Selestinen kirkkaus eli Korkein taivas, auringon kirkkaus:
asteet:
1. Korotus
2.
3. Enkelien palvelus
Terrestrinen kirkkaus eli toinen taivas eli terrestriset eli maan kaltaiset planeetat
(engl. terrestrial planets):
asteet:
1. Venus
2. Merkurius
3. Maa: Tällä hetkellä tosiasiassa telestisen kirkkauden tasolla. Oli ennen Aadamin lankeemusta terrestisessä eli paratiisillisessa kirkkaudessa.
Saa jälleen paratiisillisen kirkkautensa, kun Jeesus tulee. Tuhatvuotinen valtakunta ja henkivankila sijaitsee täällä. Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen tulee lopullinen ja viimeinen tuomio eri kirkkauksiin.
4. Mars
Välissä asteroidivyöhyke
Telestinen kirkkaus eli alin taivas:
asteet:
1. Jupiter (Suurin osa ihmisistä epäilemättä menee tänne Jupiterin koon perusteella).
2. Saturnus
3. Uranus
4. Neptunus........ --------
--Pluto
eris ~Kuiperin vyöhyke
Oortin pilvi 1,5 valovuotta auringosta, tällä etäisyydellä Auringon säteily on erittäin heikkoa
Kadotus
asteet:
1. Korotus
2.
3. Enkelien palvelus
Terrestrinen kirkkaus eli toinen taivas eli terrestriset eli maan kaltaiset planeetat
(engl. terrestrial planets):
asteet:
1. Venus
2. Merkurius
3. Maa: Tällä hetkellä tosiasiassa telestisen kirkkauden tasolla. Oli ennen Aadamin lankeemusta terrestisessä eli paratiisillisessa kirkkaudessa.
Saa jälleen paratiisillisen kirkkautensa, kun Jeesus tulee. Tuhatvuotinen valtakunta ja henkivankila sijaitsee täällä. Tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen tulee lopullinen ja viimeinen tuomio eri kirkkauksiin.
4. Mars
Välissä asteroidivyöhyke
Telestinen kirkkaus eli alin taivas:
asteet:
1. Jupiter (Suurin osa ihmisistä epäilemättä menee tänne Jupiterin koon perusteella).
2. Saturnus
3. Uranus
4. Neptunus........ --------
--Pluto
eris ~Kuiperin vyöhyke
Oortin pilvi 1,5 valovuotta auringosta, tällä etäisyydellä Auringon säteily on erittäin heikkoa
Kadotus
Vastaukset 36
Vanhimmat
OK.
Onko mitään erityistä syytä miksi Venus olisi ennen Merkuriusta? Itse olisin olettanut asian olevan toisin päin.
tuossa on vain virhe
monia kirkkauden asteita. Asumme planeetalla, joka kiertää aurinkoa. Aurinkomme kuuluu galaksiin, jossa on n. 500 miljardia aurinkomme kaltaista tähteä. Galakseja eli linnunratoja on ainakin 100 000 miljardia näkyvässä maailmankaikkeudessa. Auringosta lähtevä valo saavuttaa maan kahdeksassa minuutissa. Galaksimme laidalta laidalle kulkuun valo tarvitsee 100 000 valovuotta. Meitä lähin galaksi Andromeda on meistä parin miljoonan valovuoden päässä.
On näissä valinnan varaa eri kirkkauksiin. On sanottu, että toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa, millä on verrattu ihmisen saamien viimeisten tuomioiden erilaisuutta. Kukin tuomitaan tekojensa mukaan, joten kunkin saama tuomio on yksilöllinen: hänen tekonsa tuomitsevat hänet.
alkoi taasen laukata hurjalla vauhdilla, kun hän sattui lukemaan Raamatusta 1. Kor. 15:41, jossa Paavali vertaa Jumalan kirkkautta ja maallista kirkkautta toisiinsa ottamalla esimerkin taivaalta.
Raamattu kuvaa monessa paikassa Jumalaa auringoksi, auringon kirkkaudeksi, niin myös ko. UT:n jakeessa.
