Täällä on ylistetty Kekkonen (smp.) jumalasta seuraavaksi. Totuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-06-09,104:2:464835,1:0:0:0:0:0:
ulkaistu 9.6.2007 2:33:00
TS/Lehtikuva
Nordek-hankkeen keskeisiä vaikuttajia olivat Pohjoismaiden pääministerit. Lokakuussa 1968 Oslossa tapasivat Islannin Bjarni Benediktsson (vas.), Ruotsin Tage Erlander, Norjan Per Borten, Tanskan Hilmar Baunsgaard ja Suomen Mauno Koivisto.
Tanskalaistutkijan mukaan ratkaisulla suojeltiin Suomen viljelijöitä ja kampitettiin Koivistoa
Pohjoismaiden talousliiton kaatoi uuden väitöksen mukaan Kekkonen eikä Kreml
HANNU MIETTUNEN
Neuvostoliitto ei uuden väitöstutkimuksen mukaan sittenkään estänyt Suomea osallistumasta Pohjoismaiden yhteiseen talousliittoon Nordekiin. Suunnitellun talousliiton kaatuminen keväällä 1970 oli päinvastoin Neuvostoliiton etujen vastaista.
Uusimman tulkinnan mukaan Nordekin kaatoi presidentti Urho Kekkonen pitkälti sisäpoliittisista syistä. Tarkoitus oli suojata sekä Suomen maataloutta että Kekkosen omaa asemaa.
Tällaiseen tulokseen on tullut tanskalainen historioitsija Lasse Sonne, jonka asiaa koskeva väitöskirja tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa.
Suomi oli Sonnen mukaan jo onnistunut taivuttelemaan muut Pohjoismaat sitoumukseen, etteivät Tanska, Norja tai Ruotsi liittyisi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäseniksi niin kauan kuin suunniteltu Nordek-sopimus olisi voimassa.
Tämä sopimuksen artiklaan 14 kirjattu kohta oli kylmän sodan rintamalinjojen kannalta edullisempi Neuvostoliitolle kuin lännelle. Kreml piti EEC:tä vain Naton jatkeena ja pyrki kaikin keinoin estämään sen laajenemisen pohjolaan.
Kaivattu lisäpykälä oli saatu muilta Pohjosmailta vasta neuvottelujen loppuvaiheessa tiukan taistelun jälkeen. Se olisi Sonnen mielestä antanut Kekkoselle mahdollisuuden hankkia Nordekille myös Neuvostoliiton suostumuksen.
"Nordek ei ollut Kekkosen projekti"
- Kysymys kuuluu, miksi Kekkonen ei ponnistellut kovemmin venäläisten hyväksynnän saamiseksi, Sonne summaa.
Hänen mielestään "Nordek ei yksinkertaisesti ollut Kekkosen projekti". Syyt ovat hänestä ymmärrettäviä.
Talousliitto olisi altistanut Suomen maatalouden Tanskan ja Etelä-Ruotsin paljon suotuisammissa olosuhteissa toimiville kilpailijoille. Se olisi luultavasti herättänyt närää Kekkosen oman puolueen keskustapuolueen peruskannattajakunnassa eli maatalousväestössä.
EEC:n kanssa myöhemmin neuvoteltu erillinen kauppasopimus sen sijaan antoi mahdollisuuden suojata kotimaista maataloustuotantoa.
Nordekin hyväksyminen olisi Sonnen mukaan tuonut myös sulan hattuun pääministeri Mauno Koivistolle, josta oli jo kasvamassa Kekkosen vahva seuraajaehdokas ja kukaties jopa haastaja. Se ei olisi miellyttänyt liioin ulkoministeri Ahti Karjalaista, jolla Sonnen mukaan niin ikään oli mahdollisuus juonitella sopimusta vastaan.
Sonnen mielestä nimenomaan Kekkosen kielteinen kanta oli ratkaiseva, koska Nordekilla oli muuten takanaan vankka parlamentaarinen enemmistö kaikissa neljässä sopijamaassa. Norjassa sen takana oli myös paikallinen keskustapuolue.
