Tällä palstalla näytetään käyvän jatkuvaa keskustelua siitä oliko Rytin - Ribbentropin sopimuksella vaikutusta puna-armeijan hyökkäyksen torjunnassa vai ei. Asia, joka ei näytä saavan huomiota on, että aseavulla on ollut merkitystä Suomen puolustukselle melkeinpä näihin päiviin saakka. Otetaanpa joitain esimerkkejä:
- panssarikauhut ja nyrkit käytössä 60-luvulle
- sturmit käytössä maahanlaskuntorjunnassa asepesäkkeinä 70-luvulle
- 150 mm Hitler-haupitsit käytössä 90-luvulle
- 75 mm pst-tykit käytössä 80-luvulle
- panssarimiinat käytössä 80-luvulle
- Messerschmitit ja PZ IV:t käytössä 50-luvulle
Yhtä suuri merkitys Neuvostoliiton hyökkäyksen torjunnassa oli vain venäläisten "aseavulla", jota saatiin Talvisodassa ja jatkosodan alussa.
Oleellista on, että saksalaiset aseet antoivat Suomelle turvaa torjuntavoiton jälkeen ja vaaran vuosina. Aseita oli niin paljon, että yhdessä muun pääosin vanhan, mutta jotenkin vielä käyttökelpoisen asearsenaalin kanssa Suomi valmistautui varustamaan jopa 700 000 miehen armeijan.
Vaikka kaikkea ei olisi saatu perustettuakaan, oli kyseessä sellainen porukka, että se pani kärsäänsä saaneen neuvostoarmeijan miettimään kannattaako.
Ajatelkaa siis nenäänne pidemmälle!
- panssarikauhut ja nyrkit käytössä 60-luvulle
- sturmit käytössä maahanlaskuntorjunnassa asepesäkkeinä 70-luvulle
- 150 mm Hitler-haupitsit käytössä 90-luvulle
- 75 mm pst-tykit käytössä 80-luvulle
- panssarimiinat käytössä 80-luvulle
- Messerschmitit ja PZ IV:t käytössä 50-luvulle
Yhtä suuri merkitys Neuvostoliiton hyökkäyksen torjunnassa oli vain venäläisten "aseavulla", jota saatiin Talvisodassa ja jatkosodan alussa.
Oleellista on, että saksalaiset aseet antoivat Suomelle turvaa torjuntavoiton jälkeen ja vaaran vuosina. Aseita oli niin paljon, että yhdessä muun pääosin vanhan, mutta jotenkin vielä käyttökelpoisen asearsenaalin kanssa Suomi valmistautui varustamaan jopa 700 000 miehen armeijan.
Vaikka kaikkea ei olisi saatu perustettuakaan, oli kyseessä sellainen porukka, että se pani kärsäänsä saaneen neuvostoarmeijan miettimään kannattaako.
Ajatelkaa siis nenäänne pidemmälle!
Vastaukset 6
Vanhimmat
...kirjoitella näitäkin juttuja Suomessa eikä Siperiassa tms. Gulag-saaristossa.
virolaise, lätit ja liettualaiset Siperian gulageilla?
Ei ne kaikki siellä ole, itse asiassa gulageja ei enää liene olemassa. Kuinka suurta määrää muuten pitäisit sopivana?
polsut, tsekistit, slovaakit, bul-kaarit, jugo-orjat, daakian vampyyrit ja muut?
Saksan asetoimitukset 1944
Kirjoittanut: keväällä 23.10.2006 klo 12.08
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4000000000000028&posting=22000000020666516#22000000020666516
Kovin innokkaasti ollaan aina todistelemassa tuon Ryti-Ribbentrop -sopimuksen kaikkivoipaisuutta aseavun saamiseksi Saksalta.
Mikähän oli kuitenkin lopullinen tilanne aseavun suhteen? Aseita ja varaosia toimitettiin kaiken aikaa, vaikka sanottiin Saksan sulkeneen "hanat" Suomen rauhantunnustelujen vuoksi. Ruokatoimitukset taisi olla aika pieniä keväällä 1944, mutta tulihan sitäkin pieniä määriä.
Saksa toimitti Suomelle aseita koko ajan tasaiseen tahtiin. Myöskin keväällä 1944, vaikka monissa teoksissa toisin väitetään. Osasto Kuhlmay oli jo toiminnassa esim. 20.6.1944 Viipurissa, missä se pommitti kolmen otteeseen kohteita. Marskihan oli jo aiemmin pyytänyt apua Saksalta ja sitä siis saatiin heti tämän pyynnön pohjalta.
Panssarintorjuntaan oli toimitettu kauhuja ja nyrkkejä jo keväällä 1944 YHDEN SUURHYÖKKÄYKSEN torjuntaa varten. Tässä suhteessa Kannaksen joukkojen komentaja Oesch puhuu pötyä kirjassaan Suomen kohtalon ratkaisu Kannaksella 1944, Otava 1956. Oesch kyllä puhuu pötyä monessa muussakin kohdassa tuossa kirjassaan. Suomihan oli saanut panssari-nyrkkejä, noita ihmeaseita, jo keväällä 1944 muutamia tuhansia. Ne oli tosin haudattu armeijakuntien asevarikoihin ja pidetty ihan naurettavasti "salaisina aseina". Niillä olisi pitänyt kouluttaa suomalaisia mosureita ja kovaa vauhtia. Kesällä 1944 menetettiin paljon arvokkaita maaleja ja miehiä tuon virheen vuoksi!
Sakemannithan toimitti lisää nyrkkejä ja kauhuja lentämällä Lapista ja pikaveneillä Virosta...
Lue Martti V. Terän kirjat ja katso niiden tilastoliitteet, josta käy ilmi laivaustilastot ja -tiedot!