Voi siis sanoa, että mormonien oppi kirkkauden eri asteista on yhden ja ainoan irrallisen jakeen synnyttämän inspiraation tuotetta.
ja sano vasta sitten. Kirkkauden asteisiin viitataan muuallakin Raamatussa:
Joh. 14
2 Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan. [Luuk. 16:9; Hepr. 11:16]
3 Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen. [Joh. 12:26, 17:24]
2. Kor. 12
2 Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
3 (12:3-4) Ja tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua.
Ja sitten tämä jo mainittu kohta:
1. Kor. 15
40 On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. [Matt. 13:43]
41 Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin.
Ei mikään noista puhu kirkkauden eri asteista.
Raamatun mukaan kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus päästä "sinne, missä Jeesus on". Siinä ei auta aviollisella siviilisäädyllä tuuppaaminenkaan.
Kun apostoli Johannes näki taivaan, siellä ei todellakaan ollut kirkkauden eri asteita. Siellä oli yksi, joka loisti kirkkaudellaan niin, ettei auringon, eikä kuun valoa enään tarvittu. Taivaan majoissa on vain yksi kirkkauden aste ja se on Hän, joka Valtaistuimella istuu (Ilm.21:21-23).
Koko tuo rummutus eri kirkkauksista on todellakin J. Smithin ja myöhempien aikojen mormoniprofeettojen omia lisäyksiä Raamatun profetiaan.
taivaskäsityksestäsi. Kuka siellä saa elää? Millä ehdoilla? Millaista olo (elo) taivaassa on? Onko se tasapaksua autuutta? Onko siellä kaikilla yhtä mukavaa? Mihin joudut, jos et halua taivaaseen?
on vain yksi kirkkaus siinä mielessä, että kaikki saavat Isän ja Pojan kirkkauden. Silti siellä on kolme astetta, joista korkeinta sanotaan korotukseksi. Siihen kuuluu jälkeläisten jatkuminen, kun aviopuolisot on sinetöity iankaikkiseen avioliittoon ja he ovat olleet uskolliset liitoilleen.
Terrestrinen kirkkaus lienee myös kaikille samanlainen. He saavat ohjausta Kristukselta. Mutta telestisestä kirkkaudesta on sanottu, että toinen tähti voittaa toisen kirkkaudessa.
Sinun, "todé" on tietenkin vaikea ymmärtää tällaista, koska et usko jatkuviin ilmoituksiin. Jumalasi on tässä mielessä kuollut ja kykenemätön puhumaan enää profeettojensa kautta. - Meillä on kaikilla tasapuolinen mahdollisuus päästä "sinne, missä Jeesus on", mutta kaikki eivät käytä tuota mahdollisuuttaan.
ja juon vettä ikuisen elämän lähteestä, eikä käy yksitoikkoiseksi, uskoisin.
Sinä kyllä tiedät, mitä mieltä kristittynä olen siitä, mikä on se yksi ehto, jolla taivaan portit avautuvat minullekin. Tiedät senkin, ettei Raamattu puhu sanaakaan avioliiton vaatimuksesta taivaaseen päästäkseen.
vastaus. Ei auta minua ymmärtämään pelastus - ja taivaskäsitystäsi yhtään.
Tiedän kyllä, että usko Jeesukseen on ehtona taivaaseen, mutta mitä se on käytännössä?
Saisinko vastauksen selvällä suomenkielellä, ei raamatun korulauseita lainallen.
Vettä ikuisen elämän lähteestä, mitä se on suomeksi?
Avioliitto on sivujuonne, 'taivaaseen' pääsee ilmankin, jopa mormonienkin taivaaseen.
mitäänsanomattomia korulauseita. Raamatusta löytyy kaikki se, mihin minä kristittynä uskoni perustan. Jumala ohjaa minua sanassaan löytämään Hänet, Hän ohjaa minut pelastukseen, Hän hoitaa minua Sanansa kautta ja Sanastaan minä saan tietoa siitä, minne olen menossa.
Toivottavasti et pidä tätä ympäripyöreytenä: jeesuksen ja Nikodemuksen keskustelu Johanneksen evankeliumin 3. luvussa selvittää minusta yksinkertaisesti sen, mitä tarkoittaa Jeesukseen uskominen. Luehan!
Tuosta luvusta löytyy myös se kuuluisa pienoisevankeliumi (Joh. 3:16). Luehan sekin ja siitä eteenpäin eritoten jakeet 17-21.
