Keskeyttämisprosentti

Miten on, kuinka moni keskeyttää opintonsa lääkiksessä? Onko jossain kenties olemassa tilastoja? Mikä syy on useimmiten keskeytyksen taustalla?
Ilmoita


Keskeyttämisprosentti on hyvin matala, käytännössä nolla. Yleisin keskeyttämisen syy on menehtyminen tapaturman vuoksi.
Ilmoita
Kota-tietokannassa löytyy erilaista tietoa opiskelijoista ja tietoja voi itseä hakea netistä. Helposti saadaan selville että vuosina 1991-2000 aloittaneista lääkäriopiskeljoista on valmistunut 97.4% jos oletetaan että kaikki opiskelivat 6 vuoden ajan.
2 VASTAUSTA:
eli käytännössä keskeyttämisprosentti ei siis ole edes tuo 100-97,4 = 2,6 koska yllättävän moni opiskelee enemmän kuin tuon standardin kuusi vuotta...
loiyh,j v kirjoitti:
eli käytännössä keskeyttämisprosentti ei siis ole edes tuo 100-97,4 = 2,6 koska yllättävän moni opiskelee enemmän kuin tuon standardin kuusi vuotta...
Tilaston perusteella nähdään aloittavien ja valmistuvien määrä vuosittain ja valmistuvien joukossa voi olla vaikka 10 vuotta opiskelleita. Ei voi siis suoraan sanoa että kaikki valmistuvat kun tarpeeksi kauan odotetaan. Kun laskin tuota valmistuvien osuutta niin jossain yliopistossa valmistui hieman enemmän kuin oli aloittanut opiskelijoita 6 vuotta aikaisemmin...
+Lisää kommentti
Lääkiksen keskeyttäminen on todell harvinaista, ja jopa yli 5 välivuotta pitäneistä suurin osa palaa suorittamaan tutkintonsa loppuun.

Lopullisen keskeyttämisen syistä yleisimpiä lienevät:
- niin vakavan psyykkisen sairauden puhkeaminen että se vielä opiskelukyvyn
- vakava vammautuminen tai kuolema
- taloudelliset vaikeudet ja samalla yksinhuoltajaksi jumittuminen niin, ettei yksinkertaisesti ehdi opiskelemaan kun on pakko käydä töissä
- alan vaihto (suhteessa kuitenkin tuiki harvinaista)

Sadasta lääkisläisestä keskeyttää lopullisesti ehkä 1-2 opiskelijaa. Useita välivuosia viettää ehkä 5-10 mutta he palaavat kyllä takaisin.

Opiskelupaikka lääkiksessä on sellainen sosioekonominen onnenpotku että sitä ei kukaan yleensä halua hukkaan heittää.
3 VASTAUSTA:
Onko tietoa siitä, kuinka monta välivuotta lääkiksestä voi nykyään pitää ilman että menettää lopullisesti opiskelupaikan? Itsellä on ollut lukuhalut välillä vähän hakusessa ja onpa käynyt mielessä että jospas sitä tekisi muutamia vuosia töitä ja palaisi sitten suorittamaan tutkinnon loppuun.. Eli koskeeko tämä uusi opiskeluaikoja rajaava laki jo meitä vuonna 2005 aloittaneita opiskelijoita? Olen kysynyt asiaa opintoasian päälliköltäkin sähköpostitse, mutta vastausta ei ole kuulunut..
kandi07 kirjoitti:
Onko tietoa siitä, kuinka monta välivuotta lääkiksestä voi nykyään pitää ilman että menettää lopullisesti opiskelupaikan? Itsellä on ollut lukuhalut välillä vähän hakusessa ja onpa käynyt mielessä että jospas sitä tekisi muutamia vuosia töitä ja palaisi sitten suorittamaan tutkinnon loppuun.. Eli koskeeko tämä uusi opiskeluaikoja rajaava laki jo meitä vuonna 2005 aloittaneita opiskelijoita? Olen kysynyt asiaa opintoasian päälliköltäkin sähköpostitse, mutta vastausta ei ole kuulunut..
Kyllähän jo se vuosikin saattaa kasvattaa yllättävässä määrin lukuhaluja. Itse nyt syksyllä aloitan opiskelut välivuoden jälkeen, ja hitaastipa se vuosi tuntui kuluvan. Alkoi työnteko maistua ihan puulta. :P
kandi07 kirjoitti:
Onko tietoa siitä, kuinka monta välivuotta lääkiksestä voi nykyään pitää ilman että menettää lopullisesti opiskelupaikan? Itsellä on ollut lukuhalut välillä vähän hakusessa ja onpa käynyt mielessä että jospas sitä tekisi muutamia vuosia töitä ja palaisi sitten suorittamaan tutkinnon loppuun.. Eli koskeeko tämä uusi opiskeluaikoja rajaava laki jo meitä vuonna 2005 aloittaneita opiskelijoita? Olen kysynyt asiaa opintoasian päälliköltäkin sähköpostitse, mutta vastausta ei ole kuulunut..
Suoritetut opinnot vanhenevat kymmenessä vuodessa lääketieteen alalla ja lisäksi voi olla muita rajauksia opinnoista.
+Lisää kommentti
TV:n mukaan dentistit keskeyttävät opintojaan hyvin usein ja aikomuksena on lisätä opiskelupaikkoja. Jos tieto on totta niin miksi näin tapahtuu? Mikä vika alassa on jos medisiinn puolelta kaikki valmistuvat ja paljonko keskeytyksiä todella on?
3 VASTAUSTA:
päästyään vielä yleiselle puolelle.
hampaalle kirjoitti:
päästyään vielä yleiselle puolelle.
Tarkoitit siis varmaan että hakevat yleiselle päästyään hampaalle. Näitä tosiaan tulee monta joka vuosikurssilta (jotka hampaassa pieniä jo muutenkin!) eli siksi siis saadaan tilastoja että vaikka 10% hampaalle päässeistä vaihtaa yleiselle.
keskeyttää kirjoitti:
Tarkoitit siis varmaan että hakevat yleiselle päästyään hampaalle. Näitä tosiaan tulee monta joka vuosikurssilta (jotka hampaassa pieniä jo muutenkin!) eli siksi siis saadaan tilastoja että vaikka 10% hampaalle päässeistä vaihtaa yleiselle.
Itse pääsin papereilla lukemaan matematiikkaa, vaihdoin hakupaperit karsiksella hampaalta medisiinaan. Kukaan hampaalle valituista ei vaihtanut medisiinaan. 30% keskeyttäminen tuntuu hyvin oudolta, medisiina ainakin oli hyvin kurssimaista ja opintojen pidentyminen tapahtui vain kandin jälkeen klinikkapaikkoja odotellessa tai sitten kurssittomana, kun lopputentit ja pakolliset palvelut venähtivät eri syistä. Sairastumiset yms olivat yksittäisiä tapauksia. Ellei opetuksesa dentisteillä ole ongelmia niin mitä muutoksia on opiskelijoissa? Silloinkin hammas oli naisvaltainen ala, lyhyempi opiskeluaika ja siisti varma työ houkutteli. Ehkäpä syy olisi päätyminen suoraan erikoisalalle ja nykyisen julkisen hammashoidon luonne. Tuntemani dentistit asettavat yksityisen puolen työn etualalle mukavampana.
+Lisää kommentti
Huomasin vanhan ketjun ja pakko jatkaa tätä hiukan koska omakohtaisen kokemuksen perusteella asiasta jotakin tiedän.
Lääkis ja oikis ovat suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettuja opiskelupaikkoja varsinkin jos opiskelu ei tapahdu maksullisena ulkomailla. Tämän vuoksi lukuisat määrät uusia ylioppilaita jonottaa paikkaa mainituista oppilaitoksista. Yliopistot paukuttavat henkseleitä pyrkijämääristä ja valittujen pienestä prosentuaalisesta luvusta. Kansaan on luotu käsitys herra-automaatista.Jos lapseni pääse tuohon kouluun hänen tulevaisuus on taattu.Tämä ajatus on hyvin varhaisessa vaiheessa kasvattajan ajatusmaailmassa.Lapsestani tulee täydellinen ihminen jos hän pääsee arvostettuun kouluun oikikseen,kauppikseen tai lääkikseen. Näin saadaan älykkäin osa nuorista tiettyyn putkeen. Tämä putki katkeaa joko siinä vaiheessa kun mitta tulee täyteen tai kun eläkeikä koittaa.Ohjattua akateemista ajattelua sanoisi joku,älykkyyden ja kykyjen mukaista priorisointia sanoisi toinen. Kolmas voisi sanoa:Tyhmien kusetusta ja ovelaa työvoimarekrytointia. Esim lääkiksen keskeyttämisprosentteja manipuloidaan n.20% opiskelijoista keskeyttää löydetttyään mielenkiintoisemman ja paremmin palkatun alan.
5 VASTAUSTA:
"Lääkis ja oikis ovat suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettuja opiskelupaikkoja varsinkin jos opiskelu ei tapahdu maksullisena ulkomailla".

