Sillä sapatti on Jeesuksen seuraajien lepopäivä ja sunnuntai hänen vastustajiensa. Ei mitään kiistaa. pidetään molemmat osapuolet oma päivämme!
Turhaa kiistelyä
karvas
8397
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 17 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
päätä siitä, kuka on Jeesuksen tai Jumalan vastustaja. Kaikilla kristityilla on yksi ja sama vihollinen - sielunvihollinen eli saatana.
Jaakob 4:7-8
7 Olkaa siis Jumalalle alamaiset; mutta vastustakaa perkelettä, niin se teistä pakenee.
8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä. Puhdistakaa kätenne, te syntiset, ja tehkää sydämenne puhtaiksi, te kaksimieliset.
Jumalan sana päättää. Raamattu julistaa ihmiskäskyjen noudattajat (mm. sunnuntai on sellainen) kadotukseen.
Olet ehdottomasti väärässä! Jumala ei missään tuomitse sunnuntai viettäjiä. Sitä teet sinä omaan oppiisi turvautuen.
Lakinsa rikkojat, ja yhdessä käskyssä lukee, MUISTA" ja Jumala tuomitsee muidenkin käskyjen rikkojat, jotka tietoisesti rikkovat Hänen lakiaan.
Sinulla taitaakin olla itselläsi omat opit, sillä joka ei pidä Hänen käskyjänsä ei ole Hänen omansa.
Tees siis parannus ja usko evankeliumi.
Raamatun keskellä, sen kaikkein keskimmäisin luku on Psalmi 118, ja sen jae 8, on koko Raamatun keskimmäisin jae.
Mitä tuo Raamatun ydinjae sanoo...?
Ps 118:8 Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin.
Jos sunnuntaille ei ole Jumalan sanassa sanottu että Jumala on siunannut ja pyhittänyt sen päivän, vaan saamme muuta kautta tietää, että se on isiemme perintöä ja keksintöä niin me voimme ennemmin luottaa Jumalaan kuin isiimme ja pitää sapatin jonka Jumala todellakin on Raamatussa siunannut ja pyhittänyt.
Sapatti on seitsemäs päivä. Seitsemäs tarkoittaa sitä että kun me pyhitämme joka seitsemännen tulevat kaikki muutkin päivämme pyhitetyiksi. Seitsemän on Raamatussa kokonaisuuden ja täydellisyyden, pyhyyden, luku. Siksi ei ole aivan sama minkä seitsemästä me valitsemme.
Ennemmin kannattaisi luottaa tässäkin asiassa Jumalaan kuin riskeerata tärkeitä asioita ihan vain muista syistä.
Jos ajattelemme että Jumala on kumonnut käskynsä pyhittää lepopäivä, tai että se olisi juutalaisille tarkoitettu, niin miksi muut käskyt kuitenkin ovat täysin voimassa ja miksi Jumala pyhitti seitsemännen ihmistä varten?
Ei ole loogista kumota yhtä ja pitää muut. Kun Jeesus täytti lain meidän puolestamme, Hän täytti myös sapattikäskyn, ja me olemme velvolliset katsomaan esimerkkiä omalle elämällemme Hänestä...
Matt 11:29 Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne.
1Joh 2:6 Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen vaeltamaan, niinkuin hän vaelsi.
Jumala ei varmasti ankarasti tuomitse kenenkään sunnuntain pyhitystä joka tietämättömyyden tähden sen pyhittää, mutta uskon että Hän suhtautuu toisin sellaiseen joka ymmärtää miten asia on ja silti toimii vastoin ymmärrystään.
Itse kuulun nykyjään tuohon jälkimmäiseen joukkoon. Minä olen vapaa pitämään lauantain Jumalan käskyn mukaan lepopäivänä, ja olen siitä hedelmästä kiitollinen.
Eikös adventisteilla ole aika leimallista tuomita sunnuntain viettäjät pedonmerkin kantajiksi? Joten joutuu tässä väkisinkin puolustamaan ja oikomaan asioita monen taholta oikeampaan muotoon.
Mikä on siis totuus sapatin suhteen, meidän kannaltamme? Käsityksemme näköjään vaihtelee, mutta älkäämme koskan tuomitko (merkitkö) ketään päivien perusteella.
Vaan heidän on vastattava totuudellisesti. Sillä muutoin he osallistuvat itse siihen väärän lepopäivän viettoon ja halventavat Luojaansa. Se on Jumalan pilkkaamista! Jokainen, joka on tietoinen asiasta ja valitsee ihmiskäskyn Jumalan antaman lepopäiväkäskyn sijaan, osallistuu luojansa häpäidemiseen. Jumalan siunaaman lepopäivän vietto ei ole lakihenkisyyttä, vaan Luojan kunnioitusta!
kol.2:16. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
18. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
19. eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
20. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
21. "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
22. - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
23. Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi.
Room.14:5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
6. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
7. Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.