Lattialämmitys uusiksi!

ei lattialämmitys reagoi nopeasti sehän on selvä.Mutta on muitakin arvoja.Mukava se on jaloille.Suora patterilämmitys sähkökatkon aikaan reakoi nopeasti, eli asunto jäähtyy hetkessä.ja on kallis lämmitystapa ellei satu olemaan töissä sähkölaitoksella.Tässä heitän kysymyksen miksi kukaan ei nouse parrikaadeillejättivoittoja tuottavia sähkötukkureita ja sähkölaitoksia vastaan.

Ymmärtäähän sen tyhmäkin että lattialämmitys on hidas kun pelkkä suntti säätelee menoveden lämpötilaa niinkuin minulla. Ei vaan kestänyt sydäntalvella kauaa lattian kylmentyminen kun sähkökatkos pimensi muutamaksi tunniksi koko mökin - ja pumpun myös.

Tuo teoriajupina alussa minut viimeistään vakuutti. Yhtään kohtaa siitä en pysty kumoamaan teknikon tiedoillani vaikka uskomattomalta se tuntuukin.

on minullakin kirjoitti:

ei lattialämmitys reagoi nopeasti sehän on selvä.Mutta on muitakin arvoja.Mukava se on jaloille.Suora patterilämmitys sähkökatkon aikaan reakoi nopeasti, eli asunto jäähtyy hetkessä.ja on kallis lämmitystapa ellei satu olemaan töissä sähkölaitoksella.Tässä heitän kysymyksen miksi kukaan ei nouse parrikaadeillejättivoittoja tuottavia sähkötukkureita ja sähkölaitoksia vastaan.

Lue lisää

jos se kerran on kuuma viikkotolkulla lämmittämisen jälkeen?? Kysynpähän vaan, koska lattia sähkölämmitykselläkin lämpenee 1-3 tunnissa kuumaksi. Eikä nyt puhuta yösähkölämmityksestä ja puolen metrin laatasta!!

Jpää kirjoitti:

Ymmärtäähän sen tyhmäkin että lattialämmitys on hidas kun pelkkä suntti säätelee menoveden lämpötilaa niinkuin minulla. Ei vaan kestänyt sydäntalvella kauaa lattian kylmentyminen kun sähkökatkos pimensi muutamaksi tunniksi koko mökin - ja pumpun myös.

Tuo teoriajupina alussa minut viimeistään vakuutti. Yhtään kohtaa siitä en pysty kumoamaan teknikon tiedoillani vaikka uskomattomalta se tuntuukin.

Lue lisää

mitään, jos on rakennettu "hidas" lämmitys.
Toimii säästävästi vain "nopealla" lattialla, eli suhteellisen ohuella lattialaatalla.
Kyllähän se säästöä tuo jos pudotetaan poissaolon ajaksi lämpöä, mutta kun tullaan kotiin niin lattit on kylmät.

vesa kirjoitti:

mitään, jos on rakennettu "hidas" lämmitys.
Toimii säästävästi vain "nopealla" lattialla, eli suhteellisen ohuella lattialaatalla.
Kyllähän se säästöä tuo jos pudotetaan poissaolon ajaksi lämpöä, mutta kun tullaan kotiin niin lattit on kylmät.

Lue lisää

pumppu kiinni niin huomaat että ihme tapahtuu. Tee se vaikka yötä vasten kun ulkona on vielä vilpoisaa. Tuskin kehtaat tulla aamulla väittämään että lattia on vielä mukavan lämmin.

Vaan olinhan minäkin ihan yhtä tyhmä kun aikanaan uskoin puheisiin massiivisen lattialämmityksen autuudesta. Ei vaan ollut tällaisia systeemejä silloin kaupan että olis viisaammin tiennyt tehdä.

Jpää kirjoitti:

pumppu kiinni niin huomaat että ihme tapahtuu. Tee se vaikka yötä vasten kun ulkona on vielä vilpoisaa. Tuskin kehtaat tulla aamulla väittämään että lattia on vielä mukavan lämmin.

Vaan olinhan minäkin ihan yhtä tyhmä kun aikanaan uskoin puheisiin massiivisen lattialämmityksen autuudesta. Ei vaan ollut tällaisia systeemejä silloin kaupan että olis viisaammin tiennyt tehdä.

Lue lisää

kirjoitit alussa, sitten toisaalta valitat, että jäähtyy hetkessä.
Koeta ensin päätää onko se laatta hidas vai nopea joka sinulla on ja mieti sitten vasta parannuksia.
Laatan paksuudella on merkitystä kun puhutaan osittain varaavasta tai varaamattomasta lattiasta.
On myös täysin varaavia lattialämmityksia (käytetään esim vain yösähköä).

vesa kirjoitti:

kirjoitit alussa, sitten toisaalta valitat, että jäähtyy hetkessä.
Koeta ensin päätää onko se laatta hidas vai nopea joka sinulla on ja mieti sitten vasta parannuksia.
Laatan paksuudella on merkitystä kun puhutaan osittain varaavasta tai varaamattomasta lattiasta.
On myös täysin varaavia lattialämmityksia (käytetään esim vain yösähköä).

Lue lisää

Sehän on koko lämmitysjärjestelmä joka miettii sähkösuntteineen jne, mutta eihän lämmitys mene käytössä milloinkaan kokonaan pois päältä kuten minulla talvella meni. Siitähän tässä näiden systeemissä on just kysymys, eikö vaan.

Et tainnut lukea sivuja kovin tarkkaan? Siellähän tuo lämmityksen toiminta selvitettiin juurta jaksain. Ennemmin minä luottaisin ammattimiesten sanaan kuin naapurinjussin mutuun.

Jpää kirjoitti:

pumppu kiinni niin huomaat että ihme tapahtuu. Tee se vaikka yötä vasten kun ulkona on vielä vilpoisaa. Tuskin kehtaat tulla aamulla väittämään että lattia on vielä mukavan lämmin.

Vaan olinhan minäkin ihan yhtä tyhmä kun aikanaan uskoin puheisiin massiivisen lattialämmityksen autuudesta. Ei vaan ollut tällaisia systeemejä silloin kaupan että olis viisaammin tiennyt tehdä.

Lue lisää

"Parhaaseen tulokseen itse lattian toiminnassa päästään ohutvalutekniikalla. "

Sama voidaan kyllä toteuttaa millä tahansa vesikiertoisella systeemillä...

Mainosmiehet nyt yrittää kertoa kaikista ominaisuuksistaan ja asiaan vihkytymätön saattaa yhdistellä samaan pakettiin jopa toisiiaan poissulkevia ominaisuuksia, kuten nopeat lämpötilan pudotukset ja hyvän varauskyvyn.

Ano Muumi kirjoitti:

"Parhaaseen tulokseen itse lattian toiminnassa päästään ohutvalutekniikalla. "

Sama voidaan kyllä toteuttaa millä tahansa vesikiertoisella systeemillä...

Mainosmiehet nyt yrittää kertoa kaikista ominaisuuksistaan ja asiaan vihkytymätön saattaa yhdistellä samaan pakettiin jopa toisiiaan poissulkevia ominaisuuksia, kuten nopeat lämpötilan pudotukset ja hyvän varauskyvyn.

