Calmaton kirjoitusten innoittamana kehottaisin tulevien lähetyssaarnaajien vanhempia keskustelemaan poikiensa kanssa siitä kuinka valtava yhteisvaikutus nuorella iällä, hyvällä käytöksellä, univormupukeutumisella, hengellisistä asioista puhumisella ja ihmisten korkeilla ennakkokäsityksillä – ja odotuksilla todellakin on. Sekä siitä kuinka herkässä, hauraassa ja rakkautta kaipaavassa tilassa useat nuoret, yksinäiset, kuin myös monet jo vanhemmat sisaret ovat.
Säännöt tiukentuvat koko ajan, mutta säännöillä ei ole mitään merkitystä, jos nuori lähetyssaarnaaja ei tiedä ketä ja miltä yritetään suojella, mikä on hänen vaikutuksensa ja missä tilassa ympäristö hänet vastaanottaa.
On paljon huonosti ja rakkaudettomasti kohdeltuja ihmisiä, jotka rakastuvat pelkästä ystävällisyydestä ja tulevat syvästi haavoitetuiksi, kun toinen puoli "pettää" odotukset.
Säännöt tiukentuvat koko ajan, mutta säännöillä ei ole mitään merkitystä, jos nuori lähetyssaarnaaja ei tiedä ketä ja miltä yritetään suojella, mikä on hänen vaikutuksensa ja missä tilassa ympäristö hänet vastaanottaa.
On paljon huonosti ja rakkaudettomasti kohdeltuja ihmisiä, jotka rakastuvat pelkästä ystävällisyydestä ja tulevat syvästi haavoitetuiksi, kun toinen puoli "pettää" odotukset.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Nuorilla - hädin tuskin täysi-ikäisillä - lähetyssaarnaajilla on suuri vastuu. Tahtomattaankin he toimivat roolimalleina ja myös ihailun kohteena. Poikkeavathan he suuresti tavallisista kaduilla kulkevista nuorukaisista. Raitis, siisti ja siivosti puhuva nuori mies huomataan kyllä. Yleensä lähetyssaarnaajat ovat turvallinen kaukoihastuskohde nuorille tytöille. Luulenpa, että useimmilla kirkkomme naisilla on nuoruudestaan jokin romanttinen muisto jostakin lähetyssaarnaajasta tyylin: se sanoi mulle terve, mä näin sen konferenssissa. Ehkäpä se auttaa heitä ymmärtämään omia lähetystyöhön lähteviä poikiaan.
Nuorten lähetyssaarnaajien elämänkokemus ei kuitenkaan riitä siihen, että he tunnistaisivat ongelmaihmiset. Jo puutteellinen kielitaito estää sen usein.
Mm. tästä syystä lähetyssaarnaajien turvaksi on laadittu tiukantuntuinen säännöstö, jota tälläkin palstalla on äskettäin reposteltu.
Ei vajaa kaksikymppisistä poikasista ole terapeuteiksi. Heillä on muita tehtäviä.
Viimeksikuluneiden kuuden vuosikymmenen ajan Suomessa on ollut tuhansia mormonilähetyssaarnaajia. Isoja ongelmia on ollut hyvin vähän. Hyvää on koitunut paljonkin, mm. suomen kielen ja kulttuurin tuntemuksen lisääntyminen rapakon takana.
kirkossa meille nuorissa naisissa puhuttiin siitä, että meidän tulisi antaa länkkäreille rauha olla lähetysaarnaajia. He eivät ole tulleet tänne flirttailemaan vaan tekemään hengellistä työtä. Kun tytöt tietävät miten tulisi käyttäytyä ja pukeutua, ei lähetyssaarnaajillakaan ole niin paljon kiusauksia, ja he voivat keskittyä paremmin työhönsä.
Myös se että nämä nuoret miehet on kasvatettu olemaan huomaavaisia ja kohteliaita , saattaa antaa väärän singnaalin vastakkaiselle sukupuolelle.
Keskustelimme näistä asioista omien tyttärieni kanssa. Tarkkailtuani heitä aikoinaan, en homannut epäasiallista käytöstä, olisin puuttunut siihen heti!
Myös vanhempien velvollisuus on olla ajanhermolla
ja puuttua asiaan. Nimenomaan vanhemmat voivat ennaltaehkäistä!!!!!!!
Vääriä signaaleja saavat ensisijaisesti tavalla tai toisella laiminlyödyt, ne jotka eivät saa tarpeeksi huolenpitoa ja rakkautta sieltä, mistä heidän sitä kuuluisi kussakin ikävaiheessa ja elämäntilanteessa saada. Jokaiseen nuoreen ja vanhempaan sisareen pitäisi ladata sellainen huomion- ja rakkauden varasto ettei lähetyssaarnaajapojan kohteliaisuus tunnu kohteliaisuutta enemmältä.
Tunnen useita, jopa kolmekymmentä vuotta lähetyssaarnaajia vanhempia sisaria sekä tutkijoita, jotka ovat ihastuneet veljiin ja yrittäneet todistamalla todistaa katsetta, kiitoskorttia tai kosketusta vastarakkaudeksi, ja johtuen vain ja ainoastaan siitä ettei kukaan ole rakastanut aidommin ja enemmän kuin kohtelias lähetyssaarnaaja!
Kaksipiippuinen juttu siis, jota komean, rakkaudesta, huomiosta ja ihailusta kylläisen nuoren lähetyssaarnaajan on aivan mahdoton ymmärtää. Näin ollen oletankin ettei esim. calmatoa satuttaneella veljellä ole minkäänlaista käsitystä siitä minkä tasoisen tunnekuohun hänen varomattomat huomionosoituksensa saivat aikaan rakkaudettomuudessa (niinhän calmato on perheestään kertonut) kasvaneessa nuoressa tytössä.
Kenen on syy? Jos yksi kohde pitäisi valita, sanoisin minäkin vanhemmat.
helppo syyttää, ja meissä vanhemmissa on paljon syytä ja vikaa.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa, että Calmaton lapsuudessa olot olivat Suomessa ankeat. Miehet olivat juuri tulleet sodasta vähintäänkin henkisesti haavoittuneina, oli köyhyyttä, sosiaaliturvaa ei tunnettu, lasten kouluttaminen oli vanhemmille valtava voimanponnistus ja uhraus. Suomi oli kehitysmaan tasolla, ja sodankäynyt sukupolvi joutui otsansa hiessä nostamaan sen maailman kilpailukykyisimpien valtioiden joukkoon. Nykyihmisen on vaikea kuvitella, millaista se oli. Lisäksi sen sukupolven edustajat oli omassa lapsuudessaan kasvatettu yleensä vielä paljon ankarammin, eikä heillä ollut mahdollisuutta opiskella tai saada tietoa lastenkasvatuksesta edes televisiosta.
Voin sanoa rehellisesti, että olen antanut anteeksi vanhemmilleni osakseni tulleen kaltoinkohtelun. Olen heille kiitollinen siitä, että he antoivat minulle mahdollisuuden aivan toisenlaiseen elämään kuin mistä he itse pääsivät koskaan nauttimaan.
Me jokainen joudumme elämään haavojemme kanssa. Anteeksianto on kuitenkin Gileadin balsamia, joka lieventää niiden kirvelyä. Rukoilkaamme, että oppisimme antamaan anteeksi toisille heidän virheensä niin kuin Kristuskin antaa anteeksi meidän virheemme. Kun lakkaamme syyttämästä toisia, huojentuu omakin syyllisyyden taakkamme.
mutta luettuani calmaton esittämän rakkauskertomuksen muutama keskustelu alaspäin (kopio lopussa), niin täytyy kyllä sanoa, että varsinaisia hörhelöaikuisia ovat olleet myös PP ja MS:n äiti, jotka eivät ole henkilökohtaisesti pysäyttäneet tarinan kulkua tai ilmoittaneet asiasta calmaton äidille, joka olisi herätellyt ja lohdutellut tyttärensä todellisuuteen! Jokaisen terveen aikuisen vastuu on toppuutella ja ohjata 14-15 lasta, joka kuvittelee, että lähetyssaarnaaja, tai kukaan mies, noutaa hänet avioliittoon suutelematta, yhteisestä elämästä, seurustelusta tai avioliitosta puhumatta, saati tekemättä yhtäkään lupausta kasvoista kasvoihin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että calmaton ympärillä vaikuttaneet aikuiset laiminlöivät hänen suojelemisensa, ja tietysti se pitää antaa anteeksi, mutta on vaikea antaa anteeksi, jos kukaan ei suostu myöntämään mitään tapahtuneen.
Calmato itse halunnee syyttää eritoten lähetyssaarnaajaa, minä, lähetyssaarnaajia jo paljon vanhempana ihmisenä, näen heidätkin holtittomina poikasina, joita jäsenten tulisi ohjata käyttäytymisessä yhtälailla kuin omia lapsiaan, joten pitäydyn edelleen aikuisten laiminlyönnissä, toivoen olevani oikeassa kun sanon calmatolle, että nykyään äidit, ja sisaret yleensä, ovat valveutuneita ja huolehtivat sekä omista, että toistensa tyttäristä samoin kuin lähetyssaarnaajavanhimmistakin.
"Estes pyysi siis ennen lähtöään Suomesta ystävääni (M.S.) kertomaan minulle, että hän pyytää että odottaisin häntä ja että hän tulee hakemaan minua. En tiedä, koska tämä pyytäminen tapahtui, koska M.S. sanoi, että ei uskaltanut kertoa sitä minulle heti, koska Estes oli lähetyssaarnaaja. Jos oikein ymmärsin, hän oli kysynyt äidiltään neuvoa, saako tällaisen asian kertoa lähetyssaarnaajasta vai ei. On mahdollista, että Estes jätti viestinsä MS:n vietäväksi vasta pidettyään kappelilla läksiäispuheensa. Sain kuulla M.S:n terveiset Estesiltä vasta hänen jo lähdettyään Suomesta. Olin tuolloin elokussa Estesin pitäessä läksiäispuhettaan 14-vuotias, kolmen kuukauden kuluttua siitä täytin 15 vuotta.
Estes oli jo usein ennen tätä kertonut tunteistaan minua kohtaan sisar P.P:lle, joka on jo edesmennyt. M.S. elää edelleen. Estes oli sisar P.P:lle kertomansa mukaan rakastunut minuun eräänä iltana talvella kappelilla, kun leikimme ulkona lumisotaa ja muita talvisia leikkejä. Tuon lumisodan aikana hän kaappasi minut alleen ja makasi päälläni tovin kuin jähmettyneenä, kunnes älysi nousta siitä ylös. Minäkin kömmin pystyyn.
Silmäpeliä puolin ja toisin kesti koko talven, kevään ja kesän elokuuhun saakka, jolloin hänen lähetystyönsä päättyi. Minä olin totta vie ihastunut häneen, mutta kuten veli Unski todistaa, niin taisi olla iso osa seurakunnan naisista. Ei ihastuminen olisi kehittynyt rakastumiseksi ilman hänen aktiivista kiinnostustaan, jota hän ilmaisi monin tavoin - ei tosin enää tämän tapahtuman jälkeen makaamalla päälläni lähetyssaarnaaja-asennossa. Jokainen, joka joskus on ollut rakastunut tietää kyllä, miten tätä suloista leikkiä leikitään.
Avioliittoon käsitän tämän odottamispyynnön ja luvan tulla hakemaan kohdallani liittyvän. Tuohon aikaan olin niin viaton sanan kaikissa mekityksissä, että mieleeni ei tullut mahdollisuus, että hän voisi haluta saada minut rapakon toiselle puolelle vain rakastajattarekseen. Ei myöskään ollut aihetta uskoa, että hän palkkaisi minut kotiapulaiseksi tai iäkkään sukulaisen lähihoitajaksi haettuaan minut Suomesta Amerikkaan."
katkeruudessaan kirjoitetut pahat puheet kirkosta?
