On tässä kauniina kevätpäivinä käynyt mielessä peräti auton vaihto, vaan saas nyt nähdä...
Vuosia sitten nuoruuden huumassa tuli vaihdeltua autoa kuin pipoa, ainakin 2 vuoden välein ja upouusia aina. Vasta loppuaikoina -taloudellisen tilanteen pakottamana- aloin ajatella ajetun kilometrin hintaa.
Noh, pakko oli uudenkarhea keskikokoinen kärry myydä ja joku käyttökapine tilalle. Valinta osui -osaksi sattumalta, osaksi tuttavan suosituksesta- käytetyyn 7-vuotiaaseen Suzuki Swift 1,3i sedaniin, oli ajettu vain 140 tkm. Nätti kirkkaanvalkoinen, spoilerit sun muut varusteet, hinta 20 tonnia ex-valuuttaa, kulutus noin 5 litraa sataselle eikä nyt ajetun 4,5 vuoden aikana mitään vikoja. Vaihdettu ainoastaan kuluvina osina jarrupalat, takaäänenvaimennin sekä muutama valopolttimo. Ajettavuus tyynellä ok, sivutuulessa ja lumisohjossa hiukan hutera vaan siihenkin on tottunut. Lämmintä on riittänyt -30:ssa asteessakin, ja käynnistynyt ilman lohkoa -32:ssa...Ruostetta on kupannut hiukan alahelmoistan, vaan katsastuksesta läpi ilman huomautuksia. Siis järkevä käyttökärry ollut kaiken kaikkiaan.
Nyt on käynyt mielessä kalliimman hintaluokan pirssi tilalle -osin omasta, osin tuttujeni ja vaimoni vihjailuiden takia. Vaihtoehtoja on pyörinyt villisti mielessä laidasta laitaan:
Teema 1: Laitetaan naapurit kateellisiksi ja nautitaan mukavasta menosta eli vaihtoehtona käytetty Mercedes. Homma ei vaan ole pelannut. Joko edullisemmat yksilöt ovat tolkuttomasti ajettuja ex-takseja ja kaameassa kunnossa tai sitten huippunättejä ja kaameahintaisia pelejä. Hinta/vuosimalli-suhde arveluttaa kaikesta huolimatta, ja varsinkaan kun en ole mikään tekninen huippuspesialisti.
Teema 2: vähän ajettu ja käytetty massaperheauto. Valinnanvaraa olisi runsaasti. Tojosta Volkkariin, sedanista farkkuun (farkkua en halua). Toisaalta: nykyinen pelaa hyvin vielä ja tämmöinen uudempikin massaperheauto olisi samankaltainen tunteeton käyttöväline -onko sitten uhratun isohkon rahasumman arvoista?...
Teema 3: Uusi pikkuauto. Joo-o, olisihan siinä takuut ja uuden tuoksu, vaan ei kauaa. Ainoa ns. teknisesti varmempi pirssi olisi mielesäni Toyota Yaris, van on niin ruma että. Joku Punto tai 206 ei houkuttele pistämään nimeä kauppasopimukseen vuosien yhteiselle taipaleelle, jostain syystä. Toisaalta: arvon pudotus on näissä uusissa kirpuissa kaikkein suurinta, ja tavaratila pienenisi reilusti omaan sedaniini verrattuna. Taidanpa jättää...
Tässä nyt muutama autokuume-teema osaltani, kerroinpa vaan omia mietteitäni valinnan vaikeudesta ja mietteitäni autoilun kokonaiskuluista. Nykykärry on antanut itselleni huolettomia ja halpoja kilometrejä tähänn saakka, eikä mikään tekninen osa oirehdi pientä korroosiota lukuunottamatta. Parasta olisi ajaa tämän ikä- ja hintaluokan peli loppuun ja sitten romuttamolle. Vaan kevät on kauheaa aikaa kun tämä autokuume-niminen tauti iskee. On niin helppoa kuvitella itsensä ajelemassa kiiltävällä tähtikeulalla stereot mielimusiikkia soittaen ja unohtaa arkiset seikat kuten joka kuukautinen osamaksuhelvetti ja todennäköisesti kohoavat vakuutus- yms. maksut.
Elämä on kivaa, vain minä olen tylsä?....
Vuosia sitten nuoruuden huumassa tuli vaihdeltua autoa kuin pipoa, ainakin 2 vuoden välein ja upouusia aina. Vasta loppuaikoina -taloudellisen tilanteen pakottamana- aloin ajatella ajetun kilometrin hintaa.
Noh, pakko oli uudenkarhea keskikokoinen kärry myydä ja joku käyttökapine tilalle. Valinta osui -osaksi sattumalta, osaksi tuttavan suosituksesta- käytetyyn 7-vuotiaaseen Suzuki Swift 1,3i sedaniin, oli ajettu vain 140 tkm. Nätti kirkkaanvalkoinen, spoilerit sun muut varusteet, hinta 20 tonnia ex-valuuttaa, kulutus noin 5 litraa sataselle eikä nyt ajetun 4,5 vuoden aikana mitään vikoja. Vaihdettu ainoastaan kuluvina osina jarrupalat, takaäänenvaimennin sekä muutama valopolttimo. Ajettavuus tyynellä ok, sivutuulessa ja lumisohjossa hiukan hutera vaan siihenkin on tottunut. Lämmintä on riittänyt -30:ssa asteessakin, ja käynnistynyt ilman lohkoa -32:ssa...Ruostetta on kupannut hiukan alahelmoistan, vaan katsastuksesta läpi ilman huomautuksia. Siis järkevä käyttökärry ollut kaiken kaikkiaan.
Nyt on käynyt mielessä kalliimman hintaluokan pirssi tilalle -osin omasta, osin tuttujeni ja vaimoni vihjailuiden takia. Vaihtoehtoja on pyörinyt villisti mielessä laidasta laitaan:
Teema 1: Laitetaan naapurit kateellisiksi ja nautitaan mukavasta menosta eli vaihtoehtona käytetty Mercedes. Homma ei vaan ole pelannut. Joko edullisemmat yksilöt ovat tolkuttomasti ajettuja ex-takseja ja kaameassa kunnossa tai sitten huippunättejä ja kaameahintaisia pelejä. Hinta/vuosimalli-suhde arveluttaa kaikesta huolimatta, ja varsinkaan kun en ole mikään tekninen huippuspesialisti.
Teema 2: vähän ajettu ja käytetty massaperheauto. Valinnanvaraa olisi runsaasti. Tojosta Volkkariin, sedanista farkkuun (farkkua en halua). Toisaalta: nykyinen pelaa hyvin vielä ja tämmöinen uudempikin massaperheauto olisi samankaltainen tunteeton käyttöväline -onko sitten uhratun isohkon rahasumman arvoista?...
Teema 3: Uusi pikkuauto. Joo-o, olisihan siinä takuut ja uuden tuoksu, vaan ei kauaa. Ainoa ns. teknisesti varmempi pirssi olisi mielesäni Toyota Yaris, van on niin ruma että. Joku Punto tai 206 ei houkuttele pistämään nimeä kauppasopimukseen vuosien yhteiselle taipaleelle, jostain syystä. Toisaalta: arvon pudotus on näissä uusissa kirpuissa kaikkein suurinta, ja tavaratila pienenisi reilusti omaan sedaniini verrattuna. Taidanpa jättää...
Tässä nyt muutama autokuume-teema osaltani, kerroinpa vaan omia mietteitäni valinnan vaikeudesta ja mietteitäni autoilun kokonaiskuluista. Nykykärry on antanut itselleni huolettomia ja halpoja kilometrejä tähänn saakka, eikä mikään tekninen osa oirehdi pientä korroosiota lukuunottamatta. Parasta olisi ajaa tämän ikä- ja hintaluokan peli loppuun ja sitten romuttamolle. Vaan kevät on kauheaa aikaa kun tämä autokuume-niminen tauti iskee. On niin helppoa kuvitella itsensä ajelemassa kiiltävällä tähtikeulalla stereot mielimusiikkia soittaen ja unohtaa arkiset seikat kuten joka kuukautinen osamaksuhelvetti ja todennäköisesti kohoavat vakuutus- yms. maksut.
Elämä on kivaa, vain minä olen tylsä?....
Vastaukset 1
Vanhimmat
On todella mukavaa tälläkin palstalla nähdä järkevää tekstiä! Useimmat kirjoitukset eivät ole tästä maailmasta, vaan ne ovat haaveiden ja virtuaalimaailman sävyttämää satua.
Nimim. "tylsä" on päässyt elämässään jo siihen vaiheeseen, että uskaltaa valita autonsa ihan omien tarpeidensa ja taloudellisten mahdollisuuksiensa perusteella pelkkiin järkisyihin vedoten. Juuri näinhän kaikkien onnellisten ihmisten pitäisi menetellä. Tällainen asenne on merkki siitä, että ihminen on kasvanut itsenäiseksi aikuiseksi yksilöksi, joka voi löytää onnen elämäänsä muustakin kuin johtotähdestä velkavetoisen Mersunsa nokalla.
ONNITTELEN HYVÄSTÄ OIVALLUKSESTA!
Fossiili