Lue lisää

Minusta ko. sivulla puhutaan että varaamiseen kannattaa käyttää nimenomaan varaajaa eikä paksua laattaa. Eli se siittä.

Kun tekniikasta puhutaan, asiaan vihkiytymätön on aina yhtä pihalla kuin lumiukko. Sitä varten meillä on suunnittelijoita jotka ottavat asioista selvää.

Mitenkäs se nosto muuten tehdään, jos jatkuvakiertoisessa "menetelmässä syöttöpumpun teho on rajoitettu"?

Jpää kirjoitti:

Minusta ko. sivulla puhutaan että varaamiseen kannattaa käyttää nimenomaan varaajaa eikä paksua laattaa. Eli se siittä.

Kun tekniikasta puhutaan, asiaan vihkiytymätön on aina yhtä pihalla kuin lumiukko. Sitä varten meillä on suunnittelijoita jotka ottavat asioista selvää.

Mitenkäs se nosto muuten tehdään, jos jatkuvakiertoisessa "menetelmässä syöttöpumpun teho on rajoitettu"?

Lue lisää

Kommentti mainosmiehistä ei koskenut tätä juttu, en lukenut sitä kokonaan edes läpi, kun sivusto oli varsin sekava.

Kuvan perusteella se oli hyvinkin paljon samanlainen kuin muutkin systeemit. Suntattu kierto pumpuille, kolme jakotukkia joilla kaikilla omat pumput.

Lattialämmityksessä vuorokausipudotuksista ei ole hyötyä, ellei lattia ole nimen omaan ohutvaluperiaatteella tehty. Mitä ajat takaa "syöttöpumpun rajoitetulla teholla"? Perinteisessä vesikiertoisessa pumpun teho on riittävä ja lämpötilaa säädetä veden lämmöllä.

Ano Muumi kirjoitti:

Kommentti mainosmiehistä ei koskenut tätä juttu, en lukenut sitä kokonaan edes läpi, kun sivusto oli varsin sekava.

Kuvan perusteella se oli hyvinkin paljon samanlainen kuin muutkin systeemit. Suntattu kierto pumpuille, kolme jakotukkia joilla kaikilla omat pumput.

Lattialämmityksessä vuorokausipudotuksista ei ole hyötyä, ellei lattia ole nimen omaan ohutvaluperiaatteella tehty. Mitä ajat takaa "syöttöpumpun rajoitetulla teholla"? Perinteisessä vesikiertoisessa pumpun teho on riittävä ja lämpötilaa säädetä veden lämmöllä.

Lue lisää

Äläkä katsele pelkkiä kuvia. Kohdassa "miksi jaettu lämmitysjärjestelmä" selvisi minullekin miksi tavan lattialämmityksellä ei voi näitä vuorokausipudotuksia tehdä.

mutta tokkopa enää kovalla pakkasella. Taisin jo mainita että eihän lämmitys koskaan ole kokonaan pois päältä, ellei pumppua varta vasten sammuteta. Ja jos pumppu pyörii, myös lämpöä syötetään.. Ei siitä mihinkään pääse.

Tämänsuuntaiseen arvioon olen päätynyt omissa jutuissani. Mitoituspakkasella joku 10 sentin laatta pitää pari tuntia kahden asteen pudotuksella huonelämmössä. Keskilämpö on 2 astetta keskimääräisessä Suomessa. Eli keskimäärin laatta pitää kuitenkin 4-6 tuntia huonelämpöä 2 asteen pudotuksen rajoissa. Käytännössä pitempään, koska koko ajan tulee muutakin lämpöä ihmisistä ja kojeista sekä hiukan muistakin rakenteista.

Vesivehkeitten säätö ilman huonetermostaatteja on syvältä. Ulkokompensointi ei kertakaikkiaan riitä.

Jpää kirjoitti:

mutta tokkopa enää kovalla pakkasella. Taisin jo mainita että eihän lämmitys koskaan ole kokonaan pois päältä, ellei pumppua varta vasten sammuteta. Ja jos pumppu pyörii, myös lämpöä syötetään.. Ei siitä mihinkään pääse.

Lue lisää

Nyrkkisääntö koskee lämmityskautta, eikä kesää.

Voit helposti miettiä asiaa yösähköllä lämpiävän laatan toimintaa tutkailemalla. Yöllä lämmitettävä laatta pitää pikkupakkasilla talon lämpimänä koko päivän. 15 sentin laattaa pitää talon lämpinä 15 tuntia, siten että aamulämpötila on asteen enemmän kuin iltalämpö. Tämä on melko lähellä totuutta.

Ei lattiaan mene välttämättä energiaa vaikka pumppu pyörii. Jos systeemissä on asianmukaiset säätöpiirit, niin huone lämmön ollessa yli halutun, lattialämmitys on "hullunkierrolla", eli se kierrättää lattiasta tulevan veden takaisin piireihin, eikä sinne otetta lainkaan lämmintä vettä. Viesikeirtoinen siis tasoittaa eri huoneiden lämpötiloja, tässä yksi etu sähkökaapeleihin verrattuna.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tämänsuuntaiseen arvioon olen päätynyt omissa jutuissani. Mitoituspakkasella joku 10 sentin laatta pitää pari tuntia kahden asteen pudotuksella huonelämmössä. Keskilämpö on 2 astetta keskimääräisessä Suomessa. Eli keskimäärin laatta pitää kuitenkin 4-6 tuntia huonelämpöä 2 asteen pudotuksen rajoissa. Käytännössä pitempään, koska koko ajan tulee muutakin lämpöä ihmisistä ja kojeista sekä hiukan muistakin rakenteista.

Vesivehkeitten säätö ilman huonetermostaatteja on syvältä. Ulkokompensointi ei kertakaikkiaan riitä.

Lue lisää

lattialämmityksen hitaudesta, mutta sanonpahan silti ettei taida koko porukasta kukaan olla tutkinut miten käy kun pistää pumpun kiinni.

On se vesilattialämmityksen säätö ulkokompensoinnilla ja huonetermostaateillakin vähän niin ja näin. Omat eberlen "tyhmät" termostaatit näkyvät tekevän juuri niinkuin tuolla sivuilla esitetään.

Ano Muumi kirjoitti:

Nyrkkisääntö koskee lämmityskautta, eikä kesää.

Voit helposti miettiä asiaa yösähköllä lämpiävän laatan toimintaa tutkailemalla. Yöllä lämmitettävä laatta pitää pikkupakkasilla talon lämpimänä koko päivän. 15 sentin laattaa pitää talon lämpinä 15 tuntia, siten että aamulämpötila on asteen enemmän kuin iltalämpö. Tämä on melko lähellä totuutta.

Ei lattiaan mene välttämättä energiaa vaikka pumppu pyörii. Jos systeemissä on asianmukaiset säätöpiirit, niin huone lämmön ollessa yli halutun, lattialämmitys on "hullunkierrolla", eli se kierrättää lattiasta tulevan veden takaisin piireihin, eikä sinne otetta lainkaan lämmintä vettä. Viesikeirtoinen siis tasoittaa eri huoneiden lämpötiloja, tässä yksi etu sähkökaapeleihin verrattuna.

