- - - Aamulla varhain kello 5.00 kesäkuun 10. päivänä 1944 alkoi VALKEASAARESSA varsinainen suurhyökkäys kannaksella. Erityisen voimakas tulivalmistelu kohdistui kenraalimajuri Jussi Sihvon 10. D:n lohkolle JR 1:n ja JR 58:n alueille.
Vihollisen tykistö ja heittimistö ampuivat tulivalmistelussa kenraalimajuri J. Sihvon komentaman 10. D:n lohkolle noin 220.000 laukausta ja kenraalimajuri A. E. Martolankin komentaman 2. D:n lohkolle noin 60.000 laukausta. Yli kaksi tuntia kestänyt tykkitulitus ja pommikoneiden ja rynnäkkökoneiden iskut tuhosivat täysin alueen hiekkamaastoon rakennetut puolustuslaitteet.
Vihollisen tykistötuli oli niin voimakasta, että sen jylinä kuului 270 kilometrin päässä olevaan Helsinkiin saakka. Suomalaisten tykistö ehti ampua vain 7 000-8 000 laukausta. Neuvostoliittolaisten panssarivaunut ajoivat suoraan linjojen lävitse ja rynnäkköjalkaväki seurasi juosten perässä.
Läpimurto kasvoi ensimmäisen päivän kuluessa 12-15 kilometrin syvyiseksi ja 20 kilometrin levyiseksi. Puolustajat valtasi paniikkitunnelma, joka tarttui myös taempana oleviin. JR 1:n vahvuus oli näiden taistelujen jälkeen vain kolmannes alkuperäisestä.
Vihollisen tykistö ja heittimistö ampuivat tulivalmistelussa kenraalimajuri J. Sihvon komentaman 10. D:n lohkolle noin 220.000 laukausta ja kenraalimajuri A. E. Martolankin komentaman 2. D:n lohkolle noin 60.000 laukausta. Yli kaksi tuntia kestänyt tykkitulitus ja pommikoneiden ja rynnäkkökoneiden iskut tuhosivat täysin alueen hiekkamaastoon rakennetut puolustuslaitteet.
Vihollisen tykistötuli oli niin voimakasta, että sen jylinä kuului 270 kilometrin päässä olevaan Helsinkiin saakka. Suomalaisten tykistö ehti ampua vain 7 000-8 000 laukausta. Neuvostoliittolaisten panssarivaunut ajoivat suoraan linjojen lävitse ja rynnäkköjalkaväki seurasi juosten perässä.
Läpimurto kasvoi ensimmäisen päivän kuluessa 12-15 kilometrin syvyiseksi ja 20 kilometrin levyiseksi. Puolustajat valtasi paniikkitunnelma, joka tarttui myös taempana oleviin. JR 1:n vahvuus oli näiden taistelujen jälkeen vain kolmannes alkuperäisestä.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Nyt tietysti alkaa taas kauhea syyttely ja haistattelu, mutta JR1:n kaatuneita oli kuitenkin yllättäen melkoisen vähän.
Tässä on viralliset lukemat MIL.FI sivustolta:
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=%2A&synt_pv=%2A&synt_kk=%2A&synt_vv=%2A&kuol_a_p=9&kuol_a_k=6&kuol_a_v=1944&kuol_l_p=10&kuol_l_k=6&kuol_l_v=1944&enimi=%2A&joukkoos=%2Ajr+1&kunta=%25&sort=sy&kuolinpaikka=%2Avalkeasaari&haekaikki=1
Hakuehdolla 9-10.6.1944 Valkeasaari ja JR 1 kaatuneet: Hakuehdoilla löytyi 111 henkilö(ä).
Ilman tuota aikavälirajoitusta tulee 117 kaatunutta ja hakuehdolla 9-10.6.1944 Valkeasaari tulee 161 henkilöä sisältäen jo useamman eri joukko-osastojen kaatuneita.
Jo aiemmin käsittelin samaa aihetta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000022214034#22000000022214034
Oesch:n kirjan, Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944, Otava 1956, mukaan, sivulla 153, kerrotaan tähän malliin:
>>
JR1:n vahvuudeksi 31.5.1944 kirjanpidossa, 3448 ja rivissä 2926 upseeria, aliupseeria ja miestä. Vahvuus oli kutakuinkin täysi ja sama taisteluiden alkaessa. Taisteluissa mukana ollut PST -upseeri, majuri Pekkarinen mainitsee jälkeenpäin laatimassaan kertomuksessa tappioista seuraavaa:
10.6.1944 klo 15.00 pataljoonien kokoonpanon jälkeen, Lintulan maastossa, todettiin kaatuneita, haavoittuneita ja vielä kadoksissa olevia n. 60% alkuperäisestä taisteluvahvuudesta.
