Onko meille valehdeltu oikein raskaimman päälle!
Julkaisin STT:n uutisen toisaalla (tshernobyl 17v,,), mutta koska hesarikin on toistanut sen tuoreissa verkko-uutisissaan, toistan sen tärkeimmän kohdan:
"Tshernobylin ydinvoimalassa 26. huhtikuuta 1986 sattunut räjähdys tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä Ukrainassa, mutta radioaktiivinen laskeuma levisi laajalle alueelle. Miljoonien ihmisten arvioidaan kärsivän säteilyvammoista."
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/juttu.asp?id=20030426OL20
Toivon totisesti kysymyksessä olevan todellinen uutisankka.
Julkaisin STT:n uutisen toisaalla (tshernobyl 17v,,), mutta koska hesarikin on toistanut sen tuoreissa verkko-uutisissaan, toistan sen tärkeimmän kohdan:
"Tshernobylin ydinvoimalassa 26. huhtikuuta 1986 sattunut räjähdys tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä Ukrainassa, mutta radioaktiivinen laskeuma levisi laajalle alueelle. Miljoonien ihmisten arvioidaan kärsivän säteilyvammoista."
http://www.helsinginsanomat.fi/teksti/juttu.asp?id=20030426OL20
Toivon totisesti kysymyksessä olevan todellinen uutisankka.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Niitäkin on montaa sorttia. Fyysisiä, henkisiä - ja luultujakin. Tämä viimeksi mainittu on Suomessa varsin yleinen.
"Kärsimyksistä...
..Niitäkin on montaa sorttia. Fyysisiä, henkisiä - ja luultujakin. Tämä viimeksi mainittu on Suomessa varsin yleinen."
Kuolleet ei kärsi - enää.
Onko sinulla jotain mielikuvia kärsimysten aiheuttajasta? Jotain, joka jollain tavoin liittyisi palstan aiheeseen.
Taannoin kirjoiteltiin mm. puppua epämuodostuneita lapsista, jotka syntyivät näihin aikoihin 17 vuotta sitten. Kovasti kannettiin huolta siitä, että nuo epämuodostumat ovat laskeuman aiheuttamia, vaikka se on mahdotonta.
Kaikenlaisia vaivoja olen kuullut ihmisten laskeuman seurauksena saaneen. Lähinnä sellaisia, joita ionisoiva säteily ei voi millään mekanismilla aiheuttaa.
Vakuutusyhtiöt ovat mestareita luistamaan korvausvastuustaan. Kuitenkaan en ole nähnyt minkään yhtiön sairauskuluvakuutusten ehdoissa pykälää, joka sulkisi säteilystä suoraan tai välillisesti aiheutuneen sairauden pois korvauksen piiristä.
Selvät ydinvoimalaonnettomuudet ovat toki oma lukunsa.
Mitä luulet: onko uutinen täysi ankka?
itse uskon, että jokin väärinkäsitysymmärrysvirhe siinä on. 'Kymmeniä tuhansia' sopii hyvin ennustettuihin kuolemiin, ei tapahtuneisiin.
tähän asti on puhuttu vain korkeintaan muutamien satojen kuolemasta. näin isoa valetta ei edes ydinvoimateollisuus pystyisi paljastumatta kauaa aikaa esittämään.
esim. syövän todistaminen säteilystä johtuvaksi on vaikeaa. säteilyhän on vain yksi tekijä syöpäriskiä kasvattavien tekijöiden joukossa.
jos ei voi todistaa, ei tarvitse korvata eikä kirjata ei-korvattavien ulkopuolelle. niin yksinkertaista se on.
Ei kukaan ole kiistänyt tuon ydivoimalakatastrofin kauheutta. Sen yhteydessä vain rikottiin niin montaa länsimaisissa ydinvoimaloissa noudatettavaa käytäntöä, että sitä on vaikea yhdistää esim. kevytvesireaktoreihin.
Turvajärjestelmätkin noilla laitoksilla ovat varsin olemattomat.
Tuo suuri kuolevien määrä tarkoittaa tietenkin syöpäkuolemia. Kuitenkin, esim. Suomessa syöpä on (vanhuksilla) varsin yleinen kuolinsyy, joten pitkän ajan kuluttua Tshernobylin onnettomuuden ja jonkun vanhuksen syövän välille on vaikea löytää yhteyttä.
Kyllä niitä yhteyksiä voitaisiin halutessa löytää esim. tarkoilla mittauksilla, mutta sille 'suolle' ei ole lähdetty. Mittaukset ovat kalliita, ja toisaalta liian tiukat vakuutusehdot karkoittaisivat asiakkaat.
"... räjähdys tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä Ukrainassa, ..."
Ilmeisen selvä virhe. tämähän tarkoittaisi suunnilleen sitä, että pelkkä räjähdys (paine- ja lämpöaalto) olisi tappanut Ukrainassa kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Sana 'tappoi' kuvaa menneisyyttä, ei tulevaa.
Tulkinta voisi olla, että kuolemantapaukset (kaikki onnettomuuden aiheuttamat) olisivat yksistään Ukrainassa. Tämäkin ylittäisi moninkertaisesti kaikki aiemmat arviot.
Mikään ei täsmää. saa nähdä milloin tulee oikaisu.
Ehkä uutisvälitysketjun jossain vaiheessa on tapahtunut käännösvirhe.
Saattoi siinä höyryräjähdyksissä joku kuollakin, mutta muuten kuolemat johtuivat suurista säteilyannoksista.
Suoraan tappavaan säteilyannokseen kuoli reilusti alle sata ihmistä.
Eihän siinä mistään pommista ollut kysymys. Kaksi valtavan lämpötehon aiheuttamaa höyryräjähdystä siellä kävi, ei mitään ydinräjähdystä.
.. jolla voisi kiistatta osoittaa yksittäisen syövän syntyneen JUURI säteilystä.
Mutta sisäiselle kontaminaatiolle on. Kehossa olevan radioaktiivisuuden määrä voidaan mitata hyvinkin tarkasti jopa isotoopeittain, ja haluttaessa voitaisiin vedota siihen - jos riittävän suurista rahoista on kysymys.
Tässä on nyt syntymässä käänteinen juttu tälle palstalle. Yksittäisen syöpätapauksen yhteyttä saatuun säteilyannokseen on todellakin vaikea osoittaa.
STT:n välittämän uutisen virhe oli todella se, että siinä yleisesti arvioidut 30000 kuolemantapausta 80 vuoden aikana mainittiin jo tapahtuneina 'kymmeninä tuhansina kuolleina'.
Arvio löytyy myös STUKin sivuilta:
"Laskennallinen syöpäkuolemien kokonaismäärä maapallon väestössä jopa 30 000 syöpäkuolemaa, kun arvion perustaksi otetaan ihmisen eliniän mittainen ilmenemisaika eli noin 80 vuotta."
http://www.stuk.fi/artikkeli/index.html
STUKin sivuilla mainittu 30000 syöpäkuolemaa n. 80 vuodessa voidaan esittää STUKin suosimaan tapaan myös keskiarvona. Tällöin lasketaan ensin, montako päivää tuossa ajassa on: 80*365 = 29200 päivää.
Kun kuolleiden määrä jaetaan päivillä, saadaan 30000/29200 = 1.027 kuolemaa/päivä.
Suomessa samassa ajassa kuolevien lukumääräksi STUK ilmoittaa joko useita satoja, 450 tai 500 - ehkä muitakin lukuja. Sovitaan että 500.
Laskemme aluksi, montako kuukautta on 80 vuodessa: 80*12= 960 kuukautta.
Kun suoritamme jakolaskun Suomessa kuolevat/kuukaudet, saamme 500/960 = 0.52 kuolemaa/kuukausi.
Siis: joka päivä syöpään kuolee maailmassa keskimäärin 1.027 ihmistä/vrk Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin vuoksi, suomessa vastaava keskiarvo on 0.52/kk.
Koska todennäköisesti suurin osa kuolemantapauksista tulee todellisuudessa tapahtumaan vasta useiden vuosikymmenien kuluttua, termi 'keskiarvo' antaa hiukan väärän kuvan. Käytänkin jatkossa termiä 'lineaarinen laskentatapa' välittämättä siitä onko se oikea vai ei. Mielenkiintoinen piirre tällaisessa laskentatavassa on se, että jos lähtökohdat pitävät paikkansa, laskutulos tarkentuu joka päivä.
Riittävä tarkkuus ja parempi ymmärrettävyys saavutetaan, kun laskutulokset ilmaistaan hiukan toisin ja pyöristetään arvoja: 1 kuolema vuorokaudessa (kaikki kuolemantapaukset) ja 1 kuolemantapaus joka toinen kuukausi (Suomessa kuolevat).
Kun laskemme, montako päivää Tshernobylin ydinvoimalakatastrofista on kulunut, voimme laskea siitä aiheutuneiden syöpäkuolemien lukumäärän:
17 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6213, joista Suomessa 102.
>Julkaisin STT:n uutisen toisaalla (tshernobyl
>17v,,), mutta koska hesarikin on toistanut sen
>tuoreissa verkko-uutisissaan, toistan sen
>tärkeimmän kohdan:
Älä viitsi. Hoet samaa asiaa joka on jo moneen kertaan kumottu. Lähetin korjauksen YLE:lle ja Neloselle ja ne muistaakseni korjasivatkin tuo ankan. STT:lle en hoksannut lähettää. Eivät toimittajat siellä ole viitsineet perehtyä juttuun yhtään.
Kai voisi sensuroida juttujasi koska kerrot samasta jutusta nyt jo kolmessa eri viestiketjussa. Yksikin olisi enemmän kuin tarpeeksi.
>"Tshernobylin ydinvoimalassa 26. huhtikuuta 1986
>sattunut räjähdys tappoi kymmeniätuhansia ihmisiä
> Ukrainassa, mutta radioaktiivinen laskeuma
>levisi laajalle alueelle. Miljoonien ihmisten
>arvioidaan kärsivän säteilyvammoista."
Täyttä roskaa.
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/tshernobylin_turman_terveysvai.html
"Osa Tshernobylin laitoksella onnettomuusyönä työskennelleistä sai vaikeita säteilyvammoja. Onnettomuusyönä laitosalueella menehtyi kolme ihmistä. Yksi heistä kuoli palovammoihin, toinen jäi sortuvien rakenteiden alle ja kolmannen kuoleman aiheutti sydänkohtaus. Onnettomuutta seuranneena aamuna 203 ihmistä vietiin sairaalaan, koska heidän epäiltiin sairastuneen säteilyairauteen. Myöhemmin säteilysairauksien määräksi varmistui 134. Sairastuneista kuoli muutaman seuraavan viikon aikana 28. Eloonjääneistä 106 henkilöstä 11 oli kuollut vuoteen 1998 mennessä. Heistä kolme todennäköisesti kuoli säteilyaltistuksen seurauksena, kaksi luuytimen krooniseen lamaantumiseen ja yksi leukemiaan. Laskeumalle altistuneessa väestössä kukaan ei tiettävästi saanut säteilysairautta tai säteilypalovammoja."
"Vuoden 1990 jälkeen lasten ja nuorten kilpirauhassyöpätapausten määrä on
saastuneella alueella Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä lisääntynyt
voimakkaasti. Alle 18-vuotiaina altistuneista on 1800 sairastunut tähän mennessä
ja noin kymmenen sairastuneista on kuollut...Suurin osa syöpätapauksista olisi
voitu välttää, jos lapsille olisi annettu ajoissa joditabletteja, ja jos
saastuneen maidon käyttö olisi heti alussa kielletty."
"Muita säteilyvaikutuksia ei ole havaittu
Erilaisten sairauksien lisääntymisestä Tshernobylin onnettomuuden seurauksena on julkaistu monia raportteja. Kilpirauhassyöpätapausten lisäksi ei ole löydetty varmaa yhteyttä muiden terveysvaikutusten ja säteilyn välillä. Esimerkiksi lasten leukemiatapausten määrä ei muuttunut lainkaan onnettomuutta seuranneiden kymmenen vuoden aikana. Säteilyaltistuksen ja raskauden aikaisten häiriöiden välillä ei ole osoitettu olevan yhteyttä. Ei ole löydetty säteilyaltistukseen yhdistettävää lisäystä epämuodostumien tai muiden kehityshäiriöiden määrässä, kromosomipoikkeamissa kuten Downin syndroomassa, eikä kuolleina syntyneiden lasten määrässä.