Lasse Sonne perustaa tietonsa sekä arkistolähteisiin että Suomen tuolloisen pääneuvottelijan Erik Törnqvistin antamiin tietoihin.
Vuonna 2001 edesmennyt Törnqvist ehti uskoutua Sonnelle juuri vuotta ennen kuolemaansa ja korosti, ettei Neuvostoliitto yleisestä käsityksestä poiketen painostanut Suomea asiassa.
Koko väitöskirjaprojekti virisikin pitkälti siitä, että Sonne ryhtyi etsimään arkistosta todisteita Törnqvistin kertomalle. Helsingissä perjantaina tarkastettu väitös on englanninkielinen ja nimeltään "Nordek: A Plan for Increased Nordic Economic Co-Operation and Integration 1968-70.
Julkaistu 9.6.2007 2:33:00
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-06-09,104:2:464835,1:0:0:0:0:0:
ulkaistu 9.6.2007 2:33:00
TS/Lehtikuva
Nordek-hankkeen keskeisiä vaikuttajia olivat Pohjoismaiden pääministerit. Lokakuussa 1968 Oslossa tapasivat Islannin Bjarni Benediktsson (vas.), Ruotsin Tage Erlander, Norjan Per Borten, Tanskan Hilmar Baunsgaard ja Suomen Mauno Koivisto.
Tanskalaistutkijan mukaan ratkaisulla suojeltiin Suomen viljelijöitä ja kampitettiin Koivistoa
Pohjoismaiden talousliiton kaatoi uuden väitöksen mukaan Kekkonen eikä Kreml
HANNU MIETTUNEN
Neuvostoliitto ei uuden väitöstutkimuksen mukaan sittenkään estänyt Suomea osallistumasta Pohjoismaiden yhteiseen talousliittoon Nordekiin. Suunnitellun talousliiton kaatuminen keväällä 1970 oli päinvastoin Neuvostoliiton etujen vastaista.
Uusimman tulkinnan mukaan Nordekin kaatoi presidentti Urho Kekkonen pitkälti sisäpoliittisista syistä. Tarkoitus oli suojata sekä Suomen maataloutta että Kekkosen omaa asemaa.
Tällaiseen tulokseen on tullut tanskalainen historioitsija Lasse Sonne, jonka asiaa koskeva väitöskirja tarkastettiin perjantaina Helsingin yliopistossa.
Suomi oli Sonnen mukaan jo onnistunut taivuttelemaan muut Pohjoismaat sitoumukseen, etteivät Tanska, Norja tai Ruotsi liittyisi Euroopan talousyhteisön EEC:n jäseniksi niin kauan kuin suunniteltu Nordek-sopimus olisi voimassa.
Tämä sopimuksen artiklaan 14 kirjattu kohta oli kylmän sodan rintamalinjojen kannalta edullisempi Neuvostoliitolle kuin lännelle. Kreml piti EEC:tä vain Naton jatkeena ja pyrki kaikin keinoin estämään sen laajenemisen pohjolaan.
Kaivattu lisäpykälä oli saatu muilta Pohjosmailta vasta neuvottelujen loppuvaiheessa tiukan taistelun jälkeen. Se olisi Sonnen mielestä antanut Kekkoselle mahdollisuuden hankkia Nordekille myös Neuvostoliiton suostumuksen.
"Nordek ei ollut Kekkosen projekti"
- Kysymys kuuluu, miksi Kekkonen ei ponnistellut kovemmin venäläisten hyväksynnän saamiseksi, Sonne summaa.
Hänen mielestään "Nordek ei yksinkertaisesti ollut Kekkosen projekti". Syyt ovat hänestä ymmärrettäviä.
Talousliitto olisi altistanut Suomen maatalouden Tanskan ja Etelä-Ruotsin paljon suotuisammissa olosuhteissa toimiville kilpailijoille. Se olisi luultavasti herättänyt närää Kekkosen oman puolueen keskustapuolueen peruskannattajakunnassa eli maatalousväestössä.