Ajattelinkin monesti, että mitä on tapahtunut?
Ihminenhän ei aina itsekään ymmärrä mistä mikin johtuu?
Calmato olen rukoillut puolestasi. Jumala siunatkoon sinua missä oletkin.
Esirukous on mahtava voima. Myös minä voin rukoilla puolestasi. Rukoillessaan ihminen ei ole koskaan pahanteossa. :)
"Nuorilla - hädin tuskin täysi-ikäisillä - lähetyssaarnaajilla on suuri vastuu. Tahtomattaankin he toimivat roolimalleina ja myös ihailun kohteena."
roolimalleina? ihailun kohteena??? olihan tuo vitsi
itse säälin lähetyssaarnajia, erityisesti nuoria. Ja käytännössä kaikki pitävät heitä pelleinä
"Poikkeavathan he suuresti tavallisista kaduilla kulkevista nuorukaisista."
Mikä ei välttämättä ole hyvä asia
"Yleensä lähetyssaarnaajat ovat turvallinen kaukoihastuskohde nuorille tytöille."
Kokemukseni mukaan tuo ei pidä paikkansa, nuoret naiset pitävät enemmän rohkeista miehistä, ei mammanpojista
"Ei vajaa kaksikymppisistä poikasista ole terapeuteiksi"
Ja miksei muka ole?
sinullekin.
Roolimallit: Usko tai älä, lähetyssaarnaajat ovat toimineet ja toimivat roolimalleina sekä kirkosssa että sen ulkopuolella. Hyvin monet ihmiset, jotka eivät ole lainkaan kiinnostuneet uskonnosta, ihailevat näitä siistejä ja hyväkäytöksisiä nuoria.
Poikkeavat tavallisista nuorukaisista: On se melko usein hyvä asia. Tietysti kaduilla on monenlaista tallaajaa, mutta joukossa on paljon sellaisia, joista lähetyssaarnaajat erottuvat selvästi edukseen.
Kaukoihastukset: Tietäisitpä vain!
Terapeutit: Poikasista ei ole terapeuteiksi mm. siksi, että heiltä puuttuu terapeutin koulutus.
"Roolimallit: Usko tai älä, lähetyssaarnaajat ovat toimineet ja toimivat roolimalleina sekä kirkosssa että sen ulkopuolella."
Riippuu keneltä kysyt, ehkä jotkut mummot ja fundit pitää heitä roolimalleina, mutta tavalliset ihmiset eivät todellakaanm, enpä itse asiassa tiedä ketään kuka pitäisi heitä arvossa
"Poikkeavat tavallisista nuorukaisista: On se melko usein hyvä asia."
itse asiassa se ei ole hyvä asia
"Tietysti kaduilla on monenlaista tallaajaa, mutta joukossa on paljon sellaisia, joista lähetyssaarnaajat erottuvat selvästi edukseen."
pidän jopa juopot suuremmassa arvossa kun lähetyssaarnajat
"Terapeutit: Poikasista ei ole terapeuteiksi mm. siksi, että heiltä puuttuu terapeutin koulutus."
21-25 ikäisenä on mahdollista hankkia tarvittava koulutus joten kyllä vain heistä on terapeuteksi
tuntea asiaa, josta syvällä rintaäänellä puhut
on sinulle muutama kysymys:
1. Keitä ovat tavalliset ihmiset? Eivätkö mummot ja fundikset ole tavallisia ihmisiä? Tunnetko sinä vain tavallisia ihmisiä?
2. Vai niin. Vai olet sitä mieltä. Tiedätkö, mitä mieltä minä olen? Kerronpa: pidän kaikkia ihmisiä yhtä suuressa arvossa. Jotkut erottuvat joukosta edukseen, jotkut epäedukseen. Harva loppujen lopuksi haluaa erottua epäedukseen. Siksi lähetyssaarnaajien näkeminen herättää voimakkaita tunteita ihailusta kateuteen ja sitä mukaa torjuntaan.
3. EU:n ulkopuolelta tulleilla pätevilläkään terapeuteilla ei ole toimilupaa maassamme ilman rinnastuspäätöstä ja lisäkoulutusta. Lähetyssaarnaajat lähtevät lähetystyöhön yleensä suoraan koulunpenkiltä tai armeijan jälkeen, enintään vuoden, pari opiskeltuaan, joten lähes mahdotonta on, että heidän joukossaan olisi pätevää minkään alan terapeuttia. Mutta kerro ihmeessä, jos tunnet jonkun.
"1. Keitä ovat tavalliset ihmiset? Eivätkö mummot ja fundikset ole tavallisia ihmisiä? Tunnetko sinä vain tavallisia ihmisiä? "
Tavallisilla ihmisillä tarkoitan enemmistöä, vanhat ihmiset en pidä tavallisina koska heidän maailmankatsomus on (yleensä)niin erilainenm suuri osa 70 ei esim kannata esiaviollista seksiä mikä on sellaisenaan jo epänormaali väite. Samasta syystä fundikset eivät ole normaalit koska he eivät pysy ajan tasalla
"2. Vai niin. Vai olet sitä mieltä. Tiedätkö, mitä mieltä minä olen? Kerronpa: pidän kaikkia ihmisiä yhtä suuressa arvossa. Jotkut erottuvat joukosta edukseen, jotkut epäedukseen. Harva loppujen lopuksi haluaa erottua epäedukseen. Siksi lähetyssaarnaajien näkeminen herättää voimakkaita tunteita ihailusta kateuteen ja sitä mukaa torjuntaan. "
Minä en pidä kaikkia ihmisiä yhtä suuressa arvossa, mielestäni tiedemies on hyödyllisempi kun
joku juoppo. Enkä minä kadehdi lähetyssaarnajia, itse asiassa en polta,käytä alkoholia jne itsekkään mutta eri syistä. Pidän lähetyssaarnajat
ja muut hihhulit barbaareina, voit toki olla eri mieltä.
"3. EU:n ulkopuolelta tulleilla pätevilläkään terapeuteilla ei ole toimilupaa maassamme ilman rinnastuspäätöstä ja lisäkoulutusta."
Ihan oikein
"Lähetyssaarnaajat lähtevät lähetystyöhön yleensä suoraan koulunpenkiltä tai armeijan jälkeen, enintään vuoden, pari opiskeltuaan, joten lähes mahdotonta on, että heidän joukossaan olisi pätevää minkään alan terapeuttia."
Hehe ai puhuit lähetyssaarnajista terapeutteina ..
olen vaihteeksi samaa mieltä kanssasi, heidän joukossan ole pätevää minkään alan työhön
Säälin lähetyssaarnajat, papit ja muut kirkon parissa työskentelevät, he tuhlaavat elämänsä eivätkä elä
Konlas, kun tuo objektin käyttö tuottaa sinulle hankaluuksia? Kysyn vain siksi, etten yhdistä sinua väärään maahan ja kansaan. Mielipiteesi ovat suoraan sanottuna hieman outoja näin suomalaisen mielestä.
1. Paljastit ennakkoluuloisen itsesi kuin exhibitionisti konsanaan.
2. Nyt paljastui sekin vähä, mikä äsken jäi piiloon. No, minä olen eräänlainen tiedemies enkä missään tapauksessa juoppo, joten sainpa yhden ihailijan lisää.
3. Ei sinun tarvitse kertoa, että sanomani on oikein. Tiedän sen kyllä itsekin. - Nuoret lähetyssaarnaajat eivät ole vielä päteviä minkään ammattialan työhön, mutta hankkivat ammatin ja pätevyyden niin pian kuin mahdollista kotiin palattuaan. Täälläkin he kyllä tekevät monenlaista auttamistyötä, mutta eivät tietenkään palkallista. Ne lähetyssaarnaajat, jotka lähtevät lähetystyöhön eläkeiässä, edustavat hyvin monia eri ammatteja, ja pystyvät ammattitaidollaan tekemään merkittävää auttamistyötä eri puolella maailmaa, varsinkin kehitysmaissa.
tapauksen jossa tuollainen "lähetyssaarnaaja" oli erehdyttänyt asianosaisen, - tavallisena pidettävän ihmisen maksamaan 10 % tuloistaan eräälle uskonnollisen suuntauksen, ulkomailla olevalle tuntemattomalle tilihaltijalle, ilman selvästi määriteltävää tai muutakaan vastinetta.
Tapauksessa näyttää toteutuvan RL 36: luvun mukainen petos. Sanotun lainkohdan mukainen rikoksen yrityskin on rankaistava.
Mikäli tapauksia ilmenee useita, saatan olla valmis auttamaan asianosaisia maksutta mahdollisten rikosten selvittämisessä. Lähtökohtaisesti tiedossa pitäisi olla asianomaisen ”lähetyssaarnaajan” henkilö ja yhteystiedot. Toki nekin ovat tapauskohtaisesti selvitettävissä.
Turust
voit aivan vapaasti ryhtyä puuhaan, josta mainitsit. Asioitsijoille ei tietääkseni ole asetettu mitään pätevyysvaatimuksia.
Ei muuta kuin lähtö- ja tapauskohtaisesti asioita selvittämään!
"Konlas, kun tuo objektin käyttö tuottaa sinulle hankaluuksia? Kysyn vain siksi, etten yhdistä sinua väärään maahan ja kansaan."
Olen kanadasta, asunut suomessa 10 vuotta
"2. Nyt paljastui sekin vähä, mikä äsken jäi piiloon. No, minä olen eräänlainen tiedemies enkä missään tapauksessa juoppo, joten sainpa yhden ihailijan lisää. "
enpä usko, jos olet saanut hyvän kouluksen miksi sitten olet mormoni. Lisäksi mikä ihme on eräänlainen tiedemies? Mnkä alan koulutuksen olet saanut
"Täälläkin he kyllä tekevät monenlaista auttamistyötä"
siinä olen eri mieltä, he ovat resurssien tuhlausta
mielestäsi?
on? Objektin sijat ovat muuten yksi eniten päänvaivaa tuottavista asioista monille suomen oppijoille. Kyllä ne pystyy ihan tyydyttävästi kuitenkin oppimaan pienellä harjoittelulla.
Kysymyksenasettelusi on omituinen. Mormoneilla on keskimääräistä parempi koulutus. Itse olen filologi.
Oletko tutustunut lähetyssaarnaajien vapaaehtoistyöhön täällä Suomessa ja muualla maailmassa? Tuskinpa vain, kun kerran tuota mieltä olet. Kenen resursseja he sinun mielestäsi tuhlaavat?
"Mikä äidinkielesi on?"
ranska
"Itse olen filologi. "
näin filologia kuvataan wikissa:
"Filologia on humanististen tieteiden haara, joka tutkii niin kieltä ja sen rakennetta itseään kuin siihen liittyvää kulttuuriakin."
En tahdo loukata mutta en pidä humanisteja tiedemiehinä
"Oletko tutustunut lähetyssaarnaajien vapaaehtoistyöhön täällä Suomessa ja muualla maailmassa?"
Itse asiassa olen
Tässä esimerkiksi lähetyssaarnajien sääntöjä
http://www.mormonismi.net/artikkelit/lahetyssaarnaajien_saantoja.shtml
todella säälin kaikkia ohjelmassa mukana olevia
"Kenen resursseja he sinun mielestäsi tuhlaavat?"
Yhteiskunnan, montako vuotta jotkut ihmiset joutuvat heitämään kankkulan kaivoon saavuttamatta mitään
ovat kyllä tiedemiehiä. Tosin tämä riippuu sanan määrittelystä, josta itseasiassa filologit (siis kielitieteilijät) tietävät tavallisesti parhaiten.
Wikipedia ainakin listaa filologit tieteentekijöiksi. Niä teen itsekin, sikäli kuin filologit käyttävät tieteen metodeja. Esim. sosiolingvistiikassa tieteen metodit ovat erityisen tarkassa käytössä. Nykyaikainen lingvistinen rekonstruktio on mahdollistanut monien antropologisten teorioiden varmentamisen ja joissain tapauksissa jopa tarkentamisen, kun kielelliset seikat tuovat lisää tietoja kansojen liikehdintään historian hämärissä.
Monien suomalaisten ihmisten mielestä lingvistit ja muut humanistit tuhlaavat yhteiskunnan resursseja.
"
Monien suomalaisten ihmisten mielestä lingvistit ja muut humanistit tuhlaavat yhteiskunnan resursseja."
sitä mieltä olen itsekin ja sen takia en pidä heitä tiedemiehinä, voit toki olla eri mieltä
eri mieltä.
kartuttaaksesi yhteiskunnan materiaalista ja immateriaalista pääomaa?
tiedemies siis olen. Tosin en usko, että sanalla "tiedemies" on kovinkaan tarkoin määrättyä merkitystä.
Mainittakoon tässä, että englannin sana "science" on useimmissa yhteyksissä suomeksi "luonnontiede". Jos käännät sen virheellisesti "tieteeksi", en tosiaankaan ole tieteilijä. Mutta ei se mitään! En loukkaannu ollenkaan siitä, että sinä et pidä wikipediatietämykselläsi humanisteja tiedemiehinä.
En usko myöskään, että lähetyssaarnaajat ovat sinun säälisi tarpeessa. Säälisit mieluummin itseäsi. Käsityksesi ovat niin ahdasmielisiä, ennakkoluuloisia ja virheellisiä, että emme täällä Euroopassa oikein ole sellaisiin tottuneet. Etkö ole koskaan joutunut hankaluuksiin niiden takia, vai esitteletkö niitä vain nimimerkin suojissa?
Viimeinen lauseesi herättää joukon kysymyksiä:
Yhteiskunnan: minkä yhteiskunnan?
Joutuvat heittämään: Miten niin joutuvat?
Saavuttamatta mitään: Mitä heidän pitäisi saavuttaa? Kuinka on mahdollista olla saavuttamatta mitään? Mitä sinä katsot saavuttamiseksi?
Kankkulan kaivolla voimme tavata vaikkapa juhannuksena, jos ilmoja pitelee.
............
Voisimmeko pitää asiaa nyt tällä palstalla sovittuna? Kokemuksesi on otettu huomioon varoittavana esimerkkinä siitä mitä tapahtuu kun nuorista ei pidetä huolta ja miten paljon ja pitkäksi aikaa laiminlyönnit haavoittavat. On ilmiselvää, että sinua on suuresti sattunut. Jos eräänä mormonina ja aikuisena ihmisenä kelpaan pyytämään sinulta anteeksi, niin teen sen. Anteeksi calmato, lupaan sinulle, että vaikka en ollut paikalla sinua varten, niin pidän silmäni auki omassa seurakunnassani ja olen paikalla muita kaltaisiasi varten. Olen myös sitä mieltä, että ajat ovat muuttuneet eivätkä suomalaiset jäsenet ole enää niin varauksettomasti lääpällään amerikkalaisiin/lähetyssaarnaajiin eivätkä läheskään niin hyväuskoisia ja varmoja etteikö myös Kristuksen kirkossa voisi tapahtua ikäviäkin asioita, eli olemme yhteistuumin varuillamme ja teemme kovasti työtä, jotta lapsemme ja nuoremme olisivat turvassa ja osaisivat varoa ja välttää vahingoittavia tilanteita, sekä maailmassa, että siellä missä vaaraa ei pitäisi olla.
Jos tunnet, että asiaa on selvitettävä lisää, niin ehkäpä voisit ottaa yhteyttä lähetyssaarnaajaan, jonka kanssa ongelma ilmeni, tällä palstalla tuskin pystymme enempään, tai ansaitsemme tuon tuostakin tapahtuvaa ruoskintaa asian tiimoilta.
ystävällisesti: jäsen
Ensimmäinen viesti tämän asian tiimoilta, jossa todella oli osattu asettua 14-vuotiaan mormonitytön asemaan. Kiitos kovasti ja toivon, että lapsia ja nuoria kirkossa nykyisin suojellaan paremmin heidän ikäkauteensa vielä kuulumattomilta asioilta ja teoilta/puheilta.
Tarinan jatko-osa menee niin, että äitini huolestui tilasta, johon vähitellen ajauduin odottaessani kirjettä tai muuta viestiä päivästä, viikosta ja kuukaudesta toiseen. Varmaankin hyvää tarkoittaen hän varasti mielisairaalasta lääkkeitä, joiden ehkä ajatteli auttavan unettomuuteeni, ruokahaluttomuuteeni ja itkuisuuteeni, joka jatkui ja jatkui niin, että en pystynyt käymään koulua. Missään vaiheessa minua ei viety psykiatrille tai edes perhelääkärille tai psykologille tutkittavaksi, myöskään koulun terveydenhoitajaan eivät vanhempani ottaneet yhteyttä. Sen sijaan käytettiin mahdollisuutta varastaa lääkkeitä. Ehkä he häpesivat näyttääö minua laihtuneena ja huonokuntoisena kenellekään ammatti-ihmiselle? En tiedä syytä. Yhdessä isän kanssa he antoivat minulle väkivalloin näitä varastettuja lääkkeitä pistoksena niin, että menetin tajuntani ja heräsin seuraavana aamuna mormoni-isäni pahoinpitelyyn, kun hän kasvoihin minua lyömällä yritti saada minua hereille. Lopulta hän raahasi minut tokkuraisena ja velttona kylpyammeesaeen ja laski kylmää vettä suihkulla päälleni. Se virvoitti sen verran, että aloin aikaa ja paikkaa tajuamatta huutaa suoraa huutoa. Tästä vai mistä lie pääteltiin, että ruiskeiden antamista tulee jatkaa... Väkivalta toistui useita kertoja, kunnes en enää uskaltanut olla yötä kotona.
Pääsin kavereiden luokse yöksi, vanhemmilta salaa. Kaiken tämän jälkeen pystyin vielä säilyttämään kirkon tasovaatimukset, en käyttänyt alkoholia, vaikka muut käyttivät, en juonut edes kahvia tai teetä, jota perheessä muut joivat. Perheessä oli kaksi tytärtä ja kaksi suunnilleen ikäistäni poikaa. Isäni sai selville olinpaikkani ja haukkui perheen äidin ilotalonpitäjäksi. Tuohon aikaan olin neitsyt, mutta mormoni-isän mielikuvissa jo maksullisen seksin täysinoppinut 17-vuotias ammattilainen. Minut yritettiin saada palaamaan kotiin kaikenlaisin törkein puheluin ja uhkailuin ja lopulta taivuin menemään alaikäisenä naimisiin perheen vanhimman pojan kanssa, jolle isäni oli kirjoittanut kirjeen vaatien tätä menemään naimisiin kanssani.
Tämän Estestarinan jälkiseurauksena jouduin lähtemään kotoa alaikäisenä pakoon kemiallista väkivaltaa (sairaalasta varastetut lääkkeet, Larcactil ruiskeina) ja menemään naimisiin miehen kanssa, jota en lainkaan rakastanut - vain siksi, että mormonimiehellä oli saastaisia mielikuvia siitä, miksi hänen tyttärensä oli muuttanut kotoa - myydäkseni itseään bordellissa (17-vuotias mormonityttö, neitsyt). Aikamoinen namipala siis, eikö totta?
Voi siis kärjistetysti sanoa, että veli Estesin ajattelemattomasta lupauksesta jota ei koskaan pidetty ja aikuisten ymmärtämättömyyden ja rikollisen kemiallisen väkivallan takia parhaasta nuoruudestani meni pilalle kymmenen vuotta, ellei ylikin. Poika, joka oli pakotettu menemään kanssani naimisiin halusi eroa jo vajaan vuoden sisällä avioliitosta, koska oli löytänyt naisen, johon rakastui ja jonka kanssa halusi perustaa perheen. Hiljalleen päälle 25-vuotiaana aloin toipua ja tuo toipuminen jatkuu kenties koko elämäni, yli 30-vuotiaana pystyin luottamaan edes yhteen mieheen niin paljon, että saatoin ajatella haluavani perheen. Saimmekin ihanat lapset, jotka ovat parhaita elämässäni tapahtuneita asioita sen jälkeen, että olen saanut oppia tuntemaan elävän ja rakastavan Jumalan - niin elävän ja kaikkialla läsnäolevan, niin suuren ja rakastavan, niin erilaisen kuin se jumala, jonka opin mormonilapsena ja -nuorena tuntemaan.
Olipa terapeuttista saada tuo kirjoitetuksi ruudulle. Kiitos, jos jaksoitte lukea. Elämä kuljettaa meitä usein ihmisjärjeltä salattuja teitä Jumalan yhteyteen. Toivon, että palstan mormonit saisivat kokea saman Jumalan löytämisen ilon. Sitä ei voi verrata mihinkään muuhun iloon. Se kattaa koko elämän.
Kokemuksesi ovat täysin kohtuuttomia! Mormonina en mitenkään voi sanoa seuraavaa, mutta sanonpa nyt kuitenkin, luottaen hyvän Jumalan ymmärtävän tarkoitusperäni:
Calmato, uskon, että Herra löytää sinut omasta Jumalanpalveluspaikastasi ja kuljettaa lopulta kotiinsa, tietäen, että sinne, missä sielu on lapsosena yritetty nujertaa, on lähes mahdoton selväjärkisenä palata, vaikka ainoan tien pelastukseen sanottaisiinkin siellä sijaitsevan.
voi mormonina sanoa jotakin? Kuka sinua estää?
Voin kertoa, että olen ollut mormoni melko kauan, ja olen aina voinut sanoa mitä olen halunnut. Vieläpä omalla nimelläni ja naamasta naamaan. Kukaan ei ole tullut tukkimaan minun suutani, eikä taatusti tule tukkimaan sinunkaan suutasi.
Totta kai Calmato kuljetetaan taivaan kotiin kuten kaikki muutkin. Sehän on kirkkomme perusopetuksia. Juuri tämä opetus on yksi syy, että olen tähän kirkkoon liittynyt ja täällä pysynyt. Me kaikki olemme Jumalan rakkaita lapsia.
asianomainen ymmärsi, että sanojeni ja taustani ristiriidalla yritin viestittää kuinka syvästi välitän hänen kohtalostaan.
"Kuka sinua estää?"
Ei koskaan, missään eikä minkään suhteen kukaan, eikä mikään muu kuin henkilökohtainen vakaumukseni!
oli opettavainen. Se osoitti oikein kädestä pitäen, mitä tapahtuu, kun ihmiset eivät noudata kirkon opetuksia.
1. P.E:n tempaus ei ollut lähetyssaarnaajien sääntöjen mukainen. Jos silloinen läh.j. olisi kuullut lumisotaepisodista, P.E. olisi siirretty toiselle paikkakunnalle. Minulla on tästä omakohtaista kokemusta.
2. Äitisi varasti lääkkeitä. Sehän on täysin kirkkomme opetusten vastaista. Oliko äidilläsi terveydenhoitoalan koulutus, vai antoiko hänen pistokset vain näppituntumalta? Jos viimeksimainittu pitää paikkansa, sekin oli luvatonta.
3. Isäsi löi sinua kasvoihin saadakseen sinut hereille. Tämän ymmärrän hänen sota-aikaisen taustansa takia. Sillä tavalla niissä oloissa ja siihen aikaan toimittiin. Isäni käytti samaa tekniikkaa perheemme hätätilanteissa, ja se toimi. Kylmää suihkua käytettiin samaan tarkoitukseen - meillä tosin ei ollut suihkua. Siihen aikaan ei ollut kännykkää, jolla olisi voinut näppäillä numerot 112. Ymmärrän toki, että se tuntui pahalta, enkä suosittele nykyaikana samoja hoitokeinoja. Perheenjäsenten pahoinpitely on kirkossamme varsin raskauttava teko, josta joutuu kirkon oikeuskäsittelyyn.