Onnettomuus aiheutti paljon sosiaalisia, taloudellisia ja psykologisia ongelmia sekä evakuoiduille ihmisille että niille, jotka jäivät asumaan saastuneilla alueilla. Väestönsiirrot toivat mukanaan omat ongelmansa, kun ihmiset menettivät tutun ympäristön ja sosiaaliset rakenteet. Tilannetta kärjistivät vielä Neuvostoliiton hajoamisesta johtuneet taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Vanhempien ahdinko on varmasti heijastunut myös lapsiin. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat väestön yleiseen terveydentilaan. Näitä ongelmia on käsitelty lähemmin tuoreessa YK-raportissa."
"Tshernobylin puhdistustyöntekijöiksi on virallisesti rekisteröity noin 600 000 ihmistä. Heistä noin 226 000 työskenteli 30 kilometrin vyöhykkeen sisällä vuosina 1986-1987. Näiden työntekijöiden keskimääräinen säteilyannos oli noin 100 millisievertiä (mSv), mutta osa vuonna 1986 työskennelleistä sai yli 250 millisievertin annoksen. Annosta voi verrata vaikka Suomessakin käytettävään säteilytyöntekijän vuosiannokseen, joka ei keskimäärin saa ylittää 20 mSv eikä minään yksittäisenä vuonna 50 mSv. Koska puhdistustyöntekijän passi on tuonut mukanaan myös taloudellisia etuja, on se ollut hyvin haluttu dokumentti muidenkin kuin merkittävästi altistuneiden joukossa.
Puhdistustyöntekijöiden terveyttä seurataan vuosittain. Yleinen sairastuvuus heidän joukossaan on ollut huomattavan suuri, ja työkyvyttömyys on hyvin yleistä. Työkyvyttömyyden syistä yleisimmät ovat psyykkisiä (hermostollinen väsymys, vegetatiivinen epätasapaino, paniikkihäiriö). Vaikeasti invalidisoituneita ei kuitenkaan ole keskimääräistä enempää. Sairastuvuusluvut eivät korreloi säteilyannokseen. Korkeista sairastuvuusluvuista huolimatta puhdistustyöntekijöiden kokonaiskuolleisuus on kuluneiden vuosien aikana ollut alhaisempi kuin muussa samanikäisessä väestössä. Tämä koskee myös syöpäkuolleisuutta. Joissakin tutkimuksissa on sen sijaan havaittu, että väkivaltaiset kuolemat, etenkin itsemurhat, ovat ovat keskimääräistä yleisempiä Tshernobyl-veteraanien joukossa."
http://www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen/yk_raportti.html
"YK-raportissa todetaan, että ympäristöstä [Tshernobylissä] saatavat annokset tänä päivänä ovat melko alhaisia. 90% onnettomuuden aiheuttamasta kokonaisannoksesta on saatu vuosina 1986-1995. Tiedeyhteisössä vallitsevan käsityksen mukaan väestön elinikäisannokset eivät tule aiheuttamaan tilastollisesti havaittavaa muutosta sairastuvuudessa, lukuun ottamatta lasten ja nuorten kilpirauhassyöpä. Alun perin uudelleen asuttamisen rajana pidettiin 350 mSv elinikäisannosta, mikä vastaisi 5 mSv keskimääräisenä vuosiannoksena. Myöhemmin rajat tiukennettiin yhden millisievertin vuosiannokseen ja 70 millisievertin elinikäisannokseen. Tähän verrattuna altistuneiden väestöryhmien todelliset keskiannokset ovat alhaisia. Ainoastaan tiukan kontrollin alueilla esiintyy rajan ylittäviä keskiannoksia."
"YK-raportti toteaa, että erilaisista terveysvaikutuksista evakuoiduilla ihmisillä, saastuneilla alueilla asuvilla sekä puhdistustyöntekijöillä on esitetty runsaasti erilaisia väitteitä. Suurin osa näistä sairauksista ovat sellaisia, joilla ei ole yhteyttä säteilyaltistukseen"
>YK arvioi, että kuusi miljoonaa ihmistä elää
>laskeuman saastuttamalla alueella.
Siellä on säteilyä paljon vähemmän kuin Suomessa on. Tuo raja on 1mSv ja Suomessa säteilyä saa 4mSv keskimäärin. Tuolla perusteella kaikki suomalaiset asuvat vakavasti saastuneella alueella. Puhumattakaan Guaraparin asukkaista jotka saavat pahimmillaan satakertaisen annoksen suomalaisiin verrattuna. Herää jo pahvi!