Vedestä...luulenpa, että ko. ikuisen elämän lähteen vesi liittyy tähän:
"mutta joka juo sitä vettä, jota minä sinulle annan, se ei ikinä janoa, vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään."
En tietenkään osaa sanoa, mitä Ilmestyskirjan 22:1 ihan käytännössä tarkoittaa. Tuskinpa kyseessä on ollenkaan se vesi, H20, jonka me täällä Telluksella tiedämme. Raamattu nyt vain puhuu vedestä, samoin kuin puhuu elämän puusta (joka on muuten se sama puu, joka oli keskellä paratiisia, Edenissä!). Mikä lie tuokin elämän puu?!
Vielä...Apostoli Johannes ei myöskään inahda mitään kirkkauden eri asteista. Hän näki taivaan uutena jerusalemina, pyhänä kaupunkina, joka on oleva "Jumalan maja ihmisten keskellä". Ei puhettakaan avioliiton suomista huippumahdollisuuksista, vaan että "sinne ei ole pääsevä mitään epäoyhää eikä ketään kauhistusten tekijää eikä valhettelijaa, vaan ainoastaan ne, jotka ovat kirjoitetut Karitsan elämän kirjaan".
Toisin sanoen nuokaan jutut kirkkauksista ja taivaallisista synnyttämisistä eivät ole vielä totuus. Ilmoitusta pukkaa ilmoituksen päälle ja tiedotteiden sisällöt saattavat muuttua hetkenä minä hyvänsä.
Luulenpa, että ilmoittajien on kohta ihan pikipakko julistaa tuohon kirjoittamaasi höpsötykseen stoppi.
kerrotaan: "Minä tulen pian, ja tullessani minä tuon jokaiselle palkan, kullekin hänen tekojensa mukaan" (Ilm. 22:12). Jos jokainen saa tekojensa mukaan, se edellyttää monenlaisia palkkoja. Korjaa, jos olen väärässä.
en raamatun korulauseita määritellyt. Pyysinpä vain määrittelemään uskosi suomeksi.
Tottakai olen lukenut mainitsemasi kohdat, mutta se, miltä elämän vesi henkilökohtaisesti sinulle maistuu, kiinnostaa. Omin sanoin.
Suomenna tämäkin: (Joh 3:21) "Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta." Mitä on totuuden noudattaminen?
Miten voi varmistaa, että nimi löytyy Karitsan kirjasta? Mitä täytyy tehdä? Jos usko riittää, mistä tiedän, milloin? Onko pelastumisen tunne täysin aukoton?
Varmuus tulee kuolemassa, sitä ennen on vain usko. Usko taas ei tunne täyttä varmuutta ja siten se on sukua elämän kanssa.
Varmuus ei kuulu ihmisen elämään. Varmuuden teeskentely taas kuuluu pelkureille.
Ja saat yhtä kornin vastauksen kuin tekstisi: valitsemasi jae on jo käänneet suomen kielelle, eikä sitä siten tarvitse suomentaa.
"Voin kestää raakaa voimaa, mutta raaka järki on melko sietämätöntä. Sen käytössä on jotain epäreilua, se on isku älyn alapuolelle."
Mikä on, että uskosta pitää tehdä liukas saippuapala, josta ei saa otetta.
Ajattelinpa vain kysyä varmuudesta, koska jotkut sen väittävät tuntevansa ja saaneensa.
Ehkäpä yritän kysellä väärässä paikassa, todelliset uskon sankarit ovat jossakin muualla.
Ehkäpä keskustelun edellytyksenä täällä on, että joku heittää nolon linkin på engelska. Sitten vaaditaan järkeviä vastineita ja vastauksia. Mutta ei kiertelyä.
varmaankin. Jokainen myös tuomitaan tekojensa mukaan.
Jaa että miltä maistuu elämän vesi? Sinäkö et ole sitä maistanut? Kuinka se on mahdollista?
Aika hyvän jakeen (Joh. 3:21) löysit! Luulen, että Jeesus viittaa tuossa taas itseensä eli Totuuteen. Aikaisemmin samassa luvussa Jeesus selostaa Nikodemukselle totuuden siitä, mitä uskominen tarkoittaa.