4. Isäsi yritti saada sinut palaamaan kotiin. Sinun olisi pitänyt ottaa yhteyttä viranomaisiin, jos et sinne halunnut mennä. Olithan alaikäinen.
5. Solmit myös avioliiton alaikäisenä, ilmeisesti kuitenkin vanhempiesi pakottamatta.
Ikäviä ovat kokemuksesi olleet. Onneksi nyt sinulla on kaikki hyvin, on ollut jo melko pitkäänkin. Jumala on siunannut sinua suuresti.
Itse en muista, koska olen löytänyt Jumalan. Tuntuu, että Hän on ollut kanssani niin kauan kuin olen elänyt. Olen aina voinut luottaa Häneen. Hänen johtamanaan löysin mormonikirkon, ja Hän on antanut minulle voimaa pysytellä siinä, vaikka sen joskus onkin vaikeaa ympäristön asenteiden vuoksi.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja kaunista kesää. On ollut mielenkiintoista keskustella kanssasi.
tarvittiin vanhempien suostumus. Suostumuksesta ei liene ollut puutetta Calamaton kohdalla.
Edesmennyt vanha rakas äitini tapasi sanoa, että "kun paskaan kajoo se hajoo ja haisee"
Jokainen tekopyhä kirjoittaja tietää, että nuo hyvin ikävät asiat ovat haudattu selitysten loputtomaan suohon, jota yhä tässäkin ketjussa jatketaan. Ketään tuossa asiassa ei enää ole vastuuseen saatavissa.
Minä toivoisin, ettette kirjoituksillanne enää lisäisi nimimerkki Calmaton katkeruutta. Uskoisin hänen päässeen pahimman ahdingon yli.
Kiitos siitä Jumalalle!
Turust
Äiti osasi antaa pistoksia, mutta hänellä ei ollut oikeutta määrätä reseptilääkkeitä, koska hänellä ei ollut lääkärin koulutusta. Lääkkeet hän varasti sairaalasta, jossa oli työssä.
Isäni ei ole koskaan ollut sodassa tai rintamalla, joten se ainakaan ei selitä hänen väkivaltaisuuttaan. Meillä oli tuohon aikaan jo puhelin, asuimme kaupungin keskustassa ja lähin ambulanssi olisi ollut meillä alle 10 minuutissa. Tämä pahoinpitelöy ei toki ollut ainoa, pahin näkemäni isän pahoinpitely on kodistunut pikkusisareeni hänen ollessaan 2-vuotias.
Otin yhteyttä viranomaisiin, mutta minua ei uskottu. Onhan tapaus edelleenkin kovin harvinainen, yleisempää on lasten pahoinpitely antamalla alaikäisille alkoholia kuin pistämällä heihin varastettuja reseptilääkkeitä.
Isä pakotti minut menemään naimisiin sillä tavalla, että tulevan mieheni äidin hermot alkoivat olla totaalisesti lopussa hänen "bordellinemäntä" -soitoistaan. Hän itki ja suorastaan tärisi aina tullesssaan puhelimesta, puhuttuaan mormoni-isäni kanssa, tai pikemminkin kuunneltuaan hyvinkasvatettuna yhteensä viiden lapsen äitinä isäni törkeyksiä. Tuleva mieheni ei koskaan näyttänyt minulle isältäni saamaansa kirjettä. Arvaan, että hän halusi säästää minua siltä saastalta.
Onnistuin sinnittelemään naimattomana hieman pitempään, olin 18 kun pyysin isältä kirjallisen luvan mennä naimisiin ja nippanappa 19 silloin kun avioliitto solmittiin. Täysi-ikäisyysraja oli tuohon aikaan 20 vuotta.
Mitään varsinaisia vastuita tässä asiassa ei kukaan muu enää pysty ottamaan kuin minä itse ja minä puolestani olen antanut elämäni Jumalan haltuun ja toivon vain ymmärrystä, että antaisin Jumalan johdattaa enkä yrittäisi itse mestaroida.
Minä ja varsinkin pahiten isän piiskattavana vauvasta saakka ollut sisarukseni olemme toivoneet, että isä pyytäisi anteeksi vääriä tekojaan, oli ne sitten tehty tahallisesti tai ymmärtämättä. Enemmän kuin avosylin antaisimme anteeksi. Estes taas lienee ajattelematon tai vaikean donjuanismin vaivaama yksilö, joka tuskin muistaa teinityttöjä, joiden tunteilla hän on leikitellyt kuin talitintti perhosilla.
lippu korkealla, vaikka meikäläsen tanko alkaa jo hieman taipuilla.
"Tänään et ole yksin". Sanokoon muut mitä tahansa.
Terveisin Turust
Kokonaiskuva alkaa hahmottua.
Olen ehkä turhan perusteellinen, eikä sinulla ole tietenkään minkäänlaista velvollisuutta vastata minulle mitään. Olen vain elämässäni, sekä kirkossa että varsinkin työelämässä, kuullut niin uskomattomia juttuja, että en haluaisi arvailla mitään. Arvaan kuitenkin väärin.
Turpiini sain minäkin isältäni monituiset kerrat. Hän ei ollut mormoni, ja kun liityin kirkkoon, hän katkaisi välit täysin. Suureksi onnekseni pystyimme monien vuosien kuluttua normalisoimaan suhteemme. Kaikki on anteeksi annettu, paljon unohdettukin, ja isä on jo kauan sitten poistunut keskuudestamme.
Mutta me elämme, on ihana kesä, luonto hymyilee. Kaunista kesää sinulle!
että monet fundamentalistiset uskonnolliset suuntaukset vetävät puoleensa kuin hunaja mehiläisiä, tilapäisesti tai pysyvästi itsensä vaikeuksiin ajaneita ihmisiä. Usein tällaiset ongelmat aiheuttavat koko perheelle vakavia sairauden kaltaisia oireita.
Jostakin tällaisesta lienee sinunkin isäsi kohdalla kysymys.
Yleisesti ottaen tämä palsta on äärimmäisen herkkä oikealle selittelemättömälle totuudelle. Palstalla esiintyvä äärimmäinen joviaalisuus tuntuu usein suorastaan sairaalta. Tämä tekee asiallisen keskustelun mormonismista hyvin vaikeaksi.
Minä tulin täysi-ikäiseksi vasta 21 vuotiaana jolloin sain ensimmäisen viinakorttini.
Turust
Uskon, että olet erilainen kuin vanhempasi ja vaalit toisenlaisia arvoja kuin he, vaikka oletkin samaa sukua ja verta.
Uskotko sinä, että minä olen erilainen kuin vanhempasi ja vaalin erilaisia arvoja kuin he, vaikka kuulunkin samaan kirkkokuntaa?
On yhtä väärin olettaa, että minä olen isäsi kaltainen kuin se, että minä olettaisin, että sinä olet hänen kaltaisensa.
Olen keskustelun aloittaja, olen myöntänyt riskit ja väärinkäytöksen, ottanut kokemuksistasi opikseni, pyytänyt anteeksi ja nyt kysyn uudelleen: voimmeko pitää asiaa tällä palstalla sovittuna?
Eli isäni ja lähetyspresidentti Estes elävät edelleen, samoin M.S. ja hänen äitinsä. Myös kaikki sisarukseni elävät edelleen ja osa heistä on edelleen mormoneja, suurin osa sentään eronnut jo kirkosta. On hienoa, että Sinä tunnet vastuuta siitä, mitä mormonikodeissa ja -seurakunnissa tapahtuu ja teet parhaasi. Valitettavasti vain vasta tietynlainen kielteinen julkisuus saa todella vauhtia asioiohin.
Epärehellinen liiketoiminta Jippii!! -yrityksessä jatkui niin kauan, kunnes jokin ulkopuolinen taho puuttui asiaan. Seurakuntani kymmenyskassan aikoinaan kavaltanut seurakunnanjohtaja jatkoi kavaltamistaan ja avioliiton ulkopuolista seksiä pysyen edelleen kirkon johtajana, toimittaen kasteita ja muita teille pyhiä toimituksia, siunaten sakramenttia (jota koko seurakunta pää hurskaasti painuksissa ja kädet ristissä rinnalla nautti) jne., kunnes joku lopulta tarttui asiaan ja pakotti miehen lopettamaan.
Hyväntahtoinen valistus on aina paikallaan, mutta vain harvoin lapsiinkaan auttaa pelkkä kehoitus "olkaa sitten nätisti". Lasten toimia on myös valvottava. Koen, että minun tehtäväni on aika ajoin muistuttaa mormoneja siitä, mitä voi tapahtua, jos ei myös heidän toimiaan sekä yhteiskunnassa, seurakunnassa että kodin piirissä valvota.
Uskonnollisen hurskauden verhon takana tehdään myös pahaa. Vain Pollyanna, iloinen tyttö, uskoo kaikesta hyvää. Aikuisuutta on hyväksyä realiteetit.
täytyy olla:
"Koen, että minun tehtäväni on aika ajoin muistuttaa mormoneja siitä, mitä voi tapahtua, jos ei myös heidän toimiaan sekä yhteiskunnassa, seurakunnassa että kodin piirissä valvota.”
Jos tavoitteesi on saada tuloksia eikä vain laskea suorituspisteitä, niin pieni neuvo koskien seuraavaa:
”Hyväntahtoinen valistus on aina paikallaan, mutta vain harvoin lapsiinkaan auttaa pelkkä kehoitus "olkaa sitten nätisti". Lasten toimia on myös valvottava.”
Yksikään mormoni ei usko vihaista ja hyökkäävää ei -jäsentä. Olet jäsenien silmissä ns. anti, kirkon vihollinen ja kaikki mitä sanot on katkeraa, ilkeämielistä valhetta.
Eikö siis kannattaisi koettaa jotain muuta taktiikkaa; vaikkapa ”viaton ja viekas” tai mitä sanoi Paavali; roomalaisille roomalainen, juutalaisille juutalainen, orjille orja ...
Hyvää jatkoa Calmatolle, mormonien vartijalle : )
Vallanpitäjiä tulee valvoa myös politiikan puolella, tiedotusvälineet ainakin yrittävät toimia vallan vahtikoirana. Pidä silmällä vallanpitäjien käsiä, tai muuten löydät ne omilta taskuiltasi.
Mormonien "johtavien auktoriteettien" kädet käyvät mormonien itsensä luvalla ahkeraan jäsenten taskuilla, joidenkin aktiivisten veljien kädet myös sisarten hameiden alta, alaikäisiä unohtamatta. Älkää tuudittautukokaan siihen uskomukseen, että tätä ei edelleenkin tapahtuisi. Mormoneilta ja muilta uskonnollisilta yhteisöiltä tällainen yhteisöllisesti tärkeä ulottuvuus puuttuu. Uskovaiset, kunnon mormonit, eivät pyydä perusteluja johtajavalinnoilleen, vaan hyväksyvät ne julkisissa tilaisuuksissa kättä nostamalla. Salainen lippuäänestys voisi totta vieköön antaa aivan erilaisia tuloksia. Nyt jokainen pääsee kontrolloimaan toisensa lojaalisuutta seurakunnan "ylimpiä auktoriteetteja" kohtaan - käytännölssä siis kritiikitöntä ja sokeaa kuuliaisuutta, kunnes jotain ikävää sitten tapahtuu.
Kunnon mormonit maksavat kymmenesosan bruttotuloistaan kirkolleen, mutta jälleen luottaen "johtaviin auktoriteetteihin" niin, että mitään selvityksiä rahojen käytöstä ja sijoittamisesta ei tarvitse antaa. Vain kirkon toiset "johtavat auktoriteetit", kirkon johdolle lojaalit tilintarkastajat (mitä ilmeisimmin itsekin mormoneja) hyväksyvät tilinpidon ja siihen on sitten vain tyytyminen.
Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, niitä ei julkisteta kuin aivan pienelle sisäpiirille. Jos kirkon sisällä tehdään rikoksia, niitä ei viedä maalliseen tuomioistuimeen, vaan ikävin seuraus raskaastakin rikoksesta on vain kirkosta erottaminen.
Jos tässä ikä riittää ja elää saa, niin en hämmästyisi, että mormonien rahaliikenteen yhtyksistä Amerikan talouselämän huippulle, salaiseen tiedustelupalveluun, sotatoimiin, "terrorismin vastaiseen taisteluun" ja muuhun epämääräiseen toimintaan kuuluisi vielä kummia tekoja ja ihmeitä.
lakihenkisyys leimaa kaiken valheeksi, joka ei ole mormonien kirjoihin kirjoitettuna tai muutoin tule ohjeena Aameeriikasta.
Calmato kirjoittaa omista kokemuksistaan, sellaisena kuin hän itse ne omalla kohdallaan on kokenut.
Miten sellainen voidaan luokitella valheeksi?
Onko Jeesuksen rakkauden kaksoiskäskyn mukaista vastata mahdollisesti kärsivälle lähimmäiselle "valehtelet" hänen kertoessaan omista kokemuksistaan?
Tuollainen "terapia" on minulle kovasti vierasta.
Turust
mormoniyritys, eikä Jippiin liiketoiminta mormoniliiketoimintaa.
Vaikka kuinka koskee sydämeen, älä vääristellen syytä mormonismia joka asiasta.
Aikuisuutta on hyväksyä realiteetit, tule alas vainoharhaisesta vartotornistasi. Älä ainakaan ammu haulikolla kaikkea missä vilahtaa mormoniyhteys. Kivääri on tarkempi, sillä ammutaan vain tiedettyyn maaliin.
vaan sen sisällä toimineet henkilöt joissa on myös mormoneja.
Turust
vakuuttunut, että ymmärsit mitä sanoin ja tarkoitin.
Keskustelet ketjun aloittajan kanssa, enkö minä uskonut kärsivän Calmaton todistusta tapahtumista?
Sovintoa ehdottaessani Calmato kertoi, että hän kokee tehtäväkseen jatkaa epäkohtia koskevaa valistustyötään mormonien parissa, johon annoin NEUVON, että jos hän tosiaan haluaa saada asiansa perille, ei kirkon ulkopuolisen kannata hyökätä kimppuun ruoska kourassa.
Olen elinikäinen aktiivimormoni ja luen, aika usein uskon, ja toisinaan jopa kommentoin calmaton kirjoittelua, esim. Jippii keskustelussa aloituksilla: ”ihmisellä on AINA”, ”niinpä! mutta ...”, ”puhun periaatteista” ja ”minun kiinnostukseni” mutta välillä kun ystävämme raivo ja katkeruus lyövät rajusti yli, niin peräännyn minäkin miettimään onko calmaton motiivi sittenkin hajottaminen puhdistamisen sijaan. Puhdistaminen on aina paikallaan, mutta toisten ihmisten uskon ja elämän ja elämäntarkoituksen hajottaminen ja tuhoaminen on väärin. Vahvasti uskovaksi mormoniksi kritiikki- ja paljastus toleranssini on mielestäni poikkeuksellisen korkealla, mutta jos minäkin calmatoa lukiessani saan toisinaan ajatuksia vihollisesta on antamani NEUVO erittäin paikallaan, mikäli hän tosiaan haluaa herätellä laajempaa mormonikansaa.
menkö halpaan lukiessanne kaikkia Calmaton kauhukertomuksia.
En väitä, että kuvatut tapahtumat olisivat täyttä valhetta. Näinkin voi käydä, mutta 'tavalliselle' ihmiselle kohtalokkaita yhteensattumia on vähän liikaa.
Calmato perustelee 'paljastuksiaan' halullaan estää nuoria/lapsia/aikuisia joutumasta uskonnollisuuden fanaattisuuden aiheuttaman sorron kohteeksi.
Huomatkaa paljastusten henki. Lukekaa Calmaton aiempia tekstejä. Älkää langetko viimeisimmän "totuuden" lankaan.
Motiivina ei välttämättä ole puhdas ja ehdoton lähimmäisenrakkaus. Hänellä on tuhoava missionsa, johon hän pyrkii keinoja kaihtamatta. Viimeisimmillä kirjoituksilla on kokeiltu iskeä myötätuntosuoneen, halutaan 'raottaa' piilevää valheellisuuden verhoa, joka varjostaa mormonismia.
Täytyy tunnustaa, hän on sanakäytössä taitava. Harva meistä pystyy kytkemään yhteen Jippiin, lähetyssaarnaajat, karmean lapsuuden, syntiset seurakunnanjohtajat ja kaikkeä vääryyttä piilottelevan kirkon johdon niin taitavasti kokoon "näinhän se on " -valheiden verkoksi. Rauhoittukaa, ennenkuin innostutte, vaikka hän puolihuolimattomasti kehaiseekin teitä mormoniseurakunnissa tekemästänne työstä.
Katsoin kuitenkin aiheelliseksi tuoda esiin oman mielipiteeni. Tämä Calmaton asia ei sinänsä ole hymisteltävissä oleva tapahtuma, vaan kyseessä on äärimmäinen ihmisyyttä vastaan tapahtunut rikos jolle en äkkipäätä löydä edes nimikettä.
Palstalla asiaa on käsitelty kaikkiaan vuosien ajan. Parhaimmillaan Calmaton ja hänen isänsä henkilöllisyyttä on yritetty ja väitetty selvitetyn. Calmaton arveltu isä on kehuttu kunnon kasvatusvastuunsa kantavaksi mormoniksi ja Calmato puolestaan kirkosta erotetuksi kelvottomaksi käytännössä yhteiskuntakelvottomaksi kansalaiseksi jonka ainoa halu on mustamaalta MAP-kirkkoa.
Ristiriita kertomusten välillä on liian suuri. Calmaton kertomus on kokonaisuudessaan johdonmukainen ja ristiriidaton. Hänen kertomansa häneen kohdentunut rikos on siinä suuruusluokassa, ettei sitä voida selittelemällä tehdä olemattomaksi, eikä varsinkaan hyväksyttäväksi.
Minä uskoisin itseni arvostavan yleisesti uskovia aivan heidän suuntauksestaan riippumatta.
Tietyissä tapauksissa uskonnollisten suuntausten sisällä tapahtuva keskinäinen kaiken ylittävä joviaalisuus ja asioiden hoitaminen muun yhteiskunnan ulkopuolella voidaan katsoa rikoksen suosimiseksi, joka sekin voi olla rangaistava teko. Tällaisesta toiminnasta en pidä ja katson sen sinällään vääräksi.
Totuus käsite näyttää olevan kovasti vaihteleva.
Tuleepa mieleeni tapahtuma omasta elämästäni, jonka aikana olen saanut tehdä myös lähimmäisen auttamiseen tähtäävä vapaaehtoistyötä, täysin uskontojen ulkopuolisessa toiminnassa. Kiitos siitä Jumalalle.
Tuollaisen tehtävän yhteydessä vierailin vanhemman pariskunnan luona heidän kotonaan, tarkoituksenani jakaa oma kokemukseni ja mahdollinen voimani. Perheen vaimo valitti olevan paha juttu, "Ku ei ol hammpai, ni ei keht eres naura". Johon mies; "Mikä sinu nii helvetist sit naurutta?"
Olisiko tuossa löydettävissä jonkinlainen totuus? Minulle tuo vanha muistikuva tulee usein mieleen jonkun puhuessa ainoasta oikeasta totuudesta tai uskosta. Ei meidän pidä uskoa kenenkään vääriä tekoja oikeiksi, ei edes piispojen tai pappien.
Minä olen vapautunut omista katkeruuksistani. En kuitenkaan voi ketään auttaa mitätöimällä hänen kokemansa katkeruuden perusteet, jotka sinällään lienevät oikeutettuja. Tehtyä ei liioin saada tekemättömäksi ainakaan vaikenemalla.
Turust
on vakava asia. Kirkossamme siitä seuraa kirkosta erottaminen. Rikoslaki määrää siitä myös rangaistuksen. Lisäksi sitä paheksutaan varauksetta ainakin Suomessa.
Niin ollen se on myös pelottava kortti, jolla voi tuhota syyttömänkin ihmisen maineen ja elämän. Sitä käytetään joskus tehokkaana koston, uhkauksen ja kiristyksen välineenä. Viime vuosina syytökset ovat kohdistuneet usein esimerkiksi opettajiin, etävanhempiin, julkisuuden henkilöihin ja uskonnollisiin järjestöihin. On hyvä, jos tällä tavoin on saatu rikollisia vastuuseen teoistaan ja ennen kaikkea voitu taata lasten ja nuorten turvallisuus. Ikävämpää on, jos syyttömät ovat joutuneet kärsimään ja menettäneet maineensa.
Tällaiset asiat pitäisi tutkia perinjuurin ennen kuin ruvetaan hutkimaan kumpaakaan osapuolta silmittömän, tietämättömyyteen perustuvan suuttumuksen vallassa.
perättömiä vihjailuja!
Taktiikkasi on tullut jo tutuksi täällä, vaihtaisit välillä.
Varo myös, ettet sotkeudu sanoissasi. Poimit milloin mistäkin mehukkaita ilmaisuja ja ymppäät niitä valitusvirteesi kritiikittömästi, omaa ilmaisuasi käyttäen.
esiin muutaman asteen vakavampi rikos. Tutkimuksissa pitäisi lähteä liikkeelle lapseen kohdistuneesta murhan yrityksestä, joka ei tekona vanhene koskaan.
Voimakkaasti vaikuttavia laittomasti haltuun saatuja huumaavia lääkeaineita ei noin vaan voida väkivalloin ruiskutella alaikäisen lapsen takamukseen väkivaltaa käyttäen. Mitään asiallista tai edes lieventävää asiaa tällaiselle teolle ei ole.
Mikäli joku tai jotkut viranomaiset lukevat palstaa tulee heidän ryhtyä asianmukaisiin tutkimuksiin pelkästään tämän ketjun kirjoitusten perusteella.
Jotkut palstan vakiokirjoittajat näyttävät vaikenevan viisaasti.
Turust
Tuon klooripromatsiinin tappava annos aikuiselle on yli 2,5 g. Ruikeena annettaessa tätä pinempikin annos voi eräissä tapauksissa johtaa kuolemaan. Lääkkeen alkuperäinen kauppanimi oli Larkagactil, eli "larkku". Lääkkeeseen tottumattomalla pienemmätkin annokset saattavat johtaa vakaviin vaurioihin.
Turust
"Kirkossamme siitä seuraa kirkosta erottaminen."
Sanoisin, että "in your dreams". Tässä yksi esimerkki ei-niin-kovin-kauan-sitten tapahtuneesta. brefots on ruotsalainen exmormoni, joka kirjoittelee joskus exmormon bulletin boardilla
http://www.exmormon.org/boards/w-agora/index.php?site=exmobb&bn=exmobb_recovery
Subject: 2 cents
Date: Jun 09 20:34
Author: brefots
I'm generally sceptic of recovered memories, but if she actually have "non-recovered" memories and physical proofs then she is certainly credible.
Last year I went to the funeral of a friend to my father whom I was certain had abused his wife and/or doughter. Don't know if it was sexual or physical or maybe only with words. But I had suspected it ever since I once visited them in their home, where I had noticed the malice towards him that shined in his doughter's eyes, and the fear of him one could see in his wife's every movement. And when he once had grabbed the breast of my little sister, who was 12-13 years old at the time, I knew that something was rotten in the state of denmark. Yet, he was at face value a nice old man, revered as a saint in the ward, and the breast-grabbing incident was considered a minor and temporary temptation.
Temporary temptation? He showed his true colors there. It's amazing what old guys can get away with when they are part of "god's kingdom". Another guy who hadn't the fortune of being a penisholder and part of the church heirarchy tried to do the same thing (appearantly my sister's teeange breasts were irresistable for alot of guys back then). He was pretty much cut-off (and thank god for that) we broke all contact with that guy. But the old friend of dad were never even approached with his little crime (that in my opinion revealed bigger crimes), he was just not to be left alone with my sister.
Kirjoitat tässä asiassa todella ytimekkäästi kaikin puolin. Kiitos sinulle!
En ole itse joutunut niin kaameaan tilanteeseen että joku olisi minua juuri seksuaalisesti käyttänyt hyväksi, muuten kyllä. Tiedän täsmälleen, miltä tuntuu, kun ympäristö olettaa heti, että uhri on jostain syystä keksinyt inhottavaa tarinaa jostakusta pinnalta katsoen "mukavasta" henkilöstä. Äitini ei tehnyt mitään hyväkseni, vaan käski vain kestää. Kulissit olivat tärkeämmät kuin nuoren hyvinvointi. Asiaa ei voi enää mitenkään korjata. Koskaan en ole saanut edes puolittaista anteeksipyyntöä vuosien kärsimysteni tähden.
seuraavasta lainauksesta TÄYSIN samaa mieltä:
”Tietyissä tapauksissa uskonnollisten suuntausten sisällä tapahtuva keskinäinen kaiken ylittävä joviaalisuus ja asioiden hoitaminen muun yhteiskunnan ulkopuolella voidaan katsoa rikoksen suosimiseksi, joka sekin voi olla rangaistava teko. Tällaisesta toiminnasta en pidä ja katson sen sinällään vääräksi.”
”Ei meidän pidä uskoa kenenkään vääriä tekoja oikeiksi, ei edes piispojen tai pappien.”
Seuraavankin ymmärrän ja ajatukseen yhdyn:
”Minä olen vapautunut omista katkeruuksistani. En kuitenkaan voi ketään auttaa mitätöimällä hänen kokemansa katkeruuden perusteet, jotka sinällään lienevät oikeutettuja.”
mutta jostain syystä vain tuntuu siltä, että kun ymmärrän, ojennan kättä ja myönnän vääryydet enkä niitä mitätöi, vaan otan asian jopa omatoimisesti esiin ja kiivailen oikeuden perään, niin kohtelet kuin olisin tehnyt juuri päinvastoin, ja vainko siksi, että sanoin olevani mormoni? Pitäisikö minun erota mormonikirkosta, jotta minun ymmärrykseni olisi yhtä kelpuutettua kuin sinun ymmärryksesi?
” Tehtyä ei liioin saada tekemättömäksi ainakaan vaikenemalla.”
Viittaatko tässä ehdotukseeni asian sopimisesta?
Joskus mietin tuleeko saksalaisista koskaan syyttömiä juutalaisvainoihin? Kuinka monta sukupolvea Calmatosta täytyy kulua kunnes mormoni ei ole enää väkivaltainen pedofiili-idiootti? Kertomuksen aikakäyrää arvaillen olen syntynyt noin 20-vuotta Calmaton jälkeen hyvinvoivaan, oikeudenmukaiseen ja mielestäni onnelliseen, tasapainoiseen ja humaaniin kirkonperheeseen, mutta koska kuitenkin olen mormoni, kytee mielestänne vanhemmissani, sisaruksissani, heidän perheissään sekä lapsissani mitä todennäköisimmin väkivaltainen, pedofiili-idiootti? Niinkö?
Tekoa ei tarvitse unohtaa eikä asianomaisten vastuuseen saattamista lopettaa, mutta puhua syyllisistä ja "mormoneista" kuin ne olisivat yksi ja sama asia, ja kuinka kauan tästä eteenpäin, on mielestäni kohtuutonta.
Calmaton äiti toimi parhaan ymmärryksenä mukaan. Hän arvioi, että saattoi hallita tilanteen ilman lääkäreiden puoleen kääntymistä. Hän oli sellaisessa työssä, että tämänkaltaiset tilanteet olivat tuttuja.
ainakin tässä keskustelussa, että hänen äitinsä ei ollut kirkon jäsen, mutta siitä huolimatta hän vierittää äitinsä käytöksestä syyn kirkolle. Calmaton isä oli jäsen, joka varmaan koetti toimia vaikeassa tilanteessa parhaan ymmärryksensä mukaan ja tuki vaimoansa luottaen tässä hänen arvostelukykyynsä.
taidatpa Calmato pistellä omiasi.
>taivuin menemään alaikäisenä naimisiin perheen vanhimman pojan kanssa, jolle isäni oli kirjoittanut kirjeen vaatien tätä menemään naimisiin kanssani
Toisaalla kirjoitit, että pyysit isältäsi lupaa mennä naimisiin. Pakotettiinko sinut vai pyysitkö?
> Poika, joka oli pakotettu menemään kanssani naimisiin halusi eroa jo vajaan vuoden sisällä avioliitosta, koska oli löytänyt naisen, johon rakastui ja jonka kanssa halusi perustaa perheen.
Kumpi huomasikaan tullensa petetyksi?
>Voi siis kärjistetysti sanoa, että veli Estesin ajattelemattomasta lupauksesta jota ei koskaan pidetty ja aikuisten ymmärtämättömyyden ja rikollisen kemiallisen väkivallan takia parhaasta nuoruudestani meni pilalle kymmenen vuotta, ellei ylikin.
Tämä olikin kärjistettyä ja hakemalla haettua. Mutta sopii hyvin tarkoitusperiisi ... mutta missä on todellinen syy. Syntipukkeja on helppo keksiä, ihmisluonto kun on sellainen.
tarkoituksellinen sellainen. Hän ei syyllisty varsinaiseen valheeseen muistamalla isänsä kohdalla kirjoittaa aina mormoni-isä, mutta äidistä jättää tuon liitteen pois. Asiaa tuntematon tuomitsee lauseyhteydestä äidinkin mormonipaholaiseksi, joka lienee Calmaton tarkoituskin.
Tällaista soppaa ...
on esimerkillinen kasvattaja "joka koetti toimia vaikeassa tilanteessa parhaan ymmärryksensä mukaan" ja äiti joka ei ollut mormoni oli yksin syypää koko tapahtumaan?
Vai oliko sittenkin yksin syyllinen Calmato joka tuolloin oli lapsi?
Minusta henkilö joka osallistuu lapsensa myrkyttämiseen on aina rikollinen pahimmasta päästä, aivan hänen uskonnolliseen suuntaukseensa katsomatta.
Mikäli hän toimii "parhaan ymmärryksensä" mukaan hän on minusta äärimmäisen vaarallinen henkilö.
Eikö mies nyt olekkaan perheensä pää?
Turust
En usko, että sairaalasta varastettujen lääkkeiden avulla oli tarkoitus tappaa minut. He olisivat jääneet heti kiinni eikä se olisi tuottanut heille mitään etua, minulla ei ollut henkivakuutusta tms.
Äitini, joka ei koskaan kääntynyt mormoniksi painostamisesta huolimatta oli tullut riippuvaiseksi erilaisista lääkkeistä pian nuorimmaisensa syntymän jälkeen. Näitä rauhoittavia sun muita hän varasti työpaikaltaan jaksaakseen vuorotyössä, pystyäkseen nukkumaan päivällä, kestääkseen pakkokäännytystä, joka karkotti vieläpä kaikki sukulaiset ja ystävätkin perheemme ympäriltä. Vaikka viime kädessähän päihteistä riippuvainen on silti itse vastuussa toipumisestaan, oli sitten miten hyviä syitä käyttää päihteitä tahansa. Ainahan syitä löytyy.
Perheellämme ei ollut turvaverkkoa, se tässä on olennaista.
En usko kemiallisen väkivallan syyksi murhan yritystä, siinä on jotain muuta takana. Isä kieltäytyi seksistä äitimme kanssa, koska tämä ei kääntynyt mormoniksi. Tämä suretti äitiä kovasti. Terve nainen kun oli riippuvuuttaan lukuun ottamatta. Äiti uskoutui monessa muussakin vanhimmalle tyttärelleen, asioissa joita murrosikäisen ei tarvitsisi tietää vanhemmistaan ollenkaan. Isä kuulemma harrasti seksiä äidin kanssa vain silloin, kun tämä nukkui (tai teeskenteli nukkuvansa).
Ehkä pitääkseen isän kodissa, ehkä tarjotakseen isälle jotain millä tätä voisi myöhemmin kiristää, jos isä haluaisi avioeroa
- tai ehkä isä kiristi lääkeaineita väärinkäyttävää äitiä huumaamaan minut tiedottomaan tilaan. Kuka tästäkään selvän ottaa, mutta nämä kaksi selitystä ovat ainoat johdonmukaiset.
Niin, mihin voitaisiin kodissa tarvita lääkeaineilla velttoon ja tiedottomaan tilaan saatettua seksuaalisesti jo naiselta näyttävää tytärtä...
...tilanteessa, jossa perheenpää EI halua seksiä vainmonsa kanssa, koska tämä ei ole mormoni. Jossa avioliiton ulkopuolinen seksi on kirkon kieltämää ja siitä jäisi helposti kiinnikin... kun taas tytär ei pystyisi muistamaan mitään tapahtuneesta voimakkaan ruiskeen takia.
Isä on ollut erittäin huonomuistinen, kun olen kysynyt häneltä tuosta ajasta perheessä. Hän ei ole huomannut mitään, ei tiennyt mitään eikä pysty muistamaan - merkillistä, jos kuitenkin minua on pidetty niin vakavasti sairaana, että on turvauduttu aivan äärimmäisiin keinoihin. Isä ei kuitenkaan muista lapsen vakavaa sairautta!
Sen sijaan isä muisti oikein hyvin, että olen joskus käyttänyt Tampaxeja. Tämä muistikuva tuli kuin apteekin hyllyltä, kun ihmettelin hänelle että minulla ei ollut immenkalvosta tietoakaan ollessani ensimmäisen kerran yhdynnässä mieheni kanssa.
Ihmisen muisti on toisaalta hämmästyttävän hyvä, toisaalta hämmästyttävän huono. Näin lienee meillä useimmilla, eivätkä mormoni-isät ole poikkeus.
Hieman autettuna hänen muistinsa on hieman palautunut. Apu tuli edelleen mormonikirkon jäsenenä olevan sukulaisen kautta, joka oli paikalla joitakin kertoja, kun ruiskeita annettiin - tosin hän oli alaikäinen. Luultiin kai, ettei hän ymmärrä, mitä taphtui hänen silmiensä edessä. Toinen todistusaineisto on puhelu, jonka soitin äidin työpaikalle kun tätä ruiskeiden antamista oli jatkunut jo 3-5 kertaa. Vaikka se tiesikin äidille hankaluuksia, se oli ainoa keino vapautua edes yhdestä piikistä; lukitsin nimittäin itseni vessaan puhelimen kanssa ja soitin äidin työpaikalle ja kerroin, mitä vanhempani kohta aikovat taas tehdä. Tämä käynnisti tutkimukset sairaalassa. Äiti sai varoituksen ja hänet ohjattiin aikanaan vieroitushoitoon.
En silti ollut kotonani turvassa, koska vanhempani hiiviskelivät sänkyni ympärillä öisinkin, ties mitä ruiskeita käsissään. Nehän pistettiin vaikka vaatteiden tai täkkien läpi, jos eivät saaneet kiskotuksi housuja jalastani.
Muutin ensin tyttöserkkuni luokse, josta minut pakotettiin muutaman kuukauden kuluttua taas kotiin. Tämä serkku ei itsekin mormonina uskaltanut vastustaa isääni. Onneksi pian oli kesä ja pystyin olemaan ulkona tai kirjastoissa, kävin kotona nukkumassa päivisin, kun vanhemmat olivat työssä. Syksyn tullen muutin sitten tähän "Bordellinemännän" perheeseen, jossa sain nukkua patjalla lattialla, koska en uskaltanut mennä kotiini. Tuohon aikaan vuokra-asuntotilanne oli niin mahdoton, että toimistoharjoittelijan palkoilla ei pystynyt saamaan asuntoa. Tulevien appivanhempieni kotoa käsin jatkoin kesken jäänyttä kouluani iltaoppikoulussa ja päivät kävin työssä.
