Viimeinen muistutus

Johanneksen_poika kirjoitti:

No niin, veljet ja sisaret. Muistattehan ottaa kamerat mukaan konventtiin. Kuvianne odotetaan osoitteessa

[email protected]

Tässä lyhyesti ohjeet muotokuvan ottamisesta. Tuo ohje on suoraan Vartiotorniseuralta, joten voitte turvallisin mielin soveltaa sitä myös haaratoimistokomitean veljien kuviin.

*** g96 8/11 s. 22-25 Miten otetaan onnistunut muotokuva ***

Miten otetaan onnistunut muotokuva

Harvat asiat ovat yhtä kallisarvoisia kuin rakkaiden ystävien ja perheenjäsenten muotokuvat. Laadukas muotokuvahan ei ole pelkkä tilannekuva; se on kuva, johon on yritetty vangita jonkun persoonallisuuden syvin olemus!

Ongelmana on se, että ammattilaisten ottamat muotokuvat ovat yleensä kalliita – niin kalliita, ettei kaikilla ole niihin varaa. Ja kun yrität ottaa muotokuvia itse, toteat pian, että siihen liittyy paljon muutakin kuin vain tähtääminen ja laukaiseminen. Tämä johtuu siitä, että muotokuvan onnistuminen riippuu paitsi mallista myös valaistuksesta, taustasta, kuvausympäristöstä, asennosta, kasvonilmeestä ja väreistä.

Jos sinulla on kuitenkin kamera ja olet valmis syventymään muutaman perustekniikan oppimiseen, voit ottaa tyydyttäviä muotokuvia. Miten? Saadaksemme vastauksen esitämme joitakin kysymyksiä valokuvaajalle, joka on ottanut muotokuvia ammatikseen yli kymmenen vuoden ajan.

• Missä ensinnäkin piilee sen salaisuus, että saa jonkun hymyilemään kameralle? Varmista, että kohteesi on sillä tuulella, että hän haluaa tulla kuvatuksi! Sanokaamme vaikkapa, että haluat ottaa muotokuvan jostakusta pikkutytöstä. Jos hän on väsynyt tai nälkäinen, hänen kanssaan on hankala työskennellä. Toisekseen väsymys tekee hänen kasvonsa ja silmänsä jännittyneiksi, mikä heijastuu kuvasta. Pyydä häntä siksi ottamaan pienet päiväunet ja syömään hiukan välipalaa ennen valokuvauksen alkamista.

Kannattaa myös olla vuorovaikutuksessa kuvattavan kanssa. Ole myönteinen ja hyväntuulinen. Auta häntä rentoutumaan juttelemalla hänelle, mutta älä yritä saada häntä nauraa kikattamaan. Se saa silmät sirrille ja kasvot punoittamaan. Yritä ottaa kuvia eri kasvonilmeistä. Mitä useampia kuvia otat, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on saada ilme, joka parhaiten kuvastaa tuota henkilöä.

• Entä vaatteet ja ulkoasu? Ryhmäkuvissa on toivottavaa käyttää harmonisia värejä. Jos esimerkiksi kuvaat perhettä, ehdota, että he käyttävät vaatteita, joiden värit sopivat yhteen. Tai pyydä heitä vaikka käyttämään samoja värejä. Muista kuitenkin, että isokokoiset ihmiset näyttävät parhailta tummissa väreissä ja hoikat vaaleissa väreissä.

Sinun täytyy myös kiinnittää huomiota yksityiskohtiin: Ovatko vaatteet suorassa, niin että ryppyjä on mahdollisimman vähän? Onko solmio suorassa? Ovatko hiukset järjestyksessä? Silmäsi eivät ehkä havaitse kampauksesta karanneita hiuksia, mutta kamera havaitsee! Jos kuvattava on nainen, onko hänen meikkinsä kunnossa?

• Entä ihmiset, jotka käyttävät silmälaseja? Heijastumisen vuoksi tämä voi olla ongelma. Katso ensin kamerasi etsimen läpi, näkyykö ei-toivottuja heijastuksia. Jos näkyy, pyydä malliasi kääntämään hitaasti päätään, kunnes heijastus siirtyy pois keskeltä silmää tai häviää kokonaan. Joskus se, että malli laskee leukaansa, auttaa – mutta varo, ettei hänelle tule kaksoisleukaa!

• Onko taustalla väliä? Ehdottomasti! Täynnä yksityiskohtia oleva tausta, jossa vilisee voimalinjoja, teitä tai autoja, ainoastaan vähentää kuvasi tehoa. Etsi siksi taustoja, jotka voisivat korostaa tai lisätä mallisi kiinnostavuutta, esimerkiksi puu, kukkiva pensas, puinen aita tai jopa vanhan aitan seinä.

• Entä jos kuva otetaan sisätiloissa? Voisit yrittää sijoittaa mallisi tuoliin tai sohvaan, joka on vaalean seinän tai huonekasvin edessä. Erityisen mielenkiintoista on kuvata hänet työssään tai lempiharrastuksensa tai -puuhansa parissa, niin että taustalla näkyy työkaluja, kirjoituspöytä tai ompelutarvikkeita.

• Entä jos miellyttävää taustaa ei löydy? Yritä saada tausta epäteräväksi. Tämä onnistuu parhaiten ulkona otettavissa muotokuvissa, jolloin mallin voi sijoittaa kauas taustasta. Tämä tapahtuu säätämällä objektiivin aukon kokoa eli f-lukua. Suuri aukko, esimerkiksi f5,6, saa mallisi piirtymään terävänä mutta jättää taustan epäteräväksi (ks. valokuvaa nro 1).