Minusta jakeessa 20 Jeesus vihjaa, että pahat teot eli valkeuden vihaaminen on totuuden tekemisen vastakohta.
Sinulla on tosi hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä. En vastaa niihin kaikkitietävänä, vaan omien kokemuksien ja Raamatun Sanan pohjalta.
Tuohon viimeiseenkin kysymykseen nimittäin juuri Raamattu antaa vastauksen.
Jos uskoni ei riitä, niin mikö sitten riittää? Kuinka paljon minun täytyisi tehdä tekoja, jotta olisin varma niiden riittävyydestä? Raamattu antaa ymmärtää, että uskokin voi olla heikko, mutta siihen se antaakin lääkkeeksi armon, Jumalan armon, joka "on minulle kylliksi". Paavali kirjoittaa, että
"Kristus on kuollut ihan turhaan, jos laki (teot) tekee vanhurskaaksi (pelastaa)".
Mitä täytyy tehdä, että nimi löytyy Isosta kirjasta? No se, minkä Nikodemuskin teki mitä luultavimmin, uskoi Jeesuksen olevan Herran. Ehkäpä Nikodemuskin oli Golgatan kummun lähettyvillä silloin, kun hänenkin syntinsä naulittiin ristille ja ehkäpä hänestä tuli myöhemmin yksi alkuseurakunnan jäsenistä? Ehkäpä Nikodemus tuli siis myöhemmin tajuamaan, mitä todella tarkoittaa "syntyä uudesti ylhäältä"?
Onko pelastumisen tunne täysin aukoton? Jos pelastumisen liittää yksinomana tunteisiin, niin sehän ontuu jo syntyessään. Sen takia Raamattu onkin annettu meille, että siitä voidaan vaikean hetken tullen ammentaa sitä elävää vettä ja leipää, jotta usko vahvistuu.
Epäileminen kuuluu uskomiseen. Jopa yksi Jeesuksen lähimmistä, Tuomas, epäili rankasti. Tuomas epäili Jeesuksen jumaluutta, vaikka oli vaeltanut Hänen kanssaan monta vuotta ja nähnyt ihmeitä ja muuta todistusta siitä, että Jeesus oli tosi Jumala.
Kun Jeesus sitten näytti haavansa ja naulojen jälkensä Tuomakselle, ja antoi hänen koskea niihin, Tuomas uskoi huudahtaen "Minun Herrani ja Minun Jumalani!".
Mormonien on kummallisen vaikea käsittää kristinuskon perustavanlaatuista kokemusta rakastettuna olemisesta ja armahdetuksi tulemisesta. Niin paljon Jumala maailmaa rakasti, että antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään joka Häneen uskoo hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä."
Kristitty elää tätä iankaikkista elämää jo nyt, joka hetki. Hän on vapauden ja armon tilassa, sairaana, väsyneenä, ahdingossa - silloinkin ja juuri silloin Jumalan iankaikkiset käsivarret vasta tuntuvatkin kannattelemassa koko elämää.
Mormoneille usko ja kirkko merkitsee suorittamista suorittamisen perään, parhaansa tekemistä, pinnistystä ja ponnistusta. Mormonismista puuttuu ilo, rauha, luottamus ja toivo - anteeksi, että olen näin suorapuheinen, joku taas tästäkin pahastuu ja kokee tulleensa pilkatuksi.
Mormoneilta puuttu se yksi. Yksi teiltä puuttuu ja sen mukana kaikki (siis aivan KAIKKI), Kristuksen sisällinen tuntemus.
Kun ei ole sitä, ei mikään omavoimaisuus auta, ei mikään suorittaminen auta, ei mikään pelasta.
Käyttääkseni saippuamielukuvaasi; Jeesus on se saippuoija, ei meidän tule pidellä itse sitä saippuaa omassa kourassamme. Yrittäessään itse pidellä saippuaa mormoni kokee kristinuskon liukkaaksi ja vaikeaselkoiseksi. Hän ei voi itse pestä itseään puhtaaksi, saippua ei ole hänen omassa kädessään, koska se ei siihen kuulu. Ihmisen ei tule yrittää tehdä asioita, jotka kuuluvat Jumalalle eikä ihmiselle. Ihmisen on turha yrittää omin voimin tulla puhtaaksi. Olemme kujin lapset saunan lattialla, meidät pestään rakkaudesta, meidän ei anneta tarttua itse saippuaan, koska sohlaisimme sitä silmiimme ja päästäisimme sen luiskahtamaan saunan lauteiden alle maalattialle. Meidän tulee antaa Jeesuksen pestä meidät ihan kokonaan.
että vaikka olenkin vanha mormoni, ei minulta ole koskaan puuttunut iloa, rauhaa, luottamusta eikä toivoa. Uskon ja luotan Kristuksen sovitukseen. Kristus on ainoa toivoni, enkä muuta tarvitsekaan.