Aika huonosti minä taisin bordellille tuottaa, kun ensin olin töissä 8 tuntia ja sitten koulussa 3-5 tuntia ja läksytkin piti vielä ehtiä tekemään. Mutta jos mormonimiehellä on oikein todella likainen mielikuvitus, niin sen voimasta tulee vuorokauteen monta hekumallista lisätuntia.
(toivottavasti vain tilapäisesti) menettänyt luetun ymmärtämisen jalon taidon. Tai sitten omaksunut Calmaton venkoilutaidon.
Isä tai äiti tuskin olivat myrkyttämässä lastaan/nuortaan. Todennäköisemmin he kokivat lääkehoidolla auttavansa nuortaan. Mormonismia tuskin heidän ymmärtämättömyyttään syyttää, sen enempää kuin muutakaan uskonnollista vakaumusta.
Tietysti lääkehoidosta on lyhyt matka Terveystalon lääkinnälliseen etiikkaan liittyvään kommentointiin. Myöskin onni onnettomuudessa Calmaton nuoruudessa ei vielä ollut matkapuhelimia, pian nimittäin väitettäisiin, että Calmaton hätäpuheluita ei päästetty läpi, koska mormoni-isänsä oli saanut salaisia yhteyksiä myöten estettyä hätäpuhelut tyttärensä Jippiin operoimasta kännykkäliittymästä.
arviotani pelkästään mormoneihin vaan puhtaasti eri uskonsuutausten sisällä ilmenevään väärään joviaalialisuuteen joka itse asiassa on lopulta vääristelyä.
Fasismi on edelleen yhtä vaarallinen ilmiö kuin se oli II maailmansodan aikana. Fasismin kaltaiset aatteet ja pyrkimykset voivat minun käsitykseni mukaan syntyä ainoastaan suljetuissa yhteisöissä. Fasistit olivat inhimillisen käsityksen ja länsimaisen moraalin mukaan syyllisiä juutalaisvainoihin ja ovat sitä edelleen. Aika ei sinänsä poista syyllisyyttä.
En oikeastaan viittaa missään kohdassa henkilökohtaisesti sinuun. Tuo mielipiteeni ilmaisu nyt vain sattui tulemaan lokeroon johon olit edellisenä kirjoittanut. Kieltämättä koin melko voimakkaan tunneryöpyn lukiessani tätä ketjua. Suomessa rikoksen suosiminen ei voi kuulua minkään uskonnollisen eikä muunkaan yhteisön keinovalikoimaan. Minä en yleensä arvioi kenenkään kirjoituksia valheeksi.
Tuo po. tarinahan alkaa siitä kuinka Calmato koki perhettään kohdanneiden onnettomuuksien alkaneen siitä kuin hänen isänsä kääntyi, tai tuli käännytetyksi mormonismiin. Tuo kokemus on yksin hänen kokemuksensa eikä sitä kukaan voi millään perusteilla kiistää. Väittämällä jonkun kokemuksen valheeksi kieltäydymme samalla jakamasta mahdollisen kokemuksemme, uskomme ja voimamme. Olemmeko silloinkin ainoassa oikeassa uskossa?
Uskonto sinänsä on moraalia ylläpitävä voima. Pienissä sulkeutuneissa uskonnollisissa yhteisöissä rehellisyys kuitenkin saattaa peittyä jäsenten väärään lojaliteettiin. Tällaisia tapahtumia on tullut runsaasti esille. Tyypillistä on myös sisäpiirissä tapahtuneiden väärien tekojen kaunistelu ja suoranainen peittely.
"Uskonto" ei kaikissa tapauksissa avaa silmiämme ja korviamme, vaan saattaa myös sulkea ne oikealta totuudelta. Tällaisesta löytyy runsaasti esimerkkejä. Minun nähdäkseni mormonit ovat itse asettaneet itsensä alttiiksi poikkeukselliselle silmälläpidolle väitteellään ainoasta oikeasta uskosta. Väite muut poiskulkevana luonnollisesti loukkaa muita uskovia.
Asioiden salailu tai kaunistelu tuskin koskaan lisää kenenkään uskottavuutta. En oikeastaan huomaa meillä olevan suuriakaan mielipide-eroja.
Turust
koko ajan. Mielenkiinnolla odotan, mitä seuraava episodi tuo tullessaan. Mitä veikkaatte, kuka paljastuu pääsyylliseksi. Ehkäpä Kiinan mahtava johtaja Mao. Hänellä on taytynyt olla verkosto Suomessakin hankkimassa neitsyitä haaremiinsa. Kuka oli Maon yhteyshenkilö, mahdollisesti Urho Kekkonen?
Muuten, Calmato, toisaalla mainostit 17 vuotiaan olleesi neitsyt, mutta tämä juttu vihjaa, että et ollutkaan ... sinulta vietiin neitsyys olessasi huumattuna. Mitähän pitäsi uskoa, mielikuvitustasi vai ...
Nyt kun äiti ja isä on todettu hirviöiksi, koska rupeat pohtimaan omaa osuuttasi asiassa ... mikä olikaan syy ja seuraus, syyllinen ja ulkopuolinen, totta vai outoa fantasiaa... mitä tähdet kertovat, onko syy surkeaan kohtaloosi huonojen tähtien alla... horoskooppiuskovaisena löytänet vastauksia sieltäkin.
kirjoittamatta.
Menetit uskottavuutesi. Kaikesta näkyy, että käytät säälimättä hyväksesi vanhempiasi ja myös itseäsi saattaaksesi mormonikirkon huonoon valoon.
Jos tekstiäsi vähänkään ruotii, huomaa, että siinä on faktaa tuskin siteeksikään. Suurin osa siitä on oudon mielikuvituksen tuotetta.
Myötätunto, jota sinua kohtaan tunsin, taisi haihtua tai ainakin vaihtaa kohdettaan kaltoinkohdellusta pikkutytöstä harhamaailmassa elävään vanhenevaan naiseen.
Kiteytettynä seuraavasti:
Kristuksen evankeliumi on Kristuksen evankeliumi vain kun sitä harjoitetaan Kristuksen tahdon ja opetusten mukaisesti; jos yksikään totuuden, hyvyyden, oikeudenmukaisuuden, puhtauden jne. periaate häviää, lakkaa toteutettu oppi olemasta Kristuksen evankeliumi.
Olen täydellisesti samaa mieltä.
Otan näemmä herkästi itseeni, on todella vaikea kantaa yhteisnimeä henkilöiden kanssa, jotka käyttäytyvät periaatteitani vastaan.
Asia sovittu Turust.
Tämä mormonikodissani käytetty Largactil on käytössä myös Kiinassa, jos se suunta sinua kiinnostaa. Toivottavasti osaat englantia, koska tämä linkki on saatavissa vain kiinaksi ja englanniksi:
http://www.clearwisdom.net/emh/articles/2004/1/27/44467.html
Minä en muista tapausta. Sattuneesta syystä.
vaikeasti sairas. On valitettavaa että kirkko pahensi tilannetta auttamisen sijaan, mutta on oikeudenmukaista huomioida ettei mormonismi aja terveitä tasapainoisia aikuisia hulluuteen. Toisaalta perheessä ei tarvita kuin yksi rajatapaus, joka ammentaa tulta mistä tahansa hänet vakavasti ottavasta ja ehdoin itseensä sitovasta yhteisöstä ja sairastuttaa pikkuhiljaa koko muun perheen.
Terve, tasapainoin ihminen ei sairastu mormonikirkossa, hänestä saattaa tulla naivi fakki-idiootti, mutta ei sairasta.
t:ap
Myös isälläni oli ja uskoisin, että edelleen on vikkelä mielikuvitus. Melkomoista, että pystyy näkemään suomalaisen diplomaattikodin julkisena bordellina, jossa rouva myy paitsi hänen tytärtään myös omia vielä nuorempia tyttäriään. Luonnollisesti Madame myy myös itseään ja toki jotain extraakin, juuri sellaista, josta on aina haaveillut, mutta ei mormonina todi.
Kyseessä on kertomuksen mukaan tapaus, jossa vanhemmat ovat väkivaltaisesti pistäneet lapseensa lääkeainetta jonka 2,5 millimoolin pitoisuus (saturaatio) veressä aiheuttaa täydellisen tajuttomuuden ja jopa kuoleman, lääkkeeseen aikaisemmin tottumattomalle.
Mikäli jompikumpi tai molemmat vanhemmista ovat olleet tästä tietoisia, se lienee raskauttava tekijä. Teko on joka tapauksessa rikollinen ja kertomuksen mukaan harkittu sekä täysin tahallinen.
Teko on ja pysyy rikollisena, kuuluivat sen tekijät mihin tahansa uskonnolliseen suuntaukseen. Lapsen väkivaltainen käsittely tajuttomaan tilaan on hyvin vakava väkivaltarikos, tehtiin se millä tahansa keinolla.
Tässä mainitussa tapauksessa uhri jäi henkiin, joka voi lieventää tekoa, tekemättömäksi se ei sitä kuitenkaan tee ei sittenkään, että ainakin toinen tekijöistä oli mormoni.
Terveystalo asiassa kuten Jippiinkin osalta olen täysin aiemmin julkisuudessa esiintyneiden tietojen varassa. Asiaa on aiemmin käsitelty myös tällä palstalla. Olen osallistunut tuohon keskusteluun eikä minulla ole asiaan mitään uutta lisättävää. Liioin minulla ei ole syytä luopua asiasta aiemmin lausumastani.
Turust
Ainoastaan kertomalla rohkeasti oman mielipiteemme voimme lopulta jakaa kokemuksemme ja voimamme. Tämän kaltaista mielipiteen vaihtoa kaipaisin enemmänkin palstalle.
Kiitos tästäkin vähästä. :) Tuttavapiirissäni on muutamia eri uskontokuntiin kuuluvia joiden kanssa kohtaamme ilolla ja keskustelemme, jopa väittelemme kaikella rakkaudella.
Turust
rauhallisuuden ja henkisen kasvun menetelmänä, vai siksi, että sen harjoittajat ovat joutuneet sorron ja väärinkäytösten uhriksi.
Käsittääkseni molemmat ovat sinulle, Calmato, tärkeitä.
olen kiinnostunut ja seuraan mm. Amnestyn tiedotteita ja osallistun aika ajoin sen toimintaan. Ihmisoikeuksiin kuuluu vapaus käyttää omia aivojaan, oikeus vastaanottaa tietoa, mielipiteen- ja sananvapaus, uskonnonvapaus jne. Tämä vapaus ei kuitenkaan pidä sisällään oikeutta kiihottaa ketään toista kansanryhmää, kansallisuutta tms. vastaan tai anna oikeutta rikokseen kehottamiseen.
YK:n Ihmisoikeuksien julistuksessa sanotaan lisäksi, että kaikki syntyvät täysin ihmisoikeuksin ihonväristä, sukupuolesta tai muusta sen kaltaisesta riippumatta.
En tunne Falun dafaa henkisen kasvun menetelmänä. Voi olla hyväkin. Minulle on riittänyt ihan perinteinen rukous ja mietiskely, jossain vaiheessa opin arvostamaan zen-buddhalaista taidetta ja sen myötä sitä ajattelumaailmaa.
Mormonismin hedelmiä?
ei ole mormonismin hedelmää. Sen on minussa ollut syntymästä asti, liekö sitten Luojan luomaa?
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Suomalaisen havumetsän hedelmiä ovat kävyt, joita ei herkullisiksi hedelmiksi voi mainita, tai pehmeiksi.
Siis suomalaisuuden hedelmää.