Mitä vikaa esim. Harvardissa, Oxfordissa tai Cambridgessä on? Tällöin omista opinnoista maksaakin joku muu kuin yhteiskunta kollektiivisesti (=veronmaksajat)?

Olisi vähitellen aika luopua (suomalaisesta) perusolettamuksesta, että omalla rahalla opiskelu on vain tyhmiä varten.
rahalla_lipastoon kirjoitti:
"Lääkis ja oikis ovat suomalaisessa yhteiskunnassa arvostettuja opiskelupaikkoja varsinkin jos opiskelu ei tapahdu maksullisena ulkomailla".

Mitä vikaa esim. Harvardissa, Oxfordissa tai Cambridgessä on? Tällöin omista opinnoista maksaakin joku muu kuin yhteiskunta kollektiivisesti (=veronmaksajat)?

Olisi vähitellen aika luopua (suomalaisesta) perusolettamuksesta, että omalla rahalla opiskelu on vain tyhmiä varten.
Lääkäriksi opiskelu ulkomailla on melkein aina osoitus siitä, ettei ole päässyt opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon. Ani harva kustantaa itselleen opinnot Oxfordissa, Cambridgessa tai Harvardissa. Tavallisesti lähdetään Viroon, Latviaan tai Ruotsiin. Tyhmiä varten ei lääkäriksi opiskelu ole niissäkään.
sanon kirjoitti:
Lääkäriksi opiskelu ulkomailla on melkein aina osoitus siitä, ettei ole päässyt opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon. Ani harva kustantaa itselleen opinnot Oxfordissa, Cambridgessa tai Harvardissa. Tavallisesti lähdetään Viroon, Latviaan tai Ruotsiin. Tyhmiä varten ei lääkäriksi opiskelu ole niissäkään.
Vaihtari: Englannista ja Yhdysvalloista valmistuu todella ISOLLA rahalla- ja siis omalla rahalla - maailman kallispalkkaisimmat juristit ja arvostetuimmat ekonomistit.
sanon kirjoitti:
Lääkäriksi opiskelu ulkomailla on melkein aina osoitus siitä, ettei ole päässyt opiskelemaan suomalaiseen yliopistoon. Ani harva kustantaa itselleen opinnot Oxfordissa, Cambridgessa tai Harvardissa. Tavallisesti lähdetään Viroon, Latviaan tai Ruotsiin. Tyhmiä varten ei lääkäriksi opiskelu ole niissäkään.
Ei se välttämättä aina noin mene. Jos on tarpeeksi hyvä niin voi saada stipendin maailman parhaisiin yliopistoihin. Kyse on tietysti yksittäistapauksista mutta ei täysin mahdotonta jos on 6 laudaturia kirjoitettuna ja on näyttöä harrastustoiminnasta sekä muusta aktiivisuudesta. Maailma on avoin ja mahdollisuuksia on monia.
Pakko vastata tähän. Lääkiksessä lukion todistus on yhtä hyvä kuin vessapaperi. Oletko kuullut sellaista ”1 on uusi 5” ?
Jo 1. vuodesta lähtien opetetaan hakea verkostoja, sillä ilman veliverkostoa ei edes harjoittelupaikkaa Suomessa lääkiksen puolella (julkisella puolella, mikä on tavallaan korruptio). Käytännössä lääkiksessä kehotetaan harrastaa korruptiota. Kun esim haetaan Rovaniemelta harjoittelupaikkaa (kuntarekryn kautta), niin siinä on kenttä ”suosittelijat”. Kentän jättäminen tyhjäksi tarkoittaa, ettei sitä paikkaa saa. Paikan saajilla on tavallisesti joku tuttu lääkäri tai sukulainen töissä siinä. Ei sitä enempää. Yksityisellä tämä on ihan Ok (minun yritys, minun säännöt). Julkisella tämä on kuitenkin korruptiota. Ts, sairaaloiden johto ja rekryporukka harrastavat korruptiota avoimesti.

Ja nyt kerro, miten menestyminen nykyaikana on mahdollista mainitsemasi 6 laudaturin kanssa? Lääkiksessä monesti menestyy se, joka on valmis työntää kieltänsä toisen persreikään niin syvästi, että toinen voi jopa purra sen.
+Lisää kommentti

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Keskeyttämisprosentti

Miten on, kuinka moni keskeyttää opintonsa lääkiksessä? Onko jossain kenties olemassa tilastoja? Mikä syy on useimmiten keskeytyksen taustalla?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta