päällä ja varmasti ei pöyri mielessä kun kuollut läheinen.nimittäin juttu menee näin.muutama vuosi sitten olimme mieheni kanssa molemmat opiskelijoita.yhteisen vuokra-asuntomme vuokran maksoi sinä kuukautena sosiaalitoimisto.nyt vuokranantaja ilmoittaa että sinä kuukautena hänelle on maksettu liian vähän vuokraa.hänen sanojensa mukaan sen verran kuin silloinen asumistukemme on ollut sitten seuraavana kuukautena.ilmi kuitenkin kävi kun tätä asiaa sostoimiston kanssa selvitin että vuokra on maksettu kokonaan hänen tililleen.ei siis pitäisi olla mitään epäselvää.lähetin hänelle sostoimiston päätöksen kyseiseltä kuulta.mistä aivan selvästi käy ilmi että vuokra on maksettu kokonaan.miksi ihminen ei voi tajuta noin selvästä asiasta.sanoin myös hänelle että asiaa pitää selvittää sostoimiston kanssa.enhän minä maksavuokraa joka jo kestaallen on maksettu,miksi ihmeessä maksaisin?en tajua miksi hän juuri nyt "karhuaa" tuota "saatavaan" kun tietää varsin hyvin että mieheni kuoli juuri kuukausi sitten.luulisi hänen ottaneen yhteyttä aikasemmin jos asia on vielä hänelle epäselvä.kai sitä toivoo myötätuntoa itselle tälläisellä hetkellä kun on vielä suru niin kovasti päällä ja ajatuksissa ei juuri tule mieleen tuollainen asia mikä on tapahtunut jo aikoja sitten.mutta nähtävästi meitä on moneen lähtöön.itse en edes kehtaisi kysellä tuollaista samassa tilanteessa olevalta..joillekin se raha näyttää olevan tärkeääkin.tosin näin vuosien kuluttua vasta.vai onko tuossa takana sitten periaate?periaate joka nyt vuosien päästä vasta herää.nähtävästi pitää pystyä hoitamaan asioita jotka ei heti tule mieleen kun aamulla herää.no onneksi hän heräsi juuri nyt kun minulla on vaikeaa.vuosien kuluttua.tosin voihan se olla että virhe on sostoimistossa(ehkä vuokraa ei olekkaan silloin maksettu vaikka siellä niin sanottiin ja paperissa luki).ihmetyttää kovin..
miten ihminen kehtaa
kun tietää että toisella on...
81112
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miehesi vuoksi ja tuon tökerön vuokranantajan. Ei voi käsittää mistä tuollaisia ihmisiä sikiää. Luulisi sen verran ihan kaikkein tyhmimpienkin tajuavan, että vuosien takainen pikkujuttu ei voi olla päällimmäisenä mielessä sinun tilanteessasi. Ja vaikka olisikin normaali tilanne, olisi kyse silti vähintään epätoivoisesta yrityksestä saada vuokra toiseen kertaan -> ahneus, rahapula, silkka ilkeys? Sano hänelle aivan asiallisesti(tai no eihän tuossa enää tarvitse kovin asiallinenkaan olla!) mutta tiukasti, että et jaksa selvitellä asiaa juuri nyt, kun sinulla on surua, varsinkaan kun asia on jo aikoinaan sosiaalitoimiston kanssa selvitetty. Et ole velvollinen ottamaan asiasta enää taakkaa harteillesi, kun asian piti olla jo selvä. Käske häntä selvittelemään omat asiansa sosiaalitoimiston kanssa, edelleen, koska sinä et ole tuosta asiasta vastuussa. Tuollaisille paksupäille täytyy puhua kovaa ja suoraan, muuten ei mene perille, jos silloinkaan, mutta kannattaa yrittää.
Otan osaa suruusi, mutta valitettavasti surunkin aikana on hoidettava tälläisia "ilkeitäkin" arkielämän juttuja. Tuskimpa vuokraisäntä surustasi mitään välittää. Koeta mennä sinne sossuun ja selitä tää asia, pyydä lähettämään maksutosite vuokraisännälle, nii eiköhän se siitä tokene ja jos ei ole maksettu niin sitten maksat sen pois. Pitäähän sun kaiken tän keskellä maksaa ja hoitaa kaikki muutkin laskut! Suru ei oikeuta maksujen maksamatta jättämiseen.
hänelle epäselvää.kyllä osaan hoitaa asioita surunkin keskellä.pakkohan se on.ymmärrystä sitä vaan toivoo itselleen.vika kun ei todella ole minun vaan jonkun muun.ei kai minua voi siitä syyttää jos hän vasta nyt herää pitkän ajan kuluttua.olen itse tehnyt voitavani ja lähettänyt lappusia.mutta yhä tämä on hänelle epäselvä asia.lähettäisi hän sitten minulle tiliotteensa mistä kävisi ilmi että rahoja hän ei ole saanut.lupasi lähettää mutta en sitä ole koskaan kuitenkaan saanut.ja siitäkin on aikaa.jokin selvästi mättää.mutta annan asian olla pois ajatuksistani siihen asti ennenkun pääsen juttusille sostoimistoon.vika täytyy löytyä sieltä...koittakaa ihmiset jaksaa juhannuksen pyhät!
Olisi voinnut ilmaista hienotunteisemmin !!
No kyllä sinäkjin vielä jonkun haudan äärellä vielä itket..
Kyllä minäkin olen itkuni itkenyt, isäni kuoli yllättäen 50 vuotta sitten ja iso perhe. Hän oli ainoa elättäjä. Sosiaaliturva ei silloin ollut sellaista kun nyt. Kauppias kun sai tietää isäni kuolemasta katkaisi luottotilin ja vaati heti käteisellä edellisviikon maksut, nälkä oli ja sekin kehtasi tehdä niin. Nälkää kesti 3 viikkoa ennenkuin äiti sai töitä ja ensimmäisen palkan. Sian nahkaa paistettuna oli tarjolla sen ajan...Kukaan ei auttanut!!! Ja suru oli suuri. KOitin vaan sanoa et vaikka kuoleman aiheuttama suru on suuri, muittenkin on ollut pakko jaksaa hoitaa asiansa...Olisiko pitänyt sanoa että unohda kaikki ja keskity suruusi. Ainoastaan huomatakseen että kohta ei ole kattoa päänpäällä!
kyllä on hyvä että nykyaikana on ihmisille turvattu toimeentulo silloin kun sitä todella tarvitsee.ja ihmisiä todella on sellaisia jotka sitä tarvitsevat elämänsä aikana.on sairaita ja maksukyvyttömiä muista syistä.elämä on toisilla rankkaa ja onneksi on paikkoja mistä voi pyytää silloin apua.otan osaa että sinä olet syntynyt tuolloin ja kärsinyt sitten niin kovasti tästä sosiaaliturvan puutteesta.mutta eikö se ole hyvä että nyt on sinun sukupolvillasi jotain mihin turvautua kun jotakin hämminkiä heidän elämässään voi sattua?jos siis sitä apua sattuu silloin tarvitsemaan.ja hei elämä on...todellakin.
Etpä ymmärtänyt, ennen ja nyt on kuitenkin sama talousasioissa surun aikana. Silloin piti raha yms. asiat hoitaa surussakin, niin on myös nyt. Erona on että nykyaikana siihen saa tukea. Mutta suru ei ole syy talousasioiden hoitamattomuuteen.
asioiden hoitamatta jättämisestä puhunut vaan sosiaaliturvasta yleisesti.ei sinulla tullut mieleen että voi ihminen vaikka läheisen kuoleman takia sairastua(henkisesti ja fyysisesti) ja tarvita sitten auttavaa kättä jos ei todella ole läheisiä auttamassa.silloin apua saa sosiaalitoimistosta.kun ei esim pysty töitä sairastumisen takia tekemään ja näin ollen raha asioihin saa apua sieltä jos ei muita tuloja ole.sitä minä tarkoitin.tietenkin asiat pitää surussakin hoitaa.mutta jos ei pysty niin on hyvä että apua tähän saa jostakin.