Niin sitä väitettiin, ettei 27 jäsenmainen EU-möhkäle pystyisi päätöksentekoon. Vaan toisin todistettiin, kun BBC:n uutisten mukaan 95-99% kuopatusta "perustuslaista" sisällytettiin uuteen päätökseen.
Kansanäänestys ei Suomen lainsäädännön mukaan ole edes tarpeen, koska kyseessä on vain edellisten sopimusten uudistaminen, ei siis uusi kansainvälinen sopimus. Loistava veto sanoisin.
Nyt on minullakin iso litania eurokansalaisen perusoikeuksia näiden vanhojen vuodelta 1950 peräisin olevan Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäksi. Ja Euroopalla on mahtava uusi edustus maailmalla - yksi pärstä takaa paremman kuuluvuuden kuin 27!
Onnea Eurooppa, onnea Suomi!
Kansanäänestys ei Suomen lainsäädännön mukaan ole edes tarpeen, koska kyseessä on vain edellisten sopimusten uudistaminen, ei siis uusi kansainvälinen sopimus. Loistava veto sanoisin.
Nyt on minullakin iso litania eurokansalaisen perusoikeuksia näiden vanhojen vuodelta 1950 peräisin olevan Euroopan ihmisoikeussopimuksen lisäksi. Ja Euroopalla on mahtava uusi edustus maailmalla - yksi pärstä takaa paremman kuuluvuuden kuin 27!
Onnea Eurooppa, onnea Suomi!
Vastaukset 6
Vanhimmat
tarvitaankin, kun kansan yli kävellään.
http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=449&Itemid=26
http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=447&Itemid=98
Onnea todella tarvitaan.
2. EU:n perustuslaki lupaa kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista: hyvinvointia, työllisyyttä, kansalaisten perusoikeudet jne., mutta ne ovat vain lupauksia paperilla: Keskeistä ovat teot, se mitä EU tekee, ja se on voimakkaassa ristiriidassa lupausten kanssa. EU määrittelee jäsenmaidensa talouspolitiikan puitteet, mm. budjettien raamit. Käytännössä EU:n talouspolitiikka ei johda kansalaisten hyvinvointiin, hyvään sosiaali- ja työttömyysturvaan sekä hyvään työllisyyteen vaan aivan päinvastaiseen tulokseen.
hyvinvointiyhteiskunnan alasajo on EU:hun sisäänrakennettu, samoin suurtyöttömyys on EU:hun sisäänrakennettu.
Ranskassa kansa osasi nähdä, mitä lupausten ja sanojen takana todellisuudessa on. Meillä Suomessa ollaan tästä vielä kaukana.
http://www.kolumbus.fi/r.katajaranta/EU-perustuslaki.html
Vaikeudet ovat luodut voitettaviksi. Eurooppalaisten johtajien vahva tahto unionin kehittämiseksi tuotti tuloksen. Sama kuin jossain hallituksessa olisi 27 puoluetta ja pitäisi päästä yksimielisyyteen. Siksi juuri "perustuslaki" on tarpeen EU:ssa, päätöksenteon helpottamiseksi.
Mitä mieltä olet alla olevasta ennustuksesta?
...netistä löydettyä.
Mielipiteesi ennustuksesta?
"*20.06.2007*
Tämä on ennuste (joka on toivottavasti väärä):
EU:lle syntyy nyt juhannusviikonloppuna uusi perustuslakiesitys.
Kyseessä on ns. minisopimus,
joka on käytännössä maxisopimus jaettuna kahteen osaan:
- sopimukseen Euroopan unionista("perustuslakiin") ja
- sopimukseen EU:n toiminnasta.
Brysselin viikonlopun huippukokouksessa siihen hyväksytään mahdollisimman täydellisenä *kansanäänestyksissä kuolleen* sopimuksen I osa*.
Suomen ay-liikkeen sosialidemokraatit ja heidän vasemmistoliittolaiset apupuoluelaisensa asettavat hyväksymisen puolustamisen ehdoksi sen, että samassa yhteydessä laillistetaan sitovasti ns. perusoikeuskirja eli kuolleen sopimuksen II osa.
Heidän tiedotteensa ovat stiiknafuulia: totta kai perusoikeuskirja hyväksytään (mutta vain pykälämaininnalla, joka riittää sen juridisen kelpoisuuden aikaansaamiseen).
Perusoikeuskirja *ei lisää* tai *poista*> yhtään oikeutta suomalaisen ihmisen näkökulmasta.
Kun on saatu viikonloppuna hyväksytyksi tärkeimmät
ylikansallisen suurten maiden valtaa
ja
EU:n liittovaltioitumista lisäävän päätöksenteon periaatteet,
kutsutaan koolle hallitusten välinen konferenssi (HVK).
Se laatii sitten pikavauhtia huippukokouksessa kirjoitettavien n nuottien mukaiset yksityiskohtaiset muutoksen nykyisiin perussopimuksiin
(samaan tapaan kuin oli kirjoitettu kuolleen perustuslain III osa).
*Kansalaisvastarinnan*!> minimoimiseksi<
on kiire,
ja HVK avataan jo heinäkuussa,
jotta lopullinen esitys saataisiin valmiiksi Portugalin puheenjohtajuudella
(mutta Saksan tosiasiallisella johdolla)
vielä tämän vuoden puolella.