• Onko sinulla mitään vihjeitä sommittelun suhteen? Ensiksikin kamera kannattaa kiinnittää jalustaan; sitten voi keskittyä paremmin sommitelmaan. Yleensä muotokuvat ovat joko kokovartalokuvia, kolmeneljäsosakuvia (vyötäröstä ylöspäin) tai lähikuvia (pää ja hartiat tai pelkkä pää) (ks. kuvaa numero 2). Mikä tahansa 105–150 millimetrin objektiivi on ihanteellinen muotokuvien ottamiseen. Jos kameran objektiivia ei pysty säätämään tai vaihtamaan, yritä siirtyä lähemmäs malliasi tai kauemmas hänestä, kunnes saat haluamasi kuvan. On muuten järkevää rajata kuva aina niin, että pään yläpuolelle, sivuille ja jalkojen alapuolelle jää hieman tilaa. Näin vältyt siltä, että pää, jalat tai osa vartalosta jäisi pois, jos valokuvaa täytyy suurentaa. Mitä enemmän nimittäin kuvaa suurentaa, sitä enemmän siitä saattaa jäädä pois sen mukaan, minkä kokoinen kuvasta tulee.

Eräs käyttökelpoinen sääntö on se, että kohde sijoitetaan kuvan kolmasosien leikkauspisteeseen. Sen mukaan mallisi kasvot tai silmät pitäisi sijoittaa kohtaan, jonka etäisyys on kolmasosa kuvan ylä- tai alareunasta tai sivusta laskettuna. (Ks. kuvaa numero 3.) Toisinaan on kuitenkin hyvä sijoittaa silmät keskelle muotokuvaa.

• Entä mallin asento? Anna mallisi olla kasvot kameraan päin rennossa asennossa, joko istumassa tai seisomassa tai nojaamassa johonkin, mutta siten, että hän on aavistuksen verran sivuttain. Jos kasvot näyttävät liian pyöreiltä, pyydä mallia kääntämään päätään tai vartaloaan hiukan, niin että vain puolet kasvoista on valossa. Varjossa olevan puoliskon tulisi olla lähempänä kameraa. Tämä saa kasvot näyttämään kapeammilta. Jos toisaalta haluat saada kasvot näyttämään pyöreämmiltä, pyydä mallia kääntämään päätään tai vartaloaan, kunnes kasvot ovat kokonaisuudessaan valossa.

Kiinnitä erityishuomiota käsiin. Niiden tulisi olla luonnollisessa, kuvattavalle henkilölle ominaisessa asennossa, esimerkiksi kevyesti leukaa tai toista poskea vasten. Jos malli seisoo, vältä sitä tuiki tavallista virhettä, että hänen kätensä riippuvat sivuilla suoraan alaspäin. On parempi, että hän pitää käsissään jotain tai että ne lepäävät luonnollisessa asennossa.

• Mitä vihjeitä antaisit pariskuntien kuvaamisesta? Pyydä heitä taivuttamaan päätään hieman toisiaan kohti. Yleensä on parasta välttää heidän sijoittamistaan samaan tasoon. Voisit koettaa sijoittaa heidät siten, että toisen silmät ovat toisen nenän tasalla (ks. kuvaa numero 4).

• Puhutaanpa hieman valaistuksesta. Milloin on paras aika päivästä ottaa ulkokuvia? Myöhään iltapäivällä. Ilma on yleensä tyyni, ja värit ovat lämpimät. Yritä sijoittaa ystäväsi siten, että auringonvalo osuu kasvojen toiselle puoliskolle ja varjoon jäävälle puoliskolle piirtyy vain kolmionmuotoinen valoläikkä. Se estää häntä siristämästä silmiään. Jos haluat profiilikuvan, siirrä kamerasi kasvojen varjossa olevan puoliskon puolelle. Muista myös varjostaa kameran objektiivia auringonvalolta.

• Entä jos valo on liian kovaa? Koeta sijoittaa ystäväsi niin, että aurinko on hänen takanaan.

• Eivätkö hänen kasvonsa jää silloin varjoon? Jäävät, mutta voit käyttää salamaa täytevalona valaisemaan varjoisia kohtia. Jotkin kamerat tekevät tämän automaattisesti. Toinen vaihtoehto on pyytää jotakuta avustajaksi. Hän voi pidellä heijastinta, esimerkiksi suurta valkoista pahvia, ja heijastaa hieman pehmeää auringonvaloa mallisi kasvoihin.

• Entä valaistus sisätiloissa? Voit käyttää luonnonvaloa sijoittamalla mallisi ikkunan viereen. Läpikuultava ohut verho voi auttaa pehmentämään valoa. Jos tuntuu tarpeelliselta, voit käyttää salamaa täytevalona tai pahvista heijastinta valaisemaan niitä kasvojen osia, jotka näyttävät liian tummilta (ks. kuvaa numero 5).

• Entä jos valoa ei ole riittävästi? Silloin täytyy käyttää salamaa. Yritä sijoittaa malli siten, että hänen toisella sivullaan on valkoinen seinä. Suuntaa salamalaitteesi niin, että sen valo heijastuu tuosta seinästä. Kun valo tulee sivulta, pystyt säätelemään paremmin sitä, kuinka suuri osa kasvoista tulee valaistuksi.

Kieltämättä hyviin tuloksiin pääsee vain yrityksen ja erehdyksen kautta. Mutta muotokuvien ottamisen perusperiaatteet ovat yksinkertaiset. Ja kun suunnittelet kaiken huolellisesti ja kiinnität huomiota yksityiskohtiin, voit yksinkertaisimmallakin kameralla ottaa hyvän muotokuvan – kuvan, jota sinä ja ystäväsi pidätte kallisarvoisena tulevina vuosina!

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä