moottorin.
Pitäisi laskea pyöriin vaikuttavalla momentilla, eikä moottorin momentilla.
Tosiasiassa tuossa pienemmän momentin moottorin tapauksessa jossa on enemmän tehoa, vetävissä pyörissä on suurempi momentti, johtuen moottorin suuremmasta käyntinopudesta yhdistettynä tiheämpiin välityksiin. - sentään.
ettei kirjoitti:
vetävävien pyörien kierrosluku ole sama kuin moottorin.
Pitäisi laskea pyöriin vaikuttavalla momentilla, eikä moottorin momentilla.
Tosiasiassa tuossa pienemmän momentin moottorin tapauksessa jossa on enemmän tehoa, vetävissä pyörissä on suurempi momentti, johtuen moottorin suuremmasta käyntinopudesta yhdistettynä tiheämpiin välityksiin.Saahan niitä välityksiä muutettua kummallakin moottorilla. Ei ne loppujen lopuksi muuta tilannetta yhtään.
Jos pienempimomenttiseen moottoriin laitetaan 1:10 välitys, kymmenkertaistetaan pyörien momentti ja saadaan sieltä 2400 Nm.
Mutta kun sama vaihteisto laitetaan 300Nm moottoriin, saadaan renkailta 3000 Nm. - kalle
sentään. kirjoitti:
Saahan niitä välityksiä muutettua kummallakin moottorilla. Ei ne loppujen lopuksi muuta tilannetta yhtään.
Jos pienempimomenttiseen moottoriin laitetaan 1:10 välitys, kymmenkertaistetaan pyörien momentti ja saadaan sieltä 2400 Nm.
Mutta kun sama vaihteisto laitetaan 300Nm moottoriin, saadaan renkailta 3000 Nm.Kannattaisi varmaan ottaa laskelmissa huomioon myös sellainen asia, että tuo 240 Nm kone pyörii noissa toimintapisteissä koko ajan luokkaa 67% nopeammin kuin 300 Nm kone. Ei näillä ihan samaa vaihteistoa kannata käyttää.
- ja vahvajalkainen
sentään. kirjoitti:
Saahan niitä välityksiä muutettua kummallakin moottorilla. Ei ne loppujen lopuksi muuta tilannetta yhtään.
Jos pienempimomenttiseen moottoriin laitetaan 1:10 välitys, kymmenkertaistetaan pyörien momentti ja saadaan sieltä 2400 Nm.
Mutta kun sama vaihteisto laitetaan 300Nm moottoriin, saadaan renkailta 3000 Nm.pyöräilijä saa helposti 300 Nm vääntöä polkimilla. Eli 1000 kg painava polkuauto kiihtyy aivan samoihin kuin 1000 kg painava 300 Nm moottorilla varusttu auto:)
- siinä,,,
ja vahvajalkainen kirjoitti:
pyöräilijä saa helposti 300 Nm vääntöä polkimilla. Eli 1000 kg painava polkuauto kiihtyy aivan samoihin kuin 1000 kg painava 300 Nm moottorilla varusttu auto:)
... taitaa vaan harvassa olla pyöräilijöitä, joiden teho on 68 kW, mikä lähtötiedoissa oli sanottu.
En minä missään ole sanonut, etteikö teholla ole merkitystä, sehän on väännön seurannaistuote! - Välitystä
mene... kirjoitti:
Kyllä nuo esittämäni kaavat ja laskelmat ovat ihan täydellisesti oikein ja vertailukelpoisia keskenään.
Mitäpä se momentin muunto tässä autttaa, kun todettiin että käytössä on häviötön, ideaalinen variaattori.
Pääasia oli verrata eri väännöillä tapahtuvaa kiihdytystä ja suurempi vääntö tarkoittaa suurempaa kiihtyvyyttä. Piste.
Olisi kiva tietää millä kaavoilla mr. Parkatti on tuloksensa saanut.Muutettava jatkuvasti, jos meinaat kiihdyttää maksimiväännön kierroksilla 0-100km/h. Jos välitystä ei vaihdeta sillä variaattorilla, niin eihän se kiihdy vaan kulkee tasaista nopeutta koska kierrokset pidetään maksimiväännön kierroksilla.
Taas välitystä muutettaessa renkaiden vääntömomentti pienenee jatkuvasti kiihdytyksessä sitä mukaa mitä välitys muuttuu - mutta...
Välitystä kirjoitti:
Muutettava jatkuvasti, jos meinaat kiihdyttää maksimiväännön kierroksilla 0-100km/h. Jos välitystä ei vaihdeta sillä variaattorilla, niin eihän se kiihdy vaan kulkee tasaista nopeutta koska kierrokset pidetään maksimiväännön kierroksilla.
Taas välitystä muutettaessa renkaiden vääntömomentti pienenee jatkuvasti kiihdytyksessä sitä mukaa mitä välitys muuttuuKyllähän välitykset ja momentti muuttuvat koko ajan, mutta kun ne muuttuvat kummassakin tapauksessa, sekä siinä 300Nm että 240 Nm koneessa.
Vaikka kampiakselimomenttia redusoidaan ja iteroidaan ja integroidaan niin ei se muuksi muutu, suurempi vääntö tarkoittaa parempaa kiihtyvyyttä.
- lukematta juttuasi edes
Väännöllä on eniten merkitystä esimerkiki mun riisseli työautossa 2000rpm asti. Kun vääntöä riittää jos riittää niin se pitää isomman vaihteen päällä turhaan pienempään pykälään turvautumatta. 2000rpm jälkeen puhuu enemmän kilowatit.
Täyskaasu kiihdytyksessä liikutaan taas kierrosluvuilla sen verran korkeella että ei vääntö ole niin oleellinen asia enää.- kysymyksellä...
Että millä ominaisuuksilla koneessa haetaan lisää vääntöä tai tehoja?
- jeps.
Se, että perstuntumalta tuntuu tuollaiselta ei tarkoita sitä, että olisit tulkinnut asian oikein. Kilowatit ne puhuu alle 2000 kierroksen, katso vaikka tehokäyrää.
- systeemí
Tilaa rallipajalta paukkusysteemi, niin on vääntöä heti tarjolla, jos on joutunut vähän nostelemaan.
- kuinka
on kun vaikeaa, teho ja vääntö on kaksi eri asiaa.
- kalle
Niin onkin - ei sen pitäisi kenellekään ollakaan epäselvää.
Vääntömomentti kertoo siitä kuinka voimakas moottori on ja teho siitä kuinka rivakasti sillä voi töitä tehdä.
Aina kun moottorin pitää tehdä työtä eli pitää yllä jotain ajonopeutta, kiihdyttää tai viedä ajoneuvo mäen päälle, vaaditaan tehoa eli kykyä muuttaa polttoaineen sisältämä energia liike-energiaksi tarpeeksi nopeasti.
Vääntömomenttia tarvitaan, jos teho siirretään vetäville pyörille pyörivien elementtien kautta. Vääntömomenttia ei tarvita mikäli vaadittava voima voidaan kohdistaa esim. tiehen tai ilmaan tai veteen suoraan ilman pyörivää liikettä (esim. raketti).
Pyörivien koneiden tapauksessa teho voidaan tuottaa voimakkaalla hidaskäyntisellä moottorilla tai vähemmän voimakkaalla nopeakäyntisellä moottorilla.
Vaihteiston tehtävä on välittää moottorin tuottama teho vetäville pyörille ja muuntaa vääntömomentti sopivaksi vetäville pyörille.
- raketa-scientist
Yksikään auto ei pärjää kiihtyvyydessä katapultilta lähtevälle suihkuhävittäjälle, jonka vääntömomentti on nolla.
- ....
Vääntömiehet juuri toisessa ketjussa sanoivat, että sinne hävittäjän nokkaan tulee (hinaus)köysi.
- Rakettimoottorissa
Ei ole pyöriviä osia, siksi ei ole vääntömomenttia (Nm), vaan työntövoimaa, joka mitataan newtoneina.
- rrrealisti
Pyysin perusteltuja vastauksia aiheeseen liittyen.
En mitään teoriakiemuroita, integraaleja jne.
Tässähän ei tarvitse saivarrella.
On kyse samasta autosta eri moottorinohjauspäivityksillä varustettuna.
Vaihtoehdot 1 ja 2.
En pyytänyt solvauksia ja paskanjauhantaa.
Vaikuttaa siltä, että osuin hermoon joidenkin kohdalla.
Tosin näin on käynyt aiemminkin.- jokumuu
...tuossa tuli.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000026803182
Selvähän se on että kiihtyvyys paranee, jos jossain kohtaa kiihdytystä on käytettävissä entistä enemmän vääntöä. Niin on myös tehoa.
Ei täällä varmaan kukaan ole väittänytkään että pelkkä HUIPPUteho ratkaisisi kiihtyvyyden. Paitsi tietysti portaattomalla vaihteistolla varustetuissa kulkimissa, niissä kun huipputeho on likimain sama kuin kiihdytyksen aikana käytössä oleva keskimääräinen teho.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 455851
- 485356
- 483728
- 143675
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise963376- 313136
- 592894
- 582746
- 532400
- 381854