Mutta mitä puuttuu sinulta, calmato, kun et tyydy puhumaan omasta puolestasi, vaan esiinnyt myös mormonien edustajana ja heidän tuntojensa tulkkina?
Olisikohan se puuttuva asia hyvät käytöstavat?
Raamatussa sanotaan.
menevät taas senverran yli äyräiden, etten malta olla puuttumatta keskusteluun.
Mormonismi, eli MAP-kirkko ei opeta, että sovittaisimme itse syntimme. Kaikki synnit, jotka sovitetaan tapahtuu Jeesuksen Kristuksen toimesta. Tiedät varsin hyvin oppimme, mutta haluat tahallaan harhauttaa lukijoita. Raamattu opettaa hyvin paljon siitä miten meidän tulee toimia uskovaisina. Parannuksen teko kuuluu osana sovitukseen. Meidän ei tule heittäytyä ajopuuksi ja ajatella, että Jumala armahtaa meitä kunhan vain huulillamme tunnustamme uskoa.
Raamatusta on annettu tälle palstalle usein kohdat, joissa edellytetään vanhurskauden tekoja uskovilta. Selvin opetus on Jaakobin kirjeessä jossa hän toteaa, että usko ilman tekoja on kuollut jne, Nykyajan profeetat Joseph Smithistä lähtien ovat antaneet tästä hyvin selkeätä opetusta.
Niinsanotut kristityt vetoavat täydelliseen armo-oppiin lainaamalla usein Paavalin Roomalaiskirjettä. Paavali itse aikanaan rikkoi pahasti kristittyja kohtaan vainoamalla heitä. Hän sai Damaskon tiellä näyn jossa Kristus itse puhui hänelle sanoen "Saul, Saul miksi vainoat minua".
Näiden tapahtumien seurauksena Paavali koki Armon suuren merkityksen saadessaan anteeksiannon vakavista synneistään. Siksi hän korosti Armon osuutta pelastuksen saavuttamiseksi. Se on tietysti aivan totta, mutta tuossa yhteydessä hän ei korostanut parannuksen tekoja, koska ne olivat hänelle itsestään selviö.
Unski
Tämä oli Narnia-sarjan kolmannessa kirjassa, jossa prinssi Kaspian purjehti Sarastuksella "maailman ääriin".
Kirjassa Eustace oli muuttunut lohikäärmeeksi. Vihdoin eräänä yönä ilmestyi Jeesus (leijonan hahmossa) ja käski Eustacen laskeutua altaaseen ja riisua lohikäärmeen pukunsa. Eustace yritti, ja monta kerrosta nahkaa lähtikin pois. Lopulta Jeesus riisui Eustacen, ja hänestä tuli taas poika.
Vähän tällä lailla olen ymmärtänyt, että mormonit luulevat tosiaan teoillaan tai miksei tekemättömyyksillään riisumaan itse lohikäärmeennahkansa pois.
Kaikki puheet Jeesuksesta tuntuivat minusta aina mormonikirkossa päälleliimatuilta, ikään kuin niitä olisi viljelty vain tavan ja pintasilauksen vuoksi. Mitään niillä ei oikeasti tarkoitettu.
Pääasia oli aina se, että jäsen oli kuuliainen johtajille.
Pelkkää merkityksetöntä puhetta. MAP-kirkossa on pääasiana totella johtajia ja maksaa täydet kymmenykset. Pelastus on sivuseikka.
niin mielikuvitus on tuottelias keksimään mitä tahansa rinnastuksia niiden sopivuudesta välittämättä.