Tanner: Suomen tie rauhaan 1943-1944 Tammi 1952.
Tuossa kirjassa Tanner puhuu pötyä Saksa asetoimituksista Suomeen 1944 kesällä ja niiden keskeyttämisestä. Tannerin mukaan toimitukset jatkuivat vasta Rytin tekemän Ribbentrop-sopimuksen jälkeen, samoin viljatoimitukset.
Kuitenkin Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin kirjassaan, Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967, 184s liitteitä, kuinka aseita virtasi Saksasta Suomeen koko suurhyökkäyksen ajan! Siis ennen ja jälkeen tuon Rytin sopimuksen teon.
Tuo Terän kirjoittama kirja on häkellyttävän tarkka kaikilta osiltaan ja antaa hyvän kuvan kesän 1944 tapahtumista.
Tuossa on tarkka kuvaus materiaalihankinnoista sotiemme aikana:
Talvisodan aikaiset asehankinnat:
Terä Martti V Tienhaarassa. Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten, Otava, 1962,
Asehankinnat lähinnä Saksasta:
Martti V Terä kertoo tarkoin tilastotiedoin asehankinnat, lähinnä Saksasta, kirjassaan, Kesäkuun kriisi 1944, Otava, 1967
Noista Oeschin pötypuheista mainittakoon JR61:n
pysyminen Tienhaarassa sodan loppuun asti, vaikka kaikihan tietää kuinka JR61 vaihdettiin reserviin Tienhaarasta elokuun 5 päivän tietämillä.
Samaten Viipurin menetyksestä ja sen syistä kertoessaan hän näyttää nielaisseen sellaisenaan IV AK:n komentaja Laatikaisen ja tykistökomentaja
Sippolan selitykset ja suoranaiset valheet 20.Pr:n ammustilanteesta, jonka oli alunperin laatinut ihan asiaa tuntematon uusi 20.Pr:n ammushuollosta vastaava mies edeltäjänsä laatimien paperilukemien perusteella. Ne varmaankin oli oikeita, mutta kun ammuksethan jäi sinne lähtöpäähän, vaikka niitä oli useita tuliannoksia, siis vain kirjanpidollisesti!
Jostain näyttää pompanneen ilmoille väittämä, että saksalaisten aseet oli jo Suomessa ennen suurhyökkäystä ja tarvittiin jokin sopimus noiden aseiden käytölle! Minä järjetön väittämä!
Terä: "kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!"
Jatkan edelleenkin samalla Martti V. Terä - Kesäkuun kriisi -kirjan linjallani.
Terän kirjassa on tarkasti kerrottu laivauspäivämäärät ja niiden lastit, koska Terä oli asehankintaosaston se henkilö, joka vastasi aselaivauksista ja -tilauksista käytännössä saksalaisten kanssa. Terä teki hyvät muistiinpanot, joita on käytetty lähteinä lukuisissa teoksissa. Kopiointihan oli tuolloin melkoisen työlästä, siis enimmäkseen käsityötä kirjoituskoneella. En viitsi kopioida laivaustaulukoita lasteineen tänne.
Kenraali Grahdelin kirje SAA/17 733:6 ja 17 734:12 oli pohjana noille suunnitelluille asehankinnoille Saksasta ja kohta 24b on tuo panssarintorjunta-aseita käsittelevä osa.
Kirjan sivuilla 32-34 kerrotaan 17.2.1944 sovitun Suomeen toimitettavaksi panssarintorjunta-aseita kahtena eränä, toinen helmikuussa, toinen maaliskuussa 1944. OKW:n puolesta kenraali Beckerin antamassa kirjallisessa vastauksessa ei näiden tarvikkeiden käytölle asetettu minkäänlaisia kaupallisisa tai poliittisia ehtoja, eikä minkäänlaisia rajoituksia näiden uusien erikoisaseiden käytölle!
Laivausteknisistä syistä molemmat sovitut asetoimitukset laivattiin Suomeen yhdessä erässä Stettenistä s/s Aunella, joka saapui Suomeen 11.4.1944.
Erikoisuutena kerrottakoon SAA/Pikkukokoelma n:o 979. Oesch, s. 143 kertoo näiden (PST-aseiden) saapuneen toukokuun lopulla.
Saksalaisten oman arvion mukaan näillä aseilla voitiin tuhota tai saattaa toimintakyvyttömäksi moin 1000 panssaria. Näin niiden katsottiin riittävän hyvin yhden suurhyökkäyksen torjuntaan,
kunnes Saksasta voitaisiin toimittaa täydennystä.
Siis nämä aseet:
-1700 panssarinyrkkiä, Faustpatronen
- 300 panssarikauhua, Ofenrohre, á 10 laukausta eli 3000 laukausta yhteensä.
Muita PST-aseita saatiin Saksasta samaan ajankohtaan mennessä vuosina 1943-44 seuraavasti:
50 mm:n kanuunoita 50K/34 27kpl ja niille 20 000 laukausta
75 mm:n kanuunoita 75K/97-38 60 kpl
75mm:n kanuunoita 75K/40 130 kpl ja näille 75:lle n. 90 000 laukausta yhteensä.
Lisäksi toimitettiin vielä 30 kpl 75 mm:n rynnäkkötykkejä ja niille 36 000 laukausta.
Sivu 34:
>>Kaikki nämä aseet rynnäkkötykkejä lukuunottamatta Suomen sodanjohto jakoi melko tasaisesti kaikille joukoille, uudet kevyet aseet- "nyrkit" ja "kauhut" - kuitenkin useimmille vasta kesäkuun suurhyökkäyksen alettua. Yleensä joukot eivät lainkaan tunteneet
etukäteen näitä aseita eikä niiden käyttöä!