Osaatko ruotsia? Voisit vilkaista Aftonbladetia, siellä on juuri oikeudenkäynti meneillään
http://www.aftonbladet.se/vss/uppsala/story/0,2789,1092410,00.html
"Mannen har erkänt att övergreppen har pågått sedan dottern var 4,5 år. Varje gång var han berusad och varje gång gav han flickan en sömntablett.
– Jag hoppades att hon inte skulle minnas något efteråt, har han sagt som förklaring i en läkarundersökning som Aftonbladet tagit del av.
I dag åtalas mannen för bland annat grov våldtäkt mot barn och barnpornografibrott.
Han har filmat övergreppen på flickan och i hans dator har polisen också hittat barnporrbilder av hans i dag nioårige son som lider av ett handikapp. Om bilderna och filmen spridits vidare vet man ännu inte."
Jutussa sanotaan isän myöntäneen, että hän huumasi tyttärensä unilääkkeillä ja raiskasi hänet sitten useita kertoja. Toivoi, ettei huumattu tyttö muistaisi mitään.
Että kyllä näitä tapauksia on, ei Calmaton juttu ole kaikessa karmeudessaan uskomaton eikä valitettavasti ainutkertainenkaan.
henkilöiltä pitäisi poistaa ainakin tattispala. Luulisin sellaisen olevan rakkauden teko myös asianosaisen itsensä kannalta.
Oletusarvoisesti koska muuta ei ole mainittu tekijää voidaan toistaiseksi pitää ukonnoltaan luterilaisena.
Turust
tekemistä,kuin parjata mormooneja.Käytä aikasi hyödylisimmin.Etsi maailmasta mielummin kaunista ja hyvää,sitäkin on usko pois.
En käsittelisi varmaankaan tätä asiaa, ellei mormoneissa aktiivisena toimiva läheiseni olisi suunniltaan huolesta isäni pelastumisen takia. Hän on jo iäkäs, mutta ei ole osoittanut pienintäkään katumusta pahoista teoistaan, ei pyytänyt anteeksi eikä niinmuodoin tehnyt parannusta. Sukulaiseni ja minä kävimme jopa kirkkonne piispan kanssa puhumasta tästä asiasta, koska hänen huolensa oli niin suuri. Suostuin täältä periferiasta varta vasten matkustamaan Etelä-Suomeen, jotta pystyin kertomaan piispallenne tapahtumat. Sukulaiseni kertoi myös omalta osaltaan kaiken tapahtumista tietävänsä. Mormonisukulaiseni uskoo lisäksi, että piispallanne on erityinen Hengen johdatus tarkastella näitä asioita.
En kerro tarkemmin, mitä piispa asiasta sanoi ja mitä keskustelimme, koska tilaisuus oli yksityisluonteinen. Sielun pelastamisesta tässä on kysymys ja tämä palsta on yksi mahdollinen tapa saada isämme vielä kerran ajattelemaan, onko oman maallisen kunnian varjeleminen arvokkaampaa kuin totuus, joka puhdistaa. Jumalan armo on kaikkea ymmärrystämme suurempi, mikään ei ole Jumalalle mahdotonta - ei edes paatuneen sydämen salpojen avaaminen.
Olen muuten ollut koko päivän luonnon helmassa pitämässä 27 lapselle leiriä, jolla nimenomaan tutkimme kaunista ja hyvää, hauskaa, mielenkiintoista, liikuttavaa, voimakasta, iloista, suomalaista, vinossa olevaa jne. Eli opetan katsomaan maailmaa tuorein silmin ja tekemään elokuvaa. Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisia, jotka välittävät heistä ja antavat heille mahdollisuuksia oppia ja toteuttaa jumalallista luovuuttaan.
Apuohjaajina oli noiden 27 nuoremman lapsen lisäksi kahdeksan 16-18 -vuotiasta mitä mainiointa nuorta ihmistä, jotka pitivät hyvää huolta pienryhmistä, olivat iloisia, innostavia ja rehtejä esikuvia pienemmilleen. Eli kaikkiaan oli kaunista ja hyvää etsimässä 35 kallisarvoista elävää sielua minun lisäkseni.
On siis paljon muutakin ajateltavaa kuin mormonit, niin töissä kuin kotona ja harrastuksissakin. Älä siis ole minusta suotta huolissasi. Pidä yhtä hyvää huolta itsestäsi kuin toisten asioista, niin hyvin sujuu. Lähde vaikka etsimään sitä kaunista ja hyvää äläkä lue koko tätä palstaa, sillä harvoin täällä mitään kaunista tai hyvää kohtaa, enimmäkseen tylsää inttämistä ja jankuttamista vuodesta toiseen.
Jos jossakin perheessä tapahtuu tuollaista,ovatko kaikki mormonit silloin syyllisiä
Raamatussa meitä kehotetaan kantamaan toinen toistemme kuormia ja jakamaan toistemme ilot ja surut. En usko, että Jeesuksen neuvo on ihan läpimätä. Kokeilkaa sitä omissa seurakunnissanne ja katsokaa, toisiko se jotain muutosta parempaan.
voidaan onnellistuttaa, siinä mitään yhteiskunnan toimia tarvita. Piispan puhuttelua ja ryhmärukousta vain kehiin, kaikki selviää ja perhe elää onnellisena elämänsä loppuun ja vielä tuonpuoleisessakin.
huolissaan toisesta aktiivimormonista, vaan sinusta, kirkosta eronneesta. Sinä olet parantamisen, pelastamisen ja käännytyksen kohde, siksi sinut raahattiin kertomaan tarinasi piispalle. Entisenä mormonina luulisi sinun tietävän miten mormoni ajattelee.
tunnustanut ja katuu tekojaan? Oletko väleissä äitisi kanssa ja ovatko vanhempasi vielä aviossa?
Mitä äitisi kertoo vanhempiesi yhteisistä huumausprojekteista?
perheessänne tapahtuvista vääryyksistä? Usein ongelmaperheet rakentavat jykevän, kiillotetun fasadin, siksi rikokset pääsevät tapahtumaan naapurioven takana kenenkään tajuamatta.
Mietipä vaikka sitä Paula Björkvistin murhaa, miksi ihmeessä vanhemmat, sukulaiset ja ystävät eivät puuttuneet, vaikka taatusti rakastivat ja tahtoivat hyvää ja näkivät merkkejä mutta eivät uskaltaneet ymmärtää niitä.
kuin varsinaiset asianosaiset mormonit voivat asettaa itsensä syyllisiksi. Rikoksen tukeminen on rikos. Syyllisyytensä tunnustanutta ja sitä katuvaa tulee lohduttaa.
Väärä joviaalisuus ei ole oikeaa lähimmäisen rakkautta.
Turust
------------
Mitä sinulla on sitä vastaan, että mormonit ovat rauhallisen hyväntuulisia, leppoisia ja lupsakoita?
Pitäisikö heidän olla ärtyisiä, tylyjä hapannaamoja?
moraalista.
OL 64:9-10.
"Sen tähden minä sanon teille, että teidän tulee antaa anteeksi toinen toisillenne; sillä se, joka ei anna veljelleen anteeksi hänen rikkomuksiaan, seisoo tuomittuna Herran edessä, sillä hänelle jää suurempi synti.(Mark. 11:25-26)
Minä, Herra, annan anteeksi kenelle tahdon, mutta teiltä vaaditaan, että annatte anteeksi kaikille ihmisille."
Katkeruutesi osoittaa, että olet kaikkea muuta kuin anteeksiantavainen. Vihasi on myrkyttänyt mielesi ja samaa myrkkyä syydät tänne.
Et voi tietää vanhempiesi vaiheista niin paljon, että olisit oikeutettu tuomitsemaan. Näyttää siltä, että mielikuvituksesi lisää pökköä pesään, jotta vihasi pysyisi yllä. Oletko tullut riippuvaiseksi niistä adrenaalipurkauksista, joita vihasi saa sinussa aikaan?
ja minä myös annoin hänelle anteeeksi ennen hänen kuolemaansa.
Ilmeisesti olisit itse katkera ja vihainen, jos sinua olisi kohdeltu kuvailemallani tavalla. Tästä sitten päättelet, että myös minun on oltava katkera ja vihainen.
En tiedä, mitä tarkoitat adrenaliinipurkauksilla. Minä olen ollut siinä käsityksessä, että adrenaliinia erittyy äärimmäisissä stressitilanteissa, kuten vaaran uhatessa. Kerran säikähdin jhänistä metsäpolulla niin, että tukka nousi pystyyn. En kuitenkaan alvariinsa hiippaile metsässä vain toivoen, että taas voisin pelästyä jotain elukkaa.
miten minua on kohdeltu ja mitä kaikkea olen kokenut. Katkeruuteen on varmaan jokaisella aihetta, jos sitä etsii. Anteeksiantaminen on meille itsellemme tärkeätä. Myös uskonnollisesti se on tärkeää, sillä ellemme anna anteeksi, niin ei Herrakaan anna anteeksi. Isä-meidän rukouksessa pyydämme anteeksiantoa samoin kuin itse annamme anteeksi. Muuten meille ei ole anteeksiantoa.
Adrenaliinia erittyy aina, kun ihminen on vihainen. Ei siinä pelästymistä tarvita.
Jeesus rukoili ristillä, että Hänen pilkkaajansa ja ristiinnaulitsijansa, Hänen oma kansansa juutalaiset saisi anteeksi, koska "he eivät tiedä, mitä he tekevät". Juutalaiset olivat itse Pilatuksen pestessä kätensä viattomasta verestä sanoneet, että tulkoon se veri meidän ja meidän lastemme päälle. Tiesivätkö juutalaiset että Jeesus oli syytön ja synnitön, vai eivätkö he tienneet?
Toinen ryöväreistä Jeesuksen ristin vierellä katui ja tunnusti Jeesuksen Kristukseksi, toinen ei. Onko molempien osa tuonpuoleisessa silti sama? Me emme tiedä. Eikä asia myöskään kuulu meille, vaan Jumalalle.
Jos ihmisellä ei ole anteeksipyydettävää ja hän on tyytyväinen omaan toimintaansa ja tekoihinsa, ei ole mitään anteeksi annettavaa. Hän jatkaa omaa toimintalinjaansa ja hyviksi tai oikeutetuiksi katsomiaan tekoja. Hän ei ota anteeksiantoa vastaan, vaikka sitä tarjottaisiin kultalautasella, koska ei tarvitse sitä mihinkään. Samoin on meidän suhteemme Jumalaan, jos emme tarvitse Hänen rakkauttaan ja anteeksiantoaan, ei Hän sitä meille väkisin tyrkytä. Ne jotka haluavat olla ilman, saavat jäädä ilman. Vain anovalle annetaan ja kolkuttavalle avataan. Vain sairaat tarvitsevat parantajaa, vain murheelliset saavat lohdutuksen. Korskeat menevät omaa tietään ja yksin Jumala näkee ja tietää, mikä on heille sopiva määräpaikka.
Minun periaatteeni on, että en korskeile nöyrien edessä enkä nöyristele korskeiden edessä.
Maailmassa on myös pahan todellisuus, todellista pimeää pahuutta, joka halajaa vain lisää pahuutta. Sitä meidän ei tule rakastaa silloin kun yritämme Jumalalta voimaa pyytäen rakastaa lähimmäistämme, joka tekee häpeää ja katumusta tuntematta pahuuden tekoja.
Sanoit sen kauniisti.
Sen verran kommentoin, että ainakin heti kuoleman jälkeen Kristuksen tunnustaneen ryövärin osa oli hyvä kuoleman jälkeen, koska hän pääsi paratiisiin. Toinen pilkkasi Kristusta, joten heidän paikkansa oli väliaikaisessa helvetissä. Vasta viimeisellä tuomiolla määräytyy meidän paikkamme ellemme jo eläessämme ole tehneet anteeksiantamatonta syntiä.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200706156241902_uu.shtml