Tämä on opissamme keskeistä: "Parhaammekin tehtyämme pelastumme vain armosta." Mutta jos emme tee, niin emme pelastu, sillä meidät tuomitaan tekojemme mukaan.
hieman perustella väitteitäsi?
Monille tämä kohta on erittäin tuttu ja todella keskeinen:
Joh. 3: 16-17
"Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
"Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.
Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan."
Ja monesti tämän kohdan jälkeen sanotaan, että pelkästään usko riittää. Mihin siis enää muita Raamatun ja Jeesuksen opetuksia tarvitsemmekaan, jos tässä kerran on kaikki!
On mielenkiintoista kuinka tuo kohta jatkuu:
Joh. 3: 19-21
Ja tuomio on tämä: valo on tullut maailmaan, mutta [pahojen tekojensa tähden] ihmiset ovat [valinneet sen asemesta pimeyden.]
Se, joka [tekee pahaa, kaihtaa valoa]; hän ei tule valoon, etteivät hänen tekonsa paljastuisi.
Mutta se, joka [noudattaa totuutta, tulee valoon], jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin Jumalasta."
Minusta tässä sanotaan selvästi, että uskon lisäksi tekomme ratkaisevat. On täysin turhaa korostaa uskoa tekojen yli tai tekoja uskon yli, koska kumpikin sisältyy toisiinsa. Molempia tarvitaan.
Vuorisaarnasta, Matt. 7:
"Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi. Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan."
"Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat."
"Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen. Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja vain harvat löytävät sen!"
"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan. Sinne pääsee se, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon."
"Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle."
"Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka."
Tässä muutama kohta vuorisaarnasta, saarnasta jonka itse Jeesus piti kansanjoukolle. Jos siis usko pelkästään riittää, niin miksi Jeesus käytti kymmeniä vuosia elämästään opettaen ihmisiä tekemään hyviä tekoja, rakastamaan ja palvelemaan lähimmäisiään ja Jumalaa kaikesta sydämestään? Miksi Jumala on kutsunut profeettoja julistamaan parannusta kansoille ja opettamaan evankeliumia ja käskyjä? Miksi hän antoi meille käskyjä? Tietysti Hän opetti ihmisiä myös uskomaan itseensä, sehän on ensimmäinen askel, mutta Hän selvästi odottaa tekoja joista usko näkyy.
Matt. 22: 36-40
"Opettaja, mikä on lain suurin käsky?" Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Joh. 14: 15
"Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni"
Matt. 19: 16-22
Eräs mies tuli kysymään Jeesukselta: "Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?"
Jeesus vastasi hänelle: "Miksi sinä minulta hyvästä kyselet? On vain yksi, joka on hyvä. Jos haluat päästä sisälle elämään, noudata käskyjä." Mitä käskyjä?" mies kysyi. "Näitä", vastasi Jeesus, "älä tapa, älä tee aviorikosta, älä varasta, älä todista valheellisesti, kunnioita isääsi ja äitiäsi, ja rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi." "Kaikkia niitä olen noudattanut", sanoi nuorukainen, "mitä vielä puuttuu?" Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua." Mutta kun nuorukainen kuuli nämä sanat, hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.
Matt 19: 27-29
"Entä me?" kysyi silloin Pietari. "Me olemme luopuneet kaikesta ja seuranneet sinua. Mitä me siitä saamme?"
Jeesus sanoi heille: "Totisesti: kun Ihmisen Poika uuden maailman syntyessä istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdellatoista valtaistuimella ja hallita Israelin kahtatoista heimoa. Ja jokainen, joka minun nimeni tähden on luopunut talostaan, veljistään tai sisaristaan, isästään, äidistään tai lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti takaisin ja perii iankaikkisen elämän.
Raamattu on täynnä lukuisia kohtia teoista, laeista ja liitoista. Raamatusta voimme myös lukea miten teot näkyvät niistä jotka todella uskovat. Mihin me tarvitsemme käskyjä, miksi Jumala on niitä ihmisille vuosituhansien ajan ylipäätään antanut? Mistä näkee noudattaako joku lakia tai uskooko joku (eikä vain sano uskovansa), muusta kuin tämän teoista. Meidän ei pidä tuudittautua ajattelussa ns. halpaan armoon, että saamme tehdä mitä tahansa ja silti pelastumme armosta, kunhan vain tunnustamme uskovamme Jeesuksen. Mielestäni sellainen pilkkaa Kristusta ja hänen suurta sovitustaan. Raamatunkaan opetusten mukaan sovitus ei toimi niin. Armo tulee niiden osaksi jotka uskovat, vilpittömästi katuvat, tekevät parannuksen ja vastedes tekevät hyviä tekoja, tekoja joita Jumala opettaa meitä tekemään.