Lue lisää

Eikös betoni ole myös jonkunlainen eriste elikäs lämmön leviäminen ottaa aikaa? Ja eikös sähkövastus nyt ole vähän kuumempi kuin vesikiertoputki? Eikös tästä seuraa että yösähkölämmityksessä laatta on sisältä pirun paljon kuumempi aamulla kuin illalla, vaikka pintalämpö ei paljon heitteliskään.

nimimerkki "onkos minua kusetettu koulussa"

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tämänsuuntaiseen arvioon olen päätynyt omissa jutuissani. Mitoituspakkasella joku 10 sentin laatta pitää pari tuntia kahden asteen pudotuksella huonelämmössä. Keskilämpö on 2 astetta keskimääräisessä Suomessa. Eli keskimäärin laatta pitää kuitenkin 4-6 tuntia huonelämpöä 2 asteen pudotuksen rajoissa. Käytännössä pitempään, koska koko ajan tulee muutakin lämpöä ihmisistä ja kojeista sekä hiukan muistakin rakenteista.

Vesivehkeitten säätö ilman huonetermostaatteja on syvältä. Ulkokompensointi ei kertakaikkiaan riitä.

Lue lisää

meillä ainakin suunnittelija sanoi ulkoanturin riittävän, koska "tyhmä eberle" vain rajoittavaa huoneen lämpötilaa jos sinne tulee lisälämpöä jostakin muualta. jos mekaanista termostaattia käytetään huonelämpötilan säätämiseen , niin kyllä se paksulla laatalla aiheuttaa melkoista lämpötilan huojuntaa. Eli lämmitys hoituu säätämällä ulkoanturilla kiertoveden lämpöä. eikä ole huonetermostaatteja laitettu, koska toimii hyvin ilman huonetermostaatteja, varaukset on asennettu termareille. Eli

lattianlämmittäjä kirjoitti:

meillä ainakin suunnittelija sanoi ulkoanturin riittävän, koska "tyhmä eberle" vain rajoittavaa huoneen lämpötilaa jos sinne tulee lisälämpöä jostakin muualta. jos mekaanista termostaattia käytetään huonelämpötilan säätämiseen , niin kyllä se paksulla laatalla aiheuttaa melkoista lämpötilan huojuntaa. Eli lämmitys hoituu säätämällä ulkoanturilla kiertoveden lämpöä. eikä ole huonetermostaatteja laitettu, koska toimii hyvin ilman huonetermostaatteja, varaukset on asennettu termareille. Eli

Lue lisää

Kyllä se varmaankin toimii, 10 asteen haarukassa? Nykyjään termostaatit näes ovat elektronisia, myös eberlet. Käy katsomassa nuo thermolinkin sivut, siellä lämmityksen toiminta selvitetään mielestäni yksinkertaisesti ja järkeenkäyvästi.

Jpää kirjoitti:

Eikös betoni ole myös jonkunlainen eriste elikäs lämmön leviäminen ottaa aikaa? Ja eikös sähkövastus nyt ole vähän kuumempi kuin vesikiertoputki? Eikös tästä seuraa että yösähkölämmityksessä laatta on sisältä pirun paljon kuumempi aamulla kuin illalla, vaikka pintalämpö ei paljon heitteliskään.

nimimerkki "onkos minua kusetettu koulussa"

Lue lisää

Jos olet jäänyt uskoon että betoni on eriste, niin sinua on tosiaan kusetettu. Betonin hitaus ei johdu eristyskyvystä, vaan suuresta massasta ja varsin korkeasta ominaislämpökapasiteetista.

Jpää kirjoitti:

Kyllä se varmaankin toimii, 10 asteen haarukassa? Nykyjään termostaatit näes ovat elektronisia, myös eberlet. Käy katsomassa nuo thermolinkin sivut, siellä lämmityksen toiminta selvitetään mielestäni yksinkertaisesti ja järkeenkäyvästi.

Lue lisää

Älykäs termostaatti pyrkii samaan minkä jatkuva kiertoinen vesilämmitys tekee jo vanhastaan. Eli ei toimi pekästään on/off toimintona, jolloin hitaus aiheuttaa sen että lämpötila päsee laskemaan ja nousemaan liikaa. Vaan lämpötilamuutoksia säädetään tehoa muuttamalla, niin että muutoksista tulee "loivia".

Itsellä on kaksi säätöpiiriä ja molemmissa EH-80 säätimet ulkoantureilla ja sisätilojen säätimessä vielä sisälömpötilan kompensointi huomioimassa esim. takan lämpöä. Lisäksi huoneissa on termostaatit ja piireissä toimilaitteet, mutta ne ovat ikään kuin varalla leikkaamassa satunnaisia huippuja pois esim. kevätauringon lämmittäessä.

Keittiössäkin, jossa on paljon ylimääräisiä lämmön lähteitä, lämpötila pysyy käytännössä parin asteen sisällä (21-23astetta).

Ano Muumi kirjoitti:

Jos olet jäänyt uskoon että betoni on eriste, niin sinua on tosiaan kusetettu. Betonin hitaus ei johdu eristyskyvystä, vaan suuresta massasta ja varsin korkeasta ominaislämpökapasiteetista.

Lue lisää

Eikös raudalla ole myös korkea ominaislämpökapasiteetti ja massa. Miksei pelkästä raudasta tehdä taloja mutta pelkästä betonista kyllä?
Ainakin 70-luvulla tehtiin paljon surullisenkuulusia betonielementtitaloja joissa totisesti ei ollut muuta eristystä kuin parikymmentä senttiä betonia. Ei ne kylmiä ainakaan ole!

Oliskos nyt joku muu nukkunut fysiikan tunneilla..

Ano Muumi kirjoitti:

Älykäs termostaatti pyrkii samaan minkä jatkuva kiertoinen vesilämmitys tekee jo vanhastaan. Eli ei toimi pekästään on/off toimintona, jolloin hitaus aiheuttaa sen että lämpötila päsee laskemaan ja nousemaan liikaa. Vaan lämpötilamuutoksia säädetään tehoa muuttamalla, niin että muutoksista tulee "loivia".

Itsellä on kaksi säätöpiiriä ja molemmissa EH-80 säätimet ulkoantureilla ja sisätilojen säätimessä vielä sisälömpötilan kompensointi huomioimassa esim. takan lämpöä. Lisäksi huoneissa on termostaatit ja piireissä toimilaitteet, mutta ne ovat ikään kuin varalla leikkaamassa satunnaisia huippuja pois esim. kevätauringon lämmittäessä.

Keittiössäkin, jossa on paljon ylimääräisiä lämmön lähteitä, lämpötila pysyy käytännössä parin asteen sisällä (21-23astetta).

Lue lisää

Eikös thermolinkillä suositella devireg 550:aa? Sehän on juuri tällainen älykäs termostaatti. Jos säätötarkkuus todella on näiden lupaama 0,1 astetta, minulla tarkkuus parantuisi vähintään 20-kertaiseksi! Ja edelleen olisi mahdollisuus mojovaan säästöön.

Jpää kirjoitti:

Eikös raudalla ole myös korkea ominaislämpökapasiteetti ja massa. Miksei pelkästä raudasta tehdä taloja mutta pelkästä betonista kyllä?
Ainakin 70-luvulla tehtiin paljon surullisenkuulusia betonielementtitaloja joissa totisesti ei ollut muuta eristystä kuin parikymmentä senttiä betonia. Ei ne kylmiä ainakaan ole!

