Koska rakastan mietteitä, ajattelin tuikata niitä tännekkin. Ihan kaikkien iloksi ja opiksi. Kolme ehdotonta suosikkiani...
“I have only a small flickering light to guide me in the darkness of a thick forest. Up comes a theologian and blows it out." - Denis Diderot
Jotkut ovat ottaneet tehtäväkseen kertoa ihmisille, että he ovat väärässä ja tarvitsevat parannusta. Kun meiltä kysytään neuvoa, tyrkytämme aina omaa totuuttamme parhaana totuutena kysyjälle. Se on kuitenkin paras totuus vain meille. Monet löytävät totuutensa ja Jumalansa raamatusta, mutta on niitä muitakin lähteitä. Hiljaisuus on ehkä paras keino löytää Jumala sisimmästään. Eihän lintukaan tule luokse jos huutaa muille tai itselleen. Jos linnulle rakentaa häkin (=uskonnon) ei lintu tule sittenkään. Sitten vasta kun jaksaa istua hiljaisuudessa, uskaltautuu lintukin kämmenelle.
“Many people believe in god, they just don’t believe in a God who believes in them” – Neale Donald Walsch
Voiko Jumalan rakkauteen luottaa täydellisesti? Tottakai! Vaikka teemmekin välillä tyhmyyksiä, ei Jumala meitä rankaise, rankaisemme itse itseämme. Kaikki kuitenkin tekevät virheitä joten ei kannata olla liian ankara itselleen. Virheistähän oppii parhaiten. Ja aina saa kuulla Jumala vihasta! Jumalan tuomiosta. Kun katsoo maan päällä eläneitä suuria uskonnollisia johtajia, heillä kaikilla on ollut yksi yhteinen tekijä: He rakastavat kaikkea. Vaikka heidät murhattaisiin, he silti rakastaisivat murhaajiaan. Ja Jumalako ei toimisi samalla tavalla? Naurettava ajatus
“When we talk to God, we're praying. When God talks to us, we're schizophrenic.”
Miksiköhän Jumala valitsee vain joitain harvoja joille avaa sanaisen arkkunsa. Sehän on aivan epistä! Voisikohan kuitenkin olla niin, että ”Jumala puhuu kaikkille, kyse on vain siitä kuka kuuntelee”? Ja onpas siinä kaunis ilosanoma. Jumalalle kaikki on samalla viivalla. Hän puhuu kaikille, mutta ei kellekkään samalla tavalla.
“I have only a small flickering light to guide me in the darkness of a thick forest. Up comes a theologian and blows it out." - Denis Diderot
Jotkut ovat ottaneet tehtäväkseen kertoa ihmisille, että he ovat väärässä ja tarvitsevat parannusta. Kun meiltä kysytään neuvoa, tyrkytämme aina omaa totuuttamme parhaana totuutena kysyjälle. Se on kuitenkin paras totuus vain meille. Monet löytävät totuutensa ja Jumalansa raamatusta, mutta on niitä muitakin lähteitä. Hiljaisuus on ehkä paras keino löytää Jumala sisimmästään. Eihän lintukaan tule luokse jos huutaa muille tai itselleen. Jos linnulle rakentaa häkin (=uskonnon) ei lintu tule sittenkään. Sitten vasta kun jaksaa istua hiljaisuudessa, uskaltautuu lintukin kämmenelle.
“Many people believe in god, they just don’t believe in a God who believes in them” – Neale Donald Walsch
Voiko Jumalan rakkauteen luottaa täydellisesti? Tottakai! Vaikka teemmekin välillä tyhmyyksiä, ei Jumala meitä rankaise, rankaisemme itse itseämme. Kaikki kuitenkin tekevät virheitä joten ei kannata olla liian ankara itselleen. Virheistähän oppii parhaiten. Ja aina saa kuulla Jumala vihasta! Jumalan tuomiosta. Kun katsoo maan päällä eläneitä suuria uskonnollisia johtajia, heillä kaikilla on ollut yksi yhteinen tekijä: He rakastavat kaikkea. Vaikka heidät murhattaisiin, he silti rakastaisivat murhaajiaan. Ja Jumalako ei toimisi samalla tavalla? Naurettava ajatus
“When we talk to God, we're praying. When God talks to us, we're schizophrenic.”
Miksiköhän Jumala valitsee vain joitain harvoja joille avaa sanaisen arkkunsa. Sehän on aivan epistä! Voisikohan kuitenkin olla niin, että ”Jumala puhuu kaikkille, kyse on vain siitä kuka kuuntelee”? Ja onpas siinä kaunis ilosanoma. Jumalalle kaikki on samalla viivalla. Hän puhuu kaikille, mutta ei kellekkään samalla tavalla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pidän kovasti tällaisista nokkelista mietelauseista :) lisää! pitäisi varmaan löytää sellainen jumala johon uskoa niin olisi vielä sisällökkäämpiä nämä lausahdukset.
AI ETTÄ KUN OOT IHANA!!!
...ilahduin kovasti koska en ole ennen saanut "encore" toivotuksia
Oletko muuten varma, ettet jo ole löytänyt Jumalaasi. Ehkä olet verrannut omaa Jumalaasi toisten Jumalaan ja hylännyt omasi koska se ei ollut samanlainen kuin muilla.
Minä olen panteisti, eli voin sanoa, että aina kun hymyilen tai nauran löydän Jumalan.
Mikä saa sinut hymyilemään? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Jos osaat vastata näihin kysymyksiin et varmasti ole kaukana Jumalasta
Mietelauseita lukee mielellään.
Kiva jos tykkäsit. Ja voihan mietteistä joskus oppiakkin jotain. ( Edellyttäen ettei joku dorka tulkitse niitä päin prinkkalaa )
"Aforismi syntyy kun onnistuu kuuntelemaan Jumalaa pienen hetken ajan"
- Nitro
on yleensä aina joku viisaus löydettävissä,jos lukiessa viitsii vähän funtseerata -:)