Laitan tämän nyt tännekin uuten aloituksena, ettei huku tuonne toiseen kohtaan. koska aihe mielestäni tärkein mitä voi olla.
Kirjoitit: "Eli varmuus, on 10-käskyssä Jumalallisuuden Tietoutena itsestään selvänä jokaiselle jolla sielu on.
"Olen varma, että täällä oli eilen poutaa." "
Ensinäkin jos katsotaan 10-käskyä, niin eikös niitä ollut aika iso nippu enemmän niitä käskyjä? En oikein ymmärrä mistä tuo 10-käskyn kokoelma käsitys on tullut. Kerro minulle jos tiedät paremmin.
Tarkoititkohan että ihmisen sisällä on tieto käskyjen muodossa totuudesta, että hän sisäisesti tietää mikä on oikein ja väärin.
Rakkaudessa täyttyy kaikki käskyt, koska kaikki käskyt ovat vain rivejä tekstiä jotka kertovat millainen Rakkaus on.
Oikein, väärin
Hyvä, paha
niillä puntaroiminen, on sitä samaa
hyvän ja pahan tiedon puusta syömistä,
josta Aadam ja Eeva söivät.
Jumala on Rakkaus ja Hän elää meissä uskon kautta, ei käskyjen kautta, siksi sanotaan: Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta.
Armo on jotain jota ei voida ansaita, se on lahja.
Niinkauan kun ihminen uskoo lain noudattamiseen hän on kirouksen alainen. Sillä tiellä ei ole lepoa.
Jumalan nimi on MINÄ OLEN. Eikä sattumalta.
Jumalan voi kohdata vain pysähtymällä. Jos lukija kukalie oletkin haluat kokemuksellisen varmuuden sisimpääsi Jumalan todellisuudesta. Hiljennä mielesi ja pysähdy tähän hetkeen, ilman menneisyyttä ja tulevaisuutta, niin voit kokea Jumalatietoisuuden.
Ihminen on itsessään kaikenlaisten himojen orja ja mieli on aina juoksussa pois tästä hetkestä, jossa Jumala (Minä Olen) on.Totuus voidaan kohdata vain tässä hetkessä. Silloin tajuat että: "ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa,vaan niinkuin Hänen Henkensä opettaa teitä, se on tosi."
Käsky kirjaimen noudattaminen on epäuskoa. Jos autuutesi on siinä että noudatat käskyjä, olet vain liikkeellä lihassa. Hengellinen ihminen taas uskoo että Hän joka on kaiken lain täyttymys, asuu minussa ja elää elämäänsä minun kauttani, jos vain annan, enkä itse yritä. Silloin vasta voin levätä täydellisesti. Rakkaudessa ei ole pienintäkään vaatimusta.
Eikö olisi luonnotonta jos sinun ollaksesi sinä pitäisi olla paperille kijoitettu,että mitä sinun tulee tehdä ollaksesi sinä.
Kaikki yrittäminen on luonnotonta. Kukaan ei voi olla muuta kuin on.
siksi meillä on täysi lepo, koska toisaalta se vanha ihminen joka meissä on, on kuollut ristillä Kristuksen kanssa, meidän ei tarvitse enää tuskailla sen tekemisten kanssa, vaikka se tekisi mitä. Jos tuskailisimme, se olisi vain sitä että me olisimme taas nostaneet laintaulut silmiemme eteen ja näkisimme surkeutemme, sitten yrittäisimme tehdä parannusta ja elää paremmin jatkossa. Miten luonnotonta! Mutta koska ristillä kaikki on jo sovitettu ja Kristuksen kuoleman kautta meidät on jo vapautettu vanhasta ihmisestä ja sen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.
Vain valheen uskominen pitää meille totena että me emme muka olekaan kuolleet.
itseasiassa juuri laki sen synnin meissä elävöittää, ilman lakia synti on kuollut. Jos nyt sanotaan että tekisit jonkun asian, synnin, joka laissa oli sanottu että ei saa tehdä, sanotaan vaikka että varastaisit. Se olisi vain osoitus siitä että sinun sisälläsi laki vielä hallitsee, sillä ilman lakia synti(=sinä noudattajana) olisi kuollut. Ulospääsy tästä ei ole yrittää olla parempi, sillä sekin lähtee laista. Vaan sitä lujemmin sinun tulisi tarttua uskossa kiinni siihen että olet vapaa. Vain tämä on tie ulos synnin orjuudesta.Synnin ilmentymien näkeminen elämässäsi, on vain merkki siitä että vielä on lain kahleita jotka pitävät synnin (=sinä ilman Kristusta)elossa sinussa.
Pelastus on kaksipuoleinen.
Yhtäältä meidät on pelastettu vanhasta ihmisestä, Kristuksen kuolemassa sekin on kuollut.
Kuka voi kuolleelta jotain vaatia? :D
Toisaalta meissä on uusi elämä, Kristus meissä.
En enää elä minä, vaan Kristus minussa. Tämä vapauttaa meidät kaikesta hyvän yrittämisestä, koska en enää elä minä.
Tämän kun sisäistää voi elää luonnollista elämää, tapahtui mitä tapahtui. Mikään ei enää hätkäytä meitä, koska kaikki on Hänen kädessään, meidät on vapautettu kaikesta. Saamme vain olla ja levätä. Tästä nousee sisäinen kiitos ja ilo ja rauha ja Rakkaus, joka hyväksyy muutkin sellaisen kuin he ovat.
Kirjoitit: "Eli varmuus, on 10-käskyssä Jumalallisuuden Tietoutena itsestään selvänä jokaiselle jolla sielu on.
"Olen varma, että täällä oli eilen poutaa." "
Ensinäkin jos katsotaan 10-käskyä, niin eikös niitä ollut aika iso nippu enemmän niitä käskyjä? En oikein ymmärrä mistä tuo 10-käskyn kokoelma käsitys on tullut. Kerro minulle jos tiedät paremmin.
Tarkoititkohan että ihmisen sisällä on tieto käskyjen muodossa totuudesta, että hän sisäisesti tietää mikä on oikein ja väärin.
Rakkaudessa täyttyy kaikki käskyt, koska kaikki käskyt ovat vain rivejä tekstiä jotka kertovat millainen Rakkaus on.
Oikein, väärin
Hyvä, paha
niillä puntaroiminen, on sitä samaa
hyvän ja pahan tiedon puusta syömistä,
josta Aadam ja Eeva söivät.
Jumala on Rakkaus ja Hän elää meissä uskon kautta, ei käskyjen kautta, siksi sanotaan: Sentähden se on uskosta, että se olisi armosta.
Armo on jotain jota ei voida ansaita, se on lahja.
Niinkauan kun ihminen uskoo lain noudattamiseen hän on kirouksen alainen. Sillä tiellä ei ole lepoa.
Jumalan nimi on MINÄ OLEN. Eikä sattumalta.
Jumalan voi kohdata vain pysähtymällä. Jos lukija kukalie oletkin haluat kokemuksellisen varmuuden sisimpääsi Jumalan todellisuudesta. Hiljennä mielesi ja pysähdy tähän hetkeen, ilman menneisyyttä ja tulevaisuutta, niin voit kokea Jumalatietoisuuden.
Ihminen on itsessään kaikenlaisten himojen orja ja mieli on aina juoksussa pois tästä hetkestä, jossa Jumala (Minä Olen) on.Totuus voidaan kohdata vain tässä hetkessä. Silloin tajuat että: "ette ole kenenkään opetuksen tarpeessa,vaan niinkuin Hänen Henkensä opettaa teitä, se on tosi."
Käsky kirjaimen noudattaminen on epäuskoa. Jos autuutesi on siinä että noudatat käskyjä, olet vain liikkeellä lihassa. Hengellinen ihminen taas uskoo että Hän joka on kaiken lain täyttymys, asuu minussa ja elää elämäänsä minun kauttani, jos vain annan, enkä itse yritä. Silloin vasta voin levätä täydellisesti. Rakkaudessa ei ole pienintäkään vaatimusta.
Eikö olisi luonnotonta jos sinun ollaksesi sinä pitäisi olla paperille kijoitettu,että mitä sinun tulee tehdä ollaksesi sinä.
Kaikki yrittäminen on luonnotonta. Kukaan ei voi olla muuta kuin on.
siksi meillä on täysi lepo, koska toisaalta se vanha ihminen joka meissä on, on kuollut ristillä Kristuksen kanssa, meidän ei tarvitse enää tuskailla sen tekemisten kanssa, vaikka se tekisi mitä. Jos tuskailisimme, se olisi vain sitä että me olisimme taas nostaneet laintaulut silmiemme eteen ja näkisimme surkeutemme, sitten yrittäisimme tehdä parannusta ja elää paremmin jatkossa. Miten luonnotonta! Mutta koska ristillä kaikki on jo sovitettu ja Kristuksen kuoleman kautta meidät on jo vapautettu vanhasta ihmisestä ja sen tekemisistä ja tekemättä jättämisistä.
Vain valheen uskominen pitää meille totena että me emme muka olekaan kuolleet.
itseasiassa juuri laki sen synnin meissä elävöittää, ilman lakia synti on kuollut. Jos nyt sanotaan että tekisit jonkun asian, synnin, joka laissa oli sanottu että ei saa tehdä, sanotaan vaikka että varastaisit. Se olisi vain osoitus siitä että sinun sisälläsi laki vielä hallitsee, sillä ilman lakia synti(=sinä noudattajana) olisi kuollut. Ulospääsy tästä ei ole yrittää olla parempi, sillä sekin lähtee laista. Vaan sitä lujemmin sinun tulisi tarttua uskossa kiinni siihen että olet vapaa. Vain tämä on tie ulos synnin orjuudesta.Synnin ilmentymien näkeminen elämässäsi, on vain merkki siitä että vielä on lain kahleita jotka pitävät synnin (=sinä ilman Kristusta)elossa sinussa.
Pelastus on kaksipuoleinen.
Yhtäältä meidät on pelastettu vanhasta ihmisestä, Kristuksen kuolemassa sekin on kuollut.
Kuka voi kuolleelta jotain vaatia? :D
Toisaalta meissä on uusi elämä, Kristus meissä.
En enää elä minä, vaan Kristus minussa. Tämä vapauttaa meidät kaikesta hyvän yrittämisestä, koska en enää elä minä.
Tämän kun sisäistää voi elää luonnollista elämää, tapahtui mitä tapahtui. Mikään ei enää hätkäytä meitä, koska kaikki on Hänen kädessään, meidät on vapautettu kaikesta. Saamme vain olla ja levätä. Tästä nousee sisäinen kiitos ja ilo ja rauha ja Rakkaus, joka hyväksyy muutkin sellaisen kuin he ovat.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.