Oliskos nyt joku muu nukkunut fysiikan tunneilla..

Lue lisää

Lasivilla (0.045W/mK) on mielestäni eriste, betonin (1.7W/mK) lämmön johtavuus on noin 35 kertaa suurempi. Raudalla (58W/mK) se onkin taas kertaluokkaa suurempi. Parikymmentä senttiä betonia eristää yhtä hyvin kun 5 milliä villaa, seitsemän metrin betoniseinällä pääsee jo nykyaikaisiin eristysvaatimuksiin... Kylmähän tulee vasta kun lämmitysteho on pienempi kuin lämpöhäviö. Intissä nukuttiin 30 asteen pakkasella "talossa", jossa oli seinänä vain 1mm kangas, tosin keskekellä oli punahehkuinen kamina, jota muuten lämmitettiin tuoreella tunturikoivulla.

Ehkä sitä betonia voisi sano eristeeksi, jos verrataan rautaan, mutta ei rakennusten lämmityksestä puhuttaessa.

Suoraan sanottuna en usko että 70-luvulla on tehty talojen ulkoseiniä pelkästä betonista.

En kyllä löytänyt niiltä sivuilta mitään, mikä tekisi pumpuilla ohjaamisen paremmaksi kuin suntattu säätö ja piirikohtaiset termostaatit ja toimilaitteet.

No yleensäkin lattialämmityksen vuorokausipudotukset on turhia (lattia normaalit 70-90mm) ellei massan varaavuudesta ole hankkiuduttu eroon jo lattiaa valaessa (laatta 30mm).

Jpää kirjoitti:

Eikös raudalla ole myös korkea ominaislämpökapasiteetti ja massa. Miksei pelkästä raudasta tehdä taloja mutta pelkästä betonista kyllä?
Ainakin 70-luvulla tehtiin paljon surullisenkuulusia betonielementtitaloja joissa totisesti ei ollut muuta eristystä kuin parikymmentä senttiä betonia. Ei ne kylmiä ainakaan ole!

Oliskos nyt joku muu nukkunut fysiikan tunneilla..

Lue lisää

Ei kaikke tarvitse yrittää muistaa opiskeluajoilta, vaan asiat voi tarvittaessa tarkistaa vaikka netistä tai vaikka siitä kouluaikaisesta kaavakirjasta.

Jpää kirjoitti:

Eikös thermolinkillä suositella devireg 550:aa? Sehän on juuri tällainen älykäs termostaatti. Jos säätötarkkuus todella on näiden lupaama 0,1 astetta, minulla tarkkuus parantuisi vähintään 20-kertaiseksi! Ja edelleen olisi mahdollisuus mojovaan säästöön.

Lue lisää

Voisitko kertoa, millainen on nykyinen systeemisi, jos lämpötilavaihtelut ovat häiritseviä. Se että termostaatin tarkkuus on 0.1 astetta ei todellakaan tarkoita että huonelämpö pysyisi niissä rajoissa.

Esimerkki. Ulkona on 15 pakkasta ja talon lämmitystehon tarve on 5kW. Sitten täräytetään takkaan tulet ja taloon tuleekin yhtäkkiä 2kW lisää lämmitystehoa. Termostaatti reagoi jo 0.1 asteen lämpötilan muutokseen ja pysäyttää pumpun. Mutta ongelmahan on siinä että 80mm betoni laatta on monta astetta liian lämmin ja sen jäähtyminen tälle uudelle 3kW tasolle kestää useita tunteja. Säätöjärjestelmän nopeus on yksi kärpäsen pieru verrattuna tuohon lattian massan hitauteen.

Ano Muumi kirjoitti:

Ei kaikke tarvitse yrittää muistaa opiskeluajoilta, vaan asiat voi tarvittaessa tarkistaa vaikka netistä tai vaikka siitä kouluaikaisesta kaavakirjasta.

Betoni johtaa siis 35 kertaa paremmin lämpöä kuin lasivilla. Rauta kumminkin johtaa 1290 kertaa paremmin kuin lasivilla, joten taitaa olla turhaa puhua onko betoni enempi eristävä kuin johtava. Pointtini olikin siinä että yleinen luulo betonin varauskyvystä taitaa johtua sen eristyskyvystä.

Kun pistät illalla 20cm laatassa syvällä olevat vastukset lämpiämään, kestää varmasti yhden yön ennenkuin pinta alkaa lämmetä. Samalla kumminkin lähellä vastuksia betoni on takuuvarmasti tulikuumaa. Eristyskyky pitää huolen että laattaan paahdettu kova lämpö tulee ulos aika hitaasti, varmastikin sen 20 tuntia.

Oliko laatta tasalämpöinen? No takuulla ei ollut! Jos se olisi ollut tasalämpöinen, voin taata ja alleviivata ettei 10cm laatta olisi pitänyt mökkiä 10 tuntia lämpimänä asteen tai kahden pudotuksella.

Ano Muumi kirjoitti:

Voisitko kertoa, millainen on nykyinen systeemisi, jos lämpötilavaihtelut ovat häiritseviä. Se että termostaatin tarkkuus on 0.1 astetta ei todellakaan tarkoita että huonelämpö pysyisi niissä rajoissa.

Esimerkki. Ulkona on 15 pakkasta ja talon lämmitystehon tarve on 5kW. Sitten täräytetään takkaan tulet ja taloon tuleekin yhtäkkiä 2kW lisää lämmitystehoa. Termostaatti reagoi jo 0.1 asteen lämpötilan muutokseen ja pysäyttää pumpun. Mutta ongelmahan on siinä että 80mm betoni laatta on monta astetta liian lämmin ja sen jäähtyminen tälle uudelle 3kW tasolle kestää useita tunteja. Säätöjärjestelmän nopeus on yksi kärpäsen pieru verrattuna tuohon lattian massan hitauteen.

Lue lisää

Eli lämmintä tulee eikä koskaan kylmä ole ollut mutta taidan maksaa turhasta kun lämmöt heittelee eikä alaslaskuja voi tehdä. Täällä on 100mm laatta, ulkoilman mukaan säätyvä suntti, huoneissa eberlen termostaatit jotka ohjaa moottoriventtiileitä.

Tuo on hyvä kysymys ja nähtäväksi jää. Odotan kuitenkin että tarkkuus nousee samalle tasolle kuin sähkölattialämmityksessä. Olen ymmärtänyt että fiksummat sähkölattialämmitystermostaatit antavat lyhyissä jaksoissa lämpöä hyvin usein.

Luulis sellaisen säädön nyt olevan paljon viisaampaa kuin mitä venttiilien ja menoveden säätämisen kanssa pelleileminen on, muutenkin olen aika leipääntynyt näihin vuotaviin moottoriventtiileihini.

Jpää kirjoitti:

Betoni johtaa siis 35 kertaa paremmin lämpöä kuin lasivilla. Rauta kumminkin johtaa 1290 kertaa paremmin kuin lasivilla, joten taitaa olla turhaa puhua onko betoni enempi eristävä kuin johtava. Pointtini olikin siinä että yleinen luulo betonin varauskyvystä taitaa johtua sen eristyskyvystä.