Myöhemmin 11.6.1944 Onkamojärvellä todettiin tappioiden kaatuneiden, haavoittuneiden ja kadonneiden osalta Valkeasaaressa olleen n. 20% tst. vahvuudesta. 10.6.1944 iltapäivällä oli siis kokonaista 40% rykmentistä hajalle lyötynä, ilman käskyä rivistä poistuneita, eksyneitä ja hiippareita, jotka seuraavana päivänä koottiin.
Mutta ilman käskyä ja lupaa rivistä poistuneita oli vielä koko joukko metsissä.
L. Jäntti mainitsee kirjassaan "Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944" JR1:n tappioiden olleen -ilmeisesti myöhemmin tapahtuneen laskennan ja selvityksen perusteella- kaikkiaan 872, joista haavoittuneita 396, mikä määrä vastaa 30% rivivahvuudesta.
Ero näiden kahden arvion välillä on 10% = 300.
Nieminen on mielenkiintoisen aihee kimpussa: JR 1:n Valkesaaren pääaseman tappiot yllättävän pienet, eli aivan kuten Oesch kirjassaan jo 1956 esitteli.
>>
Tutkin tällä hetkellä JR 1:n tilannetta 9.-10.6.1944 Valkeasaaressa. Ota minuun yhteyttä vaikka [email protected]
27.11.2010 19:39 Jarmo Nieminen
http://jarmonieminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53198-duumasta-toimeksi-suomalaiset-kadonneet-on-selvitettava#comments
Rykmentit tappiot olivat raskaat. Ventovieraalle totean kuitenkin, että rykmenttiä ei murskattu. Rivissä oli
- 11.6. 1 400 miestä,
- 12.6. 1 900 miestä,
- 13.6. 2 000 miestä ja
- 25.6. 3 100 miestä (täydennysten jälkeen).
Lopullisiksi JR 1:n Valkesaaren pääaseman tappioksi jäi 9./10.6.1944
- kaatui, siunattu ja haudattu (4/7)
- kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi(5/263)
- kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu (2/9)
- kuollut sotavankeudessa (0/10)
- siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut (90/10).
Kadonneiden kohtalot on selvitettävä
Posted on Lokakuu 5, 2008 by Jarmo Nieminen
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=208
Eräs sotahistorian laitoksen (?) tutkija on laskenut sota-arkiston menehtyneiden tietokannan perusteella kenraalimajuri Jussi Sihvon 10. divisioonan joukko-osastojen - JR 1, JR 58 ja Er.P. 20 - tappioiksi suursodan kahtena ensimmäisenä päivänä 9 - 10.6 olivat 723 miestä, joista:
- 266 kaatui tai ruumis jäi kentälle;
- 23 kuoli haavoittuneena;
- 419 katosi ja julistettiin kuolleeksi;
- 15 kuoli sotavankeudessa.
Divisioonan kaikista menehtyneistä hänen mukaansa 393 oli everstiluutnantti Tauno Viljasen jalkaväkirykmentti 1:n miehiä ja eversti Eero Juvan jalkaväkirykmentti 58:n sekä sille alistetun Erillinen pataljoona 20:n miehiä oli 206.
Niilo Lappalaisen aikoinaan tekemän tutkimuksen mukaan taas 10. divisioonan menehtyneiden, kaatuneiden ja kadonneiden, määrä olisi ollut yli 900 ja haavoittuneiden määrä yli 700.
Huomio tässä kiinnittyy siihen, että menehtyneiden määrä on jopa selvästi suurempi kuin haavoittuneiden. Yleensä kannaksen taisteluissa haavoittuneiden määrä oli moninkertainen menehtyneisiin verrattuna!
Laitoin nuo 1. lukemat käyttäen Valkeasaarta kaatumispaikkana. Siitä johtuen lukemat oli huomattavasti pienemmät. Tämä oli ihan vaan keskustelun kirvoittamiseksi. Eipä paljon kiinnosta näköjään. Mutta yksikin vastaus on hyvä, jos se on asiansa osaavalta taholta annettu. Kiitos.
Lukemat heittää melkoisen reippaasti lähteistä riippuen.
Lieköhän tämä mitään näin amatööripohjalta tehtynä:
JR 1 384
JR 58 217
Er.P 20 33
Yhteensä 634
JR 58 antaa 9-10.6.1944 kaatuneiksi 217 ilman paikkamääritystä.
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=*&synt_pv=*&synt_kk=*&synt_vv=*&kuol_a_p=9&kuol_a_k=6&kuol_a_v=1944&kuol_l_p=10&kuol_l_k=6&kuol_l_v=1944&enimi=*&joukkoos=*jr+58&kunta=%&sort=sy&kuolinpaikka=*&haekaikki=1
Hakuehdoilla löytyi 217 henkilö(ä).
JR 1 antaa 9-10.6.1944 kaatuneiksi 384 ilman paikkamääritystä.
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=*&synt_pv=*&synt_kk=*&synt_vv=*&kuol_a_p=9&kuol_a_k=6&kuol_a_v=1944&kuol_l_p=10&kuol_l_k=6&kuol_l_v=1944&enimi=*&joukkoos=*jr+1&kunta=%&sort=sy&kuolinpaikka=*&haekaikki=1
Hakuehdoilla löytyi 384 henkilö(ä).
Er.P 20 antaa 9-10.6.1944 kaatuneiksi 33 ilman paikkamääritystä.
http://tietokannat.mil.fi/menehtyneet/index.php3?snimi=*&synt_pv=*&synt_kk=*&synt_vv=*&kuol_a_p=9&kuol_a_k=6&kuol_a_v=1944&kuol_l_p=10&kuol_l_k=6&kuol_l_v=1944&enimi=*&joukkoos=*Er.P+20&kunta=%&sort=sy&kuolinpaikka=*&haekaikki=1
Hakuehdoilla löytyi 33 henkilö(ä).
Varmastikin surkeimman kohtalon noina kahtena päivänä kokivat kenttä-
tykistörykmentti 9:n patteristot, ja varsinkin Terijoen Sormenkärjessä
ollut patteristo!
- Kenttätykistörykmentti 9 */KTR 9 - - - Hakuehdoilla löytyi 26 miestä.
Eversti O. Mandelinin kenttätykistörykmentin (KTR 9) evl. Hankipohjan
I patteriston ja majuri Tirrosen III patteriston melkeinpä kaikkien
menehtyneiden kohdalla lukee "ruumis jäi kentälle tai tuhoutui".
- Heistä tuskinpa ketään tuotiin isänmaan multiin!
Tämän sota-arkiston tietokannan kanssa saa varmaan olla vähän
varovainen, tulee helposti harrastelijalle väärää tulkintaa; ja onhan
tuossa tietokannassakin omat puutteensa.
Lisäksi eipä niitä taisteluja käyty ainoastaan Valkeasaaren kylässä
vaan myös Terijoella ja ehkäpä joillain muillakin paikkakunnilla.
Sitä paitsi ulkopaikkakuntalainen vääpeli tai kirjuri tuskin aina osasi
merkitä sotilaan kaatumispaikkaa oikein.
Mutta sota-arkiston menehtyneiden tietokanta antanee jokseenkin
seuraavanlaisia tuloksia joukko-osastoittain Terijoen – Valkeasaaren
– Vaskisavotan ja siis Sihvon 10. divisioonan puolustuslohkolla ja
tämän Gusevin 21. armeijan hyökkäyksessä 9 – 10.6.1944:
Kaikkein voimakkain hyökkäys kohdistui 10. divisioonan alueelle:
- Eero Juvan jalkaväkirykmentti 58 - */JR 58 - - - Hakuehdoilla löytyi
215 miestä.
- Tauno Viljasen jalkaväkirykmentti 1 - */JR 1 - - - Hakuehdoilla löytyi
379 miestä.
- Erillinen pataljoona 20 */Er.P 20 - - - Hakuehdoilla löytyi 28 miestä.
Myös Martolan 2. divisioona joutui osittain (I/JR 7 ja Er.P 12) vihollisen
21. armeijan läpimurtoalueelle:
- Ehrnroothin jalkaväkirykmentti 7 - JR 7 - - - Hakuehdoilla 1./JR 7, 2./JR 7,
...ja niin edelleen löytyy ~ 40 miestä (Kuvajan I pataljoona oli tuolla
Vaskisavotan lohkolla).
- Erillinen pataljoona 12 */Er.P 12 - - - Hakuehdoilla löytyi 4 miestä.
Huomattava, että näistäkin luvuista puuttuvat ainakin sellaiset joukko-
osastot kuin kenttätykkirykmentti 9 ja Jääkäripataljoona 1 sekä erillinen
pataljoona 13... ???
