Ateismikeskusteluun on viime aikoina tupsahdellut parin päivän välein toisiaan muistuttavia, "kysyviä" avauksia. "Kysyviä" - sitaatteja korostaen - nämä ovat siksi, että "kysyjällä" on ateismista jo vakiutunut käsitys, jonka hän esittää "kysymyksensä" ohessa. Kysymys onkin ikäänkuin saneleva vastaus.
Vastauksessa ateismi edustaa "kysyjälle":
-totuudenvastaisuutta;
-älyllistä epärehellisyyttä;
-ahdasmielisyyttä.
Jonkinlaisen "multinikin" taakse kätkeytyvä "kysyjä" on käynyt "keskustelua" tähän asti perin raivostuttavalla tavalla. Joko hän perusteltuakin vierastamaansa näkemystä "kommentoiden" jatkaa perseveroivaa jankkaustaan - tai sitten hän vain vaikenee täydellisesti, kun "argumenttinsa" eivät alkuunkaan riitä vastaamaan "täyslaidalliseen". Lopulta vaiettuaan "kysyjä" aloittaa toisen samankaltaisen "kysyvän" viestiketjun.
Vinkkinä niille, jotka haluavat havaintojeni mukaan viimeksi nimimerkillä "asiaa pohtiva" ateismista "kysyneen" vaientaa, neuvon tutkimaan esimerkiksi zen-buddhalaisuutta. Zen-buddhalaisuus on oiva esimerkki ateistisesta uskonnosta, jossa ei ole mitään palvonnan kohdetta, vaan älyllisen oivalluksen kautta pyritään löytämään yhteys todellisuuden kanssa. Tämänkin esimerkin valossa putoaa pohja "kysyjän" yleistykseltä, jonka mukaan totuus ei muka olisi ateistille tärkeää. Muitakin esimerkkejä toki on, runsain mitoin. Neuvon etsimään. Totuutta.
Totuus löytyy jokaisen sisimmästä - ja jokaisen täytyy löytää se itse.
Näin löydetyn subjektiivisen totuuden ei pitäisi olla kuitenkaan muihin istutettavissa. Esimerkiksi ahdasmielistä sanelua harjoittavan "kysyjän" totuudesta, jos hän on sitä ylipäänsä löytänyt, ei pitäisi tulla kenenkään muun totuutta silloinkaan, kun totuutensa kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Ei, vaikka tällöin "TOTUUS" onkin ikäänkuin suurempi sana kuin "totuus". Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta. Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat.
Palatkaamme lopuksi vielä otsikkooni, sillä minä tahtoisin esittää, toisin kuin eräs, kysyvän kysymyksen. Mitä tässä esitetty "kysyminen" on?
Vastauksessa ateismi edustaa "kysyjälle":
-totuudenvastaisuutta;
-älyllistä epärehellisyyttä;
-ahdasmielisyyttä.
Jonkinlaisen "multinikin" taakse kätkeytyvä "kysyjä" on käynyt "keskustelua" tähän asti perin raivostuttavalla tavalla. Joko hän perusteltuakin vierastamaansa näkemystä "kommentoiden" jatkaa perseveroivaa jankkaustaan - tai sitten hän vain vaikenee täydellisesti, kun "argumenttinsa" eivät alkuunkaan riitä vastaamaan "täyslaidalliseen". Lopulta vaiettuaan "kysyjä" aloittaa toisen samankaltaisen "kysyvän" viestiketjun.
Vinkkinä niille, jotka haluavat havaintojeni mukaan viimeksi nimimerkillä "asiaa pohtiva" ateismista "kysyneen" vaientaa, neuvon tutkimaan esimerkiksi zen-buddhalaisuutta. Zen-buddhalaisuus on oiva esimerkki ateistisesta uskonnosta, jossa ei ole mitään palvonnan kohdetta, vaan älyllisen oivalluksen kautta pyritään löytämään yhteys todellisuuden kanssa. Tämänkin esimerkin valossa putoaa pohja "kysyjän" yleistykseltä, jonka mukaan totuus ei muka olisi ateistille tärkeää. Muitakin esimerkkejä toki on, runsain mitoin. Neuvon etsimään. Totuutta.
Totuus löytyy jokaisen sisimmästä - ja jokaisen täytyy löytää se itse.