Tätä kaikkea varten *tarvitaan kriisi*:
päätöstä ei saada aikaiseksi ilmoitetussa aikataulussa.
Istutaan ja neuvotellaan yömyöhät ja kokousta jatketaan ohi suunnitellun perjantain.
Niin tehdään, jotta vaikeiden maiden johtajat saataisiin kotimaissaan näyttämään oman maansa etujen puolustajilta.
Vaikein tapaus on Puola.
e haluaa heikentää Saksan (arvo)valtaa - ja säilyttää oman nykyvaltansa vanhojen sopimusten mukaan.
Sen tavoite on luoda päätöksentekojärjestelmä, jossa se saa Venäjä-vastaisimpine EU-liittolaisineen veto-oikeuden EU:n Venäjä-päätöksiin.
Siellä ei luoteta Venäjään eikä Saksaan, ja tämä on lievästi sanottu, mitä Puolassa näistä maista ajatellaan.
Puolaa kiristetään jo rahalla,
ja siitä ovatxxxx
joiden mukaan pääkomissaari Barroso sanoo Puolan joutuvan maksamaan, jos se ei hyväksy sopimusta.
Kiristetään siis EU-rahavirtojen ohjailulla.
Puolan käyttäytymistä on mahdotonta ennustaa,
mutta tiedossa on, että *maanviljelijät* on **ostettu EU-rahalla EU:n puolelle*
toisin kuin hallitus ja parlamentti.
Monet oppositioedustajat tukevat hallituksen tiukkaa neuvotteluasennetta.
Puola ei voi estää yksinkertaisella enemmistöllä päätettävän HVK:n aloittamista,
ja se saattaa joutua tyytymään siihen, että se äänestää - turhaan - sen aloittamista vastaan.
Puolan ongelmat siirretään sillä tavalla HVK:hon, ja kiristys EU-rahalla jatkuu.
Englanti on myös ongelmatapaus.
Sen - ja
Hollannin - ongelmista saatetaan selvitä ns. opt out-järjestelyillä:
- ne vapautetaan joidenkin osien (lähinnä perusoikeus- ja muiden oikeusasioiden) määräyksiltä EMU- ja Schengen-vapautusten tapaan.
Englannissa
tilannetta mutkistaa ensi viikolla pääministerin tehtävät jättävän
Blairin lupaus
kansanäänestyksestä
Poliittinen arvoitus on se,
voidaanko uusi perustuslaki myydä sellaisena
"minisopimuksena" englantilaisille,
että uusi pääministeri Gordon Brown vapautuu edeltäjänsä poliittisesta
On selvää, että oppositio sanoo siellä asiat oikeilla nimillä:
kyseessä on perustuslaki,
jossa on vaihdettu terminologia jättäen tekstiin vanha laillinen sisältö.
Oppositio vaatii kansanäänestystä,
ja sen kieltäminen on huono alku Brownin kaudelle.
Ennusteeni on,
jota kutsutaan minisopimukseksi
jotta siitä
ei tarvitse järjestää kansanäänestyksiä.
Sitä varten tarvitaan EU:n "kriisiytyminen" -
niin kuin ennalta nähtävissä olevaa neuvottelujen kulun strategiaa mediassa kutsutaan.
Mediakratia hoitaa eurokratian tiedotuspuolen hommat.
Jos näette torstain televisiokuvissa ison keltaisen puskutraktorin kokouspaikan tienoilla, sen on tarkoitus muistuttaa EU-kansalaisia siitä,
että nyt meitä jyrätään:
on tulossa uusi perustuslaki
ilman
kansanäänestyksiä,
joita kannattaa 75 % kansalaisista
ja
joissa 11
vanhan jäsenmaan
kansalaiset hylkäisivät tulossa olevan
perustuslain.
Euroopan Unioni on tuonut eurooppaan rauhan sodista, turvallisuuden ja vakauden. On suuri etuoikeus olla EU jäsen.
Vaan Suomen jäsenyydellä näihin sodan vastaisiin toimiin ei ollut mitään merkitystä, Keski-Eurooppa muuttui riipuvaisemmiksi toisistaan oli Suomi EU:ssa tai ei.
Onhan se tietysti mukavaa kun lippumme, itsenäisyytemme ja kansvaltamme, joita suomalaiset sotilaat toisessa maailmansodassa hengellänsä turvasi, viedään parin sadan älykääpiön toimesta.
Onko mukavaa, kun tulevaisuudessa Suomi ei saa päättää siitä, kuka maassamme asuu ja kuka on suomalainen? Onko mukavaa kun Kreikan ja Espanjan tapaisten maiden kautta valuu kokoajan lisää ja lisää laittomia maahanmuuttajia rikkaampaan Eurooppaan?
Eurooppa on mätä byrokraattinen harvainvalta, johon suuret maat, kuten Saksa, Ranska ja Italia voivat mielin määrin vaikuttaa.
Kylläpäs meillä EU-kansalaisilla menee hyvin kun meidän ei tarvi juuri enää äänestääkään siitä, mitä EU:ssa tehdään ja tulevaisuudessa vielä vähemmän. Valtaa vaan keskitetään yhä pienempii piireihin.