EEC:n kanssa myöhemmin neuvoteltu erillinen kauppasopimus sen sijaan antoi mahdollisuuden suojata kotimaista maataloustuotantoa.
Nordekin hyväksyminen olisi Sonnen mukaan tuonut myös sulan hattuun pääministeri Mauno Koivistolle, josta oli jo kasvamassa Kekkosen vahva seuraajaehdokas ja kukaties jopa haastaja. Se ei olisi miellyttänyt liioin ulkoministeri Ahti Karjalaista, jolla Sonnen mukaan niin ikään oli mahdollisuus juonitella sopimusta vastaan.
Sonnen mielestä nimenomaan Kekkosen kielteinen kanta oli ratkaiseva, koska Nordekilla oli muuten takanaan vankka parlamentaarinen enemmistö kaikissa neljässä sopijamaassa. Norjassa sen takana oli myös paikallinen keskustapuolue.
Lasse Sonne perustaa tietonsa sekä arkistolähteisiin että Suomen tuolloisen pääneuvottelijan Erik Törnqvistin antamiin tietoihin.
Vuonna 2001 edesmennyt Törnqvist ehti uskoutua Sonnelle juuri vuotta ennen kuolemaansa ja korosti, ettei Neuvostoliitto yleisestä käsityksestä poiketen painostanut Suomea asiassa.
Koko väitöskirjaprojekti virisikin pitkälti siitä, että Sonne ryhtyi etsimään arkistosta todisteita Törnqvistin kertomalle. Helsingissä perjantaina tarkastettu väitös on englanninkielinen ja nimeltään "Nordek: A Plan for Increased Nordic Economic Co-Operation and Integration 1968-70.
Julkaistu 9.6.2007 2:33:00
Vastaukset 4
Vanhimmat
Täytyy laittaa tämä, että moukkamaiset kepulaiset tietävät mistä on kysymys
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2007-06-09,104:2:464855,1:0:0:0:0:0:
Julkaistu 9.6.2007 2:33:16
Mikä oli Nordek?
Turun Sanomat
Ajatus Pohjoismaiden omasta talousyhteisöstä Nordekista virisi 1960-luvun jälkipuoliskolla reaktiona Keski-Euroopassa tapahtuneisiin muutoksiin.
Euroopan markkinatalousmaat olivat jo noin vuosikymmentä aiemmin jakautuneet kahteen kilpailevaan tulliliittoon eli Ranskan ja Saksan ympärille syntyneeseen EEC:hen ja Britannian ympärille muodostuneeseen Eftaan.
Neuvostoliitto oli suhtautunut epäluuloisesti molempiin, mutta hyväksynyt pitkin hampain Suomen "liitännäisjäsenyyden" Eftassa. Sillä oli turvattu lähinnä metsäteollisuuden vientimarkkinat Britanniassa. Käytännössä eroa täysjäseniin ei ollut.
Efta oli muodostunut alunperinkin lähinnä siksi, ettei Ranskan vahva mies Charles de Gaulle halunnut Britanniaa EEC:hen. Lukkiutuneen tilanteen tiedettiin muuttuvan heti, kun de Gaulle aikanaan poistuisi näyttämöltä. Nordekilla haluttiin varautua Eftan mahdolliseen hajoamiseen ja koota voimat mahdollisimman edullisten kauppasuhteiden järjestämiseksi EEC-maihin. Aloitteen teki Tanska, joka itse oli jo kahdesti turhaan pyrkinyt EEC:n jäseneksi.
Tanskan, Norjan, Ruotsin ja Suomen väliset neuvottelut alkoivat 1968 ja johtivat kahden seuraavan vuoden kuluessa täysin valmiiseen sopimukseen.
Tilannetta mutkisti kuitenkin de Gaullen yllättävä lähtö. Ranskan opiskelijamellakoista sydämistynyt de Gaulle oli järjestänyt itselleen kansanäänestyksenä pidetyn luottamuslausemittauksen ja hävisi sen. Hän erosi virastaan huhtikuussa 1969.