"Kenttätykistön kohtalo"
Raskaitten T 34-panssarien vyöryessä tukilinjan eteen niin vastaiskut oli tehty.Rintama luhistui 10.D:n 68 tykkiä jäi vihollisen haltuun koska vetohevoset ja traktorit olivat maatalous ja linnoitus töissä.Everstluutnantti Viljanen oli pyytänyt vahvistuksia divisioonan komentajalta vaikka armeijakunnasta saakka.Sihvo vastasi,ei armeijakunnan esikuntaa sovi häiritä yöllä.
Esikunnan lähellä nähtiin upseerien pelailevan samaan aikaan tennistä ja pioneerit hoitivat saunan edustan ruohomattoa.
Tällainen oli armeijakunnan tilannearvio.
" koska vetohevoset ja traktorit.. "
Eipä siinä muutamalla hevosella ja traktorilla ole hevon paskankaan merkitystä
jos YKSI KOKONAINEN ARMEIJA sen kolme armeijakuntaa ja niiden yhdeksän
divisioona ja reservissä vielä kuusi lisää hyökkää YHDEN kenraalimajuri Jussi Sihvon
10. DIVISIOONAN asemiin ja vieläpä panssarirykmenttien avustamana ja toista
päivää kestäneiden ilmapommitusten ja tykistökeskitysten - maalta, kannakselta
ja Krondstadtista, mereltä, Suomenlahdelta ja Laatokalta - jälkeen.
Kyllä nämä meidän everstit ovat helvetin yksinkertaista porukkaa! Ilkeävätkin vielä
julkisuudessa esiintyä?
"Sinä ja sinun "hevoset ja traktori"
Tykit jäivät ja vetokalusto OLI linnoitustöissä.
Minä nään asiat Suomalaisten kannalta katsottuna,ja mitä laiminlyöntejä Suomi teki.
Pääsyy oli siinä,kun valtaosa puolustajista oli väärässä paikassa,Syvärillä.Tulikohan vallattua maata liikaa,kun ei pystytty kaikkea puolustamaan.
Tärkeää on myös huomioida Valkeasaaren vaikea maasto on vaikea puolustajalle.Pohjavesi esti kaivautumisen ja hiekkaperäisessä maastossa rakennelmat sortuivat helposti tykistön moukaroidessa.Korsut olivat paremminkin vain sääsuojia,taisteluhaudat varsin puutteelliset,vain etulinjaan oli saatu yhtenäinen hauta.
Käsittämätöntä,olihan joukkomme majailleet asemissaan kolmisen vuotta ikäänkuin SOTAA ei enää olisikaan.Panssariestteet puuttuivet tykkänään.Valkeasaaren lohkolla oli vain 18 panssarintorjunta tykkiä,joista 12 ajanmukaista 75.mm:n tykkiä.Kauhuista ei ollut tietoakaan.
Vastapuoli sitävastoin harjoitelikin hyökkäystä viikko tolkulla,ja oli salannut hyvin joukkojensa kuljitukset linjoille.
Suotta kirjoittelette uusia avauksia kun useimmat aiheet löytyy googlellakin. Näyttää olleen taas ammattilaiset asialla.
Puna-armeija aloitti operaation jonka tarkoitus oli heittää maahantunkeutujat ulos Neuvostoliitosta, pakottaa Suomi rauhaan, julistamaan sodan Saksalle ja häätämään saksalaiset Lapista, maksamaan suuret sotakorvaukset sekä tuomitsemaan sotarikolliset. Kaikissa näissä tavoitteissa onnistuttiin!
Siis nätisti vaan - asiaan.
Suomen armeijan tuhoaminen, maan antautuminen, miehitys ja siirtäminen sosialismiin.. Sitä ei saavutettu.
Tapio Tiihosen käyttämän neuvostoaineiston mukaan puna-armeijan tykistö ja krh aiheutti omille joukoilleen noin tuhannen miehen tappiot pelkästään 10.6.44 tulituksella.
"Kyllä nämä meidän everstit ovat helvetin yksinkertaista porukkaa! "
Olikohan syy paremminkin kenraaleissa. Suomalaiset saivat vangiksi keväällä inkerinmaalaisen kersantin, joka suurinpiirtein kertoi kaikki tulevat tapahtumat. Eräs eversti meni kertomaan asiasta päämajaan Mikkeliin. Kenraali
Airo löi asian läskiksi ja sanoi, ettei kannata mennä kertomaan asiasta Mannerheimille.