Näin löydetyn subjektiivisen totuuden ei pitäisi olla kuitenkaan muihin istutettavissa. Esimerkiksi ahdasmielistä sanelua harjoittavan "kysyjän" totuudesta, jos hän on sitä ylipäänsä löytänyt, ei pitäisi tulla kenenkään muun totuutta silloinkaan, kun totuutensa kirjoitetaan isoilla kirjaimilla. Ei, vaikka tällöin "TOTUUS" onkin ikäänkuin suurempi sana kuin "totuus". Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta. Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat.
Palatkaamme lopuksi vielä otsikkooni, sillä minä tahtoisin esittää, toisin kuin eräs, kysyvän kysymyksen. Mitä tässä esitetty "kysyminen" on?
Vastaukset 16
Vanhimmat
paljon;
"Vinkkinä niille, jotka haluavat havaintojeni mukaan viimeksi nimimerkillä "asiaa pohtiva" ateismista "kysyneen" vaientaa, neuvon tutkimaan esimerkiksi zen-buddhalaisuutta. Zen-buddhalaisuus on oiva esimerkki ateistisesta uskonnosta, jossa ei ole mitään palvonnan kohdetta, vaan älyllisen oivalluksen kautta pyritään löytämään yhteys todellisuuden kanssa"
täytyypä laittaa korvan taakse ;)
nuo zenit vai mitkälie kuullostavat aika hihhuli meiningiltä.
Kehtaako korvan taakse laittaa, vai kärsiikö katu-uskottavuus :)
Zen oli vain yksi esimerkki "kysyjään" toimivasta äänenvaimentimesta. Jos ei zen ikäänkuin "nappaa", kehtaa korvan taakse laittaa jotain muuta - maailma on täynnä esimerkkejä niin henkevästä ateismista, ettei samoja asioita toistuvasti jankkaava "kysyjä" voi - edes totuutta isoilla kirjaimilla kirjoittessaan - näitä täysin "hengettömäksi" totuudenvastaisuudeksi, älylliseksi epärehellisyydeksi tai ahdasmielisyydeksi osoittaa. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Buddhalaisuudesta on olemassa erilaisia tulkintoja.
Näitä ei kannata unohtaa suosimalla jotain muuta.
Esimerkiksi ateisti ei tarvitse tuekseen uskontoa, mutta mm joitakin buddhalaisuuden ajatuksia on mielenkiintoista tutkailla.
Buddhan idea oli opettaa kuinka tulla itseriittoiseksi. Vapautua riippuvuudesta ja kärsimyksestä.
Joissakin tulkinnoissa kehittymisen ja oppimisen sijaan , buddhasta luotiin iconi. Ikäänkuin esimerkki ja sen kautta hänestä tehtiin Jumala.
No hieman sama asia on Jeesuksessa. Hän toimi opettajana, joka kertoi Jumalasta. Hän ei ole .. siis Jeesus , jumala vaan hän on tien näyttäjä, opettaja joka opetti käsitystään Jumalastaan.
Samoin Buddhasta on olemassa käsitys jonka perusteella hän on valaistunut. Valaistunut joissakin ympyröissä käsitetään 'tullut ikään kuin jumalalliseksi'.Tästä tulkinnasta ei ole pitkä matka vetää suora viiva Jumalaan. Kuitenkin Buddha opetti kuinka maailmasta vapaudutaan ja muistutti erehtymisen vaaroista ja ehdollistumisesta.
Ihannoimamme oppi, opettaja, nousevat usein ohjaavaksi voimaksi. Ei kumpikaan näistä opettajista koittanut tehdä itsestään Jumalaa.
Buddhalla oli tavoite särkeä illuusio missä on jumalia ja kannustaa ajattelemaan itse.
Ihmisillä on vain taipumus, kun asiat säilytetään... luoda suurmiehistä patsaita ja rakentaa heidän varaansa uusia systeemejä joiden ideat ovatkin sitten kaikkea muuta.
Monissa kulttuureissa yhdistyvät Buddhalaisuus ihmispalvontana ja vainajienpalvominen.
Buddhalaisuus on oppi joka nojaa ihmisen kehitykselle. On vaiheitain opittava tietyntyyppiset asiat ja ratkaistava niitä jotta paljastuisi ihmisolennon todellinen potentiaali. Tässä kultainen, valaistunut buddhaluonto.
Buddha ei siis tehnyt itsestään palvonnankohdetta vaan pyrki kannustamaan toisia luopumaan palvonnan kohteista. Päätyen itse ihailun/palvonnan kohteeksi, mikä on ironista. :)
Eräässä aiemmassa kirjoituksessani olen jo itsekin ottanut esille sen, että buddhalaisista jotkut suhtautuvat itsenäiseen ajatteluun kannustaneeseen buddhaan kuin abrahamilaisten uskontojen kannattajat jumaliinsa. Tämä on totisesti, totisesti minä sanon, ironista. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Onko ihminen pohjimmiltaan totalitaarisuushakuinen olento?
Tässä on linkki mainitsemaani aiempaan kirjoitukseeni:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000026946277
Älyllinen epärehellisyys ja materialistinen maailmankatsomus/ateismi liittyvät toisiinsa.
Lainaus avauksestasi:
>>Ei, vaikka tällöin "TOTUUS" onkin ikäänkuin suurempi sana kuin "totuus". Ja sille annettiin suu puhua suuria sanoja ja pilkkapuheita, ja sille annettiin valta tehdä sitä neljäkymmentä kaksi kuukautta. Ja se avasi suunsa Jumalaa pilkkaamaan, pilkatakseen hänen nimeänsä ja hänen majaansa, niitä, jotka taivaassa asuvat>>
Seuraavan lauseen liität monien kirjoitustesi loppuun:
"Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen"
Ihminen on olento jonka toinen jalka on todellisuudessa (materiaaliset tarpeet) ja toinen on henkimaailmassa (unimaailma ja fantasia).
Meillä on siis kokemusta molemmista ja toimimme jatkuvasti molemmissa.
Kysymys onkin .. näetkö kollektiivista yhteistä unta vai onko unesi yksilöllinen.
Tämä materialistinen osuus lienee kaikille yhteinen standardi. Ruokaa on syötävä, luontoa on suojeltava ja se on säilytettävä myös tuleville sukupolville. Mitään ei saada ilmaiseksi vaan asioiden eteen on ponnisteltava ja tehtävä töitä.
Tiettyjen arvojen olemassa olosta on hyvä tulla tietoiseksi. Millaisia ne ovat ja minkälaisia etuja ne tuovat.
Arvoilla on kuten kolikollakin , käänteinen puolensa.
Lisäys:Et voi tuhota maapallon luontoa ja tappaa eläimiä ja tuhota niitä sukupuuttoon vain Jumalasi nimessä. Tuskin hän ilahtuu siitä että tuhoat sen minkä hän loi?
Jos Jumalaa ei ole, emme vapaudu vastuusta luonnon suhteen. On tärkeää että elämä maapallolla jatkuu ja se tehdään siedettäväksi myös tuleville sukupolville. En tahdo jättää taakseni maailmaa joka on pilalla , vaan huolehdin siitä että tulevat päättäjät ja heidän lapsensa saisivat elää maailmassa, jossa on vielä samat eläimet tallella.
Maailmassa on ongelma. Ihmiset lisääntyvät. Kaupungit suurentuvat. Teollisuus samoin. Ja kaikilla pitää olla työ jolla elättää perheensä.
Jos työ on sitä että riistämme lapsiltamme tulevaisuuden, on tästä rationalinen seuraus se ettemme säily lajina ja maapallo tuhoutuu.
"Jos työ on sitä että riistämme lapsiltamme tulevaisuuden, on tästä rationalinen seuraus se ettemme säily lajina ja maapallo tuhoutuu. "
Ehkä emme lajina säily, mutta maapallo ei sen seurauksena tuhoudu. Voimme kyllä tuhota tehokkaasti luonnon monipuolisuuden ja pahimmassa tapauksessa sen mukana itsemme. Elämä kuitenkin säilyy ainakin bakteeritasolla ja ehkä miljardin tai kahden vuoden kuluttua täällä laiduntaisivat jotkin isot eläimet jälleen.
Humanistiselta kannalta kannatan ehdottomasti luonnonsuojelua. Kirjoitin aikaisemmin keväällä tuonne ilmasto-palstalle mitä merkitsee, jos esim. Australian Iso Valliriutta tuhoutuu meidän tekojemme seurauksena (Harmitti vietävästi, että omat kiireeni estivät minua jatkamasta keskustelua siellä).
Ison Valliriutan tuhoutuminen on ihmisen kannalta taloudellinen katastrofi, Toinen tekijä on se, että kyseinen valliriutta suojaa Australian pohjoista itä-rannikkoa trooppisilta myrsyiltä.
Moraaliselta kannalta on törkeää tuhota eläinlajeja sukupuuttoon ja jättää köyhtynyt luonto jälkeläisillemme.
"Älyllinen epärehellisyys ja materialistinen maailmankatsomus/ateismi liittyvät toisiinsa."
-------
Millä tavoin väitetty tuli osoitetuksi tällä lauseella? Ei mitenkään, mutta nimimerkin "------" toiminnan luonteesta se kylläkin antaa viitteitä. Nämä viittaavat todelliseen älylliseen epärehellisyyteen. Tässä on viisaus. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luvun laskijankaan ymmärrys ei riittäne ymmärtämään, miksi nimimerkki "------" lainaa lauseensa perään pätkän avauspuheenvuorostani sekä "monien kirjoitusteni loppuun liittämääni lausetta". Tuleeko väittämästä näin pontevampi? Tuskin, sillä kateissa olevalla "pointilla" on perin hankalaa lähteä osoittamaan yhtään mitään.
>>Vastauksessa ateismi edustaa "kysyjälle":
-totuudenvastaisuutta;
-älyllistä epärehellisyyttä;
-ahdasmielisyyttä>>
Olet ilmeisesti uskovainen, etkä ateisti, vaikka ateistista ajattelua pyritkin puolustamaan. Ehkä kuitenkin havaitsit, että nuo kaikki edellä luetellut ominaisuudet kuvaavat joitakin uskoviakin.
Onko se, olenko minä uskovainen vai ateisti, olennaista tämän keskustelun kannalta? Itse kokisin olennaisemmaksi esittämäni kysymyksen. Kun kysyin, kysyin. Minä en pyrkinyt karkeita yleistyksiä tehden vastaamaan "kysyvälle" itselleni - ja samalla kaikille muille. Minä en myöskään "pyrkinyt puolustamaan ateistista ajattelua", sillä sitä ei tarvitse nähdäkseni puolustella. Esitin voimakkaan vastustukseni totuudenvastaista yleistämistä kohtaan. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Olettaisin että se on sinulle sitä kun joku kykeneen esittämään kysymyksen, johon et pysty uskosi perusteella vastaamaan. Näin ollet olet huuli pyöreänä ja vastaan copy pastettamalla raamatusta jonkun kryptisen lauseen. Tämä lause itsessään ei tietenkään mitenkään vastaa tähän sinulle esitettyyn kysymykseen.
Todellisuudessa emme tiedä onko Jumalia olemassa ja en sano näin vain ahdasmielisyyttäni.
Eli juuri minäkö en kykene "kysyjälle" vastaamaan?
Tavallaan en kykenekään, sillä en kykene vastaamaan "kysymyksen" edellyttämällä tavalla - "kysyjälle" on "kysymykseen" olemassa vain yksi "oikea" vastaus, joka on ristiriidassa oman näkemykseni kanssa. Paljon kiitoksia tähän liittyen "näkemyksestäsi", jota pohtiessamme voisimme ihmetellä, kukakohan on se, joka on keskustelussa "huuli pyöreänä" ja vastaa "pastettamalla"?
"Todellisuudessa emme tiedä onko Jumalia olemassa ja en sano näin vain ahdasmielisyyttäni."
-Sive Lee
Tätäkin ajatellen, eikö todellista ahdasmielisyyttä ole kaikkien jumaliin uskomattomien leimaaminen ahdasmielisiksi ja älyllisesti epärehellisiksi totuuden vastustajiksi? Vai ovatko juuri äärimmäiset "yhtä ainoaa oikean totuutta" pakkosyöttävät liikkeet sittenkin äärimmäisen avarakatseisia? Tämähän tarkoittaisi suoraan sitä, että esimerkiksi fanaattiset natsit eivät olleetkaan lainkaan ahdasmielisiä. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.
Kuka mikä se herra jeesuksen armo on, jonka pitäis olla kaikkien kanssa? Onko se joku sen kaveri(!) vai onko jesu jonkun pordellin pitäjä kenties? Åmen
Herran Jeesuksen armo on jokaisen itse koettavissa, jos sen haluaa kokea. Ehkä tämänkin vuoksi se, miten Herran Jeesuksen armo koetaan, vaihtelee kovin paljon riippuen henkilöstä. Jonkun kohdalla voi totisesti, totisesti minä sanon, olla niinkin, että Jeesus pitää bordellia, jossa Armo-niminen henkilö on maksusta - tai sosialistisessa, oikeudenmukaisessa taivaallisessa järjestelmässä maksutta - kaikkien kanssa. Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.