Joh 8: 4-11
"Opettaja, tämä nainen on avionrikkoja, hänet tavattiin itse teossa.
Mooses on laissa antanut meille määräyksen, että tällaiset on kivitettävä. Mitä sinä sanot? "He puhuivat näin pannakseen Jeesuksen koetukselle ja saadakseen sitten aiheen syyttää häntä. Mutta Jeesus kumartui ja kirjoitti sormellaan maahan.
Kun he tiukkasivat häneltä vastausta, hän suoristautui ja sanoi: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." Hän kumartui taas ja kirjoitti maahan. Jeesuksen sanat kuultuaan he lähtivät pois yksi toisensa jälkeen, vanhimmat ensimmäisinä. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. [Useissa käsikirjoituksissa on lisäksi sanat: "koska he omassatunnossaan tiesivät olevansa syyllisiä".] Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: "Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?" "Ei, herra", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, [äläkä enää tee syntiä]."
Jeesus tiesi kuka nainen on, ja Hän tiesi tarkalleen millainen nainen tulisi olemaan jatkossa saatuaan anteeksi. Hän antoi naisen synnin anteeksi, mutta Hän myös käski syntisen naisen hylätä paheellisen elämänsä, lakata tekemästä syntiä, muuttaa elämänsä.
Room. 2. 6-11
"Silloin Jumala maksaa jokaiselle hänen tekojensa mukaan.
Niille, jotka uupumatta hyvää tehden etsivät kirkkautta, kunniaa ja katoamattomuutta, hän antaa ikuisen elämän,
mutta niitä, jotka ovat itsekkäitä ja tottelevat totuuden sijasta vääryyttä, kohtaa ankara viha.
Tuska ja ahdistus tulee jokaisen osaksi, joka tekee pahaa, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen.
Kirkkaus, kunnia ja rauha taas tulee jokaisen osaksi, joka tekee hyvää, ensin juutalaisen, sitten myös kreikkalaisen,
sillä Jumala ei tee eroa ihmisten välillä."
Ketä varten iankaikkinen elämä sitten on, eli tosiin sanoen millaiset ihmiset ovat oikeutettuja Kristuksen tarjoamaan armoon?
Matt. 25: 31-46
"Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle.
Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen.
Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti.
Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.
Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.'
"Silloin vanhurskaat vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa?
Milloin me näimme sinut kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut?
Milloin me näimme sinut sairaana tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?'
Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.'
"Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen enkeleilleen.
Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta te ette antaneet minulle juotavaa.
Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne. Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.'
"Silloin nämäkin kysyvät: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?'
Silloin hän vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.'
"Ja niin he lähtevät, toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen elämään."
Ja tekojako Jumala ei kysy?
Raamatussa ei tekoja eikä lakeja mainittaisi sanallakaan jos niistä ei olisi hyötyä. Henkilö joka todella uskoo, myös tekee niin kuin uskoo. Parhaammekin tehtyämme me kuitenkin pelastumme Kristuksen armosta, sillä kaikki ihmiset tekevät syntiä jossain vaiheessa elämää eli olemme rikkoneet lakia ja tarvitsemme Välimiestä sovittamaan syntimme koska itse emme voi korjata virheitämme. Kristuksen sovituksen kautta voimme saada anteeksi virheemme, mutta armo koskee niitä jotka ovat Jumalaa pelkääviä, sellaisia jotka uskovat Kristukseen, katuvat syntejään ja pyrkivät tekemään oikein. Voidaan sanoa, että tälläiset ihmiset seuraavat Kristusta ja tälläisiä Hän auttaa jotka vastaanottavat Hänet.