Kun pistät illalla 20cm laatassa syvällä olevat vastukset lämpiämään, kestää varmasti yhden yön ennenkuin pinta alkaa lämmetä. Samalla kumminkin lähellä vastuksia betoni on takuuvarmasti tulikuumaa. Eristyskyky pitää huolen että laattaan paahdettu kova lämpö tulee ulos aika hitaasti, varmastikin sen 20 tuntia.

Oliko laatta tasalämpöinen? No takuulla ei ollut! Jos se olisi ollut tasalämpöinen, voin taata ja alleviivata ettei 10cm laatta olisi pitänyt mökkiä 10 tuntia lämpimänä asteen tai kahden pudotuksella.

Lue lisää

Harrastin hieman fysiikkaa ja totesin, että betonikuutiometrin lämpösisältö on noin 2,2 kWh astetta kohti. Näin kymmenen neliömetrin kokoinen ja 100 mm paksu betonilaatta jäähtyessään viisi astetta voi luovuttaa 11 kWh energiaa.

Laskemani arvo on tietysti teoreettinen maksimiarvo, koska laatta ei käytännössä voi olla tasalämpöinen ja se lisäksi luovuttaa energiaa jonkin verran lämpöhäviöinä muuallekin kuin huonetilaan.

Mutta laskelma osoittaa, ettei massiivisen betonilaatan lämpötilaa pystytä millään konstilla ilman suurta lämmitys- tai jäähdytystehoa muuttamaan kovinkaan nopeasti olivat säätölaitteet aivan millaiset tahansa.

Eli jos halutaan lämmönsäätöön lyhyet aikavakiot, pienennetään lämmitettäviä massoja ja mahdollisesti vielä lisätään lämmitystehoa. Niin yksinkertainen asia on.

Jpää kirjoitti:

Eli lämmintä tulee eikä koskaan kylmä ole ollut mutta taidan maksaa turhasta kun lämmöt heittelee eikä alaslaskuja voi tehdä. Täällä on 100mm laatta, ulkoilman mukaan säätyvä suntti, huoneissa eberlen termostaatit jotka ohjaa moottoriventtiileitä.

Tuo on hyvä kysymys ja nähtäväksi jää. Odotan kuitenkin että tarkkuus nousee samalle tasolle kuin sähkölattialämmityksessä. Olen ymmärtänyt että fiksummat sähkölattialämmitystermostaatit antavat lyhyissä jaksoissa lämpöä hyvin usein.

Luulis sellaisen säädön nyt olevan paljon viisaampaa kuin mitä venttiilien ja menoveden säätämisen kanssa pelleileminen on, muutenkin olen aika leipääntynyt näihin vuotaviin moottoriventtiileihini.

Lue lisää

Systeemisi ongelmakohta on tuo 10cm laatta, se on yksinkertaisesti liian hidas reagoimaan. Lämpöenergian kannalta on ihan sama että virtaako vesi vakio nopeudella ja muutetaan veden lämpöä vai muutettaanko virtausnopeutta tai pumpataan syklisesti vakio lämmöllä. Todella fiksut sähkölämmitystermostaatit muuttavat sähkön jänniiteen tehollisarvoa, jota voitaisiin verrata veden lämpötilan muuttamiseen...

Itsellä on asunto kahdessa kerroksessa ja lämpimänä päivänä kun suntti on nollassa, eli lattiavesi kiertää "tyhjäkäynnillä" niin kierto taasaa lämpötiloja. Lattiasta tuleva vesi on lämpimämpää kuin sinne menevä vesi, eli yläkerta lämmittää alaketaa. Toisin sanoaen kiertävä vesi jäähdyttää yläkerran laattaa, eli se jäähtyy nopeammin kuin siten että kierto pysäytettäisiin.

Setä kirjoitti:

Harrastin hieman fysiikkaa ja totesin, että betonikuutiometrin lämpösisältö on noin 2,2 kWh astetta kohti. Näin kymmenen neliömetrin kokoinen ja 100 mm paksu betonilaatta jäähtyessään viisi astetta voi luovuttaa 11 kWh energiaa.

Laskemani arvo on tietysti teoreettinen maksimiarvo, koska laatta ei käytännössä voi olla tasalämpöinen ja se lisäksi luovuttaa energiaa jonkin verran lämpöhäviöinä muuallekin kuin huonetilaan.

Mutta laskelma osoittaa, ettei massiivisen betonilaatan lämpötilaa pystytä millään konstilla ilman suurta lämmitys- tai jäähdytystehoa muuttamaan kovinkaan nopeasti olivat säätölaitteet aivan millaiset tahansa.

Eli jos halutaan lämmönsäätöön lyhyet aikavakiot, pienennetään lämmitettäviä massoja ja mahdollisesti vielä lisätään lämmitystehoa. Niin yksinkertainen asia on.

Lue lisää

Sillä minä en ole sellainen ainakaan tällä alalla. Se mitä olen täällä sanonut perustuu yksinkertaisiin päätelmiin. Olen aivan samaa mieltä, laatan pitäisi olla ohut, mutta mökkini on nyt tehty sellaiseksi kuin se on tehty.

Käytännön kokemukset eivät minulla silti tue sitä että sadan millin laatta pitäisi mökkiä lämpimänä päiväkausia. Eikä mökkini ihan hollitalli ole vaikkei uusi enää olekaan.

Jpää kirjoitti:

Sillä minä en ole sellainen ainakaan tällä alalla. Se mitä olen täällä sanonut perustuu yksinkertaisiin päätelmiin. Olen aivan samaa mieltä, laatan pitäisi olla ohut, mutta mökkini on nyt tehty sellaiseksi kuin se on tehty.

Käytännön kokemukset eivät minulla silti tue sitä että sadan millin laatta pitäisi mökkiä lämpimänä päiväkausia. Eikä mökkini ihan hollitalli ole vaikkei uusi enää olekaan.

Lue lisää

Ei täällä olla sinua kiusaamassa, vaan yritetään autaa ymmärtämään näitä energia juttuja. Minusta, ja varmaan monesta muustakin, on kiva laksea ja etsiä todellisuuspohjaa erilaisille väitteille. Se on vaan aika turhauttavaa, kun selkeästikkään esitetyille peruteluille ei anneta mitään arvoa, vaan ne tylisti tyrmätän "musta tuntuu" väitteillä.

Jos käytettän "Sedän" esittämiä lukuja, niin lasketaampa siitä vähän meikäläisen taloon lämmitystehoja. Olen laskenut että taloni lämmitystehon tarve on 30 asteen pakkasella 8.5kW. Jos kuutiossa betonia on asteen erolla 2.2kW tehoa, niin omissa lattioissa tehoa on silloin 25kW/aste. Eli nyrkkisääntönä voisi sanoa että laatan lämpötila laskisi 8.5 astetta vuorokaudessa. Käytännössä asia ei tietenkään ole ihan noin yksinkertainen, koska laatan jäähtyessä myös huonelämpö laskee ja se taas pienentään energian johtumishäviöitä jne. Ja tuo 8.5kW ei sisällä ilmanvaihdon osuutta.

Joku varaavan sähkön käyttäjä voisi kertoa, että millätavalla laatan ja huoneen lämpötilat heiluvat.