Jo saman vuoden joulukuussa EEC-maiden Haagissa pidetty huippukokous ilmoitti aloittavansa neuvottelut Britannian ja muiden jäseniksi aiemmin pyrkineiden kanssa. Niihin kuuluivat myös Tanska ja Norja.
Suomesta yllättäen hankkeen hautaaja
Kumpikaan ei ilmoittanut kuitenkaan vetäytyvänsä Nordekista, vaan talousyhteisön valmistelua jatkettiin. Hankkeen hautasi muiden yllätykseksi Suomi. Valtioneuvosto ilmoitti lopullisesti maaliskuussa 1970 jättävänsä valmiin sopimuksen allekirjoittamatta.
Tähän asti on oletettu sen johtuneen lähinnä Neuvostoliiton painostuksesta. Tshekkoslovakian miehityksestä alkanut takatalvi toi maiden suhteisiin muutakin kitkaa, eikä kokoomuksen ja Smp:n maalisvaaleissa 1970 saama maanvyörymävoitto ainakaan vähentänyt venäläisten epäluuloja.
Julkaistu 9.6.2007 2:33:16
Kekkonen olikin sitten viimeinen poliitikko joka oli isänmaallinen ja ajatteli koko kansan etua.
Nyt on maa luovutettu muille pohjoismaille.
Uuden pohjoismaisen sopimuksen mukaan Suomi on ruotsinkielinen maa. Suomenkieli ei ole virallinen kieli, koska se ei ole germaaninen kieli!
Suomalaiset on pantu maksamaan norjan, tanskan ja ruotsinkielet ja kulttuurit.
Katsopa vaikka kuinka oma YLE:mme on toteuttanut tätä pohjoismaista ideologiaa. Juuri norjalaisia, tanskalaisia ja ruotsalaisia ohjelmia ostetaan ja näytetään suomalaisille. Suomalaisia ohjelmia ei vastaavasti tehdä, tuoteta ja myydä muille pohjoismaille.
Kekkonen ei olisi koskaan hyväksynyt tällaista pohjoismaista yhteistyötä!
Kekkonen olisi pitänyt huolta siitä, että Suomi tuottaa omia ohjelmia ja työllistää suomalaisia tekijöitä. Suomalainen journalismi olis saanut kehittyä korkealle kansainväliselle tasolle, koska resurssit olisi käytetty sitä varten.
Kekkonen ei olisi koskaan kavaltanut myöskään suomenkieltä kuten nämä nykyiset herrat ja rouvat ovat tehneet.
Suomi irti pohjoismaisesta yhteistyöstä!
Kansalle on lopultakin kerrottava, mitä tämä yhteistyö todellisuudessa merkitsee kansanenemmistölle!
On kansalaiskeskustelun vuoro! Haluammeko vai emmekö olla nettomaksajia pohjoismaisessa yhteistyössä!
Haluammeko todella että sen puitteissa tehdään Suomesta ruotsinkielinen, germaaninen alue (kuten yhteistyön päämääriä määritellään)?
joka oli liittämässä suomea neuvostoliittoon
... joka lähtöön. Tekihän Lasse Lehtinenkin väitöskirjan Kekkosesta, joka oli vain Kekkos-kaunan läpitunkema kyhäelmä.
Kekkonen katkaisi Nordekin tien siihen, että muut Pohjoismaat, etenkin Tansaka aivan julkisesti, aikoivat pitää sitä astinlautana EEC:hen. Suomi ei kylmän sodan aikaan voinut liittyä EEC:hen.
Eihän N-liiton tarvinnut varsinaisesti estää tuommoisen Nordekin syntymistä. Kekkosella olikin tapana toimia politiikassa niin, ettei konflikteja päästetty syntymäänkään. Kaupalliset etumme hoidettiin sitten Pohjoismaihin ja osaan muutakin läntistä Eurooppaa EFTA:n kautta sekä myöhemmin talousyhteisömaihin Suomen ja EEC:n kaupallisella sopimuksella.