Ylösnousemuksellaan Kristus mahdollisti sen, että jokainen ihminen voivat nousta ylös ja elää, mutta se minkä palkan kukin saa tämän elämän jälkeen riippuu siitä miten olemme elämämme eläneet, olemmeko tehneet taivaallisen Isän tahdon mukaan. Ne jotka ovat tehneet Isän tahdon mukaan pääsevät asumaan Hänen luonaan. Ihmiset tekevät erilaisia tekoja, toiset tekevät isompia, toiset pienempiä. Joidenkin usko on suurempi kuin toisten. Mihin siis vetää raja kuka joutuu kadotukseen ja kuka pelastuu? Mielestäni on oikeudenmukaista, että taivaan Isällä on valtakunnassaan monia paikkoja varattuna ihmisille ja parhaimmat paikat on varattu sellaisille jotka ovat tehneet Hänen tahtonsa mukaan niin hyvin kuin ovat vain pystyneet. Mielestäni oppi eri valtakunnista on järkevä ja oikeudenmukainen. Vaikka eri uskonnoissa ja kirkoissa esiintyy eroja taivaan tulkinnassa, tärkein asia on Jumalan luokse pääseminen.
Joh. 14:2-3
"Minun Isäni kodissa on monta huonetta -- enhän minä muuten sanoisi, että menen valmistamaan teille asuinsijan.
Minä menen valmistamaan teille sijaa mutta tulen sitten takaisin ja noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen."
2. Kor 12: 2-3
"Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin [kolmanteen taivaaseen]. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. Ja tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin [paratiisiin] ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua."
Jaak. 1: 12
"Autuas se, joka koettelemuksessa kestää. Sen kestettyään hän on saava voitonseppeleeksi elämän. Jumala on sen luvannut niille, jotka häntä rakastavat."
Joh 14: 15
"Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni."
Jaak 1: 14 -24
"Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä?
Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut.
Ehkä joku nyt sanoo: "Sinulla on usko, minulla teot." Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani.
Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet -- pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat.
Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?
Eikö meidän isämme Abraham osoittautunut vanhurskaaksi tekojensa perusteella, kun hän vei poikansa Iisakin uhrialttarille?
Huomaat, että usko vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa, teoissa usko tuli todeksi.
Ja niin täyttyi Raamatun sana: "Abraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi", ja hän sai nimen Jumalan ystävä.
Näette siis, että ihminen osoittautuu vanhurskaaksi tekojen, ei yksistään uskon perusteella."
Joh 14: 12-13
"Totisesti, totisesti: joka uskoo minuun, on tekevä sellaisia tekoja kuin minä teen, ja vielä suurempiakin. Minä menen Isän luo,
ja mitä ikinä te pyydätte minun nimessäni, sen minä teen, jotta Isän kirkkaus tulisi julki Pojassa."
Mikäpä sinäkään olisit vastaan väittämään? Pelkkä rivimormoni olet. Minä kuuntelen apostolin viestiä ja olen kirkon johdolle kuuliainen.
joka et kuuliaisuudesta mitään ymmärrä, vaikka kuvitteletkin.
Jestas mitä soopaa...siis voiko aikuinen ja täysjärkinen uskoa tuohon...ei ei ei jestas
että tuo soopa oli suunsoittoa, ei mormonioppia.
Pelkkä sattuma, että noita 4:ää kiviplaneettaa kutsutaan terrestrisiksi planeetoiksi.
Smithin mielikuvituheppa epäilemättä alkoi laukata, kun hän kuuli tuon nimityksen.
ei kannata esittää kovin varmoja mielipiteitä. Ne jäävät helposti tuollaiselle mielikuvitusheppa-tasolle.
"Terrestrial" on normaali englannin kielen sana, johdettu latinen sanasta "terra".
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2e/PlanofSalvationedit.svg
havainnekuva elämän mahdollisesta kulusta aikaisemmasta olemassaolosta kirkkauksiin. Olo älynä ja pimeyden valtakunta siitä puuttuu kuten myös henkimaailman kaksi osaa.
On August 1, 1843, Hyrum Smith, brother of Joseph Smith, stated the reason for symbolism of the moon: "Those of the Terrestrial Glory either advance to the Celestial [Glory] or recede to the Telestial [Glory,] else the moon would not be a type [because] 'It waxes and wanes.'" (Franklin D. Richards, "Scriptural Items," p. 24, LDS Church Archives). This is the only known contemporary explanation for the terrestrial kingdom's symbol during Joseph Smith's lifetime.