Ano Muumi kirjoitti:

Ei täällä olla sinua kiusaamassa, vaan yritetään autaa ymmärtämään näitä energia juttuja. Minusta, ja varmaan monesta muustakin, on kiva laksea ja etsiä todellisuuspohjaa erilaisille väitteille. Se on vaan aika turhauttavaa, kun selkeästikkään esitetyille peruteluille ei anneta mitään arvoa, vaan ne tylisti tyrmätän "musta tuntuu" väitteillä.

Jos käytettän "Sedän" esittämiä lukuja, niin lasketaampa siitä vähän meikäläisen taloon lämmitystehoja. Olen laskenut että taloni lämmitystehon tarve on 30 asteen pakkasella 8.5kW. Jos kuutiossa betonia on asteen erolla 2.2kW tehoa, niin omissa lattioissa tehoa on silloin 25kW/aste. Eli nyrkkisääntönä voisi sanoa että laatan lämpötila laskisi 8.5 astetta vuorokaudessa. Käytännössä asia ei tietenkään ole ihan noin yksinkertainen, koska laatan jäähtyessä myös huonelämpö laskee ja se taas pienentään energian johtumishäviöitä jne. Ja tuo 8.5kW ei sisällä ilmanvaihdon osuutta.

Joku varaavan sähkön käyttäjä voisi kertoa, että millätavalla laatan ja huoneen lämpötilat heiluvat.

Lue lisää

Mutta ymmärrätkö ettei ainakaan minun mökissäni käytännössä lämmöt putoa pakkasella lähellekään noin hitaasti vaan ainakin tuplasti nopeammin. Mutta VAIN jos lämmitys on KOKONAAN pois päältä.

Jpää kirjoitti:

Mutta ymmärrätkö ettei ainakaan minun mökissäni käytännössä lämmöt putoa pakkasella lähellekään noin hitaasti vaan ainakin tuplasti nopeammin. Mutta VAIN jos lämmitys on KOKONAAN pois päältä.

Lue lisää

No en tiedä ihan tarkkaan mitä tarkoitaa "kokonaan pois" ja mikä on se toinen vaihtoehto, ei ole edes tarkkaan selvitetty järjestelmäsi laitteistoa ja toimintaa?

Ehkä mökkisi on hatarampi, laatassa on kylmäsiltoja, ehkä se onkin vain 5cm paksu? Ehkä sunttisi ei katkaise täysin lämpimän veden virtausta, onko mahdolisuus varmistaa käsiventtiilillä? On monia asioita jotka siihen voivat vaikuttavat, mahdoton alkaa arvailemaan. Pitää kai tulla paikanpäälle ihmettelemään?

Olet asiaa ilmeisesti kokeillut, joten voisitko kertoa miten nopeasti lämpötila laskee, paljonko on neliöitä, minkälaiset eristeet, mikä on energian vuosikulutus jne.?

Ano Muumi kirjoitti:

Ei täällä olla sinua kiusaamassa, vaan yritetään autaa ymmärtämään näitä energia juttuja. Minusta, ja varmaan monesta muustakin, on kiva laksea ja etsiä todellisuuspohjaa erilaisille väitteille. Se on vaan aika turhauttavaa, kun selkeästikkään esitetyille peruteluille ei anneta mitään arvoa, vaan ne tylisti tyrmätän "musta tuntuu" väitteillä.

Jos käytettän "Sedän" esittämiä lukuja, niin lasketaampa siitä vähän meikäläisen taloon lämmitystehoja. Olen laskenut että taloni lämmitystehon tarve on 30 asteen pakkasella 8.5kW. Jos kuutiossa betonia on asteen erolla 2.2kW tehoa, niin omissa lattioissa tehoa on silloin 25kW/aste. Eli nyrkkisääntönä voisi sanoa että laatan lämpötila laskisi 8.5 astetta vuorokaudessa. Käytännössä asia ei tietenkään ole ihan noin yksinkertainen, koska laatan jäähtyessä myös huonelämpö laskee ja se taas pienentään energian johtumishäviöitä jne. Ja tuo 8.5kW ei sisällä ilmanvaihdon osuutta.

Joku varaavan sähkön käyttäjä voisi kertoa, että millätavalla laatan ja huoneen lämpötilat heiluvat.

Lue lisää

Mitoituspakkasella saa 2 asteen lämpötilan pudotuksella pari tuntia laatasta lämpöä lämmitykseen. Siitä eteenpäin on laatan lämpöä pidettävä samana odottamassa seuraavaa yötä ja halpaa sähköä. Jottei huoneen lämpötila laske liikaa. Mutta yleensä ei operoida mitoituspakkasissa. Tuskin koskaan.

Keskimäärin on ulkona 2 astetta keskeisessä Suomessa. Tuollainen lämpötila sallii jäähdyttää laatasta pienemmällä teholla pidemmän aikaa. Karkeasti ottaen noin 6 tunnin ajan saa laattaa (ja huonelämpöä) pari astetta jäähdyttämällä keskimäärin. Ja kun muut hidastavat tekijät lasketaan mukaan voi saada pari tuntia enemmänkin ennen kuin lämpö huoneessa laskee liikaa.

Näin on oikeasti meillä lämmöt käyttäytyneet sähkölattialämmityksella ja Devireg 550-termostaateilla. Ylilämpöön ei juurikaan joudu missään tilanteessa. Kolmen vuoden aikana muutaman kerran keväällä yhdessä makkarissa kun ilmatila muuttuu radikaalisti. Alilämpöön ei ollenkaan, koska yhdistelmätermostaatti hoitaa lämmön /- 1 asteen rajoissa kuten siihen on ohje aseteltu.

Ei tuo pummppusysteemi ole sen oikeampi tai väärempi eikä parempi tai huonompi kuin veden läpötilankaan säätöön perustuva systeemi. Se on vain erinlainen, mutta et saa sillä niitä etuja joista haaveilit.

Se että joku täyttää järjestelmä täyttää jotku vaativat määräykset ei todellakaan tarjoita että se on paras. Esimerkiksi Englannissa ei saa hygienian vuoksi käyttää vesihanaa, joka sekoittaa kylmän ja kuuman veden, vaan niiden täytyy tulla omista juoksuputkistaa. On varmaan sääntö tiukimmasta päästä, mutta onko se sitten paras systeemi?

Ano Muumi kirjoitti:

Ei tuo pummppusysteemi ole sen oikeampi tai väärempi eikä parempi tai huonompi kuin veden läpötilankaan säätöön perustuva systeemi. Se on vain erinlainen, mutta et saa sillä niitä etuja joista haaveilit.

Se että joku täyttää järjestelmä täyttää jotku vaativat määräykset ei todellakaan tarjoita että se on paras. Esimerkiksi Englannissa ei saa hygienian vuoksi käyttää vesihanaa, joka sekoittaa kylmän ja kuuman veden, vaan niiden täytyy tulla omista juoksuputkistaa. On varmaan sääntö tiukimmasta päästä, mutta onko se sitten paras systeemi?

Lue lisää

Sillä lupasivat tulla lähipäivinä katsomaan miten asennus täällä voidaan tehdä.

On se ainakin sen 20 kertaa tarkempi kuin nykyinen lämmityssysteemini. Tuleehan sitäkin kautta säästöä kun ei tarvi ylilämmittää yhtään.

Mitä siihen säästöön tulee, siteerataanpas tähän suoraan ettei kukaan syytä vääristelystä.

"Koko lämmönlähteen teho voidaan kohdistaa yhteen piiriin suurella virtausnopeudella, jolloin alaslaskun jälkeinen ripeä ylösnosto on käytännössä mahdollista suorittaa"

Teeppäs sama temppu jatkuvakiertoisella. Ainakaan ei tule kahdessa tunnissa lämmöt tupaan.

Jpää kirjoitti:

Sillä lupasivat tulla lähipäivinä katsomaan miten asennus täällä voidaan tehdä.

On se ainakin sen 20 kertaa tarkempi kuin nykyinen lämmityssysteemini. Tuleehan sitäkin kautta säästöä kun ei tarvi ylilämmittää yhtään.

Mitä siihen säästöön tulee, siteerataanpas tähän suoraan ettei kukaan syytä vääristelystä.

"Koko lämmönlähteen teho voidaan kohdistaa yhteen piiriin suurella virtausnopeudella, jolloin alaslaskun jälkeinen ripeä ylösnosto on käytännössä mahdollista suorittaa"

Teeppäs sama temppu jatkuvakiertoisella. Ainakaan ei tule kahdessa tunnissa lämmöt tupaan.

Lue lisää

Pienentääkö systeemi muiden piirien lämmitystä yhden ylösnoston ajaksi? Veden lämpöhän on maksimissaan edelleen sama kuin ennenkin, samin massan hitaus, vain virtausnopeus muuttuu.

Uskon kyllä että uudelleen mietittynä ja säädettynä uusi systeemi on epäilemättä vanhaa prempi, mutta kuinka mikä osa parannuksesta on järjestelmän paremmuutta ja mikä olisi ollut saavutetavissa vanhan säädöllä... se jää yleensä näkemättä. No pääasiahan on se että asiakas on tyytyväinen.

Hiljattain TM testasi magneettisen öljynpilkkojan, jolla luvattiin parinkymmenne prosentin polttoaineen kulutuksen pienenemistä öljykattilassa. Palikan mukana tulikin kuulema hyvät ohjeet kattilaan säätämiseen ja ne piti tietysti tehdä asennuksen yhteydessä. Testin mukaan valmiiksi hyvin säädettyssä kattilassa ei tapahtuntu mitään muutosta parempaan. Silti maailmalla on tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä.

Ano Muumi kirjoitti:

Pienentääkö systeemi muiden piirien lämmitystä yhden ylösnoston ajaksi? Veden lämpöhän on maksimissaan edelleen sama kuin ennenkin, samin massan hitaus, vain virtausnopeus muuttuu.

Uskon kyllä että uudelleen mietittynä ja säädettynä uusi systeemi on epäilemättä vanhaa prempi, mutta kuinka mikä osa parannuksesta on järjestelmän paremmuutta ja mikä olisi ollut saavutetavissa vanhan säädöllä... se jää yleensä näkemättä. No pääasiahan on se että asiakas on tyytyväinen.

Hiljattain TM testasi magneettisen öljynpilkkojan, jolla luvattiin parinkymmenne prosentin polttoaineen kulutuksen pienenemistä öljykattilassa. Palikan mukana tulikin kuulema hyvät ohjeet kattilaan säätämiseen ja ne piti tietysti tehdä asennuksen yhteydessä. Testin mukaan valmiiksi hyvin säädettyssä kattilassa ei tapahtuntu mitään muutosta parempaan. Silti maailmalla on tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä.

Lue lisää

että lämpötilaa pudottamalla ei voi säästää? Sinähän olet siis viisaampi kuin VTT:n insinöörit jotka asiaa ovat tutkineet?
En ajatellutkaan että 10cm laatalla säästö olisi mitään 40% luokkaa, mutta 20% säästöön voisi olla jo tyytyväinen. Sekin on pirun paljon rahaa kun energia on näin kallista.

Mutta mitäs me tästä paskaa länkyttämään. Palataan asiaan kun asennus on tehty.

Jpää kirjoitti:

että lämpötilaa pudottamalla ei voi säästää? Sinähän olet siis viisaampi kuin VTT:n insinöörit jotka asiaa ovat tutkineet?
En ajatellutkaan että 10cm laatalla säästö olisi mitään 40% luokkaa, mutta 20% säästöön voisi olla jo tyytyväinen. Sekin on pirun paljon rahaa kun energia on näin kallista.

Mutta mitäs me tästä paskaa länkyttämään. Palataan asiaan kun asennus on tehty.

Lue lisää

mutta jauhetaan silti vielä...

Säästät vain siltä osuudelta minkä lämpötila on laskenut.

Oletetaan että haluat tehdä kymmenen tunnin lämpötilan pudotuksen kahdella asteella ja oletetaan että tämä vastaa 1kW tehoa.

Asetat lämmityksen uudelle teholle (10kW => 9kW) ja lämpötila laskee sekunnissa tuolla kahdella asteella ja pudotuksen päätteeksi lämpötila nostetaan sekunnissa ylös uudella teholla. Olet siis säästänyt 10kWh, mutta edellytyksenä on ollut täysin varaamaton systeemi.

Varaavassa systeemissä teet saman pudotuksen, mutta lämpötilan lasku kahdella asteella viekin nejä tuntia ja ylös nostaminen pitää aloittaa kaksi tuntia aikaisemmin, jotta lämpö on haluttu 10 tunnin jakson päätteeksi. Tässä tapauksessa säästöä tulee 7kWh.

Ensimmäinen systeemi säästää enemmän, koska siinä ei ole hitautta vaikka lämmitys tehoa vain lasketaan 10%. Hitaus jarruttaa muutosta ja jälkimmäinen systeemi säästää vähemmän vaikka siinä lämmitysteho on ollut ensin kokonaan pois neljä tuntia ja sen jälkeen 9kW teholla neljä tuntia ja lopussa täysillä 20kW kaksi tuntia. Eli se energia mikä massan jäähtyessä säästyy, menetetään sen uudelleen lämmittämissä.

Todellista säästöä tulee vain lämpötilan laskusta. Sillä ei ole mitään merkitystä että onko pudotus tehty veden lämpöä muuttamalla vai virtauken katkaisulla. Kilowattitunnit ratkaisee.

Mitä suurempi hitaus lämmitysjärjestelmässä on, sitä pidempi aikainen pudotuksen tulee olla, jotta siitä on todellista hyötyä. Itse mietiskelin asiaa aikoinani ja totesin, että lattialämmityksessä on ihan turha tehdä päivä- tai yö-pudotuksia. Talvilomaviikko onkin sitten jo eri asia.

Jpää kirjoitti:

että lämpötilaa pudottamalla ei voi säästää? Sinähän olet siis viisaampi kuin VTT:n insinöörit jotka asiaa ovat tutkineet?
En ajatellutkaan että 10cm laatalla säästö olisi mitään 40% luokkaa, mutta 20% säästöön voisi olla jo tyytyväinen. Sekin on pirun paljon rahaa kun energia on näin kallista.

Mutta mitäs me tästä paskaa länkyttämään. Palataan asiaan kun asennus on tehty.

Lue lisää

mitäpä jos joku on kotona aina, tai vuorotyössä tai koulussa. Olisiko silloin mukavampi olla tasaisessa lämmössä kuin pudotuslämpötilan aikana? eli aika monessa kodissa se on turha toimi laskea lämpötilaa.

Varmaan osaisit kertoa sellaisistakin "muullistavista" laitteista, josta ei koskaan tullut menestystä....

En epäile että pumppu systeemi olisi huono, mutta ei se kyllä ole juurikaan parempi kuin perinteinen systeemi. Pumppusysteemiinkin tarvitaan yksi suntti ja oma pumppu syöttölinjaan... eli se termolinkin laitteisto ei vähennä laitteita. Pumppusysteemissäkään ei näytä olevan omaa pumppua joka piirille, vaan jakotukin perässä on useampia huoneita, joten mitsä se 0.1 asteen lämpötilaero haistellaan?

Se mitä olen ajanut takaa, on se että esimerkikis lämpötilan pudotukset eivät tuo toivottuja säästöjä, jos lähdetään vain saneeraamaan säätöjärjestelmää, paksun laatan hitausesta pitäsi päästä eroon ensin.

Ano Muumi kirjoitti:

Varmaan osaisit kertoa sellaisistakin "muullistavista" laitteista, josta ei koskaan tullut menestystä....

En epäile että pumppu systeemi olisi huono, mutta ei se kyllä ole juurikaan parempi kuin perinteinen systeemi. Pumppusysteemiinkin tarvitaan yksi suntti ja oma pumppu syöttölinjaan... eli se termolinkin laitteisto ei vähennä laitteita. Pumppusysteemissäkään ei näytä olevan omaa pumppua joka piirille, vaan jakotukin perässä on useampia huoneita, joten mitsä se 0.1 asteen lämpötilaero haistellaan?

Se mitä olen ajanut takaa, on se että esimerkikis lämpötilan pudotukset eivät tuo toivottuja säästöjä, jos lähdetään vain saneeraamaan säätöjärjestelmää, paksun laatan hitausesta pitäsi päästä eroon ensin.

Lue lisää

Tehtiin ensimmäinen sähkösuunnitelma Thermolink-sovellukseen. Siinä oli useampi huone yhdistetty yhden pumpun perään. Mutta mutta. LVI-suunnittelusta tuli ohje asentaa varaus kaikkiin huoneisiin termostaatille ja varsinaiset ohjaavat termostaatit näiden lisäksi ja lattia-anturilla.

Aika rankkaa.

Jos muuten suositus termostaatiksi on Devireg 550-termostaatti, niin tuo antaa vihjeen. Kyseinen termostaatti kykenee sähkölattialämmityksissä hoitamaan älyttömiä laatasta johtuvia viiveitä ja suuria muutoksia ulkolämpötilassa sitä epäsuorasti seuraamalla. Thermolinkin säädön hyvyys tulee tuon termostaatin ominaisuuksista, jos sitä käyttää. Vaikka ei sitä vesisysteemeihin ole tehty. Kaikesta huolimatta vesisäätöjen ulkokompensointi tekee suurimman työn. Hienosäätö 550-termostaatilla tuottaa ainakin siihen tilaan hyvät säädöt, missä se on.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tehtiin ensimmäinen sähkösuunnitelma Thermolink-sovellukseen. Siinä oli useampi huone yhdistetty yhden pumpun perään. Mutta mutta. LVI-suunnittelusta tuli ohje asentaa varaus kaikkiin huoneisiin termostaatille ja varsinaiset ohjaavat termostaatit näiden lisäksi ja lattia-anturilla.

Aika rankkaa.

Jos muuten suositus termostaatiksi on Devireg 550-termostaatti, niin tuo antaa vihjeen. Kyseinen termostaatti kykenee sähkölattialämmityksissä hoitamaan älyttömiä laatasta johtuvia viiveitä ja suuria muutoksia ulkolämpötilassa sitä epäsuorasti seuraamalla. Thermolinkin säädön hyvyys tulee tuon termostaatin ominaisuuksista, jos sitä käyttää. Vaikka ei sitä vesisysteemeihin ole tehty. Kaikesta huolimatta vesisäätöjen ulkokompensointi tekee suurimman työn. Hienosäätö 550-termostaatilla tuottaa ainakin siihen tilaan hyvät säädöt, missä se on.

Lue lisää

Talohan on siis jaettu muutamaan jakotukkiin, eli esimerkisi talon kolme makuuhuonetta on yhden pumpun takana ja yhden huoneen lämpötilan mukaan ohjataan myös kahta muuta... Eli edessä on ihan samanlainen verkoston tasapainotus, kuin veden lämpötilan säädölläkin, eikä termostaatti tiedä mitä viereisen huoneen lämpötiloissa tapahtuu.

Ano Muumi kirjoitti:

Talohan on siis jaettu muutamaan jakotukkiin, eli esimerkisi talon kolme makuuhuonetta on yhden pumpun takana ja yhden huoneen lämpötilan mukaan ohjataan myös kahta muuta... Eli edessä on ihan samanlainen verkoston tasapainotus, kuin veden lämpötilan säädölläkin, eikä termostaatti tiedä mitä viereisen huoneen lämpötiloissa tapahtuu.

Lue lisää

Tuossa systeemissä tuli yläkerran makkareille yksi termostaatti ja siis yksi pumppu. Pesutiloihin tuli yksi termostaatti ja yksi pumppu ja jossain olohuonealueella oli yksi termostaatti ja pumppu. Pumppu vaikuttaa noissa siis moneen huoneeseen ja yhtä huonetta termostaatilla kytätään.

Ei onnistu sanoisin. Onneksi termostaattien paikat tulivat lattialämmityssuunnittelijalta. Itse saavat selvitellä kummalliset 10 asteen epävakaudet.

Lattialämmityssysteemeissä huseeraavat kaikenlaiset helppoheikit nykyään. Kaikki on mahdollista kesällä. Mutta kun tulee se talvikin joskus. Ja voi tulla pitkiä aikoja kylmää -20 astetta ja jokunen päivä -30 astetta. Ja pohjoisessa vaikka -40 astetta.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tuossa systeemissä tuli yläkerran makkareille yksi termostaatti ja siis yksi pumppu. Pesutiloihin tuli yksi termostaatti ja yksi pumppu ja jossain olohuonealueella oli yksi termostaatti ja pumppu. Pumppu vaikuttaa noissa siis moneen huoneeseen ja yhtä huonetta termostaatilla kytätään.

Ei onnistu sanoisin. Onneksi termostaattien paikat tulivat lattialämmityssuunnittelijalta. Itse saavat selvitellä kummalliset 10 asteen epävakaudet.

Lattialämmityssysteemeissä huseeraavat kaikenlaiset helppoheikit nykyään. Kaikki on mahdollista kesällä. Mutta kun tulee se talvikin joskus. Ja voi tulla pitkiä aikoja kylmää -20 astetta ja jokunen päivä -30 astetta. Ja pohjoisessa vaikka -40 astetta.

Lue lisää

Montako pumppua on tulossa Jpään systeemiin, eli onko yhdellä pumpulla montakin huonetta hoidettavana? Jos on niin miten säätö tapahtuu? Ettei vaan ala teoria käytäntö taas taipua samaan kaavaan?